Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

HS: Sukusolujen luovuttaminen ei onnistu, koska lähisuvussa on autisti.

Vierailija
08.07.2026 |

https://www.hs.fi/lifestyle/art-2000012057354.html

Tässä artikkelissa kritisoidaan sitä, että nainen, jonka lähisuvussa on autismin kirjolla oleva henkilö, ei voi luovuttaa sukusoluja.

Itse autismin kirjolla olevana olen sitä mieltä, että on hyvä, että hän ei voi niitä solujaan luovuttaa. Mietin, millaista elämäni olisi ollut, jos perheessäni ja suvussani kenelläkään ei olisi mitään sellaisia autistisia piirteitä, mitä minulla on. Se "vääränlaisuuden" kokemus olisi varmasti ollut monin verroin suurempi kuin nyt, biologiseen sukuuni syntyneenä.

Kommentit (338)

Vierailija
161/338 |
08.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

"Olet kuitenkin väärässä siinä, että autismi tarkoittaisi nykyäänkin juuri kannerin autismia. Katsos kun sitä kannerin autismia ei uudessa tautiluokituksessa ole enää erikseen olemassa yhtään sen enempää kuin aspergeriakaan, on vain ja ainoastaan autismin kirjon häiriöt, eli se kannerin autistikin on nykyään autismin kirjolla. Kaikki autismin kirjolla olevat on nykykielessä autisteja. 

Ei siis ole enää erillistä autismia ja autismin kirjoa."

 

https://www.kaypahoito.fi/nix03364

 

Viittaan yllä olevaan linkkiin. Suomessa diagnosoidaan edelleen erikseen autismi ja autisminkirjon häiriöt. Autismi tarkoittaa edelleen Kannerin autismia eli lapsuusiän autismia eli lapsuuden autismia.

Suomi ei ole vielä siirtynyt virallisesti siihen uuteen tautiluokitukseen. Pian siirtyy. 

Vierailija
162/338 |
08.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

"Olet kuitenkin väärässä siinä, että autismi tarkoittaisi nykyäänkin juuri kannerin autismia. Katsos kun sitä kannerin autismia ei uudessa tautiluokituksessa ole enää erikseen olemassa yhtään sen enempää kuin aspergeriakaan, on vain ja ainoastaan autismin kirjon häiriöt, eli se kannerin autistikin on nykyään autismin kirjolla. Kaikki autismin kirjolla olevat on nykykielessä autisteja. 

Ei siis ole enää erillistä autismia ja autismin kirjoa."

 

https://www.kaypahoito.fi/nix03364

 

Viittaan yllä olevaan linkkiin. Suomessa diagnosoidaan edelleen erikseen autismi ja autisminkirjon häiriöt. Autismi tarkoittaa edelleen Kannerin autismia eli lapsuusiän autismia eli lapsuuden autismia.

Niin, tuo on se tautiluokitus joka pian jää historiaan. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
163/338 |
08.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Toki. Minähän puhuinkin siitä, miten autismi voi olla huomattava etu MIKÄLI henkilö on erittäin älykäs."

 

Mitä älykkäämpi autisti, sitä suurempi kärsimys.

 

Jos autisminkirjon henkilö on älykäs, ja hän saa tarvitsemansa tuen, ja kapea-alainen kiinnostus on aluella, joka hyödyttää yhteiskuntaa, autisminkirjolla olo voi olla huomattava etu, mikäli henkilö on esim. tutkijana yliopistolla tai vaikkapa lääketehtaalla itselleen sopivassa työyhteisössä. Mutta tämä on monen mutkan takana ja hyvin harvinaista. Valtaosa autisminkirjon henkilöistä ei saa tarvitsemaansa tukea. Mielenterveysongelmat ovat yleisempiä kuin väestössä yleensä. Kuormittuminen neurotyypillisille normaaleista asioista voi laukaista psykoottiset oireet autisminkirjon henkilöllä. Työllistyminen on erittäin vaikeaa pääsääntöisesti. Lapsilla on kohonnut riski saada autismi, mikäli vanhemmalla on autisminkirjon häiriö.

 

Autisminkirjon henkilöt ovat yleensä aistiherkkiä, eivät siedä hajuja, ääniä, valoja jne. Vaatteita on vaikea löytää. Työpaikka on täynnä ärsykkeitä, jotka häiritsevät. Muille tavalliset asiat stressaavat jopa psykoottisiin oireisiin asti. 

Vierailija
164/338 |
08.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä saako lihava pyknikko tai sairaaloisen laiha anorektikko luovuttaa sukusoluja? Entä narrkari tai juopposukua oleva? Köyhä? Ruma? Länkisäärinen? Astmaatikko? Sellainen, jolla syöpää suvussa? Tyhmä? Kleptomaani? Murhaaja? 

 

Rodunjalostustako? 

Miksi tätä asiaa nyt ajatellaan niin, että sukusolujen lahjoittaminen olisi jokin ihmisoikeus?

Ajattele mieluummin niin päin, että jos tarvitsisit apua hedelmöityksessä, ja se merkitsisi lapselle omien geeniesi sijasta jonkun toisen geenejä, ottaisitko lapsellesi mieluummin sellaiset geenit, joilla todennäköisyys vaikkapa astmaan tai autismiin olisi suurempi, vai sellaiset, joilla se olisi pienempi. Sitten kumpi tahansa näistä vaihtoehdoista voisi myös olla lihava tai laiha ja miljoonaa muuta asiaa siihen lisäksi. 

No eikö se olis asiallista, että olis myös se vaihtoehto, että saa valita myös sellaisia geenejä, joihin voi liittyä autismin kirjoa? 

Kuka kaikista ihmisistä olisi omalle lapselleen valmis valitsemaan elämää hankaloittavia asioita?

Sanoisin, että tuollaiset ihmiset eivät ole ollenkaan soveliaita kenenkään vanhemmiksi.

Maailma kuitenkin tarvitsee niitä autisteja. Mun suvussa on paljon aspergeria, johon liittyy poikkeuksetta erittäin korkea älykkyys. Monet on pärjänneet elämässä todella hyvin, kaikki ei. Tän pohjalta jos arviois, niin ennemmin se autismi vaikuttais olevan etu. 

Autisteja on älykkäitä ja sitten älyllisesti kehitysvammaisia ja sitten kaikkea siltä väliltä. Autismi ei tee kenestäkään älykkäämpää.

Jos kokee älykkyyden niin kovin tavoiteltavaksi asiaksi, niin kannattaa käydä hakemassa Amerikasta mensatason sukusoluja. Todennäköisyys elämässä pärjäämiseen niillä on korkeampi kuin autistin soluilla, etenkin jos on jo omassa suvussa sen sortin taipumusta.

Tietenkään autismi ei tee kenestäkään älykkäämpää. Mutta autismi voi tehdä älykkyydestä vielä hyödyllisempää. 

HÖPÖ HÖPÖ. Autismi nimenomaan tekee älykkyydestä vähemmän hyödyllistä.

Aivan absurdi väite. Tiedemaailma kertoo kyllä ihan muuta. 

Jos sinulla on autistinen lapsi, todennäköisimmin hän ei tule pärjäämään täysipainoisesti työelämässä. Todennäköisyys, että lapsesi olisi tiedemaailman suuri nero, on mitättömän pieni. 

Toki. Minähän puhuinkin siitä, miten autismi voi olla huomattava etu MIKÄLI henkilö on erittäin älykäs. 

Esim. joku Darwin oli kirjoitustensa perusteella aivan ilmiselvästi autismin kirjolla. Samaa arvellaan Einsteinista. 

Jos jotain inhoan, niin entisajan nerojen diagnosointia siksi, että joku autisti tarvitsee buustia itsetunnolleen. 

Sitten et ymmärrä asiaa. Ootko edes lukenut Darwinin kirjoituksia? 

Darwin oli viktoriaanisen ajan tiedemies, normaali oman aikansa ihmisten silmin. Sosiaalisesti hän oli hyvin konsensushakuinen ihminen.

Vierailija
165/338 |
08.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Sama pätee autismiin, se on etu vanhempien omasta näkökulmasta, jos he ajattelevat sen lisäävän perheen sisäistä ymmärrystä, mutta suhteessa ulkomaailmaan se on rajoite."

 

Nyt et ymmärrä yhtään, mistä puhut! Anteeksi vaan. Autisminkirjon vanhempi uupuu autistisen lapsen kanssa ihan yhtä lailla kun kaikki muutkin. Autismiin kuuluu esim. aivoperäinen unihäiriö. Lapsi ei nuku. Murrosikä tuo mukanaan aggression, saat soittaa milloin poliisia, milloin ambulanssia. Asunto hajoaa. Harva pystyy käymään töissä. Koulu lähettää lasta kotiin, kun eivät pärjää jne. Kommunikointina on yleensä kuvat, mikäli autisti ei niitä tuhoa. 

 

Terveisin autistisen lapsen autisminkirjolla oleva vanhempi, joka tuntee lukuisia muita autististen lasten vanhempia.

Nämä autistilapsesta fantasioivat kuvittelevat, että sieltä tulee joku ihkuhöpsypöpsy vähän eksentrinen Topi Borg, mutta eivät ajattele, mikä määrä tukitoimia perheeltä ja yhteiskunnalta on vaadittu ja vaaditaan, että hän on noinkin toimintakykyinen. Moni perustaa käsityksensä Downin syndroomasta Peltsin Osmoon, eikä ajattele sen pitemmälle, kun se Osmo on niin herttainen.

Ja sitten tietenkin se lapsi on mini-me, ymmärtää vanhempaansa niin kuin kukaan ei ole koskaan häntä ymmärtänyt, on kiinnostunut samoista asioista eikä liikaa rasita tätä sosiaalisesti. Lääke kaikkiin elämän vastoinkäymisiin. Koska hän on samanlainen.

Noinko neurotyypilliset ihmiset ajattelee lapsen saamisesta, kun haluavat neurotyypillisen lapsen? 

Vierailija
166/338 |
08.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä saako lihava pyknikko tai sairaaloisen laiha anorektikko luovuttaa sukusoluja? Entä narrkari tai juopposukua oleva? Köyhä? Ruma? Länkisäärinen? Astmaatikko? Sellainen, jolla syöpää suvussa? Tyhmä? Kleptomaani? Murhaaja? 

 

Rodunjalostustako? 

Miksi tätä asiaa nyt ajatellaan niin, että sukusolujen lahjoittaminen olisi jokin ihmisoikeus?

Ajattele mieluummin niin päin, että jos tarvitsisit apua hedelmöityksessä, ja se merkitsisi lapselle omien geeniesi sijasta jonkun toisen geenejä, ottaisitko lapsellesi mieluummin sellaiset geenit, joilla todennäköisyys vaikkapa astmaan tai autismiin olisi suurempi, vai sellaiset, joilla se olisi pienempi. Sitten kumpi tahansa näistä vaihtoehdoista voisi myös olla lihava tai laiha ja miljoonaa muuta asiaa siihen lisäksi. 

No eikö se olis asiallista, että olis myös se vaihtoehto, että saa valita myös sellaisia geenejä, joihin voi liittyä autismin kirjoa? 

Kuka kaikista ihmisistä olisi omalle lapselleen valmis valitsemaan elämää hankaloittavia asioita?

Sanoisin, että tuollaiset ihmiset eivät ole ollenkaan soveliaita kenenkään vanhemmiksi.

Maailma kuitenkin tarvitsee niitä autisteja. Mun suvussa on paljon aspergeria, johon liittyy poikkeuksetta erittäin korkea älykkyys. Monet on pärjänneet elämässä todella hyvin, kaikki ei. Tän pohjalta jos arviois, niin ennemmin se autismi vaikuttais olevan etu. 

Autisteja on älykkäitä ja sitten älyllisesti kehitysvammaisia ja sitten kaikkea siltä väliltä. Autismi ei tee kenestäkään älykkäämpää.

Jos kokee älykkyyden niin kovin tavoiteltavaksi asiaksi, niin kannattaa käydä hakemassa Amerikasta mensatason sukusoluja. Todennäköisyys elämässä pärjäämiseen niillä on korkeampi kuin autistin soluilla, etenkin jos on jo omassa suvussa sen sortin taipumusta.

Tietenkään autismi ei tee kenestäkään älykkäämpää. Mutta autismi voi tehdä älykkyydestä vielä hyödyllisempää. 

HÖPÖ HÖPÖ. Autismi nimenomaan tekee älykkyydestä vähemmän hyödyllistä.

Aivan absurdi väite. Tiedemaailma kertoo kyllä ihan muuta. 

Jos sinulla on autistinen lapsi, todennäköisimmin hän ei tule pärjäämään täysipainoisesti työelämässä. Todennäköisyys, että lapsesi olisi tiedemaailman suuri nero, on mitättömän pieni. 

Toki. Minähän puhuinkin siitä, miten autismi voi olla huomattava etu MIKÄLI henkilö on erittäin älykäs. 

Esim. joku Darwin oli kirjoitustensa perusteella aivan ilmiselvästi autismin kirjolla. Samaa arvellaan Einsteinista. 

Jos jotain inhoan, niin entisajan nerojen diagnosointia siksi, että joku autisti tarvitsee buustia itsetunnolleen. 

Sitten et ymmärrä asiaa. Ootko edes lukenut Darwinin kirjoituksia? 

Darwin oli viktoriaanisen ajan tiedemies, normaali oman aikansa ihmisten silmin. Sosiaalisesti hän oli hyvin konsensushakuinen ihminen.

Eihän tuo pidä paikkaansa. Darwinia pidettiin kyllä eksentrisenä elinaikanaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
167/338 |
08.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Niin, tuo on se tautiluokitus joka pian jää historiaan."

 

Vuosia on puhuttu, että jää historiaan, eikä ole jäänyt. Fakta on se, että se on edelleen voimassa. Suomi on tässä järkevä. Autismi on ihan eri asia kuin autisminkirjo. Esim. autismi oikeuttaa vammaispalveluihin, autisminkirjo ei automaattisesti oikeuta vammaispalveluihin. Aiemmin autismi oikeutti kehitysvammapalveluihin, kun kehitysvammapalvelut olivat oman lakinsa piirissä.

 

Suomessa on edelleen erikseen autismi ja autisminkirjo. Tämä on tosiasia. Nämä ovat kaksi eri asiaa. Tällä on tärkeä merkitys esim. pääsekö henkilö vammaispalveluiden piiriin vai ei. Esim. autistinen lapsi saa kesällä lyhytaikaisena huolenpitona koulun loma-ajan toimintaa, mutta autisminkirjon lapsi ei tätä välttämättä saa. Diagnoosilla on tärkeä juridinen merkitys, eikä näitä kahta diagnoosia saa sotkea, koska ne tarkoittavat merkittävästi eri asioita.  

Vierailija
168/338 |
08.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Sama pätee autismiin, se on etu vanhempien omasta näkökulmasta, jos he ajattelevat sen lisäävän perheen sisäistä ymmärrystä, mutta suhteessa ulkomaailmaan se on rajoite."

 

Nyt et ymmärrä yhtään, mistä puhut! Anteeksi vaan. Autisminkirjon vanhempi uupuu autistisen lapsen kanssa ihan yhtä lailla kun kaikki muutkin. Autismiin kuuluu esim. aivoperäinen unihäiriö. Lapsi ei nuku. Murrosikä tuo mukanaan aggression, saat soittaa milloin poliisia, milloin ambulanssia. Asunto hajoaa. Harva pystyy käymään töissä. Koulu lähettää lasta kotiin, kun eivät pärjää jne. Kommunikointina on yleensä kuvat, mikäli autisti ei niitä tuhoa. 

 

Terveisin autistisen lapsen autisminkirjolla oleva vanhempi, joka tuntee lukuisia muita autististen lasten vanhempia.

Nämä autistilapsesta fantasioivat kuvittelevat, että sieltä tulee joku ihkuhöpsypöpsy vähän eksentrinen Topi Borg, mutta eivät ajattele, mikä määrä tukitoimia perheeltä ja yhteiskunnalta on vaadittu ja vaaditaan, että hän on noinkin toimintakykyinen. Moni perustaa käsityksensä Downin syndroomasta Peltsin Osmoon, eikä ajattele sen pitemmälle, kun se Osmo on niin herttainen.

Ja sitten tietenkin se lapsi on mini-me, ymmärtää vanhempaansa niin kuin kukaan ei ole koskaan häntä ymmärtänyt, on kiinnostunut samoista asioista eikä liikaa rasita tätä sosiaalisesti. Lääke kaikkiin elämän vastoinkäymisiin. Koska hän on samanlainen.

Noinko neurotyypilliset ihmiset ajattelee lapsen saamisesta, kun haluavat neurotyypillisen lapsen? 

No en ainakaan ajattele, että neurotyypillisen lapseni täytyisi olla hyvin älykäs, jos itse olen.

Päinvastoin ymmärrän, että lapseni on joka tapauksessa oma yksilönsä, ja hän saattaa olla myös kehitysvammainen tai autisti, riippumatta siitä mitä minä olen, ja silloin minun tehtäväni on ymmärtää häntä, koska minulla on enemmän elämänkokemusta ja olen hänet maailmaan tuonut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
169/338 |
08.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä saako lihava pyknikko tai sairaaloisen laiha anorektikko luovuttaa sukusoluja? Entä narrkari tai juopposukua oleva? Köyhä? Ruma? Länkisäärinen? Astmaatikko? Sellainen, jolla syöpää suvussa? Tyhmä? Kleptomaani? Murhaaja? 

 

Rodunjalostustako? 

Miksi tätä asiaa nyt ajatellaan niin, että sukusolujen lahjoittaminen olisi jokin ihmisoikeus?

Ajattele mieluummin niin päin, että jos tarvitsisit apua hedelmöityksessä, ja se merkitsisi lapselle omien geeniesi sijasta jonkun toisen geenejä, ottaisitko lapsellesi mieluummin sellaiset geenit, joilla todennäköisyys vaikkapa astmaan tai autismiin olisi suurempi, vai sellaiset, joilla se olisi pienempi. Sitten kumpi tahansa näistä vaihtoehdoista voisi myös olla lihava tai laiha ja miljoonaa muuta asiaa siihen lisäksi. 

No eikö se olis asiallista, että olis myös se vaihtoehto, että saa valita myös sellaisia geenejä, joihin voi liittyä autismin kirjoa? 

Kuka kaikista ihmisistä olisi omalle lapselleen valmis valitsemaan elämää hankaloittavia asioita?

Sanoisin, että tuollaiset ihmiset eivät ole ollenkaan soveliaita kenenkään vanhemmiksi.

Maailma kuitenkin tarvitsee niitä autisteja. Mun suvussa on paljon aspergeria, johon liittyy poikkeuksetta erittäin korkea älykkyys. Monet on pärjänneet elämässä todella hyvin, kaikki ei. Tän pohjalta jos arviois, niin ennemmin se autismi vaikuttais olevan etu. 

Autisteja on älykkäitä ja sitten älyllisesti kehitysvammaisia ja sitten kaikkea siltä väliltä. Autismi ei tee kenestäkään älykkäämpää.

Jos kokee älykkyyden niin kovin tavoiteltavaksi asiaksi, niin kannattaa käydä hakemassa Amerikasta mensatason sukusoluja. Todennäköisyys elämässä pärjäämiseen niillä on korkeampi kuin autistin soluilla, etenkin jos on jo omassa suvussa sen sortin taipumusta.

Tietenkään autismi ei tee kenestäkään älykkäämpää. Mutta autismi voi tehdä älykkyydestä vielä hyödyllisempää. 

HÖPÖ HÖPÖ. Autismi nimenomaan tekee älykkyydestä vähemmän hyödyllistä.

Aivan absurdi väite. Tiedemaailma kertoo kyllä ihan muuta. 

Jos sinulla on autistinen lapsi, todennäköisimmin hän ei tule pärjäämään täysipainoisesti työelämässä. Todennäköisyys, että lapsesi olisi tiedemaailman suuri nero, on mitättömän pieni. 

Toki. Minähän puhuinkin siitä, miten autismi voi olla huomattava etu MIKÄLI henkilö on erittäin älykäs. 

Esim. joku Darwin oli kirjoitustensa perusteella aivan ilmiselvästi autismin kirjolla. Samaa arvellaan Einsteinista. 

Jos jotain inhoan, niin entisajan nerojen diagnosointia siksi, että joku autisti tarvitsee buustia itsetunnolleen. 

Sitten et ymmärrä asiaa. Ootko edes lukenut Darwinin kirjoituksia? 

Darwin oli viktoriaanisen ajan tiedemies, normaali oman aikansa ihmisten silmin. Sosiaalisesti hän oli hyvin konsensushakuinen ihminen.

Charles Darwin was widely considered eccentric, especially during his later years in Victorian England. His introverted personality, unconventional daily routines, and highly unusual research methods earned him a reputation as an endearing eccentric among his peers and neighbors.His eccentricities were well-documented by himself, his family, and his contemporaries:

Unconventional Research Methods: Instead of traditional laboratory settings, Darwin conducted odd experiments in his own backyard at Down House, such as testing if earthworms responded to music, or tickling orchids to study how they were pollinated.

The "Sandwalk": To help him think, he created a gravel path around his estate known as the "Sandwalk". He famously measured the difficulty of a scientific problem by how many times he had to walk the path, leaving flint stones to count his laps.

Reclusive Habits: Plagued by chronic illness, he essentially retreated from the busy scientific social scene in London to the quiet countryside. He even installed a special angled mirror outside his window so he could hide from approaching visitors before they reached his door.

Quirky Self-Experimentation: He often tried bizarre physical tests on himself, such as taking notes on every single failed attempt to successfully board and relax in a hammock

.Despite these quirks, his methodical approach to observation shaped modern biology.

Vierailija
170/338 |
08.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

No tarkalleen ottaen, ap, eihän sinua lainkaan olisi, kun soluja ei olisi saanut luovuttaa...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
171/338 |
08.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä saako lihava pyknikko tai sairaaloisen laiha anorektikko luovuttaa sukusoluja? Entä narrkari tai juopposukua oleva? Köyhä? Ruma? Länkisäärinen? Astmaatikko? Sellainen, jolla syöpää suvussa? Tyhmä? Kleptomaani? Murhaaja? 

 

Rodunjalostustako? 

Miksi tätä asiaa nyt ajatellaan niin, että sukusolujen lahjoittaminen olisi jokin ihmisoikeus?

Ajattele mieluummin niin päin, että jos tarvitsisit apua hedelmöityksessä, ja se merkitsisi lapselle omien geeniesi sijasta jonkun toisen geenejä, ottaisitko lapsellesi mieluummin sellaiset geenit, joilla todennäköisyys vaikkapa astmaan tai autismiin olisi suurempi, vai sellaiset, joilla se olisi pienempi. Sitten kumpi tahansa näistä vaihtoehdoista voisi myös olla lihava tai laiha ja miljoonaa muuta asiaa siihen lisäksi. 

No eikö se olis asiallista, että olis myös se vaihtoehto, että saa valita myös sellaisia geenejä, joihin voi liittyä autismin kirjoa? 

Kuka kaikista ihmisistä olisi omalle lapselleen valmis valitsemaan elämää hankaloittavia asioita?

Sanoisin, että tuollaiset ihmiset eivät ole ollenkaan soveliaita kenenkään vanhemmiksi.

Maailma kuitenkin tarvitsee niitä autisteja. Mun suvussa on paljon aspergeria, johon liittyy poikkeuksetta erittäin korkea älykkyys. Monet on pärjänneet elämässä todella hyvin, kaikki ei. Tän pohjalta jos arviois, niin ennemmin se autismi vaikuttais olevan etu. 

Autisteja on älykkäitä ja sitten älyllisesti kehitysvammaisia ja sitten kaikkea siltä väliltä. Autismi ei tee kenestäkään älykkäämpää.

Jos kokee älykkyyden niin kovin tavoiteltavaksi asiaksi, niin kannattaa käydä hakemassa Amerikasta mensatason sukusoluja. Todennäköisyys elämässä pärjäämiseen niillä on korkeampi kuin autistin soluilla, etenkin jos on jo omassa suvussa sen sortin taipumusta.

Tietenkään autismi ei tee kenestäkään älykkäämpää. Mutta autismi voi tehdä älykkyydestä vielä hyödyllisempää. 

HÖPÖ HÖPÖ. Autismi nimenomaan tekee älykkyydestä vähemmän hyödyllistä.

Aivan absurdi väite. Tiedemaailma kertoo kyllä ihan muuta. 

Jos sinulla on autistinen lapsi, todennäköisimmin hän ei tule pärjäämään täysipainoisesti työelämässä. Todennäköisyys, että lapsesi olisi tiedemaailman suuri nero, on mitättömän pieni. 

Toki. Minähän puhuinkin siitä, miten autismi voi olla huomattava etu MIKÄLI henkilö on erittäin älykäs. 

Esim. joku Darwin oli kirjoitustensa perusteella aivan ilmiselvästi autismin kirjolla. Samaa arvellaan Einsteinista. 

Jos jotain inhoan, niin entisajan nerojen diagnosointia siksi, että joku autisti tarvitsee buustia itsetunnolleen. 

Sitten et ymmärrä asiaa. Ootko edes lukenut Darwinin kirjoituksia? 

Darwin oli viktoriaanisen ajan tiedemies, normaali oman aikansa ihmisten silmin. Sosiaalisesti hän oli hyvin konsensushakuinen ihminen.

Eihän tuo pidä paikkaansa. Darwinia pidettiin kyllä eksentrisenä elinaikanaan.

Hän oli kiinnostunut monista asioista, mutta melko introvertti eikä missään tapauksessa riidanhaastaja. Hän sattui keksimään teorian, joka loukkasi monia. 

Vierailija
172/338 |
08.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No tarkalleen ottaen, ap, eihän sinua lainkaan olisi, kun soluja ei olisi saanut luovuttaa...

Ilmeisesti ap on tehty vanhanaikaisella menetelmällä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
173/338 |
08.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

"Niin, tuo on se tautiluokitus joka pian jää historiaan."

 

Vuosia on puhuttu, että jää historiaan, eikä ole jäänyt. Fakta on se, että se on edelleen voimassa. Suomi on tässä järkevä. Autismi on ihan eri asia kuin autisminkirjo. Esim. autismi oikeuttaa vammaispalveluihin, autisminkirjo ei automaattisesti oikeuta vammaispalveluihin. Aiemmin autismi oikeutti kehitysvammapalveluihin, kun kehitysvammapalvelut olivat oman lakinsa piirissä.

 

Suomessa on edelleen erikseen autismi ja autisminkirjo. Tämä on tosiasia. Nämä ovat kaksi eri asiaa. Tällä on tärkeä merkitys esim. pääsekö henkilö vammaispalveluiden piiriin vai ei. Esim. autistinen lapsi saa kesällä lyhytaikaisena huolenpitona koulun loma-ajan toimintaa, mutta autisminkirjon lapsi ei tätä välttämättä saa. Diagnoosilla on tärkeä juridinen merkitys, eikä näitä kahta diagnoosia saa sotkea, koska ne tarkoittavat merkittävästi eri asioita.  

Se uuteen tautiluokitukseen siirtyminen on täysin varmaa Suomessa. 

En mä ainakaan vaihda kielenkäyttöä näissä asioissa vaihtaessani kielen suomeen, kun kansainvälisesti terminologia on jo muuttunut, samoin ammattilaisilla Suomessa. 

Yhäkin, minustakaan tämä muutos ei vaikuta kovin järkevältä, mutta sille nyt ei mahda enää mitään. Käytännön kielenkäytössä autismin kirjolla olevat ihmiset on autisteja myös Suomessa. 

Vierailija
174/338 |
08.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

"on kiinnostunut samoista asioista eikä liikaa rasita tätä sosiaalisesti. Lääke kaikkiin elämän vastoinkäymisiin. Koska hän on samanlainen."

 

Huomaa, että neurotyypilliset taas vetävät mutkat suoriksi. Kahdella autistilla ei välttämättä ole mitään yhteistä. Toinen voi olla kiinnostunut juna-aikatauluista ja toinen kasvien nyppimisestä (ulkona kaiken ajan ja repii irti kaiken mikä kasvaa). Toinen voi olla todella sosiaalinen, halailee melkein jokaisen vastaantulijan, siitä riippumatta, onko tämä tuttu vai ei. Koskettelee kaikkia, halusivat he tai ei. Toinen taas on erakko, eikä voi sietää kosketusta tai muiden läsnäoloa.

 

Samahan se on neurotyypillisissä, toinen pelaa jalkapalloa, ja toinen kerää postimerkkejä. Jollain on runsaasti kavereita, ja joku pelailee yksin pleikkaria kaikki päivät. 

 

Me ollaan erilaisia, oltiin neurotyypillisiä tai ei. Älkää yleistäkö. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
175/338 |
08.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä saako lihava pyknikko tai sairaaloisen laiha anorektikko luovuttaa sukusoluja? Entä narrkari tai juopposukua oleva? Köyhä? Ruma? Länkisäärinen? Astmaatikko? Sellainen, jolla syöpää suvussa? Tyhmä? Kleptomaani? Murhaaja? 

 

Rodunjalostustako? 

Miksi tätä asiaa nyt ajatellaan niin, että sukusolujen lahjoittaminen olisi jokin ihmisoikeus?

Ajattele mieluummin niin päin, että jos tarvitsisit apua hedelmöityksessä, ja se merkitsisi lapselle omien geeniesi sijasta jonkun toisen geenejä, ottaisitko lapsellesi mieluummin sellaiset geenit, joilla todennäköisyys vaikkapa astmaan tai autismiin olisi suurempi, vai sellaiset, joilla se olisi pienempi. Sitten kumpi tahansa näistä vaihtoehdoista voisi myös olla lihava tai laiha ja miljoonaa muuta asiaa siihen lisäksi. 

No eikö se olis asiallista, että olis myös se vaihtoehto, että saa valita myös sellaisia geenejä, joihin voi liittyä autismin kirjoa? 

Kuka kaikista ihmisistä olisi omalle lapselleen valmis valitsemaan elämää hankaloittavia asioita?

Sanoisin, että tuollaiset ihmiset eivät ole ollenkaan soveliaita kenenkään vanhemmiksi.

Maailma kuitenkin tarvitsee niitä autisteja. Mun suvussa on paljon aspergeria, johon liittyy poikkeuksetta erittäin korkea älykkyys. Monet on pärjänneet elämässä todella hyvin, kaikki ei. Tän pohjalta jos arviois, niin ennemmin se autismi vaikuttais olevan etu. 

Autisteja on älykkäitä ja sitten älyllisesti kehitysvammaisia ja sitten kaikkea siltä väliltä. Autismi ei tee kenestäkään älykkäämpää.

Jos kokee älykkyyden niin kovin tavoiteltavaksi asiaksi, niin kannattaa käydä hakemassa Amerikasta mensatason sukusoluja. Todennäköisyys elämässä pärjäämiseen niillä on korkeampi kuin autistin soluilla, etenkin jos on jo omassa suvussa sen sortin taipumusta.

Tietenkään autismi ei tee kenestäkään älykkäämpää. Mutta autismi voi tehdä älykkyydestä vielä hyödyllisempää. 

HÖPÖ HÖPÖ. Autismi nimenomaan tekee älykkyydestä vähemmän hyödyllistä.

Aivan absurdi väite. Tiedemaailma kertoo kyllä ihan muuta. 

Jos sinulla on autistinen lapsi, todennäköisimmin hän ei tule pärjäämään täysipainoisesti työelämässä. Todennäköisyys, että lapsesi olisi tiedemaailman suuri nero, on mitättömän pieni. 

Toki. Minähän puhuinkin siitä, miten autismi voi olla huomattava etu MIKÄLI henkilö on erittäin älykäs. 

Esim. joku Darwin oli kirjoitustensa perusteella aivan ilmiselvästi autismin kirjolla. Samaa arvellaan Einsteinista. 

Jos jotain inhoan, niin entisajan nerojen diagnosointia siksi, että joku autisti tarvitsee buustia itsetunnolleen. 

Keitä ovat selvästi neuronormaalit nerot, kirsikkana täys extrovertit?

Vierailija
176/338 |
08.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

"on kiinnostunut samoista asioista eikä liikaa rasita tätä sosiaalisesti. Lääke kaikkiin elämän vastoinkäymisiin. Koska hän on samanlainen."

 

Huomaa, että neurotyypilliset taas vetävät mutkat suoriksi. Kahdella autistilla ei välttämättä ole mitään yhteistä. Toinen voi olla kiinnostunut juna-aikatauluista ja toinen kasvien nyppimisestä (ulkona kaiken ajan ja repii irti kaiken mikä kasvaa). Toinen voi olla todella sosiaalinen, halailee melkein jokaisen vastaantulijan, siitä riippumatta, onko tämä tuttu vai ei. Koskettelee kaikkia, halusivat he tai ei. Toinen taas on erakko, eikä voi sietää kosketusta tai muiden läsnäoloa.

 

Samahan se on neurotyypillisissä, toinen pelaa jalkapalloa, ja toinen kerää postimerkkejä. Jollain on runsaasti kavereita, ja joku pelailee yksin pleikkaria kaikki päivät. 

 

Me ollaan erilaisia, oltiin neurotyypillisiä tai ei. Älkää yleistäkö. 

Sehän oli nimenomaan tämä ketjun ah niin älykäs autismi, joka oli sitä mieltä että autismi on voimavara lapselle, koska se on sitä hänellekin.

Vierailija
177/338 |
08.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä saako lihava pyknikko tai sairaaloisen laiha anorektikko luovuttaa sukusoluja? Entä narrkari tai juopposukua oleva? Köyhä? Ruma? Länkisäärinen? Astmaatikko? Sellainen, jolla syöpää suvussa? Tyhmä? Kleptomaani? Murhaaja? 

 

Rodunjalostustako? 

Miksi tätä asiaa nyt ajatellaan niin, että sukusolujen lahjoittaminen olisi jokin ihmisoikeus?

Ajattele mieluummin niin päin, että jos tarvitsisit apua hedelmöityksessä, ja se merkitsisi lapselle omien geeniesi sijasta jonkun toisen geenejä, ottaisitko lapsellesi mieluummin sellaiset geenit, joilla todennäköisyys vaikkapa astmaan tai autismiin olisi suurempi, vai sellaiset, joilla se olisi pienempi. Sitten kumpi tahansa näistä vaihtoehdoista voisi myös olla lihava tai laiha ja miljoonaa muuta asiaa siihen lisäksi. 

No eikö se olis asiallista, että olis myös se vaihtoehto, että saa valita myös sellaisia geenejä, joihin voi liittyä autismin kirjoa? 

Kuka kaikista ihmisistä olisi omalle lapselleen valmis valitsemaan elämää hankaloittavia asioita?

Sanoisin, että tuollaiset ihmiset eivät ole ollenkaan soveliaita kenenkään vanhemmiksi.

Maailma kuitenkin tarvitsee niitä autisteja. Mun suvussa on paljon aspergeria, johon liittyy poikkeuksetta erittäin korkea älykkyys. Monet on pärjänneet elämässä todella hyvin, kaikki ei. Tän pohjalta jos arviois, niin ennemmin se autismi vaikuttais olevan etu. 

Autisteja on älykkäitä ja sitten älyllisesti kehitysvammaisia ja sitten kaikkea siltä väliltä. Autismi ei tee kenestäkään älykkäämpää.

Jos kokee älykkyyden niin kovin tavoiteltavaksi asiaksi, niin kannattaa käydä hakemassa Amerikasta mensatason sukusoluja. Todennäköisyys elämässä pärjäämiseen niillä on korkeampi kuin autistin soluilla, etenkin jos on jo omassa suvussa sen sortin taipumusta.

Tietenkään autismi ei tee kenestäkään älykkäämpää. Mutta autismi voi tehdä älykkyydestä vielä hyödyllisempää. 

HÖPÖ HÖPÖ. Autismi nimenomaan tekee älykkyydestä vähemmän hyödyllistä.

Aivan absurdi väite. Tiedemaailma kertoo kyllä ihan muuta. 

Jos sinulla on autistinen lapsi, todennäköisimmin hän ei tule pärjäämään täysipainoisesti työelämässä. Todennäköisyys, että lapsesi olisi tiedemaailman suuri nero, on mitättömän pieni. 

Toki. Minähän puhuinkin siitä, miten autismi voi olla huomattava etu MIKÄLI henkilö on erittäin älykäs. 

Esim. joku Darwin oli kirjoitustensa perusteella aivan ilmiselvästi autismin kirjolla. Samaa arvellaan Einsteinista. 

Jos jotain inhoan, niin entisajan nerojen diagnosointia siksi, että joku autisti tarvitsee buustia itsetunnolleen. 

Keitä ovat selvästi neuronormaalit nerot, kirsikkana täys extrovertit?

Jos nyt aluksi ymmärrettäisiin, että nämä määritelmät ovat meidän aikamme ja kulttuurimme tuotetta.

Vierailija
178/338 |
08.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä saako lihava pyknikko tai sairaaloisen laiha anorektikko luovuttaa sukusoluja? Entä narrkari tai juopposukua oleva? Köyhä? Ruma? Länkisäärinen? Astmaatikko? Sellainen, jolla syöpää suvussa? Tyhmä? Kleptomaani? Murhaaja? 

 

Rodunjalostustako? 

Miksi tätä asiaa nyt ajatellaan niin, että sukusolujen lahjoittaminen olisi jokin ihmisoikeus?

Ajattele mieluummin niin päin, että jos tarvitsisit apua hedelmöityksessä, ja se merkitsisi lapselle omien geeniesi sijasta jonkun toisen geenejä, ottaisitko lapsellesi mieluummin sellaiset geenit, joilla todennäköisyys vaikkapa astmaan tai autismiin olisi suurempi, vai sellaiset, joilla se olisi pienempi. Sitten kumpi tahansa näistä vaihtoehdoista voisi myös olla lihava tai laiha ja miljoonaa muuta asiaa siihen lisäksi. 

No eikö se olis asiallista, että olis myös se vaihtoehto, että saa valita myös sellaisia geenejä, joihin voi liittyä autismin kirjoa? 

Kuka kaikista ihmisistä olisi omalle lapselleen valmis valitsemaan elämää hankaloittavia asioita?

Sanoisin, että tuollaiset ihmiset eivät ole ollenkaan soveliaita kenenkään vanhemmiksi.

Maailma kuitenkin tarvitsee niitä autisteja. Mun suvussa on paljon aspergeria, johon liittyy poikkeuksetta erittäin korkea älykkyys. Monet on pärjänneet elämässä todella hyvin, kaikki ei. Tän pohjalta jos arviois, niin ennemmin se autismi vaikuttais olevan etu. 

Autisteja on älykkäitä ja sitten älyllisesti kehitysvammaisia ja sitten kaikkea siltä väliltä. Autismi ei tee kenestäkään älykkäämpää.

Jos kokee älykkyyden niin kovin tavoiteltavaksi asiaksi, niin kannattaa käydä hakemassa Amerikasta mensatason sukusoluja. Todennäköisyys elämässä pärjäämiseen niillä on korkeampi kuin autistin soluilla, etenkin jos on jo omassa suvussa sen sortin taipumusta.

Tietenkään autismi ei tee kenestäkään älykkäämpää. Mutta autismi voi tehdä älykkyydestä vielä hyödyllisempää. 

HÖPÖ HÖPÖ. Autismi nimenomaan tekee älykkyydestä vähemmän hyödyllistä.

Aivan absurdi väite. Tiedemaailma kertoo kyllä ihan muuta. 

Jos sinulla on autistinen lapsi, todennäköisimmin hän ei tule pärjäämään täysipainoisesti työelämässä. Todennäköisyys, että lapsesi olisi tiedemaailman suuri nero, on mitättömän pieni. 

Toki. Minähän puhuinkin siitä, miten autismi voi olla huomattava etu MIKÄLI henkilö on erittäin älykäs. 

Esim. joku Darwin oli kirjoitustensa perusteella aivan ilmiselvästi autismin kirjolla. Samaa arvellaan Einsteinista. 

Jos jotain inhoan, niin entisajan nerojen diagnosointia siksi, että joku autisti tarvitsee buustia itsetunnolleen. 

Sitten et ymmärrä asiaa. Ootko edes lukenut Darwinin kirjoituksia? 

Darwin oli viktoriaanisen ajan tiedemies, normaali oman aikansa ihmisten silmin. Sosiaalisesti hän oli hyvin konsensushakuinen ihminen.

Eihän tuo pidä paikkaansa. Darwinia pidettiin kyllä eksentrisenä elinaikanaan.

Hän oli kiinnostunut monista asioista, mutta melko introvertti eikä missään tapauksessa riidanhaastaja. Hän sattui keksimään teorian, joka loukkasi monia. 

Aivan ilmiselvä asp erg e rhan se kaiken säilyneen tiedon perusteella oli. Kaikki di ag n ost iset kr ite erit täyttyy. Ja tosiaan kyllä se hänen aikanaankin huomattiin, häntä tosiaan pidettiin eks en trisenä, mitä hän olikin - ei huonolla tavalla. 

(Mihin tää enn akk osensu uri oikein tarttu tässä, kun millään ei meinaa mennä viesti läpi) 

Vierailija
179/338 |
08.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi autisti kun narsisti.

Joo. Outoa kyllä, narsisteilta ei ole taidettu kieltää sukusolujen luovutusta.

Sukusolujen luovuttaja voi myös olla psykopaatti. Taipumus on periytyvä.

Vierailija
180/338 |
09.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi nainen yleensä haluaisi toisen naisen sukusoluja, eihän lapsi silloin ole oma vai onko 9 kk odotusaika tärkeää. On olemassa paljon sairauksia jotka peritään molemmilta vanhemmilta eli tässä tapauksessa luovuttajalta ja isältä, kaikkea ei voi ennakoida. Eikö adoptio vaihtoehtona tulisi mieleen. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kuusi kolme