Lue keskustelun säännöt.
Lestadiolaiset, kertokaa miksi muut uskovat eivät ole mielestänne uskovia?
13.07.2026 |
Tämä on teologinen ketju. Muut päänaukojat menkööt pois. Perustin uuden ketjun, koska pelkään että tuo yks uhkailuja sisältävä ketju ei säily kauaa.
Mutta jutellaas ystävällisesti, mutta rakentavasti. Ja mode koittakoon tajuta, että teologiset, karultakin kuulistavat linjanvedot eivät ole henkilöihin menevää ivaa. Me saatamme olla hyvissä väleissä keskenämme, vaikka veikkaisimme toistemme menevän kuumalle puolelle.
Eli kysymykseni kuuluu:
-miksi ette pidä muiden seurakuntien uudestisyntyneitä kristittyjä pelastuksen tiellä olevina? Ja älkää pliis sanoko että Jumala vain tuomitsee. Kyllä te käytännössä erottelette.
-mitkä teologiset jutut puuttuu muilta, jotka teidän mielestänne on teillä, eli olennaiset ja erottavat pelastuskysymykset?
Ja ymmärrän että jotkut teistä ajattelee vapaammin kuin muut, mutta nyt puhutaan herätysliikkeenne ydinteologiasta.
Ystävällisin mutta vakavin terveisin,
-Yhteiskristillinen
Kommentit (804)
Vierailija kirjoitti:
Viestin 208 lainaaminen ei onnistu, mutta minua kiinnostaa miksi vain pappi antaa synninpäästöjä ev. lut. kirkossa. Eikö sen opin mukaan kaikilla uskovilla ole pyhä henki? Kirkossahan on yleinen pappeuskin.
Kyllä on yhteinen pappeus ylipappi Jeesus Nasaretilainen . Kyllä kristityt elää armosta antaa toisilleen anteeksi eikä muistele syntejä .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usko, toivo ja rakkaus, mutta suurin niistä on RAKKAUS. Keskity tärkeimpään.
Matteuksen evankeliumi:
7:21 Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
Tuo tahto selviää Raamatusta, siksi on tärkeää lukea sitä.Ihminen voi helposti ympäröidä itsensä rakkaus-puheella ja vaipua paatumuksen tilaan. Silloin omatunto ei enää kehota parannukseen eikä ihminen koe tarvitsevansa armoa.
Ihan vilpittömästi kysyn, että mistä lestadiolaisen opetuksen mukaan pitää tehdä parannus? Ymmärtääkseni pahoista teoista. Esim. Jeesus opetti että käskyt pidetään kun rakastetaan Jumalaa koko sielusta ja lähimmäistä kuten itseään. Jeesuksen mukaan syntiä ovat pahat ajatukset, siveettömyys, murhat, varkaudet, ahneus, häijyys, vilppi, irstaus, pahansuopuus, herjaus, häijyys, ylpeys ja uhmamieli. (Markus 7:20-23). Ihan sopiva näkökulma.
Kuitenkin ihmettelen miksi lestadiolaisuudessa synniksi lasketaan asiat joilla ei tunnu olevan mitään tekemistä tuon listan kanssa. Miten vaikka korvakorut on synti? Niitä ei edes kielletä Raamatussa. Oikeastaan yhdessä sananlaskussa korvarenkaasta puhutaan positiiviseen sävyyn. Kuitenkin jos joku ottaa korvakorut, heti katsotaan, että se on niin suuri synti ettei ihminen ole enää lestadiolainen. Myöskin suhtautuminen meikkaamiseen ja hiusten värjäykseen ihmetyttää. Eikö Raamattu ole uskon ylin auktoriteetti, eikä vanha tapakulttuuri? Samasta syystä mietin miksi televisioon laitteena tai kokonaisiin musiikkigenreihin suhtaudutaan niin jyrkästi.
En ehkä ihmettelisi tätä, jos lestadiolaiset suhtautuisivat samalla vakavuudella lähimmäisenrakkauteen. Nykyisellään jo 7-vuotias tietää, että "uskovaisella" ei ole vaikka korvakoruja ja televisiota. Samalla rajauksella ei suhtauduta muiden hyvään kohteluun. Toki moni lestadiolainen opettaa lapsensa käyttäytymään hyvin ja kohtelemaan muita hyvin, mutta muiden hyvästä kohtelusta ei ole tehty uskon tuntomerkkiä. Miksi? Minusta näyttää nyt vähän siltä, että lestadiolaiset odottavat parannusta pikkuasioista, eivät suurista synneistä.
Synnistä tehdään parannus eli muistetaan, että armo on Jeesuksen lunastustyössä. Suurin synneistä on epäusko.
Eikä ole mitään ripittäytymispakkoa. Se on työkalu kevennykseksi, ei taakaksi.
Jos ripittäytyminen alkaa tuntua taakalta niin sitä ei tarvitse sitten tehdä?
Ripittäytymistä ei tarvitse tehdä. Ihan niin kuin sinun ei tarvitse siivota olohuonettasi. Jos kuitenkin olet jotenkin sotkenut sen, siivoaminen olisi ihan järkevä ratkaisu.
Jos ihminen elää julkisesti synnissä, on luonnollista, että aletaan kysyä mikä homma tämä. Mutta kukaan ei velvoita katolilaisten tapaan ripittäytymään kaikesta minkä vaan keksii.
Mistä tietää, että se "olohuone" on riittävän siisti?
Sehän se onkin se usko. Sinä uskot, että se on riittävän siisti, koska tiedät, että sen siivoutuminen on Jumalan armo eikä oman siivoustyön perusteellisuus. Taivainen luuta lakaisee huoneen puhtaaksi. Kunnes sinne taas kertyy pölyä ja isompaa sotkua.
Jokaista murua ei tarvitse kuollakseen stressata niin kauan kuin on siivoussopimus voimassa Jumalan kanssa. Mutta jos vuoroa peruu ja siirtää usein tai ei enää lopulta edes kaipaa siivousta, on jossain vaiheessa omillaan. Mutta sopimusta ei irtisanota sieltä toisesta päästä. Se on ihmisen oma valinta tai jatkuvan laiminlyönnin tulos.
KUULE JEESUS OPPI ON ETTÄ FARISEUS ON HYVÄ JA PUHDISTAA SEN SISÄPUOLEN ENNEN KUIN ULKOPUOLTA !
Vierailija kirjoitti:
Jos haluat pitää tämän keskustelun asiallisena (kuten aloituksestasi oli ymmärrettävissä), tuon kaltainen asioiden yksinkertaistaminen on yksiselitteisesti törkeää. Ole ystävällinen ja lopeta.
Millä tavalla mä olen yksinkertaistanut asioita? Esimerkkejä?
-Yhteiskristillinen
Nyt joku ilmeisesti triggeröityi.
RAATELEVAT SUSILAUMA KÄY SOTKEMAAN IHMISTEN ELÄMÄÄ ! Valkoiseksi KALKITTU seinä .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usko, toivo ja rakkaus, mutta suurin niistä on RAKKAUS. Keskity tärkeimpään.
Matteuksen evankeliumi:
7:21 Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
Tuo tahto selviää Raamatusta, siksi on tärkeää lukea sitä.Ihminen voi helposti ympäröidä itsensä rakkaus-puheella ja vaipua paatumuksen tilaan. Silloin omatunto ei enää kehota parannukseen eikä ihminen koe tarvitsevansa armoa.
Ihan vilpittömästi kysyn, että mistä lestadiolaisen opetuksen mukaan pitää tehdä parannus? Ymmärtääkseni pahoista teoista. Esim. Jeesus opetti että käskyt pidetään kun rakastetaan Jumalaa koko sielusta ja lähimmäistä kuten itseään. Jeesuksen mukaan syntiä ovat pahat ajatukset, siveettömyys, murhat, varkaudet, ahneus, häijyys, vilppi, irstaus, pahansuopuus, herjaus, häijyys, ylpeys ja uhmamieli. (Markus 7:20-23). Ihan sopiva näkökulma.
Kuitenkin ihmettelen miksi lestadiolaisuudessa synniksi lasketaan asiat joilla ei tunnu olevan mitään tekemistä tuon listan kanssa. Miten vaikka korvakorut on synti? Niitä ei edes kielletä Raamatussa. Oikeastaan yhdessä sananlaskussa korvarenkaasta puhutaan positiiviseen sävyyn. Kuitenkin jos joku ottaa korvakorut, heti katsotaan, että se on niin suuri synti ettei ihminen ole enää lestadiolainen. Myöskin suhtautuminen meikkaamiseen ja hiusten värjäykseen ihmetyttää. Eikö Raamattu ole uskon ylin auktoriteetti, eikä vanha tapakulttuuri? Samasta syystä mietin miksi televisioon laitteena tai kokonaisiin musiikkigenreihin suhtaudutaan niin jyrkästi.
En ehkä ihmettelisi tätä, jos lestadiolaiset suhtautuisivat samalla vakavuudella lähimmäisenrakkauteen. Nykyisellään jo 7-vuotias tietää, että "uskovaisella" ei ole vaikka korvakoruja ja televisiota. Samalla rajauksella ei suhtauduta muiden hyvään kohteluun. Toki moni lestadiolainen opettaa lapsensa käyttäytymään hyvin ja kohtelemaan muita hyvin, mutta muiden hyvästä kohtelusta ei ole tehty uskon tuntomerkkiä. Miksi? Minusta näyttää nyt vähän siltä, että lestadiolaiset odottavat parannusta pikkuasioista, eivät suurista synneistä.
Synnistä tehdään parannus eli muistetaan, että armo on Jeesuksen lunastustyössä. Suurin synneistä on epäusko.
Eikä ole mitään ripittäytymispakkoa. Se on työkalu kevennykseksi, ei taakaksi.
Jos ripittäytyminen alkaa tuntua taakalta niin sitä ei tarvitse sitten tehdä?
Ripittäytymistä ei tarvitse tehdä. Ihan niin kuin sinun ei tarvitse siivota olohuonettasi. Jos kuitenkin olet jotenkin sotkenut sen, siivoaminen olisi ihan järkevä ratkaisu.
Jos ihminen elää julkisesti synnissä, on luonnollista, että aletaan kysyä mikä homma tämä. Mutta kukaan ei velvoita katolilaisten tapaan ripittäytymään kaikesta minkä vaan keksii.
Mistä tietää, että se "olohuone" on riittävän siisti?
Ihanasti muotoiltu
Sen tietää siitä, että se epäsiisteys ei vaivaa sinua.
Jos tunnolle kertyy kuormaa ja syntiä jota ei ”jaksa” uskoa ihan yleisen saarnan alla anteeksi, niin on raskasta elää ja kilvoitella. Monesti uskon kilvoitusta verrataan vaellukseen, ne tuntoa painavat synnit on kuin kivinä repussa ja on kevyempi kulkea, kun ne heittää (tarvittaessa ripissä) pois.
Joku apostoli kertoi myös pakanoidenkin voivan saada pyhä henki kuulemisen kautta. Mutta itse uskoisin myös sillä tavalla, että Luoja voi armahtaa ihmistä missä vain ja milloin vain. Joskus muiden ihmisten välityksellä, joskus ihmisen itsensä kautta, joskus eläinten kautta jne. Tärkeintä ehkä, että jos huomaa syyllistyneendä syntiin niin olla katumusta ja pyytää anteeksi vaikka rukoillen hiljaa mielessäkin. Tuo katumus olisi tätkeää ja sitäkin tosin voi anoa itselleen. Myös tahattomia syntejä voi pyytää anteeksi joita ei itse huomaa tai ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän on vain kulttijohtajien vallanhimoa väittää että ainoastaan heidän totuutensa on aito. Jeesus varoitti näitä vastaan.. onhan se hupaistaa kuvitella, että vain joku promillen nano-osa ihmisistä pelastuisi. Mutta eipä se kultissa eläviä koskaan vaivaa, koska hekin saavat vallantunnetta siitä, että voivat kokea olevansa parempia kuin 99,99% muista maailman ihmisistä.
MITÄ opetat ihmisvihaa lapsillesi ettei se ole uskova jolla on korvakorut JEESUS SENTÄÄN ISKEE SALAMA TOLLAISEEN !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usko, toivo ja rakkaus, mutta suurin niistä on RAKKAUS. Keskity tärkeimpään.
Matteuksen evankeliumi:
7:21 Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
Tuo tahto selviää Raamatusta, siksi on tärkeää lukea sitä.Ihminen voi helposti ympäröidä itsensä rakkaus-puheella ja vaipua paatumuksen tilaan. Silloin omatunto ei enää kehota parannukseen eikä ihminen koe tarvitsevansa armoa.
Ihan vilpittömästi kysyn, että mistä lestadiolaisen opetuksen mukaan pitää tehdä parannus? Ymmärtääkseni pahoista teoista. Esim. Jeesus opetti että käskyt pidetään kun rakastetaan Jumalaa koko sielusta ja lähimmäistä kuten itseään. Jeesuksen mukaan syntiä ovat pahat ajatukset, siveettömyys, murhat, varkaudet, ahneus, häijyys, vilppi, irstaus, pahansuopuus, herjaus, häijyys, ylpeys ja uhmamieli. (Markus 7:20-23). Ihan sopiva näkökulma.
Kuitenkin ihmettelen miksi lestadiolaisuudessa synniksi lasketaan asiat joilla ei tunnu olevan mitään tekemistä tuon listan kanssa. Miten vaikka korvakorut on synti? Niitä ei edes kielletä Raamatussa. Oikeastaan yhdessä sananlaskussa korvarenkaasta puhutaan positiiviseen sävyyn. Kuitenkin jos joku ottaa korvakorut, heti katsotaan, että se on niin suuri synti ettei ihminen ole enää lestadiolainen. Myöskin suhtautuminen meikkaamiseen ja hiusten värjäykseen ihmetyttää. Eikö Raamattu ole uskon ylin auktoriteetti, eikä vanha tapakulttuuri? Samasta syystä mietin miksi televisioon laitteena tai kokonaisiin musiikkigenreihin suhtaudutaan niin jyrkästi.
En ehkä ihmettelisi tätä, jos lestadiolaiset suhtautuisivat samalla vakavuudella lähimmäisenrakkauteen. Nykyisellään jo 7-vuotias tietää, että "uskovaisella" ei ole vaikka korvakoruja ja televisiota. Samalla rajauksella ei suhtauduta muiden hyvään kohteluun. Toki moni lestadiolainen opettaa lapsensa käyttäytymään hyvin ja kohtelemaan muita hyvin, mutta muiden hyvästä kohtelusta ei ole tehty uskon tuntomerkkiä. Miksi? Minusta näyttää nyt vähän siltä, että lestadiolaiset odottavat parannusta pikkuasioista, eivät suurista synneistä.
Synnistä tehdään parannus eli muistetaan, että armo on Jeesuksen lunastustyössä. Suurin synneistä on epäusko.
Eikä ole mitään ripittäytymispakkoa. Se on työkalu kevennykseksi, ei taakaksi.
Jos ripittäytyminen alkaa tuntua taakalta niin sitä ei tarvitse sitten tehdä?
Ripittäytymistä ei tarvitse tehdä. Ihan niin kuin sinun ei tarvitse siivota olohuonettasi. Jos kuitenkin olet jotenkin sotkenut sen, siivoaminen olisi ihan järkevä ratkaisu.
Jos ihminen elää julkisesti synnissä, on luonnollista, että aletaan kysyä mikä homma tämä. Mutta kukaan ei velvoita katolilaisten tapaan ripittäytymään kaikesta minkä vaan keksii.
Mistä tietää, että se "olohuone" on riittävän siisti?
Ihanasti muotoiltu
Sen tietää siitä, että se epäsiisteys ei vaivaa sinua.
Jos tunnolle kertyy kuormaa ja syntiä jota ei ”jaksa” uskoa ihan yleisen saarnan alla anteeksi, niin on raskasta elää ja kilvoitella. Monesti uskon kilvoitusta verrataan vaellukseen, ne tuntoa painavat synnit on kuin kivinä repussa ja on kevyempi kulkea, kun ne heittää (tarvittaessa ripissä) pois.
Millä te tuomitsette sillä teidät tuomitaan - Jeesus
Yritän kaivaa uskoontulostooreja vankilan vangeista. Hyvin usein olen lukenut että joku paatunut rikollinen on sellin lattialla ypöyksin rukoillut, kohdannut Jeesuksen ja ollut sen jälkeen kuin pyhäkoulupoika. Mutta en tiedä olenko lukenut niitä kirjoista.
Kysymys edelleen kuuluu teille, lestadiolaiset: onko jonkun "raaka-Arskan" uskoontulo yksin vankilassa ollut feikkiä? Ei paatunut rikollinen pysty psyykkaamalla muuttamaan elämän kurssia ihan minuuteissa toisenlaiseksi ja pysymäänkin siinä.
Onko heillä väärä Jumala kun synninpäästö ei tullut lestadiolaiselta?
Mutta löysin entisen iskelmälaulajan Eija Merilän uskoontulon. Oli miehensä kanssa Teheranissa, rukoili yksin Jeesusta. Sai rauhan ja voiman lähteä maailmasta ja alkaa evankelistaksi.
-Yhteiskristillinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joku apostoli kertoi myös pakanoidenkin voivan saada pyhä henki kuulemisen kautta. Mutta itse uskoisin myös sillä tavalla, että Luoja voi armahtaa ihmistä missä vain ja milloin vain. Joskus muiden ihmisten välityksellä, joskus ihmisen itsensä kautta, joskus eläinten kautta jne. Tärkeintä ehkä, että jos huomaa syyllistyneendä syntiin niin olla katumusta ja pyytää anteeksi vaikka rukoillen hiljaa mielessäkin. Tuo katumus olisi tätkeää ja sitäkin tosin voi anoa itselleen. Myös tahattomia syntejä voi pyytää anteeksi joita ei itse huomaa tai ymmärrä.
Ja sinäkö et ole pakana ? Ettet vain ole pakoitakin pahempi ?
Kyllä se on heille ihan todellinen.
Kirjoitin tuonne aiemmin Niken ja Adidaksen lenkkareista. Heillä on lenkkarit, vaikka ne on eri merkkiä. Mutta ne eivät teknisesti ottaen ole täysin samat kengät. Se, pääseekö molemmilla, jommalla kummalla vai ei kummallakaan mihinkään, selviää vasta maaliviivan jälkeen.
Mutta vl vannoo vain yhden merkin nimeen. Joku toisen, jollekin käy kaikki, joku ei halua lenkkareita lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin vanhoillislestadiolaiset uskovat, että pelastus on siellä missä saarnataan syntejä anteeksi. Kuka tahansa vanhoillislestadiolainen voi antaa toiselle ihmiselle synninpäästön, joka katsotaan oikean uskon tunnusmerkiksi.
Näin kristittynä aivan älyttömän kerettiläinen ajatus, että ihminen muka voisi antaa toiselle anteeksi synnit. Pelkästään Jumala kykenee tuohon. Mutta harhaoppi mikä harhaoppi.
Onhan se Raamatussa. Jeesus sanoo oppilailleen Joh 20:
...Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät."
22 Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki.
23 Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt."
Vierailija kirjoitti:
Yritän kaivaa uskoontulostooreja vankilan vangeista. Hyvin usein olen lukenut että joku paatunut rikollinen on sellin lattialla ypöyksin rukoillut, kohdannut Jeesuksen ja ollut sen jälkeen kuin pyhäkoulupoika. Mutta en tiedä olenko lukenut niitä kirjoista.
Kysymys edelleen kuuluu teille, lestadiolaiset: onko jonkun "raaka-Arskan" uskoontulo yksin vankilassa ollut feikkiä? Ei paatunut rikollinen pysty psyykkaamalla muuttamaan elämän kurssia ihan minuuteissa toisenlaiseksi ja pysymäänkin siinä.
Onko heillä väärä Jumala kun synninpäästö ei tullut lestadiolaiselta?
Mutta löysin entisen iskelmälaulajan Eija Merilän uskoontulon. Oli miehensä kanssa Teheranissa, rukoili yksin Jeesusta. Sai rauhan ja voiman lähteä maailmasta ja alkaa evankelistaksi.
-Yhteiskristillinen
Ihminen pystyy kuvittelemaan ihan mitä vain. Älä etsi ihmisten kertomuksia, vaan tutki Raamatun opetusta <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku apostoli kertoi myös pakanoidenkin voivan saada pyhä henki kuulemisen kautta. Mutta itse uskoisin myös sillä tavalla, että Luoja voi armahtaa ihmistä missä vain ja milloin vain. Joskus muiden ihmisten välityksellä, joskus ihmisen itsensä kautta, joskus eläinten kautta jne. Tärkeintä ehkä, että jos huomaa syyllistyneendä syntiin niin olla katumusta ja pyytää anteeksi vaikka rukoillen hiljaa mielessäkin. Tuo katumus olisi tätkeää ja sitäkin tosin voi anoa itselleen. Myös tahattomia syntejä voi pyytää anteeksi joita ei itse huomaa tai ymmärrä.
Ja sinäkö et ole pakana ? Ettet vain ole pakoitakin pahempi ?
No, en ole varman olenko pakana vai en ja mikä uskovaisen statukseni on Luojan kirjoissa. Yritän vain elää elämääni hyvin niinkuin olen oppia ja valistusta saanut. Tokihan myös ihmisen älyä ja järkeä on arvostettu ja muodostettu tämmöinen yhtälö joka sopii tähän maailmaan ja elämään.
Kuulkaa kun uskonnot pääsee sun asuntoon ne vie sun rahat ensin sitten ne luettelee mikä siellä on väärin mikä pitää poistaa kuten tuoton epäjumalat ikään taikauskoisia . Peilit on syntiä TV on musiikki on tuhkakuppi on joulukoristeet jollekin korut on kirjat on NE TYHJENTÄÄ SUN KODIN SUN ELÄMÄN ASIOISTA TUHOAA sun koulutodistukset sotkee sun ihmis suhteet . Varastaa sun ruuat kaapistasi. Pitää sun asuntoa hotellina . Vaatii maksamaan heidän matkoja antamaan heille sun imurit pesukoneet vaatteet verhot syyllistämällä . Ne on rosvoja . Varkaita . Ne on sun omia tavaroita !
Vierailija kirjoitti:
Kuulkaa kun uskonnot pääsee sun asuntoon ne vie sun rahat ensin sitten ne luettelee mikä siellä on väärin mikä pitää poistaa kuten tuoton epäjumalat ikään taikauskoisia . Peilit on syntiä TV on musiikki on tuhkakuppi on joulukoristeet jollekin korut on kirjat on NE TYHJENTÄÄ SUN KODIN SUN ELÄMÄN ASIOISTA TUHOAA sun koulutodistukset sotkee sun ihmis suhteet . Varastaa sun ruuat kaapistasi. Pitää sun asuntoa hotellina . Vaatii maksamaan heidän matkoja antamaan heille sun imurit pesukoneet vaatteet verhot syyllistämällä . Ne on rosvoja . Varkaita . Ne on sun omia tavaroita !
Olisi hyvä ajatus hakeutua kunnan mt toimistoon, jos et ole vielä sitä tehnyt. Ihan lääkärikin käy.
Ne myy varastettua tavaraa säilöö niitä itsellään . Jopa astioita kasseja leivänpaahtimet. Könnykät . Älä mene niiden kokouksiin menetät heti kännykkäsi .
Sehän se onkin se usko. Sinä uskot, että se on riittävän siisti, koska tiedät, että sen siivoutuminen on Jumalan armo eikä oman siivoustyön perusteellisuus. Taivainen luuta lakaisee huoneen puhtaaksi. Kunnes sinne taas kertyy pölyä ja isompaa sotkua.
Jokaista murua ei tarvitse kuollakseen stressata niin kauan kuin on siivoussopimus voimassa Jumalan kanssa. Mutta jos vuoroa peruu ja siirtää usein tai ei enää lopulta edes kaipaa siivousta, on jossain vaiheessa omillaan. Mutta sopimusta ei irtisanota sieltä toisesta päästä. Se on ihmisen oma valinta tai jatkuvan laiminlyönnin tulos.