Mikä anopissa alkoi ärsyttämään lastensaamisen myötä?

Mun anoppini osoittautui erittäin hyväksi lapsen syntymän jälkeen. Olen kaikesta siitä avusta ja tuesta erittäin kiitollinen. 
Oma äiti sen sijaan oli just samanlainen kuin hän oli minunkin kanssa, eli mielummin en jättänyt lasta kahdestaan hänen kanssaan. 

Kilpailu lapsen äidin sukua kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Kilpailu lapsen äidin sukua kohtaan.

Viisas miehen äiti jättäytyy sovinnolla etäiseksi, on se huonompi mummo sovinnolla  koska niin turhaa on edes  kuvitella voivansa olla tasavertainen vaimon parempaa sukua kohtaan.

Ainoa oikea mummo on vaimon äiti.

Ei mikään - päinvastoin. Päällepäsmäröivästä despootista kuoriutui oikein kelpo isoäiti.

Vierailija kirjoitti:

Alkoi vonkumaan lasta yökylään jo vauvavuoden aikana. Vaikka sanottiin ei.

Oisko se ollut niin kamalaa jos olis ollut yön tai kaksi silloin tällöin?
Ei meidän lapset ole siitä kärsineet jos ovat välillä mummilassa olleet yötä. 

Vierailija kirjoitti:

Lapsi oli anopista ilmetty "Saara-täti" tai "Aune-mummu" Molemmat anopin suvun puolelta. :'D

No tietenkin ne oman suvun piirteet on tutummat eihän se anoppi ehkä edes tiedä miltä sun suvun Pirkko-mummo näytti. Toisaalta jos anoppi sanoo "ei näytä keneltäkään meidän suvussa" niin miniä luulee anopin epäilevän uskottomuutta. 

Viisas miehen äiti jättäytyy sovinnolla etäiseksi, on se huonompi mummo sovinnolla  koska niin turhaa on edes  kuvitella voivansa olla tasavertainen vaimon parempaa sukua kohtaan.

Lapsi tai lapsenlapsi ,josta tapellaan tasasiivua joka helvetin käänteessä. Se on todella luotaantyöntävää ja vieraannuttaa aivan varmasti.

Ei pelkästään anoppi, vaan koko maailma alkoi ärsyttää. Valtava väsymys, kireä tikkaus ja kivut,  koska hä**yhuulet ja väliliha, kuin kolme koripalloa ommeltuna alapäässä. Maitoa ei tullut vaikka vauva yritti imeä ja minä pumpata. Vitutti ihan kaikki, mutta ajan kuluessa tilanne korjaantuu ja päästiin lopulta ihanaan vauvaarkeen. 

Suosiminen. Järjestää aikaa ja hoitoapua vain suosikki lapsenlapsilleen, joita hoitaa viikoittain. Meidän lapsille ei ole aikaa kesälomalla eikä viikonloppuisin. Laittaa perheen WA-ryhmässä sydäntä aina näiden suosikkien kuviin ja meidän lasten kuviin peukun tai hymiön.

itsensä nostaminen jalustalle mummona, varsinkin oman äitini läsnäollessa :))

Sehän on kohteliaisuus kuten joku jo kirjoittikin jos lapsen sanotaan olevan miehen suvun näköinen. Aina ei isyys ole varma kuten äitiys.

Vierailija kirjoitti:

Suosiminen. Järjestää aikaa ja hoitoapua vain suosikki lapsenlapsilleen, joita hoitaa viikoittain. Meidän lapsille ei ole aikaa kesälomalla eikä viikonloppuisin. Laittaa perheen WA-ryhmässä sydäntä aina näiden suosikkien kuviin ja meidän lasten kuviin peukun tai hymiön.

Suosimisjutut voi johtua lapsen äidistä.  Ei kukaan uskalla olla läheinen kireän ja vaativan ja ongel.aluonteisen " miniän lapsille."  Kun ei kelpaa mikään eikä mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Viisas miehen äiti jättäytyy sovinnolla etäiseksi, on se huonompi mummo sovinnolla  koska niin turhaa on edes  kuvitella voivansa olla tasavertainen vaimon parempaa sukua kohtaan.

 

Lapsi tai lapsenlapsi ,josta tapellaan tasasiivua joka helvetin käänteessä. Se on todella luotaantyöntävää ja vieraannuttaa aivan varmasti.

Ilman muuta. Niinhän juuri kirjoitin että viisas miehen äiti ei edes ala mihinkään vaan suosiolla ymmärtää ainoan oikean mummon olevan lasten äidinäiti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen omiminen omaan sukuunsa

Tämä... siis muori pahoittaa mielensä jos juhlapyhöt ei mene tasan mummojen kesken

ex-anoppi pahoitti mielensä, jos joskus vietimme juhlapyhät minun vanhempien luona. tossu-exäni ihmetteli, että miksi en ole iloinen äitinsä vieraanvaraisuudesta. panostin aina riidattomiin suhteisiin. ei näiden kanssa olisi pitänyt antaa periksi.

Vaikea sanoa kun en ole saanut lapsia anopin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi oli anopista ilmetty "Saara-täti" tai "Aune-mummu" Molemmat anopin suvun puolelta. :'D

No tietenkin ne oman suvun piirteet on tutummat eihän se anoppi ehkä edes tiedä miltä sun suvun Pirkko-mummo näytti. Toisaalta jos anoppi sanoo "ei näytä keneltäkään meidän suvussa" niin miniä luulee anopin epäilevän uskottomuutta. 

Ei ole mikään pakko kommentoida vauvan ulkonäköä tuolla tavalla ja väkisin etsiä jotain yhdennäköisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen omiminen omaan sukuunsa

Tämä... siis muori pahoittaa mielensä jos juhlapyhöt ei mene tasan mummojen kesken

ex-anoppi pahoitti mielensä, jos joskus vietimme juhlapyhät minun vanhempien luona. tossu-exäni ihmetteli, että miksi en ole iloinen äitinsä vieraanvaraisuudesta. panostin aina riidattomiin suhteisiin. ei näiden kanssa olisi pitänyt antaa periksi.

Olen miehen äiti. 25 vuotta molemmat pojat ovat viettäneet juhlapyhät ja lomat paremmassa mummolassa.  Ja hyvä niin, asun ahtaasti. 

Ja varallisuuteni ei riittäisi kymmenen hengen juhlapyhiin tai neljän viikon lomiin.

Tyytyväinen siruihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen omiminen omaan sukuunsa

Tämä... siis muori pahoittaa mielensä jos juhlapyhöt ei mene tasan mummojen kesken

ex-anoppi pahoitti mielensä, jos joskus vietimme juhlapyhät minun vanhempien luona. tossu-exäni ihmetteli, että miksi en ole iloinen äitinsä vieraanvaraisuudesta. panostin aina riidattomiin suhteisiin. ei näiden kanssa olisi pitänyt antaa periksi.

Olen miehen äiti. 25 vuotta molemmat pojat ovat viettäneet juhlapyhät ja lomat paremmassa mummolassa.  Ja hyvä niin, asun ahtaasti. 

Ja varallisuuteni ei riittäisi kymmenen hengen juhlapyhiin tai neljän viikon lomiin.

Tyytyväinen siruihin.

meillä olisivat molemmat isovanhemmat halunneet lapsenlapsia kylään, asuttiin kaukana, nähtiin harvoin ja juuri juhlapyhien aikaan oli kunnolliseen vierailuun mahdollisuus. anoppi kaappasi perheen joka kerta etukäteen (=suunnitteli ovelana tarpeeksi ajoissa ja sopi exäni kanssa) ja mukavasta kutsusta vain ilmoitettiin minulle. kaikenlainen soperrusyritys siitä, että nyt olisi todella jo minun vanhempien vuoro tyrmättiin anoppikielteisyytenä ja olin vain kiittämätön ja omituinen. olihan siinä suhteessa muutakin gaslightingia. huh.

suvun matriarkan roolin ottaminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos anoppi suhtautuu lapsenlapseensa hyvin omistushaluisesti, se heikentää anopin ja miniän välejä.

Ja yleensä suhtautuu...

Ai jaa. Minä kun olen lukenut valituksia siitä, että nykyajan mummot ei enää välitä lapsenlapsistaan (ainakaan eivät halua näitä hoitaa) vaan elävät omaa elämäänsä.