Lue keskustelun säännöt.
HS: Sukusolujen luovuttaminen ei onnistu, koska lähisuvussa on autisti.
08.07.2026 |
https://www.hs.fi/lifestyle/art-2000012057354.html
Tässä artikkelissa kritisoidaan sitä, että nainen, jonka lähisuvussa on autismin kirjolla oleva henkilö, ei voi luovuttaa sukusoluja.
Itse autismin kirjolla olevana olen sitä mieltä, että on hyvä, että hän ei voi niitä solujaan luovuttaa. Mietin, millaista elämäni olisi ollut, jos perheessäni ja suvussani kenelläkään ei olisi mitään sellaisia autistisia piirteitä, mitä minulla on. Se "vääränlaisuuden" kokemus olisi varmasti ollut monin verroin suurempi kuin nyt, biologiseen sukuuni syntyneenä.
Kommentit (338)
Suomalaisilla on jokin autismin piirre monilla tai piirteet. Jos löytyy joku jolla ei ole, ihme. Osa puheliaita, ei mykkiä. Aistiherkkyys taas normaalia pirttikansalle. Ei ole totuttu kaupunkien keinovaloon ja ruuhkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmastikin Mozart ja Tolkien ovat parempia markkinointikasvoja asialle kuin Musk tai Halla-aho. Mutta silti toivoisi, että muistettaisiin, että jälkimmäiset ovat huomattavasti varmempia tapauksia.
Toki. Täällä on kuitenkin yritetty kiistää noiden historian merkkihenkilöiden autismi sillä perusteella, että he ovat pärjänneet ja menestyneet ihan hyvin ammatillisesti ja muuten.
Näistä nykyajan ihan diagnosoiduista julkisuuden autisteista moni on myös menestynyt ammatillisesti. Mainitsemasi Musk on maailman rikkain mies, Halla-aho eduskunnan vihapuhemies (hän tosin ei ole diagnosoitu, mutta onhan se ihan selvä asperger). Muita ihan hyvin pärjänneitä edellä mainitut Anthony Hopkins, Daryl Hannah, Virpi Hämeen-Anttila, Kersti Juva, Anna Kontula, Chris Packham...
Täällä on kiistetty historiallisten henkilöiden autismi sillä perusteella, että teidän diagnosointinsa ei ole mahdollista eikä arvailu ole eettisesti sopivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä, eikö woke olekaan levinnyt vielä kaikkialle?
Autismi on supervoima, saatana!
No, kyllä se joillekin on. Tuntemani autisti on esimerkiksi lahjakas matemaattisen alan tutkija. Onhan näitä muitakin, Einstein, Mozart jne. Woken kanssa asialla ei ole mitään tekemistä.
Et kuule tiedä mitään Einsteinin ja Mozartin autismista! Ei noita kukaan ole diagnosoinut. Tuo on vain autistien itsensä voimaannuttamuskakkaa.
"Jos on huippulahjakas, täytyy olla autisti..."
Kukaan ei ole väittänyt, että täytyy olla autisti voidakseen olla huippulahjakas.
On kuitenkin niitä huippulahjakkuuksia, joiden kohdalla selvästi kaikkk autismin kirjon diagnostiset kriteerit täyttyy.
No miten diagnoosin kriteerit täyttyvät esimerkiksi Mozartilla? Olen lukenut hänen elämäkertansakin, enkä kyllä muista että hänellä olisi ollut vakavia vaikeuksia pärjätä ammatillisesti ja sosiaalisesti. Päinvastoin hän oli erittäin ekstrovertti ja energinen, ja taisi töistäänkin selvitä.
Mozartista en tiedä, ite oon miettinyt enemmänkin Newtonia ja Darwinia (ja Tolkienia).
Juuri luin Tolkienin elämäkerran. Ei mitään viitteitä autismista.
Lahjakkuus ja epäselvä puhe eivät ole diagnosointikriteereitä, vaan pitäisi olla ammatillisia ja sosiaalisia vaikeuksia. Tolkienilla oli erittäin onnistunut elämä sekä ammatillisesti että sosiaalisesti.
Haloo, tyyppi kehitti kokonaisia fiktiivisiä kieliä.
Missään autismin diagnostisissa kriteereissä ei vaadita ammatillisia vaikeuksia, ja käsitys autistien sosiaalisista vaikeuksista on sekin hyvin vanhentunut.
Minä nyt olen harrastanut Tolkienia koko ikäni, niin mulle asia näyttäytyy varmaan vähän erilailla.
Erityisesti se, miten fiksoitunut hän oli sanoihin, äänteisiin, on niitä tekijöitä jotka kuulostaa tosi paljon autismin kirjolta. Jos oot lukenut hänen kuvauksensa siitä hetkestä, kun hän törmäsi siihen muinaiseem runoon jossa mainitaan Earendel, ja miten se vaikutti häneen.
Tai miten hän rakastuttuaan odotti vuosikausia kärsivällisesti ilman mitään yhteyttä Edithiin, koska huoltajansa kielsi, mutta hänen aikeensa ja tunteensa eivät tänä aikana muuttuneet.
Olihan hän hyvin poikkeuksellinen persoona kaikenkaikkiaan.
En mä siis väitä mitään varmaksi, mutta autistitutkani piippaa todella lujaa.
Anyway, Newton ja Darwin on paljon selvempiä tapauksia.
Totta kai tunnen nuo mainitsemasi kohtaukset. Hän oli hyvin poikkeuksellinen persoona, hieno luonne. Mutta se ei tee hänestä autistia. Myös neurotyypillisillä on kiinnostuksen kohteita pakkomielteeksi saakka. Myös he rakastuvat kiihkeästi.
Et voi riisua autismista siihen liittyviä vaikeuksia, koska kyseessä on diagnoosi, joka annetaan kuntoutustarpeeseen.Niin, minä katson tätä asiaa autistina. Diagnostiset kriteerit on kömpelö yritys tunnistaa autismin kirjoa niistä piirteistä, joita ulkopuolinen tarkkailija pystyy havaitsemaan. Se on se jäävuoren huippu. Se loppu jäävuori, se suurin osa, on autistin sisäistä kokemusmaailmaa. Sitä ulkopuoliset ei näe.
Tolkienin poikkeuksellisen rikas sisäinen maailma oli seurausta lapsuuden traumasta, äidin kuolemasta. Äiti opetti hänelle ensimmäiset vieraat kielet. Hyvin monella taiteilijalla on taustallaan tällainen luova trauma.
Mikään Tolkienin elämässä ei viittaa autismiin. Hänessä ei ollut mitään poikkeuksellista, paitsi tuo sisäinen maailma, joka vetoaa miljooniin ihmisiin riippumatta heidän hermostollisista erityispiirteistään.
Hänessä ei ollut mitään poikkeuksellista? Huh huh.
No, tuotakin mieltä voi olla. Minulla on hyvin erilainen näkemys.
Ei siinä, Tolkien ei ole sellainen henkilö, jota yleensä näkisit noilla listoilla mahdollisesti autismin kirjolla olevista historian henkilöistä.
Lopetatko useinkin lukemisen kesken virkettä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmastikin Mozart ja Tolkien ovat parempia markkinointikasvoja asialle kuin Musk tai Halla-aho. Mutta silti toivoisi, että muistettaisiin, että jälkimmäiset ovat huomattavasti varmempia tapauksia.
Toki. Täällä on kuitenkin yritetty kiistää noiden historian merkkihenkilöiden autismi sillä perusteella, että he ovat pärjänneet ja menestyneet ihan hyvin ammatillisesti ja muuten.
Näistä nykyajan ihan diagnosoiduista julkisuuden autisteista moni on myös menestynyt ammatillisesti. Mainitsemasi Musk on maailman rikkain mies, Halla-aho eduskunnan vihapuhemies (hän tosin ei ole diagnosoitu, mutta onhan se ihan selvä asperger). Muita ihan hyvin pärjänneitä edellä mainitut Anthony Hopkins, Daryl Hannah, Virpi Hämeen-Anttila, Kersti Juva, Anna Kontula, Chris Packham...
Täällä on kiistetty historiallisten henkilöiden autismi sillä perusteella, että teidän diagnosointinsa ei ole mahdollista eikä arvailu ole eettisesti sopivaa.
Kyllähän sitä on yritetty kiistää täällä myös sillä perusteella, että he ovat olleet ammatillisesti menestyneitä.
Eipä ketään voi diagnosoida varmaksi. Monista näistä historian henkilöistä on kuitenkin jäljellä niin paljon heidän omaa tekstiään ja aikalaiskuvauksia, että niistä voidaam ainakin tehdä varmaksi sellainen tulkinta, etteivät he ole olleet ihan "normaaleja". Esimerkiksi Darwin, hän on joko voinut olla asperger, tai hänellä on voinut olla joko sekä tai sen sijaan esim. paniikkihäiriötä, ahdistuneisuushäiriötä, muuta neuroottisuutta ym. Jotain hänellä jokatapauksessa oli.
Samoin Newton, hän on voinut olla joko tai asperger, kaksisuuntainen, skitsotyyppinen, narsistinen tms., mutta missään nimessä hän ei ollut "normaali".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä, eikö woke olekaan levinnyt vielä kaikkialle?
Autismi on supervoima, saatana!
No, kyllä se joillekin on. Tuntemani autisti on esimerkiksi lahjakas matemaattisen alan tutkija. Onhan näitä muitakin, Einstein, Mozart jne. Woken kanssa asialla ei ole mitään tekemistä.
Et kuule tiedä mitään Einsteinin ja Mozartin autismista! Ei noita kukaan ole diagnosoinut. Tuo on vain autistien itsensä voimaannuttamuskakkaa.
"Jos on huippulahjakas, täytyy olla autisti..."
Kukaan ei ole väittänyt, että täytyy olla autisti voidakseen olla huippulahjakas.
On kuitenkin niitä huippulahjakkuuksia, joiden kohdalla selvästi kaikkk autismin kirjon diagnostiset kriteerit täyttyy.
No miten diagnoosin kriteerit täyttyvät esimerkiksi Mozartilla? Olen lukenut hänen elämäkertansakin, enkä kyllä muista että hänellä olisi ollut vakavia vaikeuksia pärjätä ammatillisesti ja sosiaalisesti. Päinvastoin hän oli erittäin ekstrovertti ja energinen, ja taisi töistäänkin selvitä.
Mozartista en tiedä, ite oon miettinyt enemmänkin Newtonia ja Darwinia (ja Tolkienia).
Juuri luin Tolkienin elämäkerran. Ei mitään viitteitä autismista.
Lahjakkuus ja epäselvä puhe eivät ole diagnosointikriteereitä, vaan pitäisi olla ammatillisia ja sosiaalisia vaikeuksia. Tolkienilla oli erittäin onnistunut elämä sekä ammatillisesti että sosiaalisesti.
Haloo, tyyppi kehitti kokonaisia fiktiivisiä kieliä.
Missään autismin diagnostisissa kriteereissä ei vaadita ammatillisia vaikeuksia, ja käsitys autistien sosiaalisista vaikeuksista on sekin hyvin vanhentunut.
Minä nyt olen harrastanut Tolkienia koko ikäni, niin mulle asia näyttäytyy varmaan vähän erilailla.
Erityisesti se, miten fiksoitunut hän oli sanoihin, äänteisiin, on niitä tekijöitä jotka kuulostaa tosi paljon autismin kirjolta. Jos oot lukenut hänen kuvauksensa siitä hetkestä, kun hän törmäsi siihen muinaiseem runoon jossa mainitaan Earendel, ja miten se vaikutti häneen.
Tai miten hän rakastuttuaan odotti vuosikausia kärsivällisesti ilman mitään yhteyttä Edithiin, koska huoltajansa kielsi, mutta hänen aikeensa ja tunteensa eivät tänä aikana muuttuneet.
Olihan hän hyvin poikkeuksellinen persoona kaikenkaikkiaan.
En mä siis väitä mitään varmaksi, mutta autistitutkani piippaa todella lujaa.
Anyway, Newton ja Darwin on paljon selvempiä tapauksia.
Totta kai tunnen nuo mainitsemasi kohtaukset. Hän oli hyvin poikkeuksellinen persoona, hieno luonne. Mutta se ei tee hänestä autistia. Myös neurotyypillisillä on kiinnostuksen kohteita pakkomielteeksi saakka. Myös he rakastuvat kiihkeästi.
Et voi riisua autismista siihen liittyviä vaikeuksia, koska kyseessä on diagnoosi, joka annetaan kuntoutustarpeeseen.Niin, minä katson tätä asiaa autistina. Diagnostiset kriteerit on kömpelö yritys tunnistaa autismin kirjoa niistä piirteistä, joita ulkopuolinen tarkkailija pystyy havaitsemaan. Se on se jäävuoren huippu. Se loppu jäävuori, se suurin osa, on autistin sisäistä kokemusmaailmaa. Sitä ulkopuoliset ei näe.
Tolkienin poikkeuksellisen rikas sisäinen maailma oli seurausta lapsuuden traumasta, äidin kuolemasta. Äiti opetti hänelle ensimmäiset vieraat kielet. Hyvin monella taiteilijalla on taustallaan tällainen luova trauma.
Mikään Tolkienin elämässä ei viittaa autismiin. Hänessä ei ollut mitään poikkeuksellista, paitsi tuo sisäinen maailma, joka vetoaa miljooniin ihmisiin riippumatta heidän hermostollisista erityispiirteistään.
Hänessä ei ollut mitään poikkeuksellista? Huh huh.
No, tuotakin mieltä voi olla. Minulla on hyvin erilainen näkemys.
Ei siinä, Tolkien ei ole sellainen henkilö, jota yleensä näkisit noilla listoilla mahdollisesti autismin kirjolla olevista historian henkilöistä.
Lopetatko useinkin lukemisen kesken virkettä?
Ei, vaan mielestäni on absurdi väite, ettei Tolkienissa ollut muuta poukkeuksellista, paitsi tuo sisäinen maailma. Minulle on tullut Tolkienin kirjeitä ym. lukiessani hyvin erilainen kuva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmastikin Mozart ja Tolkien ovat parempia markkinointikasvoja asialle kuin Musk tai Halla-aho. Mutta silti toivoisi, että muistettaisiin, että jälkimmäiset ovat huomattavasti varmempia tapauksia.
Toki. Täällä on kuitenkin yritetty kiistää noiden historian merkkihenkilöiden autismi sillä perusteella, että he ovat pärjänneet ja menestyneet ihan hyvin ammatillisesti ja muuten.
Näistä nykyajan ihan diagnosoiduista julkisuuden autisteista moni on myös menestynyt ammatillisesti. Mainitsemasi Musk on maailman rikkain mies, Halla-aho eduskunnan vihapuhemies (hän tosin ei ole diagnosoitu, mutta onhan se ihan selvä asperger). Muita ihan hyvin pärjänneitä edellä mainitut Anthony Hopkins, Daryl Hannah, Virpi Hämeen-Anttila, Kersti Juva, Anna Kontula, Chris Packham...
Täällä on kiistetty historiallisten henkilöiden autismi sillä perusteella, että teidän diagnosointinsa ei ole mahdollista eikä arvailu ole eettisesti sopivaa.
Miten sitten voi olla eettisesti sopivaa väittää historian henkilöiden olleen neurotyypillisiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä, eikö woke olekaan levinnyt vielä kaikkialle?
Autismi on supervoima, saatana!
No, kyllä se joillekin on. Tuntemani autisti on esimerkiksi lahjakas matemaattisen alan tutkija. Onhan näitä muitakin, Einstein, Mozart jne. Woken kanssa asialla ei ole mitään tekemistä.
Et kuule tiedä mitään Einsteinin ja Mozartin autismista! Ei noita kukaan ole diagnosoinut. Tuo on vain autistien itsensä voimaannuttamuskakkaa.
"Jos on huippulahjakas, täytyy olla autisti..."
Kukaan ei ole väittänyt, että täytyy olla autisti voidakseen olla huippulahjakas.
On kuitenkin niitä huippulahjakkuuksia, joiden kohdalla selvästi kaikkk autismin kirjon diagnostiset kriteerit täyttyy.
No miten diagnoosin kriteerit täyttyvät esimerkiksi Mozartilla? Olen lukenut hänen elämäkertansakin, enkä kyllä muista että hänellä olisi ollut vakavia vaikeuksia pärjätä ammatillisesti ja sosiaalisesti. Päinvastoin hän oli erittäin ekstrovertti ja energinen, ja taisi töistäänkin selvitä.
Mozartista en tiedä, ite oon miettinyt enemmänkin Newtonia ja Darwinia (ja Tolkienia).
Juuri luin Tolkienin elämäkerran. Ei mitään viitteitä autismista.
Lahjakkuus ja epäselvä puhe eivät ole diagnosointikriteereitä, vaan pitäisi olla ammatillisia ja sosiaalisia vaikeuksia. Tolkienilla oli erittäin onnistunut elämä sekä ammatillisesti että sosiaalisesti.
Haloo, tyyppi kehitti kokonaisia fiktiivisiä kieliä.
Missään autismin diagnostisissa kriteereissä ei vaadita ammatillisia vaikeuksia, ja käsitys autistien sosiaalisista vaikeuksista on sekin hyvin vanhentunut.
Minä nyt olen harrastanut Tolkienia koko ikäni, niin mulle asia näyttäytyy varmaan vähän erilailla.
Erityisesti se, miten fiksoitunut hän oli sanoihin, äänteisiin, on niitä tekijöitä jotka kuulostaa tosi paljon autismin kirjolta. Jos oot lukenut hänen kuvauksensa siitä hetkestä, kun hän törmäsi siihen muinaiseem runoon jossa mainitaan Earendel, ja miten se vaikutti häneen.
Tai miten hän rakastuttuaan odotti vuosikausia kärsivällisesti ilman mitään yhteyttä Edithiin, koska huoltajansa kielsi, mutta hänen aikeensa ja tunteensa eivät tänä aikana muuttuneet.
Olihan hän hyvin poikkeuksellinen persoona kaikenkaikkiaan.
En mä siis väitä mitään varmaksi, mutta autistitutkani piippaa todella lujaa.
Anyway, Newton ja Darwin on paljon selvempiä tapauksia.
Totta kai tunnen nuo mainitsemasi kohtaukset. Hän oli hyvin poikkeuksellinen persoona, hieno luonne. Mutta se ei tee hänestä autistia. Myös neurotyypillisillä on kiinnostuksen kohteita pakkomielteeksi saakka. Myös he rakastuvat kiihkeästi.
Et voi riisua autismista siihen liittyviä vaikeuksia, koska kyseessä on diagnoosi, joka annetaan kuntoutustarpeeseen.Niin, minä katson tätä asiaa autistina. Diagnostiset kriteerit on kömpelö yritys tunnistaa autismin kirjoa niistä piirteistä, joita ulkopuolinen tarkkailija pystyy havaitsemaan. Se on se jäävuoren huippu. Se loppu jäävuori, se suurin osa, on autistin sisäistä kokemusmaailmaa. Sitä ulkopuoliset ei näe.
Tolkienin poikkeuksellisen rikas sisäinen maailma oli seurausta lapsuuden traumasta, äidin kuolemasta. Äiti opetti hänelle ensimmäiset vieraat kielet. Hyvin monella taiteilijalla on taustallaan tällainen luova trauma.
Mikään Tolkienin elämässä ei viittaa autismiin. Hänessä ei ollut mitään poikkeuksellista, paitsi tuo sisäinen maailma, joka vetoaa miljooniin ihmisiin riippumatta heidän hermostollisista erityispiirteistään.
Hänessä ei ollut mitään poikkeuksellista? Huh huh.
No, tuotakin mieltä voi olla. Minulla on hyvin erilainen näkemys.
Ei siinä, Tolkien ei ole sellainen henkilö, jota yleensä näkisit noilla listoilla mahdollisesti autismin kirjolla olevista historian henkilöistä.
Lopetatko useinkin lukemisen kesken virkettä?
Ei, vaan mielestäni on absurdi väite, ettei Tolkienissa ollut muuta poukkeuksellista, paitsi tuo sisäinen maailma. Minulle on tullut Tolkienin kirjeitä ym. lukiessani hyvin erilainen kuva.
Hän oli monessa suhteessa erittäin lahjakas, mutta kuitenkin viiteryhmässään normaali ja pidetty oppilas, opiskelija, ystävä ja opettaja. Kerrotko hieman, onko sinulla jotakin muuta perusteita hänen autismilleen kuin että hän loi mielikuvituskielen ja oli erossa rakkaastaan monta vuotta pysyen tälle uskollisena? Ne eivät sinänsä ole autistisia piirteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmastikin Mozart ja Tolkien ovat parempia markkinointikasvoja asialle kuin Musk tai Halla-aho. Mutta silti toivoisi, että muistettaisiin, että jälkimmäiset ovat huomattavasti varmempia tapauksia.
Toki. Täällä on kuitenkin yritetty kiistää noiden historian merkkihenkilöiden autismi sillä perusteella, että he ovat pärjänneet ja menestyneet ihan hyvin ammatillisesti ja muuten.
Näistä nykyajan ihan diagnosoiduista julkisuuden autisteista moni on myös menestynyt ammatillisesti. Mainitsemasi Musk on maailman rikkain mies, Halla-aho eduskunnan vihapuhemies (hän tosin ei ole diagnosoitu, mutta onhan se ihan selvä asperger). Muita ihan hyvin pärjänneitä edellä mainitut Anthony Hopkins, Daryl Hannah, Virpi Hämeen-Anttila, Kersti Juva, Anna Kontula, Chris Packham...
Täällä on kiistetty historiallisten henkilöiden autismi sillä perusteella, että teidän diagnosointinsa ei ole mahdollista eikä arvailu ole eettisesti sopivaa.
Miten sitten voi olla eettisesti sopivaa väittää historian henkilöiden olleen neurotyypillisiä?
Ei kai sellaistakaan ole väitetty. Neurotyypillinen on meidän kulttuuriimme kuuluva määritelmä, eikä ainakaan minulle tulisi mieleenkään alkaa väittää, kuinka Mozart oli neurotyypillinen. Sen sijaan voin sanoa, että hänellä oli jonkin verran piirteitä, joita nykyään pidettäisiin ADHD-piirteinä.
Tolkien taas eli sen verran lähempänä nykyaikaa, että jonkinlainen diagnoosien kirjo oli jo käytettävissä, eikä yhtäkään niistä soviteltu hänelle hänen elinaikanaan. Oxfordin professorien joukossa hän ei ollut sen kummallisempi kuin muutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä, eikö woke olekaan levinnyt vielä kaikkialle?
Autismi on supervoima, saatana!
No, kyllä se joillekin on. Tuntemani autisti on esimerkiksi lahjakas matemaattisen alan tutkija. Onhan näitä muitakin, Einstein, Mozart jne. Woken kanssa asialla ei ole mitään tekemistä.
Et kuule tiedä mitään Einsteinin ja Mozartin autismista! Ei noita kukaan ole diagnosoinut. Tuo on vain autistien itsensä voimaannuttamuskakkaa.
"Jos on huippulahjakas, täytyy olla autisti..."
Kukaan ei ole väittänyt, että täytyy olla autisti voidakseen olla huippulahjakas.
On kuitenkin niitä huippulahjakkuuksia, joiden kohdalla selvästi kaikkk autismin kirjon diagnostiset kriteerit täyttyy.
No miten diagnoosin kriteerit täyttyvät esimerkiksi Mozartilla? Olen lukenut hänen elämäkertansakin, enkä kyllä muista että hänellä olisi ollut vakavia vaikeuksia pärjätä ammatillisesti ja sosiaalisesti. Päinvastoin hän oli erittäin ekstrovertti ja energinen, ja taisi töistäänkin selvitä.
Mozartista en tiedä, ite oon miettinyt enemmänkin Newtonia ja Darwinia (ja Tolkienia).
Juuri luin Tolkienin elämäkerran. Ei mitään viitteitä autismista.
Lahjakkuus ja epäselvä puhe eivät ole diagnosointikriteereitä, vaan pitäisi olla ammatillisia ja sosiaalisia vaikeuksia. Tolkienilla oli erittäin onnistunut elämä sekä ammatillisesti että sosiaalisesti.
Haloo, tyyppi kehitti kokonaisia fiktiivisiä kieliä.
Missään autismin diagnostisissa kriteereissä ei vaadita ammatillisia vaikeuksia, ja käsitys autistien sosiaalisista vaikeuksista on sekin hyvin vanhentunut.
Minä nyt olen harrastanut Tolkienia koko ikäni, niin mulle asia näyttäytyy varmaan vähän erilailla.
Erityisesti se, miten fiksoitunut hän oli sanoihin, äänteisiin, on niitä tekijöitä jotka kuulostaa tosi paljon autismin kirjolta. Jos oot lukenut hänen kuvauksensa siitä hetkestä, kun hän törmäsi siihen muinaiseem runoon jossa mainitaan Earendel, ja miten se vaikutti häneen.
Tai miten hän rakastuttuaan odotti vuosikausia kärsivällisesti ilman mitään yhteyttä Edithiin, koska huoltajansa kielsi, mutta hänen aikeensa ja tunteensa eivät tänä aikana muuttuneet.
Olihan hän hyvin poikkeuksellinen persoona kaikenkaikkiaan.
En mä siis väitä mitään varmaksi, mutta autistitutkani piippaa todella lujaa.
Anyway, Newton ja Darwin on paljon selvempiä tapauksia.
Totta kai tunnen nuo mainitsemasi kohtaukset. Hän oli hyvin poikkeuksellinen persoona, hieno luonne. Mutta se ei tee hänestä autistia. Myös neurotyypillisillä on kiinnostuksen kohteita pakkomielteeksi saakka. Myös he rakastuvat kiihkeästi.
Et voi riisua autismista siihen liittyviä vaikeuksia, koska kyseessä on diagnoosi, joka annetaan kuntoutustarpeeseen.Niin, minä katson tätä asiaa autistina. Diagnostiset kriteerit on kömpelö yritys tunnistaa autismin kirjoa niistä piirteistä, joita ulkopuolinen tarkkailija pystyy havaitsemaan. Se on se jäävuoren huippu. Se loppu jäävuori, se suurin osa, on autistin sisäistä kokemusmaailmaa. Sitä ulkopuoliset ei näe.
Tolkienin poikkeuksellisen rikas sisäinen maailma oli seurausta lapsuuden traumasta, äidin kuolemasta. Äiti opetti hänelle ensimmäiset vieraat kielet. Hyvin monella taiteilijalla on taustallaan tällainen luova trauma.
Mikään Tolkienin elämässä ei viittaa autismiin. Hänessä ei ollut mitään poikkeuksellista, paitsi tuo sisäinen maailma, joka vetoaa miljooniin ihmisiin riippumatta heidän hermostollisista erityispiirteistään.
Hänessä ei ollut mitään poikkeuksellista? Huh huh.
No, tuotakin mieltä voi olla. Minulla on hyvin erilainen näkemys.
Ei siinä, Tolkien ei ole sellainen henkilö, jota yleensä näkisit noilla listoilla mahdollisesti autismin kirjolla olevista historian henkilöistä.
Lopetatko useinkin lukemisen kesken virkettä?
Ei, vaan mielestäni on absurdi väite, ettei Tolkienissa ollut muuta poukkeuksellista, paitsi tuo sisäinen maailma. Minulle on tullut Tolkienin kirjeitä ym. lukiessani hyvin erilainen kuva.
Hän oli monessa suhteessa erittäin lahjakas, mutta kuitenkin viiteryhmässään normaali ja pidetty oppilas, opiskelija, ystävä ja opettaja. Kerrotko hieman, onko sinulla jotakin muuta perusteita hänen autismilleen kuin että hän loi mielikuvituskielen ja oli erossa rakkaastaan monta vuotta pysyen tälle uskollisena? Ne eivät sinänsä ole autistisia piirteitä.
Ethän sinä vaan yritä sanoa, ettei autisti voisi olla pidetty oppilas, opiskelija, ystävä ja opettaja? 😮
Kyllä tuossa hänen rakastumisessaan mielestäni oli sellaista hieman autistisen oloista pakkomielteisyyttä ja jumittumista. Eikä hän aina osannut ymmärtää vaimoaan kovin hyvin, vaikka syvästi rakastikin.
Mainitsin jo hänen fiksoitumisensa sanoihin. Ei sellainen ole ihan tyypillistä, että jotkut äänteet aiheuttavat jotain niin voimakasta ihmisessä. Hänhän jäi haltioituneena toistelemaan niitä mielessään, sellainen kuulostaa autisteille tyypilliseltä sisäiseltä echolalialta (en tiedä, mikä tää on suomeksi).
Ja kyllä tuollainen usean mielikuvituskielen ja koko sen maailman kehittäminen olis aika tyypillistä autistimeininkiä.
Ennenkaikkea tää fiilis on kuitenkin tullut mulle niistä tuhansista sivuista, mitä olen Tolkienin tekstiä lukenut - ei siis vain hänen fiktiotaan, vaan nimenomaan kaikkia kirjeitä ja pohdintoja. Sitä on vaikea eritellä sieltä. Yhäkin, autismi on ennenkaikkea sisäistä kokemusmaailmaa, ei ulkopuolelle näkyviä piirteitä - ja sitä Tolkienin sisäistä kokemusmaailmaa voi lähestyä kaikkien näiden hänen tekstiensä kautta.
En tietenkään väitä mitään varmaksi, enkä ole nähnyt muiden esittävän, että Tolkien olisi saattanut olla autisti. Tää on ihan mun henkilökohtaisen autistitutkan havainto.
Tolkienin autismi, jos sitä olisi ollut, olisi ollut sellaista, kuin naisten autismi usein on - sitä, joka nykyaikanakin jää helposti havaitsematta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hesarin toimittaja on suotta pöyristynyt. Kun tiedetään jonkin ominaisuuden korkea periytyvyys, niin sitten sitä ei kannata edistää, mikäli siitä saattaa aiheutua kantajalleen ongelmia.
Tuohan on ihan täyttä rodunjalostuksen ydintä.
Höpö höpö. Kysytään näin: haluaisitko, että hedelmöitykseesi käytetään munasolua, jossa todennäköisesti on jossakin kromosomissa geeni, joka tuottaa todennäköisesti ominaisuuden, josta on lapsellesi haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hesarin toimittaja on suotta pöyristynyt. Kun tiedetään jonkin ominaisuuden korkea periytyvyys, niin sitten sitä ei kannata edistää, mikäli siitä saattaa aiheutua kantajalleen ongelmia.
Tuohan on ihan täyttä rodunjalostuksen ydintä.
Höpö höpö. Kysytään näin: haluaisitko, että hedelmöitykseesi käytetään munasolua, jossa todennäköisesti on jossakin kromosomissa geeni, joka tuottaa todennäköisesti ominaisuuden, josta on lapsellesi haittaa.
Ei voi tietää ja sanoa että oletettavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmastikin Mozart ja Tolkien ovat parempia markkinointikasvoja asialle kuin Musk tai Halla-aho. Mutta silti toivoisi, että muistettaisiin, että jälkimmäiset ovat huomattavasti varmempia tapauksia.
Toki. Täällä on kuitenkin yritetty kiistää noiden historian merkkihenkilöiden autismi sillä perusteella, että he ovat pärjänneet ja menestyneet ihan hyvin ammatillisesti ja muuten.
Näistä nykyajan ihan diagnosoiduista julkisuuden autisteista moni on myös menestynyt ammatillisesti. Mainitsemasi Musk on maailman rikkain mies, Halla-aho eduskunnan vihapuhemies (hän tosin ei ole diagnosoitu, mutta onhan se ihan selvä asperger). Muita ihan hyvin pärjänneitä edellä mainitut Anthony Hopkins, Daryl Hannah, Virpi Hämeen-Anttila, Kersti Juva, Anna Kontula, Chris Packham...
Täällä on kiistetty historiallisten henkilöiden autismi sillä perusteella, että teidän diagnosointinsa ei ole mahdollista eikä arvailu ole eettisesti sopivaa.
Miten sitten voi olla eettisesti sopivaa väittää historian henkilöiden olleen neurotyypillisiä?
Ei kai sellaistakaan ole väitetty. Neurotyypillinen on meidän kulttuuriimme kuuluva määritelmä, eikä ainakaan minulle tulisi mieleenkään alkaa väittää, kuinka Mozart oli neurotyypillinen. Sen sijaan voin sanoa, että hänellä oli jonkin verran piirteitä, joita nykyään pidettäisiin ADHD-piirteinä.
Tolkien taas eli sen verran lähempänä nykyaikaa, että jonkinlainen diagnoosien kirjo oli jo käytettävissä, eikä yhtäkään niistä soviteltu hänelle hänen elinaikanaan. Oxfordin professorien joukossa hän ei ollut sen kummallisempi kuin muutkaan.
No ei tasan tarkkaan Tolkienin aikana diagnosoitu mitään lievää aspergeria 😂.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä, eikö woke olekaan levinnyt vielä kaikkialle?
Autismi on supervoima, saatana!
No, kyllä se joillekin on. Tuntemani autisti on esimerkiksi lahjakas matemaattisen alan tutkija. Onhan näitä muitakin, Einstein, Mozart jne. Woken kanssa asialla ei ole mitään tekemistä.
Et kuule tiedä mitään Einsteinin ja Mozartin autismista! Ei noita kukaan ole diagnosoinut. Tuo on vain autistien itsensä voimaannuttamuskakkaa.
"Jos on huippulahjakas, täytyy olla autisti..."
Kukaan ei ole väittänyt, että täytyy olla autisti voidakseen olla huippulahjakas.
On kuitenkin niitä huippulahjakkuuksia, joiden kohdalla selvästi kaikkk autismin kirjon diagnostiset kriteerit täyttyy.
No miten diagnoosin kriteerit täyttyvät esimerkiksi Mozartilla? Olen lukenut hänen elämäkertansakin, enkä kyllä muista että hänellä olisi ollut vakavia vaikeuksia pärjätä ammatillisesti ja sosiaalisesti. Päinvastoin hän oli erittäin ekstrovertti ja energinen, ja taisi töistäänkin selvitä.
Mozartista en tiedä, ite oon miettinyt enemmänkin Newtonia ja Darwinia (ja Tolkienia).
Juuri luin Tolkienin elämäkerran. Ei mitään viitteitä autismista.
Lahjakkuus ja epäselvä puhe eivät ole diagnosointikriteereitä, vaan pitäisi olla ammatillisia ja sosiaalisia vaikeuksia. Tolkienilla oli erittäin onnistunut elämä sekä ammatillisesti että sosiaalisesti.
Haloo, tyyppi kehitti kokonaisia fiktiivisiä kieliä.
Missään autismin diagnostisissa kriteereissä ei vaadita ammatillisia vaikeuksia, ja käsitys autistien sosiaalisista vaikeuksista on sekin hyvin vanhentunut.
Minä nyt olen harrastanut Tolkienia koko ikäni, niin mulle asia näyttäytyy varmaan vähän erilailla.
Erityisesti se, miten fiksoitunut hän oli sanoihin, äänteisiin, on niitä tekijöitä jotka kuulostaa tosi paljon autismin kirjolta. Jos oot lukenut hänen kuvauksensa siitä hetkestä, kun hän törmäsi siihen muinaiseem runoon jossa mainitaan Earendel, ja miten se vaikutti häneen.
Tai miten hän rakastuttuaan odotti vuosikausia kärsivällisesti ilman mitään yhteyttä Edithiin, koska huoltajansa kielsi, mutta hänen aikeensa ja tunteensa eivät tänä aikana muuttuneet.
Olihan hän hyvin poikkeuksellinen persoona kaikenkaikkiaan.
En mä siis väitä mitään varmaksi, mutta autistitutkani piippaa todella lujaa.
Anyway, Newton ja Darwin on paljon selvempiä tapauksia.
Totta kai tunnen nuo mainitsemasi kohtaukset. Hän oli hyvin poikkeuksellinen persoona, hieno luonne. Mutta se ei tee hänestä autistia. Myös neurotyypillisillä on kiinnostuksen kohteita pakkomielteeksi saakka. Myös he rakastuvat kiihkeästi.
Et voi riisua autismista siihen liittyviä vaikeuksia, koska kyseessä on diagnoosi, joka annetaan kuntoutustarpeeseen.Niin, minä katson tätä asiaa autistina. Diagnostiset kriteerit on kömpelö yritys tunnistaa autismin kirjoa niistä piirteistä, joita ulkopuolinen tarkkailija pystyy havaitsemaan. Se on se jäävuoren huippu. Se loppu jäävuori, se suurin osa, on autistin sisäistä kokemusmaailmaa. Sitä ulkopuoliset ei näe.
Tolkienin poikkeuksellisen rikas sisäinen maailma oli seurausta lapsuuden traumasta, äidin kuolemasta. Äiti opetti hänelle ensimmäiset vieraat kielet. Hyvin monella taiteilijalla on taustallaan tällainen luova trauma.
Mikään Tolkienin elämässä ei viittaa autismiin. Hänessä ei ollut mitään poikkeuksellista, paitsi tuo sisäinen maailma, joka vetoaa miljooniin ihmisiin riippumatta heidän hermostollisista erityispiirteistään.
Hänessä ei ollut mitään poikkeuksellista? Huh huh.
No, tuotakin mieltä voi olla. Minulla on hyvin erilainen näkemys.
Ei siinä, Tolkien ei ole sellainen henkilö, jota yleensä näkisit noilla listoilla mahdollisesti autismin kirjolla olevista historian henkilöistä.
Lopetatko useinkin lukemisen kesken virkettä?
Ei, vaan mielestäni on absurdi väite, ettei Tolkienissa ollut muuta poukkeuksellista, paitsi tuo sisäinen maailma. Minulle on tullut Tolkienin kirjeitä ym. lukiessani hyvin erilainen kuva.
Hän oli monessa suhteessa erittäin lahjakas, mutta kuitenkin viiteryhmässään normaali ja pidetty oppilas, opiskelija, ystävä ja opettaja. Kerrotko hieman, onko sinulla jotakin muuta perusteita hänen autismilleen kuin että hän loi mielikuvituskielen ja oli erossa rakkaastaan monta vuotta pysyen tälle uskollisena? Ne eivät sinänsä ole autistisia piirteitä.
Ethän sinä vaan yritä sanoa, ettei autisti voisi olla pidetty oppilas, opiskelija, ystävä ja opettaja? 😮
Kyllä tuossa hänen rakastumisessaan mielestäni oli sellaista hieman autistisen oloista pakkomielteisyyttä ja jumittumista. Eikä hän aina osannut ymmärtää vaimoaan kovin hyvin, vaikka syvästi rakastikin.
Mainitsin jo hänen fiksoitumisensa sanoihin. Ei sellainen ole ihan tyypillistä, että jotkut äänteet aiheuttavat jotain niin voimakasta ihmisessä. Hänhän jäi haltioituneena toistelemaan niitä mielessään, sellainen kuulostaa autisteille tyypilliseltä sisäiseltä echolalialta (en tiedä, mikä tää on suomeksi).
Ja kyllä tuollainen usean mielikuvituskielen ja koko sen maailman kehittäminen olis aika tyypillistä autistimeininkiä.
Ennenkaikkea tää fiilis on kuitenkin tullut mulle niistä tuhansista sivuista, mitä olen Tolkienin tekstiä lukenut - ei siis vain hänen fiktiotaan, vaan nimenomaan kaikkia kirjeitä ja pohdintoja. Sitä on vaikea eritellä sieltä. Yhäkin, autismi on ennenkaikkea sisäistä kokemusmaailmaa, ei ulkopuolelle näkyviä piirteitä - ja sitä Tolkienin sisäistä kokemusmaailmaa voi lähestyä kaikkien näiden hänen tekstiensä kautta.
En tietenkään väitä mitään varmaksi, enkä ole nähnyt muiden esittävän, että Tolkien olisi saattanut olla autisti. Tää on ihan mun henkilökohtaisen autistitutkan havainto.
Tolkienin autismi, jos sitä olisi ollut, olisi ollut sellaista, kuin naisten autismi usein on - sitä, joka nykyaikanakin jää helposti havaitsematta.
Ensinnäkin täytyy muistaa, että Tolkien ei ollut nykyajan ihminen. Hän oli englantilaisen säätyläistön tuote ajalta ennen ensimmäistä maailmansotaa. Se selittää jo monia asioita, kuten tuon että nuoruuden lupaus vaimolle kesti koko elämän, ja kuitenkaan kommunikaatio ei vaimon kanssa toiminut.
Ja äänteistä haltioituminen, sitä hän itse vertasi musiikista haltioitumiseen. Sanat olivat hänelle esteettisiä elämyksiä. Oman kielen kehittäminen on varmastikin melko syvä ja erityinen mielenkiinnon kohde, mutta sekään ei tee autistiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hesarin toimittaja on suotta pöyristynyt. Kun tiedetään jonkin ominaisuuden korkea periytyvyys, niin sitten sitä ei kannata edistää, mikäli siitä saattaa aiheutua kantajalleen ongelmia.
Tuohan on ihan täyttä rodunjalostuksen ydintä.
Höpö höpö. Kysytään näin: haluaisitko, että hedelmöitykseesi käytetään munasolua, jossa todennäköisesti on jossakin kromosomissa geeni, joka tuottaa todennäköisesti ominaisuuden, josta on lapsellesi haittaa.
Ei voi tietää ja sanoa että oletettavasti.
Mutta on tietysti järkevää yrittää sulkea pois ongelmia. Mutta turha vängätä. Itse en edes yrittäisi luovuttaa, jos tietäisin suvussani olevan jonkin hankalan periytyvän jutun. Luovutetuilla munasoluilla syntyy murto-osa lapsista, joten en ymmärrä, miksi pitäisi vängällä haluta luovuttajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmastikin Mozart ja Tolkien ovat parempia markkinointikasvoja asialle kuin Musk tai Halla-aho. Mutta silti toivoisi, että muistettaisiin, että jälkimmäiset ovat huomattavasti varmempia tapauksia.
Toki. Täällä on kuitenkin yritetty kiistää noiden historian merkkihenkilöiden autismi sillä perusteella, että he ovat pärjänneet ja menestyneet ihan hyvin ammatillisesti ja muuten.
Näistä nykyajan ihan diagnosoiduista julkisuuden autisteista moni on myös menestynyt ammatillisesti. Mainitsemasi Musk on maailman rikkain mies, Halla-aho eduskunnan vihapuhemies (hän tosin ei ole diagnosoitu, mutta onhan se ihan selvä asperger). Muita ihan hyvin pärjänneitä edellä mainitut Anthony Hopkins, Daryl Hannah, Virpi Hämeen-Anttila, Kersti Juva, Anna Kontula, Chris Packham...
Täällä on kiistetty historiallisten henkilöiden autismi sillä perusteella, että teidän diagnosointinsa ei ole mahdollista eikä arvailu ole eettisesti sopivaa.
Miten sitten voi olla eettisesti sopivaa väittää historian henkilöiden olleen neurotyypillisiä?
Ei kai sellaistakaan ole väitetty. Neurotyypillinen on meidän kulttuuriimme kuuluva määritelmä, eikä ainakaan minulle tulisi mieleenkään alkaa väittää, kuinka Mozart oli neurotyypillinen. Sen sijaan voin sanoa, että hänellä oli jonkin verran piirteitä, joita nykyään pidettäisiin ADHD-piirteinä.
Tolkien taas eli sen verran lähempänä nykyaikaa, että jonkinlainen diagnoosien kirjo oli jo käytettävissä, eikä yhtäkään niistä soviteltu hänelle hänen elinaikanaan. Oxfordin professorien joukossa hän ei ollut sen kummallisempi kuin muutkaan.No ei tasan tarkkaan Tolkienin aikana diagnosoitu mitään lievää aspergeria 😂.
Miksi pitäisi sitten jälkikäteen diagnosoida?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmastikin Mozart ja Tolkien ovat parempia markkinointikasvoja asialle kuin Musk tai Halla-aho. Mutta silti toivoisi, että muistettaisiin, että jälkimmäiset ovat huomattavasti varmempia tapauksia.
Toki. Täällä on kuitenkin yritetty kiistää noiden historian merkkihenkilöiden autismi sillä perusteella, että he ovat pärjänneet ja menestyneet ihan hyvin ammatillisesti ja muuten.
Näistä nykyajan ihan diagnosoiduista julkisuuden autisteista moni on myös menestynyt ammatillisesti. Mainitsemasi Musk on maailman rikkain mies, Halla-aho eduskunnan vihapuhemies (hän tosin ei ole diagnosoitu, mutta onhan se ihan selvä asperger). Muita ihan hyvin pärjänneitä edellä mainitut Anthony Hopkins, Daryl Hannah, Virpi Hämeen-Anttila, Kersti Juva, Anna Kontula, Chris Packham...
Täällä on kiistetty historiallisten henkilöiden autismi sillä perusteella, että teidän diagnosointinsa ei ole mahdollista eikä arvailu ole eettisesti sopivaa.
Miten sitten voi olla eettisesti sopivaa väittää historian henkilöiden olleen neurotyypillisiä?
Ei kai sellaistakaan ole väitetty. Neurotyypillinen on meidän kulttuuriimme kuuluva määritelmä, eikä ainakaan minulle tulisi mieleenkään alkaa väittää, kuinka Mozart oli neurotyypillinen. Sen sijaan voin sanoa, että hänellä oli jonkin verran piirteitä, joita nykyään pidettäisiin ADHD-piirteinä.
Tolkien taas eli sen verran lähempänä nykyaikaa, että jonkinlainen diagnoosien kirjo oli jo käytettävissä, eikä yhtäkään niistä soviteltu hänelle hänen elinaikanaan. Oxfordin professorien joukossa hän ei ollut sen kummallisempi kuin muutkaan.No ei tasan tarkkaan Tolkienin aikana diagnosoitu mitään lievää aspergeria 😂.
Miksi pitäisi sitten jälkikäteen diagnosoida?
Ei kai ketään voikaan jälkikäteen varmaksi diagnosoida.
Sen sijaan arvella voi. On kai se ymmärrettävää, että autistit saattaa huomata sitä tuttuutta jonkun historian henkilön kirjoituksista?
Miksi meidän pitäisi olettaa kaikkien poikkeuksellisten henkilöiden olleen neurotyypillisiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmastikin Mozart ja Tolkien ovat parempia markkinointikasvoja asialle kuin Musk tai Halla-aho. Mutta silti toivoisi, että muistettaisiin, että jälkimmäiset ovat huomattavasti varmempia tapauksia.
Toki. Täällä on kuitenkin yritetty kiistää noiden historian merkkihenkilöiden autismi sillä perusteella, että he ovat pärjänneet ja menestyneet ihan hyvin ammatillisesti ja muuten.
Näistä nykyajan ihan diagnosoiduista julkisuuden autisteista moni on myös menestynyt ammatillisesti. Mainitsemasi Musk on maailman rikkain mies, Halla-aho eduskunnan vihapuhemies (hän tosin ei ole diagnosoitu, mutta onhan se ihan selvä asperger). Muita ihan hyvin pärjänneitä edellä mainitut Anthony Hopkins, Daryl Hannah, Virpi Hämeen-Anttila, Kersti Juva, Anna Kontula, Chris Packham...
Täällä on kiistetty historiallisten henkilöiden autismi sillä perusteella, että teidän diagnosointinsa ei ole mahdollista eikä arvailu ole eettisesti sopivaa.
Miten sitten voi olla eettisesti sopivaa väittää historian henkilöiden olleen neurotyypillisiä?
Ei kai sellaistakaan ole väitetty. Neurotyypillinen on meidän kulttuuriimme kuuluva määritelmä, eikä ainakaan minulle tulisi mieleenkään alkaa väittää, kuinka Mozart oli neurotyypillinen. Sen sijaan voin sanoa, että hänellä oli jonkin verran piirteitä, joita nykyään pidettäisiin ADHD-piirteinä.
Tolkien taas eli sen verran lähempänä nykyaikaa, että jonkinlainen diagnoosien kirjo oli jo käytettävissä, eikä yhtäkään niistä soviteltu hänelle hänen elinaikanaan. Oxfordin professorien joukossa hän ei ollut sen kummallisempi kuin muutkaan.No ei tasan tarkkaan Tolkienin aikana diagnosoitu mitään lievää aspergeria 😂.
Miksi pitäisi sitten jälkikäteen diagnosoida?
Ei kai ketään voikaan jälkikäteen varmaksi diagnosoida.
Sen sijaan arvella voi. On kai se ymmärrettävää, että autistit saattaa huomata sitä tuttuutta jonkun historian henkilön kirjoituksista?
Miksi meidän pitäisi olettaa kaikkien poikkeuksellisten henkilöiden olleen neurotyypillisiä?
No entä jos sekä neurotyypillinen että autisti löytävät tuttuutta jonkun historiallisen neron tekemisistä? Voidaanko sopia, että hän on molempia?
Vai pitäisikö ehkä sittenkin vain todeta, että suurien nerojen työt vetoavat laajoihin ihmisjoukkoihin ja herättävät yleistä ihailua ja kunnioitusta, mutta että näiden ihmisten persoona pakenee nykypäivän määrittely-yrityksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä, eikö woke olekaan levinnyt vielä kaikkialle?
Autismi on supervoima, saatana!
No, kyllä se joillekin on. Tuntemani autisti on esimerkiksi lahjakas matemaattisen alan tutkija. Onhan näitä muitakin, Einstein, Mozart jne. Woken kanssa asialla ei ole mitään tekemistä.
Et kuule tiedä mitään Einsteinin ja Mozartin autismista! Ei noita kukaan ole diagnosoinut. Tuo on vain autistien itsensä voimaannuttamuskakkaa.
"Jos on huippulahjakas, täytyy olla autisti..."
Kukaan ei ole väittänyt, että täytyy olla autisti voidakseen olla huippulahjakas.
On kuitenkin niitä huippulahjakkuuksia, joiden kohdalla selvästi kaikkk autismin kirjon diagnostiset kriteerit täyttyy.
No miten diagnoosin kriteerit täyttyvät esimerkiksi Mozartilla? Olen lukenut hänen elämäkertansakin, enkä kyllä muista että hänellä olisi ollut vakavia vaikeuksia pärjätä ammatillisesti ja sosiaalisesti. Päinvastoin hän oli erittäin ekstrovertti ja energinen, ja taisi töistäänkin selvitä.
Mozartista en tiedä, ite oon miettinyt enemmänkin Newtonia ja Darwinia (ja Tolkienia).
Juuri luin Tolkienin elämäkerran. Ei mitään viitteitä autismista.
Lahjakkuus ja epäselvä puhe eivät ole diagnosointikriteereitä, vaan pitäisi olla ammatillisia ja sosiaalisia vaikeuksia. Tolkienilla oli erittäin onnistunut elämä sekä ammatillisesti että sosiaalisesti.
Haloo, tyyppi kehitti kokonaisia fiktiivisiä kieliä.
Missään autismin diagnostisissa kriteereissä ei vaadita ammatillisia vaikeuksia, ja käsitys autistien sosiaalisista vaikeuksista on sekin hyvin vanhentunut.
Minä nyt olen harrastanut Tolkienia koko ikäni, niin mulle asia näyttäytyy varmaan vähän erilailla.
Erityisesti se, miten fiksoitunut hän oli sanoihin, äänteisiin, on niitä tekijöitä jotka kuulostaa tosi paljon autismin kirjolta. Jos oot lukenut hänen kuvauksensa siitä hetkestä, kun hän törmäsi siihen muinaiseem runoon jossa mainitaan Earendel, ja miten se vaikutti häneen.
Tai miten hän rakastuttuaan odotti vuosikausia kärsivällisesti ilman mitään yhteyttä Edithiin, koska huoltajansa kielsi, mutta hänen aikeensa ja tunteensa eivät tänä aikana muuttuneet.
Olihan hän hyvin poikkeuksellinen persoona kaikenkaikkiaan.
En mä siis väitä mitään varmaksi, mutta autistitutkani piippaa todella lujaa.
Anyway, Newton ja Darwin on paljon selvempiä tapauksia.
Totta kai tunnen nuo mainitsemasi kohtaukset. Hän oli hyvin poikkeuksellinen persoona, hieno luonne. Mutta se ei tee hänestä autistia. Myös neurotyypillisillä on kiinnostuksen kohteita pakkomielteeksi saakka. Myös he rakastuvat kiihkeästi.
Et voi riisua autismista siihen liittyviä vaikeuksia, koska kyseessä on diagnoosi, joka annetaan kuntoutustarpeeseen.Niin, minä katson tätä asiaa autistina. Diagnostiset kriteerit on kömpelö yritys tunnistaa autismin kirjoa niistä piirteistä, joita ulkopuolinen tarkkailija pystyy havaitsemaan. Se on se jäävuoren huippu. Se loppu jäävuori, se suurin osa, on autistin sisäistä kokemusmaailmaa. Sitä ulkopuoliset ei näe.
Tolkienin poikkeuksellisen rikas sisäinen maailma oli seurausta lapsuuden traumasta, äidin kuolemasta. Äiti opetti hänelle ensimmäiset vieraat kielet. Hyvin monella taiteilijalla on taustallaan tällainen luova trauma.
Mikään Tolkienin elämässä ei viittaa autismiin. Hänessä ei ollut mitään poikkeuksellista, paitsi tuo sisäinen maailma, joka vetoaa miljooniin ihmisiin riippumatta heidän hermostollisista erityispiirteistään.
Hänessä ei ollut mitään poikkeuksellista? Huh huh.
No, tuotakin mieltä voi olla. Minulla on hyvin erilainen näkemys.
Ei siinä, Tolkien ei ole sellainen henkilö, jota yleensä näkisit noilla listoilla mahdollisesti autismin kirjolla olevista historian henkilöistä.
Lopetatko useinkin lukemisen kesken virkettä?
Ei, vaan mielestäni on absurdi väite, ettei Tolkienissa ollut muuta poukkeuksellista, paitsi tuo sisäinen maailma. Minulle on tullut Tolkienin kirjeitä ym. lukiessani hyvin erilainen kuva.
Hän oli monessa suhteessa erittäin lahjakas, mutta kuitenkin viiteryhmässään normaali ja pidetty oppilas, opiskelija, ystävä ja opettaja. Kerrotko hieman, onko sinulla jotakin muuta perusteita hänen autismilleen kuin että hän loi mielikuvituskielen ja oli erossa rakkaastaan monta vuotta pysyen tälle uskollisena? Ne eivät sinänsä ole autistisia piirteitä.
Ethän sinä vaan yritä sanoa, ettei autisti voisi olla pidetty oppilas, opiskelija, ystävä ja opettaja? 😮
Kyllä tuossa hänen rakastumisessaan mielestäni oli sellaista hieman autistisen oloista pakkomielteisyyttä ja jumittumista. Eikä hän aina osannut ymmärtää vaimoaan kovin hyvin, vaikka syvästi rakastikin.
Mainitsin jo hänen fiksoitumisensa sanoihin. Ei sellainen ole ihan tyypillistä, että jotkut äänteet aiheuttavat jotain niin voimakasta ihmisessä. Hänhän jäi haltioituneena toistelemaan niitä mielessään, sellainen kuulostaa autisteille tyypilliseltä sisäiseltä echolalialta (en tiedä, mikä tää on suomeksi).
Ja kyllä tuollainen usean mielikuvituskielen ja koko sen maailman kehittäminen olis aika tyypillistä autistimeininkiä.
Ennenkaikkea tää fiilis on kuitenkin tullut mulle niistä tuhansista sivuista, mitä olen Tolkienin tekstiä lukenut - ei siis vain hänen fiktiotaan, vaan nimenomaan kaikkia kirjeitä ja pohdintoja. Sitä on vaikea eritellä sieltä. Yhäkin, autismi on ennenkaikkea sisäistä kokemusmaailmaa, ei ulkopuolelle näkyviä piirteitä - ja sitä Tolkienin sisäistä kokemusmaailmaa voi lähestyä kaikkien näiden hänen tekstiensä kautta.
En tietenkään väitä mitään varmaksi, enkä ole nähnyt muiden esittävän, että Tolkien olisi saattanut olla autisti. Tää on ihan mun henkilökohtaisen autistitutkan havainto.
Tolkienin autismi, jos sitä olisi ollut, olisi ollut sellaista, kuin naisten autismi usein on - sitä, joka nykyaikanakin jää helposti havaitsematta.
Ensinnäkin täytyy muistaa, että Tolkien ei ollut nykyajan ihminen. Hän oli englantilaisen säätyläistön tuote ajalta ennen ensimmäistä maailmansotaa. Se selittää jo monia asioita, kuten tuon että nuoruuden lupaus vaimolle kesti koko elämän, ja kuitenkaan kommunikaatio ei vaimon kanssa toiminut.
Ja äänteistä haltioituminen, sitä hän itse vertasi musiikista haltioitumiseen. Sanat olivat hänelle esteettisiä elämyksiä. Oman kielen kehittäminen on varmastikin melko syvä ja erityinen mielenkiinnon kohde, mutta sekään ei tee autistiksi.
Mulla on autistina juuri tuo, että sanat on esteettisiä elämyksiä, jotka aiheuttaa haltioitumista, juurikin musiikkiin verrattavissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehdäänkö sukusolujen luovuttajille jotain testejä? Vai kysytäänkö vain paperilla, mitä luulet onko suvussasi perinnöllisiä sairauksia?
On mahdollista, että kaukana suvussa on sairaus, joka "hyppää" usean sukupolven yli. Voi olla sairaus, jota ei ole tullut muille sukulaisille, ja sitten jollakin se puhkeaa.
Harva sitä kumppaniaan testaa ennen lasten hankintaa, se on arpapeliä mitä sairauksia tai ominaisuuksia kumppanin suvussa kulkee.
No usein kai jotain tiedetään oman suvun perinnöllistä sairauksista.
Toki mitään takuita ei ole terveestä lapsesta millään lisääntymismenetelmällä.
Usein ei tiedetä peittyvästi periytyvät vaikean vamman tuottavat geenit voivat kulkea suvussa ikuisesti. Ellei sattumalta kummallakin vanhemmalla ole sama ja vielä juuri se geeni tulee lapselle ja lapsi on vaikeasti vammainen ja/sairas. Ei takuulla testata kaikkia munasolun luovuttajalta. Autismi itsessään ei periydy mutta taipumus siihen voi kulkea suvussa. Voi tulla myös muutenkin.
Hänessä ei ollut mitään poikkeuksellista? Huh huh.
No, tuotakin mieltä voi olla. Minulla on hyvin erilainen näkemys.
Ei siinä, Tolkien ei ole sellainen henkilö, jota yleensä näkisit noilla listoilla mahdollisesti autismin kirjolla olevista historian henkilöistä.