Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö 10 vuoden ystävyys vastakkaisen sukupuolen kanssa katkaista jos löytää uuden mustasukkaisen kumppanin?
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valinta ei ole sinun.
Kenen muun muka? Jos ei tuollainen "kumppani" kestä sitä että ap:lla on ystäviä sukupuolesta riippumatta, niin saa kumppani itse olla se joka väistyy. Ap tekee ian itse valintansa, ei kukaan muu.
No, tietysti se on sen "kumppanin" valinta. Vai onko mustasukkaisuus sairaus, johon ei voi vaikuttaa?
No se ei ole millään tasolla kumppanin valinta, jos ap sanoo "kiitos ja näkemiin". Se on ihan ap:n oma valinta. Ja mitä mustasukkaisuuteen tulee: Sairaalloinen mustasukkaisuus on sairaus, johon ei voi itse vaikuttaa. Yleensä sen virallinen diagnoosi on narsismi.
eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätä se. Mustasukkainen kumppani todennäköisesti haluaa muutenkin kontrolloida ihmissuhteitasi. Kokemusta on.
Jos oisin ite mustasukkanen tuollaisesta, en varmaan omasta puolestani itse seurustelisi tiedostaen ongelmani ja en alkaisi suhteessa sitä ”korjaamaan”.
Mulla meni poikki miespuolisen ystävän kanssa, kun aloin vakavammin seurustella. Oltiin oltu ystäviä lähemmäs kymmenen vuotta. Yläasteikäisenä samalla luokalla ja samaa kaveriporukkaa. Meistä kahdesta tuli tosi hyvät kaverit.
Kummallakin oli ihastuksia ja suhteita. Hänellä varsinkin muutama vakavampi kymmenen vuoden aikana. Kaikki toimi.
Sitten kun mä löysin miehen, josta puhuin silmät sydäminä tuo kaveri alkoi temppuilemaan. Ei niinkään puhunut mulle kummosia aiheesta, mutta sitten kerran kännipäissään rais kas. Hän on aina halunnut seukata mun kaa jne.
Silloin ei ollut friendzone sanakäytössä, mutta olin pitänyt häntä siellä ja miten voin sitä uutta jätkää jo rakastaa..
Se olikin sitten vika kerta, kun koskaan tavattiin kasvotusten. Kyllä tuo tajus tekonsa ja pyysi anteeksi puhelimitse, mutta... Siinä tein virheen, en koskaan häpeissäni kehdannut tehdä rikosilmoitusta. Teolle olisi vielä ollut todistajakin, kun toinen kaveri tuli tilanteeseen ja sai keskeytettyä.
Tyypistä tuli poliisi kuten oli suunnitellut. Jonkin verran ollut julkisuudessakin virkansa puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä kumman haluat pitää.
Miksi kukaan haluaa tieten tahtoen mustasukkaiseen suhteeseen?
Oletko vähän lapsellinen?
Mitä lapsellista tuossa on? Jos uusi partneri on alusta asti dominoiva ja mustasukkainen, ei se siitä paremmaksi muutu.
On se hieman lapsellista että vaikka on suhteessa niin ei osata ottaa huomioon tai arvostaa omaa kumppania, vaan pitää olla kaikki mulle ja heti.
Millä tavalla se että on ystäviä tarkoittaa ettei arvosta omaa kumppaniaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valinta ei ole sinun.
Kenen muun muka? Jos ei tuollainen "kumppani" kestä sitä että ap:lla on ystäviä sukupuolesta riippumatta, niin saa kumppani itse olla se joka väistyy. Ap tekee ian itse valintansa, ei kukaan muu.
No, tietysti se on sen "kumppanin" valinta. Vai onko mustasukkaisuus sairaus, johon ei voi vaikuttaa?
Ap ja kuka tahansa muukin, jolla on mustasukkainen kumppani, voi vaikuttaa sillä, että lopettaa suhteen. Jos se toinen ei voi mitään mustasukkaisuudelleen niin sitten saa olla ilman suhdetta. Ei kenelläkään ole velvoitetta sietää toiselta rajoitteita vain koska itsetunto ei kestä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla meni poikki miespuolisen ystävän kanssa, kun aloin vakavammin seurustella. Oltiin oltu ystäviä lähemmäs kymmenen vuotta. Yläasteikäisenä samalla luokalla ja samaa kaveriporukkaa. Meistä kahdesta tuli tosi hyvät kaverit.
Kummallakin oli ihastuksia ja suhteita. Hänellä varsinkin muutama vakavampi kymmenen vuoden aikana. Kaikki toimi.
Sitten kun mä löysin miehen, josta puhuin silmät sydäminä tuo kaveri alkoi temppuilemaan. Ei niinkään puhunut mulle kummosia aiheesta, mutta sitten kerran kännipäissään rais kas. Hän on aina halunnut seukata mun kaa jne.
Silloin ei ollut friendzone sanakäytössä, mutta olin pitänyt häntä siellä ja miten voin sitä uutta jätkää jo rakastaa..
Se olikin sitten vika kerta, kun koskaan tavattiin kasvotusten. Kyllä tuo tajus tekonsa ja pyysi anteeksi puhelimitse, mutta... Siinä tein virheen, en koskaan häpeissäni kehdannut tehdä rikosilmoitusta. Teolle olisi vielä ollut todistajakin, kun toinen kaveri tuli tilanteeseen ja sai keskeytettyä.
Tyypistä tuli poliisi kuten oli suunnitellut. Jonkin verran ollut julkisuudessakin virkansa puolesta.
Vielä ei ole myöhäistä pilata miehen mainetta. Sehän on nykyisin jopa trendikästä, että tehdään paljastuskirjoja tuollaisita tapauksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kumpaa arvotat enemmän.
Näin ajattelee mustasukkainen kontrollifriikki.
Oikeasti kyse on siitä, annatko elämästäsi vallan muille. Tämä on ensimmäinen testi. Vaatimus ei tule todellakaan jäämään viimeiseksi. Ei kai sinulle ole äitisi/Pirjo/matka/meikkaaminen/koira/mökkiviikonloppu/aivan mikä hyvänsä tärkeämpi kuin minä?
Vierailija kirjoitti:
Jos oisin ite mustasukkanen tuollaisesta, en varmaan omasta puolestani itse seurustelisi tiedostaen ongelmani ja en alkaisi suhteessa sitä ”korjaamaan”.
Harmi vain, että käytännössä kukaan sairaalloisen mustasukkainen ei tiedosta ongelmaansa eikä siksi osaa pitäytyä sinkkuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä kumman haluat pitää.
Miksi kukaan haluaa tieten tahtoen mustasukkaiseen suhteeseen?
Oletko vähän lapsellinen?
Mitä lapsellista tuossa on? Jos uusi partneri on alusta asti dominoiva ja mustasukkainen, ei se siitä paremmaksi muutu.
On se hieman lapsellista että vaikka on suhteessa niin ei osata ottaa huomioon tai arvostaa omaa kumppania, vaan pitää olla kaikki mulle ja heti.
Millä tavalla se että on ystäviä tarkoittaa ettei arvosta omaa kumppaniaan?
Joillekin ihmisille elämä on täynnä ehdottomuuksia. Ei voi olla ystäviä ja parisuhdetta samaan aikaan. Tällaista ilmenee sekä omistushaluisilla narsisteilla että sellaisilla jotka itse haluavatkin elää jonkun toisen vallassa (koska katsovat olevan helpompaa kun ei tarvitse olla itse vastuussa mistään).
Eipä se mustasukkaisuus sillä parane että sen oireita välttelee tuhoamalla 10 vuoden ystävyyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla meni poikki miespuolisen ystävän kanssa, kun aloin vakavammin seurustella. Oltiin oltu ystäviä lähemmäs kymmenen vuotta. Yläasteikäisenä samalla luokalla ja samaa kaveriporukkaa. Meistä kahdesta tuli tosi hyvät kaverit.
Kummallakin oli ihastuksia ja suhteita. Hänellä varsinkin muutama vakavampi kymmenen vuoden aikana. Kaikki toimi.
Sitten kun mä löysin miehen, josta puhuin silmät sydäminä tuo kaveri alkoi temppuilemaan. Ei niinkään puhunut mulle kummosia aiheesta, mutta sitten kerran kännipäissään rais kas. Hän on aina halunnut seukata mun kaa jne.
Silloin ei ollut friendzone sanakäytössä, mutta olin pitänyt häntä siellä ja miten voin sitä uutta jätkää jo rakastaa..
Se olikin sitten vika kerta, kun koskaan tavattiin kasvotusten. Kyllä tuo tajus tekonsa ja pyysi anteeksi puhelimitse, mutta... Siinä tein virheen, en koskaan häpeissäni kehdannut tehdä rikosilmoitusta. Teolle olisi vielä ollut todistajakin, kun toinen kaveri tuli tilanteeseen ja sai keskeytettyä.
Tyypistä tuli poliisi kuten oli suunnitellut. Jonkin verran ollut julkisuudessakin virkansa puolesta.
Minä tekisin tuosta julkista. RIkos on ehkä jo vanhentunut, mutta asia tulisi päivänvaloon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ainakaan hyväksyisi uudella miehellä jotain läheistä pitkäaikasta ystävyyssuhdetta toiseen naiseen. Veikkaan, että heillä olisi ollut myös seksiä ja en todellakaan tahdo kuvioon mitään vanhoja hässintäkumppaneita mukaan.
Se, että sinä panet kaikkea, mikä liikkuu, ei tarkoita, että kaikilla on seksiä ystäviensä kanssa. Mutta hyvä, jos heti alussa teet selväksi, millainen ihminen olet. Ei tarvitse kunnollisen miehen sinuun aikaa tuhlata.
Ei kuule miestä kiinnosta naisen ystävyys, jos ei ole pillunkiilto silmissä. Idiootti olet.
Mä olen tuntenut pitkäaikaisimman miespuolisen ystäväni jo melkein 50 vuotta, ollaan asuttu yhdessä, reissattu yhdessä ja ollaan toistemme esikoisten kummit. Ikinä ei ole ollut mitään sutinaa. Itsasiassa hän on naimisissa naisen kanssa jonka esittelin hänelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei kyllä eron jälkeen koskaan menty sänkyyn, vaan ihan kavereita oltiin.
Minä voin joustaa monesta asiasta, kuten vaikkapa naisen ulkonäöstä enemmänkin mitä moni muu mies. Saa olla vaikka 20-30kg ylipainoinen, mutta vanhoja hoitoja en mukana roikkumassa kattele.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde on toimiva ja onnellinen vasta kun puoliso (vaimo) saa päättää toisen rahan- ajan-, alkoholinkäytöstä ja ystäväpiiristä sekä harrastuksista
Toi kuulostaa sairaalta, miksi tuollaisen naisen kanssa? Onko sulla huono itsetunto? Vai otitko vaan kun et halua olla yksin?
Minun olisi pitänyt uuden suhteen alkaessa lopettaa tanssiharrastus jossa tanssin "vieraiden naisten" kanssa ja rajata tanssiminen tapahtumaan vain hänen kanssaan. En suostunut tuohon rajoitukseen joten suhde jäi hänen päätöksestään lyhyeksi. Nykyisen kumppanini kohtasin tanssikurssilla eikä hänellä ollut samanlaisia vaatimuksia.
M60+
Jatkan ystävyyttämme naiskaverini kanssa ja heivaan uuden kumppanin. Kiitos vastauksista.
AP.
Vierailija kirjoitti:
Minä voin joustaa monesta asiasta, kuten vaikkapa naisen ulkonäöstä enemmänkin mitä moni muu mies. Saa olla vaikka 20-30kg ylipainoinen, mutta vanhoja hoitoja en mukana roikkumassa kattele.
`Miksi te lapset jankkaatte jostain hoidoista, vaikka puhe on ystävästä? Ettekö oikeasti ymmärrä noiden kaden sanan eroa?
Itse viilensin välit ystävään, joka myös ex, omasta tahdostani, koska jostain syystä hän suhtautui huonosti uuteen kumppaniini. Ei siis käyttäytynyt häntä kohtaan normaalin ystävällisesti, kuten muut ystäväni. Aina ei ole kyse siis mustasukkaisesta puolisosta. Tästä jo yli kymmenen vuotta aikaa, mutta edelleen ottaa yhteyttä aika ajoin. Toivoisin, että kunnioittaisi päätöstäni ja antaisi jo vihdoin olla. En halua häntä enää osaksi elämääni, vaan olen tyytyväinen näin.