HS: Sukusolujen luovuttaminen ei onnistu, koska lähisuvussa on autisti.
https://www.hs.fi/lifestyle/art-2000012057354.html
Tässä artikkelissa kritisoidaan sitä, että nainen, jonka lähisuvussa on autismin kirjolla oleva henkilö, ei voi luovuttaa sukusoluja.
Itse autismin kirjolla olevana olen sitä mieltä, että on hyvä, että hän ei voi niitä solujaan luovuttaa. Mietin, millaista elämäni olisi ollut, jos perheessäni ja suvussani kenelläkään ei olisi mitään sellaisia autistisia piirteitä, mitä minulla on. Se "vääränlaisuuden" kokemus olisi varmasti ollut monin verroin suurempi kuin nyt, biologiseen sukuuni syntyneenä.
Kommentit (338)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin on olemassa järkyttävää määrää jotain "diagnosoimatonta autismia". Autismi diagnosoidaan aina käyttäytymisen perusteella, eikä kukaan voi olla aidosti autistinen, jos elää vuosikymmeniä täysin normaalisti ja menestyksekkäästi eikä autismi ilmene mitenkään. Diagnoosia ei pitäisi antaa kenellekään, jolle oireista ei koidu merkittävää arkeen vaikuttavaa kliinistä haittaa.
Se haitta voi olla ihan vain toistuvaa uupumista ja ihan hirveän usein se diagnosoidaan työperäiseksi burn outiksi vaikka taustasyy on autismi.
Autistien perheenjäsenet myös uupuvat. Autististen lasten vanhemmat, etenkin äidit, kokevat stressiä, joka on samalla tasolla taistelussa olleiden sotilaiden kanssa.
Eikä puolisoidenkaan stressitasot kauaksi jää.
Tutkimusten mukaan uupuvat palveluviidakon ja "tukitoimien" vuoksi.
Meidän perheessä kaikki on autismin kirjolla, enkä koe tätä mitenkään valtavan stressaavana. Ainoa isompi stressin aihe on, että poistivat mahdollisuuden lyhennetyistä koulupäivistä tukitoimena niin kuin se ennen oli. Se kun oli ihan elintärkeää toisen lapsen koulunkäynnin kannalta.
Voisitko mainita joitakin näistä tutkimuksista? Varsin erikoiselta kuulostaa.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/910179/Peltokangas_Katri…
Tuossa nyt yksi
Ei tuolla todellakaan väitetä, että vanhemmat uupuisivat palveluiden ja tukitoimien vuoksi. Enemmänkin pyöritellään, miten monet asiat voivat olla yhtä aikaa jaksamista vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä.
Ja kyllähän esimerkiksi lasta täytyy kuntouttaa, vaikka vanhempi kokisi sen väsyttävänä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikein, ettei saa luovuttaa jos on tiedossa jotain mahdollisesti periytyviä poikkeavuuksia tai sairauksia. Tuossa tulee ajatella mahdollisesti syntyvän lapsen etua, eikä sitä tuleeko luovuttajaehdokkaalle paha mieli.
Aivan. Eugeniikkaan liittyviä keskusteluja käytiin laajamittaisesti 1800-luvun lopulla, ennen ja jälkeen toisen maailmansodan ja uudelleen 1953-1960 jotain DNA:n löytymisen jälkeen. Sittemmin asia on ollut tabu.
Asiat ovat harvemmin mustavalkoisia, kuten myös aborttiin tai eutanasiaan liittyvät keskustelut. On kuitenkin korkea aika puhua asiasta vaikenemisen sijaan, sillä Kiinassa voit jo valita syntyvän lapsen silmien ja hiusten värin, vaikuttaa pituuteen, jne. Jos on rahaa, siis. Yhdysvalloissa ei vielä olla näin pitkällä, mutta tiettyjä perinnöllisiä sairauksia voidaan jo sulkea pois.
Keinohedelmöityshän ei toimi yhdellä alkiolla muutenkaan, vaan hedelmöitettyjä alkioita on useita. Niistä valitaan visuaalisin metodein parhaan näköinen. On hyvä, jos tähän tilalle tulee muitakin työkaluja. Mietin, miksi Räsänen & Co. eivät vastusta keinohedelmöitystä samalla innolla kuin vaikka abortteja tai homostelua. Ensin mainitussahan tehdään kymmeniä murhia kerralla heidän logiikkansa mukaan...
Meillä on kyky muokata omaa perimäämme. Se kyky ei lähde pois. Kyseessä on niin merkittävä asia, jossa voidaan mennä niin monella tavalla pieleen, että ideologiselle öyhötykselle tai strutsin tapaan pään hiekkaan painamiselle ei ole tässä keskustelussa sijaa.
Autistina kuitenkin haastaisin tämän kirjoittanutta sen verran, että mikä on "normaali", "poikkeava", ja kuka määrittelee nämä? Varmaan kaikki toivoisivat, että oman lapsen silmät osoittavat suurin piirtein samaan suuntaan, ja että kaikki raajat ovat tallella ja toimivia. Kuitenkaan laajemmassa mittakaavassa ei välttämättä ole edullista, että mennään kaikessa keskiarvon mukaan. Yhteiskuntamme olisivat aika kamalia, jos kaikki olisivat keskimittaisia, keskinkertaisia, keskituloisia ja mitenkään edukseen tai haitakseen valtavirrasta poikkeavia. Da Vinci. Bach. Sokrates. Gauss. Newton. Wittgenstein. Tesla. Van Goch. Marconi. Tuossa joitain esimerkkejä eri tavoin poikkeavista, osin eksentrisistäkin henkilöistä, jotka ovat jättäneet merkittävän jäljen elettyään. Joskus esim. luova ajattelu kulkee samojen geenien kanssa kuin vaikkapa skitsofrenia tai kaksisuuntainen mielialahäiriö. Ja vaikka asiaa ei tietääkseni ole tunnistettu perintötekijöiden tasolla, jokainen elämää vähän nähnyt on huomannut, että matemaattiset nerot ovat kovin harvoin hyviä vaikkapa jalkapallossa ja päin vastoin.
Tämä on yksi niistä tuhansista syistä, jonka takia keskustelua tulisi käydä. Mitä haluamme maksimoida yhteiskunnassa? Jalkapalloa? Matemaatikkoja? Keskiverto keskityyppejä, jotka eivät koskaan sano mitään valtavirrasta poikkeavaa tai ajattele mitään uutta, mutta maksavat laskunsa ajallaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä, eikö woke olekaan levinnyt vielä kaikkialle?
Autismi on supervoima, saatana!
No, kyllä se joillekin on. Tuntemani autisti on esimerkiksi lahjakas matemaattisen alan tutkija. Onhan näitä muitakin, Einstein, Mozart jne. Woken kanssa asialla ei ole mitään tekemistä.
Et kuule tiedä mitään Einsteinin ja Mozartin autismista! Ei noita kukaan ole diagnosoinut. Tuo on vain autistien itsensä voimaannuttamuskakkaa.
"Jos on huippulahjakas, täytyy olla autisti..."
Kukaan ei ole väittänyt, että täytyy olla autisti voidakseen olla huippulahjakas.
On kuitenkin niitä huippulahjakkuuksia, joiden kohdalla selvästi kaikkk autismin kirjon diagnostiset kriteerit täyttyy.
No miten diagnoosin kriteerit täyttyvät esimerkiksi Mozartilla? Olen lukenut hänen elämäkertansakin, enkä kyllä muista että hänellä olisi ollut vakavia vaikeuksia pärjätä ammatillisesti ja sosiaalisesti. Päinvastoin hän oli erittäin ekstrovertti ja energinen, ja taisi töistäänkin selvitä.
Mozartista en tiedä, ite oon miettinyt enemmänkin Newtonia ja Darwinia (ja Tolkienia).
Persutkin (lähisukulaisineen) pitää rajata epäkelpoisiksi sukusolujen luovuttajiksi. Vältymme todennäköisiltä anarkialta, fasismilta sekä verisiltä vaatteilta.
Autismin ymmärrän, mutta jos kaikki neuroepätyypillisyydet laskee mukaan, ei Suomessa kovin montaa sukua ole, josta näitä ei löydy. ADHD on diagnosoitu n. 15%:lla alakoululaisista pojista.
"Ajatus siitä, ettei lapselle ole edullista syntyä autistiksi, tuntuu minusta hurjalta."
Toimittajan lause suoraan lainattuna ko. jutusta. Jaa-a.
Autistisen lapsen äitinä sanoisin että tuolla meillä on kuulkaa mm. lastensuojelu nepsypiirteitä omaavia lapsia pullollaan, jotka kaipaa elämäänsä esim. tukiperhettä tai tukihenkilöä. Eikun sinne vaan auttamaan, jos auttamisen halua kerta riittää. Ai ei ne käy? Niin miksiköhän? Kun tarttis itte ihan oikeesti tehdä jotain asian eteen?
Mun lapseni on mulle maailman rakkain, enkä antaisi häntä pois tai vaihtaisi toiseen. Mutta me ollaan hänen kanssa kuljettu läpi melkoinen h*lvetti esim. peruskoulun suhteen, että lapsi edes saatiin sinne kouluun ja että sieltä koulusta osattaisiin tukea häntä. Ja se taistelu jatkuu edelleen, lapsi on nyt 14v! Ja edessä on vielä ne isot jutut kuten ammattiin opiskelut, armeija, itsenäistyminen, työelämään siirtyminen… odotan kauhulla, miten näistä selvitään. Ja lapseni neuropiirteet on vieläpä melkolailla lieviä, verrattuna syvästi autistisiin. Silti ne vaikuttavat PALJON hänen jokapäiväiseen elämäänsä, elämä nepsynä nenttien maailmassa ei ole kuulkaas helppoa! Sairas se, joka ehdoin tahdoin haluaisi lapselle autismin periyttää, on minun mielipiteeni. Ja todella itsekäs, jos kyse on pelkästä sukusolujen lahjoittamisesta. Eli halutaan vaan omat sukusolut eteenpäin ja paistatella omaa roolia hyväntekijänä, kun ei tarvitse itse mitään vastuuta siitä lopputuloksesta kantaa ikinä.
Sukusolujen luovutus ja vastaanotto pitäisi kieltää kokonaan.
Ei lapselle tarvitse kerryttämällä kerryttää hankalia asioita taakaksi. Eihän sekään ole mikään ihannetilanne että äitinä on joku muu kuin biologinen äiti. Se vielä menee että on yhdellä tavalla "outo" mutta sitten kun sellaisia asioita kertyy monta niin kyllä ihmisen elämä menee aika raskaaksi.
Eiköhän tulevaisuuden Mozartit tule syntymään vaikka, jotkut ottavat vaihtoehdon "tavislapsesta".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä, eikö woke olekaan levinnyt vielä kaikkialle?
Autismi on supervoima, saatana!
No, kyllä se joillekin on. Tuntemani autisti on esimerkiksi lahjakas matemaattisen alan tutkija. Onhan näitä muitakin, Einstein, Mozart jne. Woken kanssa asialla ei ole mitään tekemistä.
Et kuule tiedä mitään Einsteinin ja Mozartin autismista! Ei noita kukaan ole diagnosoinut. Tuo on vain autistien itsensä voimaannuttamuskakkaa.
"Jos on huippulahjakas, täytyy olla autisti..."
Kukaan ei ole väittänyt, että täytyy olla autisti voidakseen olla huippulahjakas.
On kuitenkin niitä huippulahjakkuuksia, joiden kohdalla selvästi kaikkk autismin kirjon diagnostiset kriteerit täyttyy.
No miten diagnoosin kriteerit täyttyvät esimerkiksi Mozartilla? Olen lukenut hänen elämäkertansakin, enkä kyllä muista että hänellä olisi ollut vakavia vaikeuksia pärjätä ammatillisesti ja sosiaalisesti. Päinvastoin hän oli erittäin ekstrovertti ja energinen, ja taisi töistäänkin selvitä.
Mozartista en tiedä, ite oon miettinyt enemmänkin Newtonia ja Darwinia (ja Tolkienia).
Juuri luin Tolkienin elämäkerran. Ei mitään viitteitä autismista.
Lahjakkuus ja epäselvä puhe eivät ole diagnosointikriteereitä, vaan pitäisi olla ammatillisia ja sosiaalisia vaikeuksia. Tolkienilla oli erittäin onnistunut elämä sekä ammatillisesti että sosiaalisesti.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tulevaisuuden Mozartit tule syntymään vaikka, jotkut ottavat vaihtoehdon "tavislapsesta".
Kyllä varmasti tulevaisuudessakin syntyy Mozartin kaltaisia iloisia musikaalisia vilkkaita ekstrovertteja. Vaikka toki myös autismin määrä kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
"Ajatus siitä, ettei lapselle ole edullista syntyä autistiksi, tuntuu minusta hurjalta."
Toimittajan lause suoraan lainattuna ko. jutusta. Jaa-a.
Heitän villin veikkauksen, että on näkemyksessään kirjanoppinut etiikkateoreetikko eikä kokemusasiantuntija merkittäviä rajoitteita omaavan autistin vanhempana. Saa korjata, jos olen väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikein, ettei saa luovuttaa jos on tiedossa jotain mahdollisesti periytyviä poikkeavuuksia tai sairauksia. Tuossa tulee ajatella mahdollisesti syntyvän lapsen etua, eikä sitä tuleeko luovuttajaehdokkaalle paha mieli.
Aivan. Eugeniikkaan liittyviä keskusteluja käytiin laajamittaisesti 1800-luvun lopulla, ennen ja jälkeen toisen maailmansodan ja uudelleen 1953-1960 jotain DNA:n löytymisen jälkeen. Sittemmin asia on ollut tabu.
Asiat ovat harvemmin mustavalkoisia, kuten myös aborttiin tai eutanasiaan liittyvät keskustelut. On kuitenkin korkea aika puhua asiasta vaikenemisen sijaan, sillä Kiinassa voit jo valita syntyvän lapsen silmien ja hiusten värin, vaikuttaa pituuteen, jne. Jos on rahaa, siis. Yhdysvalloissa ei vielä olla näin pitkällä, mutta tiettyjä perinnöllisiä sairauksia voidaan jo sulkea pois.
Keinohedelmöityshän ei toimi yhdellä alkiolla muutenkaan, vaan hedelmöitettyjä alkioita on useita. Niistä valitaan visuaalisin metodein parhaan näköinen. On hyvä, jos tähän tilalle tulee muitakin työkaluja. Mietin, miksi Räsänen & Co. eivät vastusta keinohedelmöitystä samalla innolla kuin vaikka abortteja tai homostelua. Ensin mainitussahan tehdään kymmeniä murhia kerralla heidän logiikkansa mukaan...
Meillä on kyky muokata omaa perimäämme. Se kyky ei lähde pois. Kyseessä on niin merkittävä asia, jossa voidaan mennä niin monella tavalla pieleen, että ideologiselle öyhötykselle tai strutsin tapaan pään hiekkaan painamiselle ei ole tässä keskustelussa sijaa.
Autistina kuitenkin haastaisin tämän kirjoittanutta sen verran, että mikä on "normaali", "poikkeava", ja kuka määrittelee nämä? Varmaan kaikki toivoisivat, että oman lapsen silmät osoittavat suurin piirtein samaan suuntaan, ja että kaikki raajat ovat tallella ja toimivia. Kuitenkaan laajemmassa mittakaavassa ei välttämättä ole edullista, että mennään kaikessa keskiarvon mukaan. Yhteiskuntamme olisivat aika kamalia, jos kaikki olisivat keskimittaisia, keskinkertaisia, keskituloisia ja mitenkään edukseen tai haitakseen valtavirrasta poikkeavia. Da Vinci. Bach. Sokrates. Gauss. Newton. Wittgenstein. Tesla. Van Goch. Marconi. Tuossa joitain esimerkkejä eri tavoin poikkeavista, osin eksentrisistäkin henkilöistä, jotka ovat jättäneet merkittävän jäljen elettyään. Joskus esim. luova ajattelu kulkee samojen geenien kanssa kuin vaikkapa skitsofrenia tai kaksisuuntainen mielialahäiriö. Ja vaikka asiaa ei tietääkseni ole tunnistettu perintötekijöiden tasolla, jokainen elämää vähän nähnyt on huomannut, että matemaattiset nerot ovat kovin harvoin hyviä vaikkapa jalkapallossa ja päin vastoin.
Tämä on yksi niistä tuhansista syistä, jonka takia keskustelua tulisi käydä. Mitä haluamme maksimoida yhteiskunnassa? Jalkapalloa? Matemaatikkoja? Keskiverto keskityyppejä, jotka eivät koskaan sano mitään valtavirrasta poikkeavaa tai ajattele mitään uutta, mutta maksavat laskunsa ajallaan?
Mielestäni on todella kaukaa haettua ottaa esimerkeiksi diversiteetistä joukko kauan sitten eläneitä neroja, joista kukaan ei edes tiedä, olisiko heillä nykymääritelmän mukaisesti autisminkirjon häiriötä.
Fakta on, että suurin osa meistä on tasaista massaa. Suurin osa autisteistakin on tasaista massaa. Heidän kohdallaan se tarkoittaa, että arjesta selviäminen on vaikeampaa.
Mielestäni hyvä lähtökohta olisi, että jokaista ihmistä arvostettaisiin ja tuettaisiin omana itsenään. Silloin ei tarvitsisi pelata nerokorttiakaan.
Itse asiassa parhaat jalkapalloilijat ovat yleensä hyviä myös matematiikassa.
Suomi on kuitenkin aika pieni ja "sairas" maa. Loppujen lopuksi ei varmaan löydy paljon kelvollisia lahjoittajia. Miten sitten kun pienessä Suomessa nämä keinohedelmöitetyt "huippuyksilöt" alkavat lisääntyä keskenään ilman tietoa läheisistä sukulaissuhteista.
Mahdoton ajatus vai onko?
Miksi täällä otetaan esimerkiksi lahjakkaasta autistista Einstein tai Darwin, joilla ei ollut diagnoosia, tai Tolkien tai Mozart, joilla ei juuri ollut edes tyypillisiä piirteitä.
Miksei teille kelpaa vaikka Elon Musk, joka on satavarmasti autisti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä, eikö woke olekaan levinnyt vielä kaikkialle?
Autismi on supervoima, saatana!
No, kyllä se joillekin on. Tuntemani autisti on esimerkiksi lahjakas matemaattisen alan tutkija. Onhan näitä muitakin, Einstein, Mozart jne. Woken kanssa asialla ei ole mitään tekemistä.
Et kuule tiedä mitään Einsteinin ja Mozartin autismista! Ei noita kukaan ole diagnosoinut. Tuo on vain autistien itsensä voimaannuttamuskakkaa.
"Jos on huippulahjakas, täytyy olla autisti..."
Kukaan ei ole väittänyt, että täytyy olla autisti voidakseen olla huippulahjakas.
On kuitenkin niitä huippulahjakkuuksia, joiden kohdalla selvästi kaikkk autismin kirjon diagnostiset kriteerit täyttyy.
No miten diagnoosin kriteerit täyttyvät esimerkiksi Mozartilla? Olen lukenut hänen elämäkertansakin, enkä kyllä muista että hänellä olisi ollut vakavia vaikeuksia pärjätä ammatillisesti ja sosiaalisesti. Päinvastoin hän oli erittäin ekstrovertti ja energinen, ja taisi töistäänkin selvitä.
Mozartista en tiedä, ite oon miettinyt enemmänkin Newtonia ja Darwinia (ja Tolkienia).
Juuri luin Tolkienin elämäkerran. Ei mitään viitteitä autismista.
Lahjakkuus ja epäselvä puhe eivät ole diagnosointikriteereitä, vaan pitäisi olla ammatillisia ja sosiaalisia vaikeuksia. Tolkienilla oli erittäin onnistunut elämä sekä ammatillisesti että sosiaalisesti.
Haloo, tyyppi kehitti kokonaisia fiktiivisiä kieliä.
Missään autismin diagnostisissa kriteereissä ei vaadita ammatillisia vaikeuksia, ja käsitys autistien sosiaalisista vaikeuksista on sekin hyvin vanhentunut.
Minä nyt olen harrastanut Tolkienia koko ikäni, niin mulle asia näyttäytyy varmaan vähän erilailla.
Erityisesti se, miten fiksoitunut hän oli sanoihin, äänteisiin, on niitä tekijöitä jotka kuulostaa tosi paljon autismin kirjolta. Jos oot lukenut hänen kuvauksensa siitä hetkestä, kun hän törmäsi siihen muinaiseem runoon jossa mainitaan Earendel, ja miten se vaikutti häneen.
Tai miten hän rakastuttuaan odotti vuosikausia kärsivällisesti ilman mitään yhteyttä Edithiin, koska huoltajansa kielsi, mutta hänen aikeensa ja tunteensa eivät tänä aikana muuttuneet.
Olihan hän hyvin poikkeuksellinen persoona kaikenkaikkiaan.
En mä siis väitä mitään varmaksi, mutta autistitutkani piippaa todella lujaa.
Anyway, Newton ja Darwin on paljon selvempiä tapauksia.
Vierailija kirjoitti:
Autismin kirjo on laaja. Kun piirretään jana autisteista, niin toisessa päässä on hyvin lahjakkaat ja toisessa päässä kehitysvammaiset autistit. Väliin mahtuu monentasoista.
Tuohon lisäys, että lahjakkuus on usein erittäin kapea- alaista. Yksi ehdoton kiinnostuksen kohde on tyypillistä. Se voi olla mikä tahansa.
Autismin kirjo on laaja. Kun piirretään jana autisteista, niin toisessa päässä on hyvin lahjakkaat ja toisessa päässä kehitysvammaiset autistit. Väliin mahtuu monentasoista.