Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö 10 vuoden ystävyys vastakkaisen sukupuolen kanssa katkaista jos löytää uuden mustasukkaisen kumppanin?
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Termit, termit... nykypäivänä sana ystävyys, toveruus ja kaveruus eivät merkitse enää mitään. Ennen kaveria ei jätetty rintamalle, nykypäivänä kaveria voidaan käydä hoitelemassa ne ajat kahden seurustelun välillä (ja mielellään aikanakin, jos saadaan uusi kumppani epäilemään itseään mustasukkaiseksi tällaisissa tilanteissa). En luota miehen ja naisen väliseen ystävyyteen ihan noin paljon.
Kumman valitset? Annatko uudelle suhteellesi yhtä paljon tilaa kuin annoit aikoinaan ensirakkaudellesi? Jos et anna, et ole kumppanisi arvoinen.
Hän ei ole mustasukkainen. Vaan sinä tahdot pitää verkot vesissä seurustelun aikanakin, syöt sekä pöydässä että mäkkärillä, niinsanoakseni.
Jahas, ensimmäinen mustasukkainen ilmoittautui😯🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kumppanissa huomaa vähänkään mustasukkaisuuden oireita ketään ihmistä kohtaan, on lähdettävä nopeasti karkuun. Sitä luonteenpiirrettä ei voi korjata, on lähdettävä ennen kuin saa pelätä mielenterveytensä ha jopa henkensä puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Jos kumppanissa huomaa vähänkään mustasukkaisuuden oireita ketään ihmistä kohtaan, on lähdettävä nopeasti karkuun. Sitä luonteenpiirrettä ei voi korjata, on lähdettävä ennen kuin saa pelätä mielenterveytensä ha jopa henkensä puolesta.
Tuokaan tilanne ei ole mustavalkoinen vaan siinä on harmaan sävyjä. Kukaan ei ole täysin vapaa mustasukkaisuudesta eikä lievästi mustasukkainen ryhdy tappamaan ihmisiä mustasukkaisuutensa vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kumppanissa huomaa vähänkään mustasukkaisuuden oireita ketään ihmistä kohtaan, on lähdettävä nopeasti karkuun. Sitä luonteenpiirrettä ei voi korjata, on lähdettävä ennen kuin saa pelätä mielenterveytensä ha jopa henkensä puolesta.
Tuokaan tilanne ei ole mustavalkoinen vaan siinä on harmaan sävyjä. Kukaan ei ole täysin vapaa mustasukkaisuudesta eikä lievästi mustasukkainen ryhdy tappamaan ihmisiä mustasukkaisuutensa vuoksi.
Tämä. Vähän sama kuin sanoisi, että jos ikinä huomaa kumppanissaan suuttumusta, pitää heti häipyä. Kaikki negatiiviset tunteet voidaankin sitten samalla kieltää.
Mustasukkaisuuskin kuuluu tunteiden luonnolliseen kirjoon. Kyse on vaan siitä, miten sen käsittelee, miten sitä ilmaisee ja mitä vaatimuksia sen pohjalta esittää.
En hylkäisi yhtäkään minulle tärkeää ihmistä toisen ihmisen vaatimuksesta. Jos joku sellaista vaatisi, se vaatija saisi itse lähteä. Tässä ei ole edes kyse siitä kuka on tärkein. Jos kumppani vaatii hylkäämään ystävät, kumppani saisi lähteä. Jos ystävä vaatii hylkäämään kumppanin, ystävä saisi lähteä.
En ylipäänsä reagoi kovin positiivisesti kiristämiseen, uhkailuun tai kohtuuttomiin vaatimuksiin. Jos on pakko päästä kontrolloimaan ja määräilemään, niin minä en taida olla sellaiselle ihmiselle kovin sopivaa seuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos kumppanissa huomaa vähänkään mustasukkaisuuden oireita ketään ihmistä kohtaan, on lähdettävä nopeasti karkuun. Sitä luonteenpiirrettä ei voi korjata, on lähdettävä ennen kuin saa pelätä mielenterveytensä ha jopa henkensä puolesta.
Ja kuinkahan moni huomaa tämän piirteen omistushaluisessa ystävässään. Ei valitettavasti ole mitenkään harvinaista. Naisen hyvä naispuolinen ystävä saattaa menettää hermonsa täysin, kun hänen ystävänsä alkaa seurustelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan! Kuvitteleeko se uusi partneri että hänellä on oikeus hyväksyä tai hylätä kaverisi? Ei ole!
Käytännössä se kuitenkin vaikuttaa asioihin.
Pitäähän se oma äitikin hylätä jos vaimo/tyttöystävä niin vaatii.
Oletko koskaan tavannut ihmisiä, joilla aikuistuminen on jäänyt napanuoran verran kiinni?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan! Kuvitteleeko se uusi partneri että hänellä on oikeus hyväksyä tai hylätä kaverisi? Ei ole!
Käytännössä se kuitenkin vaikuttaa asioihin.
Pitäähän se oma äitikin hylätä jos vaimo/tyttöystävä niin vaatii.
Oletko koskaan tavannut ihmisiä, joilla aikuistuminen on jäänyt napanuoran verran kiinni?
Ymmärrän käsitteen napanuora mutta siinä puhutaan edelleen äidin suorasta puuttumisesta parisuhteeseen. Kätevää sitten nimittää napanuoraksi sitä että haluaa edelleen olla tekemisissä vanhempiensa kanssa. Tällöin voikin sitten vaatia poikaystävää katkaisemaan välit vanhempiinsa napanuoran katkaisemisen nimissä.
Itselleni kävi näin. Vaimo sittemmin otti ja jätti mutta vahinko oli jo tehty eivätkä välit vanhempiin koskaan palautuneet hyviksi. Tuota valintaani kadun nyt kun vanhempani ovat hiljattain kuolleet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan! Kuvitteleeko se uusi partneri että hänellä on oikeus hyväksyä tai hylätä kaverisi? Ei ole!
Käytännössä se kuitenkin vaikuttaa asioihin.
Pitäähän se oma äitikin hylätä jos vaimo/tyttöystävä niin vaatii.
Noin ei tapahdu, jos äiti ei tunge itseään kolmanneksi osapuoleksi lapsensa parisuhteeseen.
Ei se ihan noinkaan ole. Jotkut vaan haluaa eristää kumppaninsa ihan kaikista, varsinkin perheestä joka olisi aina omansa puolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumppani on ykkönen, ystävät toissijaisia. Kumppani on se jonka kanssa perustetaan perhe ja rakennetaan elämä, se joka on toinen puolisko. Ystäviä tulee ja menee.
Ja kun se on just toisinpäin. Kumppani voi jättää ja pettää, kaverit pysyy - ainakin ne tosiystävät. "Bros before hoes, sisters before misters".
Vitut ole. Olen menettänyt kaikki ystäväni vuosien varrella. Se mikä jää on perhe ja perhe menee ensin. Tyttöystävä toivotaan että siitä tulee perhettä. Ystävät tietää tämän asian. Ihmiset menee naimisiin ja jää aikaa vähemmän ystäville. Elämä muuttuu ihmiset menee eri suuntiin. Perheen on tarkoitus olla aina. Ja tyttöystävästä tai partnerista halutaan osa perhettä. Bros before hoes ajattelu on teini ikäisille pikkuveetuille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumppani on ykkönen, ystävät toissijaisia. Kumppani on se jonka kanssa perustetaan perhe ja rakennetaan elämä, se joka on toinen puolisko. Ystäviä tulee ja menee.
Ja kun se on just toisinpäin. Kumppani voi jättää ja pettää, kaverit pysyy - ainakin ne tosiystävät. "Bros before hoes, sisters before misters".
Vitut ole. Olen menettänyt kaikki ystäväni vuosien varrella. Se mikä jää on perhe ja perhe menee ensin. Tyttöystävä toivotaan että siitä tulee perhettä. Ystävät tietää tämän asian. Ihmiset menee naimisiin ja jää aikaa vähemmän ystäville. Elämä muuttuu ihmiset menee eri suuntiin. Perheen on tarkoitus olla aina. Ja tyttöystävästä tai partnerista halutaan osa perhettä. Bros before hoes ajattelu on teini ikäisille pikkuveetuille.
Aika paljon näkee/kuulee tarinoita kun perheen ja puolison takia on unohdettu ystävät, sitten eron jälkeen ollaankin aivan yksin kun ei niitä ystäviä enää ole.
Auts. Liian totta. Moni mies on mestarimanipuloija ja just totahan se mustasukkaisen kanssa on. Riita syntyy lopulta mistä vaan, kun toinen kokee, ettei ole koko ajan ja aivan kaikkialla toiselle number one.