Matkustelitteko te muut 30-60-vuotiaat lapsuudessa ulkomaille?

Kyllä. Vanhempani ovat kyllä enemmän mökkeilijöitä, mutta silti matkustelimme. Kun olimme veljen kanssa ihan pieniä, kiersimme enemmän pohjoismaita, perinteisen Ruotsin risteilyn lisäksi autoilimme Tanskassa ja Norjassa. Sen jälkeen Saksaan, Ranskaan, Italiaan, Espanjaan, Kreikkaan, Portugaliin, Tsekkiin ja Englantiin. Muutama matka Aasiaan, Amerikkaan ja Kanadaan. En itse asiassa vuosiin tajunnut, että asiassa olisi jotakin ihmeellistä, sen verran moni sukulaisista, perheystävistä ja kavereista matkusti myös. Näin aikuisena olen valtavan kiitollinen siitä, että vanhemmat veivät meidät maailmalle. Olisimme taatusti olleet tyytyväisiä risteilystä silloin tällöin tai ihanista mökkikesistä, mutta näin aikuisena ymmärtää sen valtavan kulttuurillisen vaikutuksen, jonka olemme matkoiltamme saaneet. Matkailu on todellakin avartanut.

Olin ekalla matkalla jenkeissa 13-vuotiaana. Sekin oli tuttujen nurkissa. Hotelliin pääsin ekan kerran 15-vuotiaana, kun rippilahjaksi halusin rantaloman.

N58

Ei matkusteltu, oltiin köyhiä. Joskus käytiin Ruotsin risteilyllä ja se oli lapsena iso juttu. 

Vierailija kirjoitti:

Ei matkusteltu, oltiin köyhiä. Joskus käytiin Ruotsin risteilyllä ja se oli lapsena iso juttu. 

Ja olen siis syntynyt 80-luvulla

Kävimme kerran Espanjassa ja Ruotsissa. 

Olen 60 v. 
Ei matkusteltu meidän perheessä. Siihen ei olisi ollut varaa. Matkustamaan pääsin sitten, kun hankin itse siihen ensin rahat. 

Ei käyty missään. Ainoa yö jonka olin pois kotoa oli 1 yö erään sukulaisen luona. Ja sitten rippileiri 4 yötä

Ala-asteella pari kertaa Kreikassa ja kerran Turkissa. Lisäksi kävin ala-ikäisenä perheen kanssa kolmesti Ruotsin laivalla ja kerran Tallinnassa. Lukioikäisenä kolmessa eri kaupunkilomakohteessa Euroopassa, tosin vain yhden matkan aikana olin alaikäinen. Muuten kotimaan matkailua ja Ruotsin sukulaisten luona käyntiä. 

Olen 38-vuotias. 

Tehtiin joka vuosi yksi viikon pituinen etelänmatka ja sen lisäksi sitten Tallinnan ja Tukholman risteilyitä useampi vuodessa. Ensimmäisen kerran olin lentokoneessa kun olin 3 kk vanha, silloin mentiin Kanarialle. Aikuisena olen koittanut jatkaa tätä perinnettä, että kerran vuodessa menisi jonnekin, mutta usein ei ole kyllä ollut varaa muuhun kun siihen Tallinnan päiväristeilyyn. 

Meidän perheessä matkusteltiin muutaman kerran 70-80-luvuilla. 
Talousasioiden hallinnassa oli vanhemmillani vaikeuksia. Juuri erilaisten hankintojen ja näiden matkojenkin takia, elämä oli vekselivetoista. Vastasi siis lähinnä sitä tilannetta, että otetaan pikavippejä. Aina oli joku velka vetämässä. 
Kuitenkin vanhempani olivat työssäkäyviä, eikä olisi loppujen lopuksi paljon vaatinut, että talous olisi ollut tasapainossa. 

Vierailija kirjoitti:

Meidän perheessä matkusteltiin muutaman kerran 70-80-luvuilla. 
Talousasioiden hallinnassa oli vanhemmillani vaikeuksia. Juuri erilaisten hankintojen ja näiden matkojenkin takia, elämä oli vekselivetoista. Vastasi siis lähinnä sitä tilannetta, että otetaan pikavippejä. Aina oli joku velka vetämässä. 
Kuitenkin vanhempani olivat työssäkäyviä, eikä olisi loppujen lopuksi paljon vaatinut, että talous olisi ollut tasapainossa. 

Sama juttu. 

Meillä oli vielä se spesiaali, että pihassa riitti ajokkeja, mutta pääsimme harvoin mihinkään. Ehkä kauppareissun ajaksi takapenkille hikoamaan. Äitikään  ei osannut vielä silloin ajaa. 

Hänen perheessään ei ollut koskaan autoa. Kuitenkin he matkustivat sukulaisissa pitkin Suomea 50-luvulla. 

Myöhemmin hän teki junareissuja itsekseen. (Toisaalta, olihan hän käyttänyt mikrouuniakin jo 60 -luvulla. Kuulin itse laitteesta melko isona. Sähköhellan nappuloita väänsin ensi kertaa yläasteella.) 

En ole matkustellut. En ole koskaan ollut lentokoneessa. Olen 60 v nainen, en pidä matkustamisesta. Luen paljon. 

Ruotsissa käytiin kerran tai kaksi kun olin pieni. 

-59-

Oon 36v. 

Käytiin ruotsin risteilyillä, kotimaan matkoilla ja rantalomilla euroopassa ja thaimaassa.. 

En ole kiinnostunut matkustelusta. Nuorena asuin Tukholmassa. Olen yli 60 v ja tiedän paljon eri maista, en innostu matkustelusta. En matkustaisi vaikka saisin ilmaisen matkan. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä pääsin matkustelemaan lapsuudessa ja nuoruudessa, kuten myös mieheni. Ei mitään ihmeellistä tuossa. Itse olen 45 ja mies 47.

Osaatko arvostaa yhtään tuollaista huvia, joka harvoille suotu?

Ruotsissa käytiin lapsuuteni aikana useamman kerran ja yhdesti Norjassa. Kotimaassa matkustettiin enemmän, joskus vuokrattiin asuntovaunu ja sillä reissattiin. Lähinnä kuitenkin sukulaisten luona.

Meillä ei matkustettu missään. Olen jatkanut samaa tapaa aikuisenakin. Kotona on paras olla.

Olen hiukan alle 50-v. Reissattiin koko perheen vuoimin asuntovaunun kanssa kotimaassa, kerran tehtiin reissu Ruotsin kautta Norjaan. Ruotsinlaivalla kävin kerran lapsena. Yksi reissu alle 25-vuotiaana lentämällä, pääsin Teneriffalle isovanhempien ja muutaman muun sukulaisen kanssa kun olin 10-vuotias. Aloin matkustella ulkomaille enemmän vasta n. 25-vuotiaana. Nykyisin ei enää kiinnosta,  tuli tehtyä tuota tarpeeksi ikävuosien 25-35 välillä.

Jo 70-luvulla Keihäsmatkat kuljetti Kanarialle possujuhliin ja Finnjetillä tms. pääsi Saksan kautta automatkalle Eurooppaan.