Lue keskustelun säännöt.
Lestadiolaiset, kertokaa miksi muut uskovat eivät ole mielestänne uskovia?
13.07.2026 |
Tämä on teologinen ketju. Muut päänaukojat menkööt pois. Perustin uuden ketjun, koska pelkään että tuo yks uhkailuja sisältävä ketju ei säily kauaa.
Mutta jutellaas ystävällisesti, mutta rakentavasti. Ja mode koittakoon tajuta, että teologiset, karultakin kuulistavat linjanvedot eivät ole henkilöihin menevää ivaa. Me saatamme olla hyvissä väleissä keskenämme, vaikka veikkaisimme toistemme menevän kuumalle puolelle.
Eli kysymykseni kuuluu:
-miksi ette pidä muiden seurakuntien uudestisyntyneitä kristittyjä pelastuksen tiellä olevina? Ja älkää pliis sanoko että Jumala vain tuomitsee. Kyllä te käytännössä erottelette.
-mitkä teologiset jutut puuttuu muilta, jotka teidän mielestänne on teillä, eli olennaiset ja erottavat pelastuskysymykset?
Ja ymmärrän että jotkut teistä ajattelee vapaammin kuin muut, mutta nyt puhutaan herätysliikkeenne ydinteologiasta.
Ystävällisin mutta vakavin terveisin,
-Yhteiskristillinen
Kommentit (875)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ja ehkä ja ehkä. Minun Mensan tasoiset aivoni kyseenalaistavat rajusti teidän uskomukset.
Minun Mensa-aivoni kykenevät uskomaan, koska usko on uskoa eikä päättelyä. Jos usko olisi varmaa, se ei olisi enää uskoa vaan fakta.
4:8 Sillä ruumiillisesta harjoituksesta on hyötyä vain vähään; mutta jumalisuudesta on hyötyä kaikkeen, koska sillä on elämän lupaus, sekä nykyisen että tulevaisen.
4:9 Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen.
4:10 Sillä siksi me vaivaa näemme ja kilvoittelemme, että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten vapahtaja, varsinkin uskovien.
Kun Jumala tekee henkesi eläväksi, silloin tiedät mihin uskot.
Eipä ole vielä tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs tuttuni oli vaeltamassa itä-Lapissa seuduilla, jossa ei ole kännykkäkenttää. Päiväkausia meni ilman, että muut eivät saaneet yhteyttä, ja piti vain luottaa että kaikki on siellä korvessa hyvin.
Jos siellä olisi tullut synnintunto, ja olisi vaikka loukkaantunut niin pahasti ettei pääse liikkumaan, niin ei todellakaan Jeesus odottele että "no koitahan könytä katkenneella jalallas ihmisten ilmoille että saat synninpäästön."
Ei mikään, yksikään muu kristillinen seurakunta tai kirkkokunta ole koskaan opettanut noin. Ihmiset ovat vapautuneet pahan kahleista ja vapautuvat tänäkin päivänä "pelkän" välimiehen eli Jeesuksen avulla.
Sinäpä pidät Jumalaa pienenä ja voimattomana. Jumala tietysti näkee tuollaiset tilanteet ennalta ja huolehtii siitä, että joku uskova on "sattumalta" paikan päällä antamassa synninpäästön, jos sellaiselle on tarvetta.
Miksi silti synnintunto iskee ihmisillä päälle (jos on iskeäkseen) hiljaisuudessa ja yksinäisyydessä? Silloinhan sitä asioita alkaa prosessoida.
-Yhteiskristillisyys
Luepa Jaalobin kirje näin alkajaisiksi. Siinä kritisoidaan juuri tuota ajatusta, että usko olisi vain totena pitämistä.
Tehdäänpä alkuperäinen kysymyksenasettelu toisin päin:
Kerro, lestadiolainen oijeassaolija, mikä muissa kristinuskon suuntauksissa on niin väärää ja huonoa, että niiden piirissä olevat uskovat e8vä5 mielestänne uskovia olekaan. Erityisesti herätyskristilliset.
Vierailija kirjoitti:
Tehdäänpä alkuperäinen kysymyksenasettelu toisin päin:
Kerro, lestadiolainen oijeassaolija, mikä muissa kristinuskon suuntauksissa on niin väärää ja huonoa, että niiden piirissä olevat uskovat e8vä5 mielestänne uskovia olekaan. Erityisesti herätyskristilliset.
Melkoista uhriutumista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tehdäänpä alkuperäinen kysymyksenasettelu toisin päin:
Kerro, lestadiolainen oijeassaolija, mikä muissa kristinuskon suuntauksissa on niin väärää ja huonoa, että niiden piirissä olevat uskovat e8vä5 mielestänne uskovia olekaan. Erityisesti herätyskristilliset.
Tarkennatko tuota herätyskristilliset? Eikö kaikki herätysliikkeet ole niitä, myös lestadiolaisuus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukematta kuin osan 40 sivun ketjusta, kerron mielipiteeni;
Mielestäni lestadiolaiset ovat naiivin ylimielisiä "fariseuksia" luullessaan, että se ainoa oikea eli pelastava usko on pienellä suomalaisella ryhmällä, jotka tunnustavat ns. lestadiolaisuutta.
Muuten, eikö tapalestadiolaisuus ole hyödytöntä joka tapauksessa; siis ollaan nimellisesti uskomassa, mutta käytännössä eletään kuin pellossa.
Älä aloita lestadiolaisten nimittelyä, koska koko ketjun tarkoitus on ollut antaa lestadiolaisten kertoa rauhassa uskostaan
-ei ap
No ovatko he vastanneet tähän aloituksessakin mainittuun väitteeseen, millä perusteella olisivat muka anoita, oikeita uskovia?
Henk koht tiedän, ettei näin ole, mutta minäkin haluaisin kuulla millä perustein näin naiiviin käsitykseen ovat päätyneet.
Muuten, ortodoksia on kirjaimellisesti oikea usko (kreikkaa osaavat tietävät!), ja heillä taas on pyhimysten kumartaminen (Panagian ohella) ottanut Jeesuksen paikan. Kuva-idolatriaa näillä oikeauskoisilla.
Mistä olet saanut tuollaisen käsityksen ortodoksisuudesta? Ei kannata uskoa kaikkea mitä joku sanoo eikä etenkään levittää eteenpäin sellaisia väitteitä, joiden paikkaansapitämättömyys on helppo selvittää.
Ortodoksit eivät palvo edesmenneitä pyhiä vaan pelkästään kunnioittavat heitä. Ikonin edessä osoitettu kunnioitus ei kohdistu kuvaan itseensä vaan siihen pyhään, joka ikonissa on kuvattu. Ja Jeesus on yksi Jumalan kolmesta persoonasta, jonka paikkaa ei missään olosuhteissa voi ottaa kukaan muu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meth emmä naijesha käythä kortonkhia vaan täytämhä maan !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastauksena ap:n kysymykseen sanoisin, että seurakunnassa voi olla vain yhdenlainen uskonymmärrys. Sen täytyy olla Raamatun mukainen. Siksi eri tavalla uskovien ei voi ajatella olevan tätä ”samaa joukkoa”.
”Usko on aina henkilökohtainen. Toisen uskolla ei voi päästä taivaaseen. Kaikilla elävässä uskossa olevilla on kuitenkin samanlainen usko. Tämä on mahdollista siksi, että usko on Jumalan lahja.”
https://www.paivamies.fi/neodirect/6/42/22264?t=Uskon-vastakohta-on-epa…
Ettehän te lestadiolaisetkaan ole aina samalla tavalla ajattelevia.
Mutta eri painotuksia saa olla! Esim.Korintin seurakunta oli erilainen kuin vaikka Rooman, ja varmasti tulee kulttuurisia eroja myös. Enkä puhu nyt synnillisistä ominaisuuksista, vaan esim.alueellisista eroista.
Yksi lähetystyön suurimpia virheitä on satojen vuosien ajan ollut muokata afrikkalaisista kristityistä länsimaisia. Eli Afrikassa veisattu virsiä naama surkeana ja hiihdetty jumalanpalveluksessa kuin hidastetussa filmissä - eijei, silloin runnotaan afrikkalaisen kulttuurin hyvien piirteiden, eli iloisuuden yli.
Mutta ydinopin, pelastavien kohtien tulee olla kaikkialla samat.
-Yhteiskristillinen
Minä pidän yhtä suurena virheenä sitä, että suomalaisista koitetaan tehdä afrikkalaisia tuomalla kirkkoihin gospelia yms. Ja vielä paljon suurempana virheenä pidän sitä, että virsiä ja perinteistä liturgiaa väheksytään tuolla tavalla kuin sinä. Eihän virsiä veisata naama surkeana eikä jumalanpalveluksissa hiihdetä kuin hidastetussa filmissä, vaan kirkossa on harras tunnelma.
Missäpäin Raamattua löytyy "harras tunnelma"? Siis Jumala antaa yliluonnollisen rauhan, mutta harras tunnelma ei ole ihan sama asia, vaan jotain suomalaisten vaatimusta. Harras tunnelma saattaa olla täysin psykologista, kun pappi puhuu verkkaisesti ja kukaan ei liikahdakaan. Tai on rauhallinen virsi ja kanttori polkee urkuansa.
Hmm, sitten pidät varmaan kuningas Daavidia jonain huonona esimerkkinä, hän kun karkeloi ylistystanssia kaikin voimin niin, että eukkonsakin moitti? :)
Tai ylistyspsalmit?
Siis, mun mielestä on hyvä kuunnella erilaisia hengellisiä lauluja. Gospelia, ylistystä, surumielistä ja rauhallista hengellistä musiikkia (mm.virsiä). Erilaisiin elämän tilanteisiin.
Ymmärrän, jos suomalaiseen sielunmaisemaan ei ylistys oikein sovi.
Mutta yks asia luterilaisessa kirkossa on melkein rikos: Herraa hyvää kiittäkää -virren sävel!
Siis sitä on nykyisin onneks iloisempikin versio, mutta mun lapsuudessa laulettiin sillä surumielisellä sävelelellä, kuin hautajaisissa..."Herraa hyvää kiittäkää, iloiten ylistäkää..." niin, että hyvä ettei testamenttiansa alkanut jo jokainen sorvaamaan. Ihmettelin tätäkin lapsena: sanat ja sävel ristiriidassa keskenään.
-Yhteiskristillinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastauksena ap:n kysymykseen sanoisin, että seurakunnassa voi olla vain yhdenlainen uskonymmärrys. Sen täytyy olla Raamatun mukainen. Siksi eri tavalla uskovien ei voi ajatella olevan tätä ”samaa joukkoa”.
”Usko on aina henkilökohtainen. Toisen uskolla ei voi päästä taivaaseen. Kaikilla elävässä uskossa olevilla on kuitenkin samanlainen usko. Tämä on mahdollista siksi, että usko on Jumalan lahja.”
https://www.paivamies.fi/neodirect/6/42/22264?t=Uskon-vastakohta-on-epa…
Ettehän te lestadiolaisetkaan ole aina samalla tavalla ajattelevia.
Mutta eri painotuksia saa olla! Esim.Korintin seurakunta oli erilainen kuin vaikka Rooman, ja varmasti tulee kulttuurisia eroja myös. Enkä puhu nyt synnillisistä ominaisuuksista, vaan esim.alueellisista eroista.
Yksi lähetystyön suurimpia virheitä on satojen vuosien ajan ollut muokata afrikkalaisista kristityistä länsimaisia. Eli Afrikassa veisattu virsiä naama surkeana ja hiihdetty jumalanpalveluksessa kuin hidastetussa filmissä - eijei, silloin runnotaan afrikkalaisen kulttuurin hyvien piirteiden, eli iloisuuden yli.
Mutta ydinopin, pelastavien kohtien tulee olla kaikkialla samat.
-Yhteiskristillinen
Minä pidän yhtä suurena virheenä sitä, että suomalaisista koitetaan tehdä afrikkalaisia tuomalla kirkkoihin gospelia yms. Ja vielä paljon suurempana virheenä pidän sitä, että virsiä ja perinteistä liturgiaa väheksytään tuolla tavalla kuin sinä. Eihän virsiä veisata naama surkeana eikä jumalanpalveluksissa hiihdetä kuin hidastetussa filmissä, vaan kirkossa on harras tunnelma.
Missäpäin Raamattua löytyy "harras tunnelma"? Siis Jumala antaa yliluonnollisen rauhan, mutta harras tunnelma ei ole ihan sama asia, vaan jotain suomalaisten vaatimusta. Harras tunnelma saattaa olla täysin psykologista, kun pappi puhuu verkkaisesti ja kukaan ei liikahdakaan. Tai on rauhallinen virsi ja kanttori polkee urkuansa.
Hmm, sitten pidät varmaan kuningas Daavidia jonain huonona esimerkkinä, hän kun karkeloi ylistystanssia kaikin voimin niin, että eukkonsakin moitti? :)
Tai ylistyspsalmit?
Siis, mun mielestä on hyvä kuunnella erilaisia hengellisiä lauluja. Gospelia, ylistystä, surumielistä ja rauhallista hengellistä musiikkia (mm.virsiä). Erilaisiin elämän tilanteisiin.
Ymmärrän, jos suomalaiseen sielunmaisemaan ei ylistys oikein sovi.
Mutta yks asia luterilaisessa kirkossa on melkein rikos: Herraa hyvää kiittäkää -virren sävel!
Siis sitä on nykyisin onneks iloisempikin versio, mutta mun lapsuudessa laulettiin sillä surumielisellä sävelelellä, kuin hautajaisissa..."Herraa hyvää kiittäkää, iloiten ylistäkää..." niin, että hyvä ettei testamenttiansa alkanut jo jokainen sorvaamaan. Ihmettelin tätäkin lapsena: sanat ja sävel ristiriidassa keskenään.
-Yhteiskristillinen
Kuvitteletko oikeasti, ettei luterilaiset osaisi ylistää Jumalaa? Ettei vaan olisi niin, että sinun käsityksesi ylistyksestä on kovin rajoittunut. Luterilaisessa virsikirjassakin on nimittäin osasto, jonka nimi on "Kiitos ja ylistys". Onko ylistysvirsien laulaminen sinusta oikeaa ylistystä vai ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastauksena ap:n kysymykseen sanoisin, että seurakunnassa voi olla vain yhdenlainen uskonymmärrys. Sen täytyy olla Raamatun mukainen. Siksi eri tavalla uskovien ei voi ajatella olevan tätä ”samaa joukkoa”.
”Usko on aina henkilökohtainen. Toisen uskolla ei voi päästä taivaaseen. Kaikilla elävässä uskossa olevilla on kuitenkin samanlainen usko. Tämä on mahdollista siksi, että usko on Jumalan lahja.”
https://www.paivamies.fi/neodirect/6/42/22264?t=Uskon-vastakohta-on-epa…
Ettehän te lestadiolaisetkaan ole aina samalla tavalla ajattelevia.
Mutta eri painotuksia saa olla! Esim.Korintin seurakunta oli erilainen kuin vaikka Rooman, ja varmasti tulee kulttuurisia eroja myös. Enkä puhu nyt synnillisistä ominaisuuksista, vaan esim.alueellisista eroista.
Yksi lähetystyön suurimpia virheitä on satojen vuosien ajan ollut muokata afrikkalaisista kristityistä länsimaisia. Eli Afrikassa veisattu virsiä naama surkeana ja hiihdetty jumalanpalveluksessa kuin hidastetussa filmissä - eijei, silloin runnotaan afrikkalaisen kulttuurin hyvien piirteiden, eli iloisuuden yli.
Mutta ydinopin, pelastavien kohtien tulee olla kaikkialla samat.
-Yhteiskristillinen
Minä pidän yhtä suurena virheenä sitä, että suomalaisista koitetaan tehdä afrikkalaisia tuomalla kirkkoihin gospelia yms. Ja vielä paljon suurempana virheenä pidän sitä, että virsiä ja perinteistä liturgiaa väheksytään tuolla tavalla kuin sinä. Eihän virsiä veisata naama surkeana eikä jumalanpalveluksissa hiihdetä kuin hidastetussa filmissä, vaan kirkossa on harras tunnelma.
Missäpäin Raamattua löytyy "harras tunnelma"? Siis Jumala antaa yliluonnollisen rauhan, mutta harras tunnelma ei ole ihan sama asia, vaan jotain suomalaisten vaatimusta. Harras tunnelma saattaa olla täysin psykologista, kun pappi puhuu verkkaisesti ja kukaan ei liikahdakaan. Tai on rauhallinen virsi ja kanttori polkee urkuansa.
Hmm, sitten pidät varmaan kuningas Daavidia jonain huonona esimerkkinä, hän kun karkeloi ylistystanssia kaikin voimin niin, että eukkonsakin moitti? :)
Tai ylistyspsalmit?
Siis, mun mielestä on hyvä kuunnella erilaisia hengellisiä lauluja. Gospelia, ylistystä, surumielistä ja rauhallista hengellistä musiikkia (mm.virsiä). Erilaisiin elämän tilanteisiin.
Ymmärrän, jos suomalaiseen sielunmaisemaan ei ylistys oikein sovi.
Mutta yks asia luterilaisessa kirkossa on melkein rikos: Herraa hyvää kiittäkää -virren sävel!
Siis sitä on nykyisin onneks iloisempikin versio, mutta mun lapsuudessa laulettiin sillä surumielisellä sävelelellä, kuin hautajaisissa..."Herraa hyvää kiittäkää, iloiten ylistäkää..." niin, että hyvä ettei testamenttiansa alkanut jo jokainen sorvaamaan. Ihmettelin tätäkin lapsena: sanat ja sävel ristiriidassa keskenään.
-Yhteiskristillinen
Minusta ainakin on mukavaa, että kaikissa jumalanpalveluksessa laulettavissa virsissä on samanlainen harras tunnelma. Sillä tavalla palveluksesta muodostuu harmoninen kokonaisuus, jossa saa rauhassa keskittyä pyhään ilman että joku tekopirteä renkutus alkaa häiritä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ja ehkä ja ehkä. Minun Mensan tasoiset aivoni kyseenalaistavat rajusti teidän uskomukset.
Minun Mensa-aivoni kykenevät uskomaan, koska usko on uskoa eikä päättelyä. Jos usko olisi varmaa, se ei olisi enää uskoa vaan fakta.
Viestissäsi menee nähdäkseni pahasti puurot ja vellit sekaisin.
Uskomisella tarkoitettaneen jonkin asian hyväksymistä todeksi. Eli jos vaikka uskon hyttysten pistojen levittävän malarialoista, niin se tarkoittaa, että hyväksyn todeksi sen, että hyttysen pistot levittävät malarialoista. Uskomukset voivat perustua päättelyyn. Eli esimerkiksi jos uskon minua pistäneen hyttysen, voin tästä ja ylemmästä uskomuksesta päätellä, että minuun on voinut levitä malarialoinen. Uskoa voinee myös sokeasti ilman minkäänlaisia rationaalisia perusteita, mutta uskomusten muodostaminen ei sinänsä ole mitenkään päättelyn vastaista tai uskonnollisuuteen liittyvää.
Uskon varmuus vaikuttaa viestisi kontekstissa liittyvän uskon vahvuuteen. Eli voin esimerkiksi olla vähemmän varma siitä, että hyttyset levittävät malarialoista kuin siitä, että 1+1 on 2. Vaikka olisin täysin varma siitä, että 1+1 on 2, on kyseessä on silti uskomus siitä, että 1+1 on 2.
Sekä se, että hyttyset levittävät malarialoista ja että 1+1 on 2 voivat olla faktoja eli tosiasioita. Jos esimerkiksi on niin, että (henkinen) maailma todellisuudessa on sellainen kuin millaiseksi Jehovan todistajat sitä kuvailevat, niin silloin tämä maailma on fakta. Tämän asian faktuaalisuus ei yleensä suoraan liity kenenkään uskon vahvuuteen asiasta, ja voisi olla, ettei meillä olisi juurikaan perusteita uskoa tätä faktaa. Voi olla asioita, joihin lähes kaikki uskovat hyvin vahvasti, mutta jotka eivät kuitenkaan ole faktoja, ja voi olla faktoja, joihin kukaan ei usko. Vaikka ei-skeptikot ajattelevat, että meillä on joitain mahdollisuuksia uskoa erityisesti faktoihin, niin uskon varmuus ei suoraan liity asioiden faktuaalisuuteen.
"Uskomisella tarkoitettaneen jonkin asian hyväksymistä todeksi."
Jumaluskossa ei ole kyse tästä, vaan paljon laajemmasta asiasta.
"Paholainenkin uskoo, että Jumala on, ja vapisee." < Raamatusta
Uskomisella voidaan tosiaan joskus tarkoittaa jotakin muutakin, mutta tuon viestin kontekstissa vaikutetaan ainakin joissain kohdin puhuvan uskomuksista. Viesti ei ole yhtään sen järkevämpi, jos sen kontekstissa uskomisella tarkoitetaan jonkinlaista luottamista (kuten esimerkiksi lauseessa "uskon Petteri Orpoon", jossa kyse tuskin on tiedollisesta uskomuksesta, vaan luottamuksen ilmauksesta). Eli esimerkiksi paholainen ehkä uskoo jumalaan tiedollisesti, mutta hän ei ehkä "usko" eli luota jumalaan sosiaalisesti.
Jumaluskoa ei kyllä nähdäkseni yleensä eritellä omaksi asenteekseen, vaan puhutaan ihan uskomisesta jumalaan tai johonkin uskonnolliseen oppiin. Uskonnollisuutta mittaavissa kyselyissä kysymyksellä "Uskotko jumaliin?" tarkoitetaan varmaankin juuri sitä, että hyväksytkö jonkun väitteen muotoa "Jumala X on olemassa." todeksi. Olisi melko omituista, jos joku sanoisi hyväksyvänsä jonkin jumalopin todeksi ja ehkä vielä sosiaalisesti kannattavansa tätä jumalaa, mutta että hän ei kuitenkaan katsoisi jumaluskovansa tähän jumalaan. Ymmärtääkseni joissain kielissä tai kulttuureissa uskonnollisuudella tai uskomisella voidaan viitata vain uskonnollissävytteiseen käyttäytymiseen, mutta länsimaissa tätä ei ehkä yleensä hyväksyttäisi uskomiseksi. Eli ei sanottaisi, että jos tiedetään jonkun henkilön säännöllisesti käyvän kirkossa, että tiedetään hänen myös uskovan.
Saatana olikin ylistyksen johtaja timantti lilja ruusu . Se lankesi koska halusi olla itse Jumala .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näytä uskonto joka elää rauhassa ei riitele ei tappele ei sodi . Kivet pois taas kourasta !! Se will rock you laulut pois ja ritsat . Kaikki tekee justiin samoja syntejä .
Vierailija kirjoitti:
YouTube Narvan marssi .
Hautajausmarssi . Mutta kuten nimi kertoo Narvan sodasta .
Vierailija kirjoitti:
Saatana olikin ylistyksen johtaja timantti lilja ruusu . Se lankesi koska halusi olla itse Jumala .
TÄMÄKIN LUKEE RAAMATUSSA MOOSES .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sanoilla on voima. Jumala loi kaiken sanoilla." Yksikössä.
Johanneksen evankeliumi:
1:1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
1:2 Hän oli alussa Jumalan tykönä.
1:3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.Sotket sanan (joita on loputtomasti) ja Sanan (joita on yksi).
Kyllä, asetin kyseenalaiseksi onko oikein sanoa loi sanoilla, kun on kirjoitettu SANAN /JEESUS kautta.
Luomiskertomuksen mukaan Jumala sanoi sanoja ja loi niillä. Tosin minulle ei ole selvinnyt, mitä kieltä hän käytti. Kun hän loi sanoilla, Sana oli mukana.
Hebrea on Jumalan kieli.
Mistäs sinä sen tiedät? Jeesuksen kieli oli aramea.
Juutalaisuus on yksi isoimmista uskonnoista, ja sen pyhät tekstit ovat aina olleet hepreaksi. Hyvä esimerkki tästä on heprealainen Raamattu Tanak ja sen kolme osaa: Toora, Nevi’im ja Ketuvim ("toora, profeetat ja kirjoitukset").
Uskon että Aadam ja Eeva paratiisissa puhuivat hebreaa. Hebrea on maailman rikkain kieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastauksena ap:n kysymykseen sanoisin, että seurakunnassa voi olla vain yhdenlainen uskonymmärrys. Sen täytyy olla Raamatun mukainen. Siksi eri tavalla uskovien ei voi ajatella olevan tätä ”samaa joukkoa”.
”Usko on aina henkilökohtainen. Toisen uskolla ei voi päästä taivaaseen. Kaikilla elävässä uskossa olevilla on kuitenkin samanlainen usko. Tämä on mahdollista siksi, että usko on Jumalan lahja.”
https://www.paivamies.fi/neodirect/6/42/22264?t=Uskon-vastakohta-on-epa…
Ettehän te lestadiolaisetkaan ole aina samalla tavalla ajattelevia.
Mutta eri painotuksia saa olla! Esim.Korintin seurakunta oli erilainen kuin vaikka Rooman, ja varmasti tulee kulttuurisia eroja myös. Enkä puhu nyt synnillisistä ominaisuuksista, vaan esim.alueellisista eroista.
Yksi lähetystyön suurimpia virheitä on satojen vuosien ajan ollut muokata afrikkalaisista kristityistä länsimaisia. Eli Afrikassa veisattu virsiä naama surkeana ja hiihdetty jumalanpalveluksessa kuin hidastetussa filmissä - eijei, silloin runnotaan afrikkalaisen kulttuurin hyvien piirteiden, eli iloisuuden yli.
Mutta ydinopin, pelastavien kohtien tulee olla kaikkialla samat.
-Yhteiskristillinen
Minä pidän yhtä suurena virheenä sitä, että suomalaisista koitetaan tehdä afrikkalaisia tuomalla kirkkoihin gospelia yms. Ja vielä paljon suurempana virheenä pidän sitä, että virsiä ja perinteistä liturgiaa väheksytään tuolla tavalla kuin sinä. Eihän virsiä veisata naama surkeana eikä jumalanpalveluksissa hiihdetä kuin hidastetussa filmissä, vaan kirkossa on harras tunnelma.
Missäpäin Raamattua löytyy "harras tunnelma"? Siis Jumala antaa yliluonnollisen rauhan, mutta harras tunnelma ei ole ihan sama asia, vaan jotain suomalaisten vaatimusta. Harras tunnelma saattaa olla täysin psykologista, kun pappi puhuu verkkaisesti ja kukaan ei liikahdakaan. Tai on rauhallinen virsi ja kanttori polkee urkuansa.
Hmm, sitten pidät varmaan kuningas Daavidia jonain huonona esimerkkinä, hän kun karkeloi ylistystanssia kaikin voimin niin, että eukkonsakin moitti? :)
Tai ylistyspsalmit?
Siis, mun mielestä on hyvä kuunnella erilaisia hengellisiä lauluja. Gospelia, ylistystä, surumielistä ja rauhallista hengellistä musiikkia (mm.virsiä). Erilaisiin elämän tilanteisiin.
Ymmärrän, jos suomalaiseen sielunmaisemaan ei ylistys oikein sovi.
Mutta yks asia luterilaisessa kirkossa on melkein rikos: Herraa hyvää kiittäkää -virren sävel!
Siis sitä on nykyisin onneks iloisempikin versio, mutta mun lapsuudessa laulettiin sillä surumielisellä sävelelellä, kuin hautajaisissa..."Herraa hyvää kiittäkää, iloiten ylistäkää..." niin, että hyvä ettei testamenttiansa alkanut jo jokainen sorvaamaan. Ihmettelin tätäkin lapsena: sanat ja sävel ristiriidassa keskenään.
-Yhteiskristillinen
Kuningas David teki pahan teon minkä takia hlnen pojan tappoi JAHVE . LUE NYT VAAN SEKIN KOHTA . David on jo kuollut .
"Uskomisella tarkoitettaneen jonkin asian hyväksymistä todeksi."
Jumaluskossa ei ole kyse tästä, vaan paljon laajemmasta asiasta.
"Paholainenkin uskoo, että Jumala on, ja vapisee." < Raamatusta