Lue keskustelun säännöt.
Vähävaraiset ovat pihalla siitä, mikä on keskiluokkaisilla normaalia rahankäyttöä
06.07.2026 |
Kommentti otettu rippijuhlakeskustelusta, mutta täyttä asiaa muutenkin:
"Ottamatta sen tarkemmin kantaa tähän tapaukseen, olen huomannut (ja asiasta on myös tutkimuksia) että monella vähävaraisella on väärä luulo siitä, mikä on normaalia rahankäyttöä. Myös tämä artikkeli antaa viittauksia tähän. Moni vähävarainen ajattelee, että pitopalvelu rippijuhlissa on normaali asia keskiluokkien juhlissa, vaikka todellisuudessa keskiluokkaisessa perheessä rypytetään piirakat ja leivotaan pulla pakkaseen viikko ennen juhlia perheen kesken. Kenellekään keskiluokkaiselle ei tulisi mieleen lähettää lasta taksilla rippileirille, vaan ensin selvitettäisiin kimppakyytimahdollisuus tai voiko joku sukulainen kuljettaa lapsen. Taksin käyttö on jotenkin impulsiivista ja lyhytnäköistä."
Tämä. Moni vähävarainen on ihan pihalla siitä, mitä keskiluokkaisissa perheissä tehdään. Tietämäni vähävarainen ihminen vei lapsensa huvipuistoretkelle, ostivat rannekkeet, huvipuistossa kalliit hampurilaisateriat, jäätelöt ja karkkia. Itse keskiluokkaisena en raaski maksaa huvipuistohintoja tarjottavista, joten meillä on kulkenut mukana kylmälaukussa eväät isommallekin porukalle ja kotimatkalla on haettu kaupasta jäätelöt. Kun keskiluokkaisena saa kaikesta maksaa täyden hinnan (ei ole mitään työttömien, eläkeläisten yms alennuksia), niin rahankäyttöä saa miettiä. Äkkiä olisi tili nollilla, jos ei yhtään miettisi.
Kommentit (1140)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokkainen on aika pihalla siitä mikä on vähävaraisilla mahdollista. Kimppakyyti mahdollisuudet on aina helppoja kun omalla ja tuttujen keskiluokkaisten perheillä on kaikilla vähintään yksi auto. Vähävaraisilla ei ole autoa ja kimppakyytiä on vaikea saada toistuvasti jossain sitä pysty itse koskaan tarjoamaan.
Tarjoiltavien tekeminen etukäteen on vähän eri kun asut pienessä asunnossa, ja jos vanhemmat/vanhempi on töissä niin usein 12h/päivässä. Et omista leivontavälineitä, Air fryeria, tehosekoitinta, kiertoilmauunia ym ym ym.
Lintsille eväiden kuljettaminen ja sen jälkeen jäätelöiden hakeminen kaupastakin on hiukan eri juttu jos on liikkeellä omalla autolla eikä julkisilla kulkuneuvoilla.
Toisen asemaan asettuminen tuntuu olevan aika vaikeaa keskiluokkaisellekin.
Kyllä mä lapsena tiesin ettei kaikilla kavereiden perheillä ole autoa mutta silti kuljettiin monelle leirille kimppakyydein mun vanhempien kuskaamina. Ei kukaan edellyttänyt aina vastavuoroisuutta, se taitaa olla 2000-luvun keksintö.
Toisen asemaan asettuminen on aina vaikeaa jos ei ole kokenut samaa, on kyse sitten selkävaivoista, köyhyydestä tai korkeasta älykkyydestä.
PS. Eväitä voi olla vaikka banaani, mehua ja eväspatukka, ei tarvi kylmäsäilytystä ja mahtuu reppuun.
"keskiluokkaisena en raaski maksaa huvipuistohintoja tarjottavista, joten meillä on kulkenut mukana kylmälaukussa eväät isommallekin porukalle"
Vastasin tuohon aloitukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli mieleen jäätelöauto, kun se parhaillaan tuossa kilkattelee. Mehän ostimme usein jäötelöautosta jäätelöä, kun lapset olivat pieniä, vaikka oltiin köyhiä. Miksikö? No siksi, kun asuimme halvalla alueella kaukana palveluista, emmekä olisi saaneet jäätelöä bussilla kuljetettua kaupasta kotiin sen sulamatta. Jäätelöautosta saatiin satsi pakastimeen, vaikka se varmasti kalliimpaa olikin.
Minä olen ollut ystäväni lasten valmistujaisissa tiskarina, ihan mukavaa puuhaa. Söin hyvin ja tiskailin useamman tunnin ja keittelin kahvia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokkainen on aika pihalla siitä mikä on vähävaraisilla mahdollista. Kimppakyyti mahdollisuudet on aina helppoja kun omalla ja tuttujen keskiluokkaisten perheillä on kaikilla vähintään yksi auto. Vähävaraisilla ei ole autoa ja kimppakyytiä on vaikea saada toistuvasti jossain sitä pysty itse koskaan tarjoamaan.
Tarjoiltavien tekeminen etukäteen on vähän eri kun asut pienessä asunnossa, ja jos vanhemmat/vanhempi on töissä niin usein 12h/päivässä. Et omista leivontavälineitä, Air fryeria, tehosekoitinta, kiertoilmauunia ym ym ym.
Lintsille eväiden kuljettaminen ja sen jälkeen jäätelöiden hakeminen kaupastakin on hiukan eri juttu jos on liikkeellä omalla autolla eikä julkisilla kulkuneuvoilla.
Toisen asemaan asettuminen tuntuu olevan aika vaikeaa keskiluokkaisellekin.
Tämä juuri. Ei ole ihan helppoa pyytää kyytejä mihinkään, kun tietää, ettei pysty tarjoamaan ikinä takaisin. Monesti ei ole antaa edes bensarahaa. Ja sekin, että mun ystäväpiiri on sattuneesta syystä samanlaisia persaukisia kuin itsekin olen, ei heillä ole autoja. Ainoa, jolta voin pyytää kyytejä, on tätini, joka hänkin alkaa olemaan iäkäs, enkä pyydäkään kyytiä enää kuin äärimmäisessä pakkotilanteessa.
Jos on yhteislähtö vaikka partioretkelle niin ei siinä kukaan (ainakaan mun aikanani) miettinyt vastavuoroisuus kyydissä, saatikka että olisi haluttu bensarahoja. Me tiesimme kuka aina tarvitsee kyydin ja kenen vanhemmat aina kyyditsevät ja aina saatiin järjestettyä kaikille kyyti.
Yhdellä keskituloisella on iso talo, toinen reissaa minkä ehtii, kolmannella käsiveskakokoelma, neljäs panostaa autoihinsa.... Köyhä on kateellinen kun hänellä ei ole niitä kaikkia mitä "kaikilla" muilla on.
Mä tienaan ihan hyvin, puolisokin maksaa omat kulunsa. Tänä vuonna käytiin teinin kanssa Lontoossa ja ostin hänelle tietokoneen teknisen alan opiskeluun. Laskeskelin että on joulu kun mun säästötili toipuu tästä toukokuusta. Siihen asti ei tehdä juuri mitään. Mansikat ajattelin raaskita pakastaa kesäpuuhana ja uimarannalle mennään fillarilla eikä mennä katsomaan uusia rantoja autolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on aina taksiraha jemmassa, jos tarvitsee päästä vaikka yöllä päivystykseen tai tulee jotain muuta pakollista kulkua. Viimeksi tyttären lakitustilaisuudesta tultiin taksilla, koska se oli ainoa vaihtoehto päästä kahvinkeittoon järkevällä aikataululla. Bussilla olisi kestänyt kolme tuntia odotusaikoineen. Joo, meillä piti olla kyyti, joka sitten peruuntuikin meistä riippumattomista syistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokkainen on aika pihalla siitä mikä on vähävaraisilla mahdollista. Kimppakyyti mahdollisuudet on aina helppoja kun omalla ja tuttujen keskiluokkaisten perheillä on kaikilla vähintään yksi auto. Vähävaraisilla ei ole autoa ja kimppakyytiä on vaikea saada toistuvasti jossain sitä pysty itse koskaan tarjoamaan.
Tarjoiltavien tekeminen etukäteen on vähän eri kun asut pienessä asunnossa, ja jos vanhemmat/vanhempi on töissä niin usein 12h/päivässä. Et omista leivontavälineitä, Air fryeria, tehosekoitinta, kiertoilmauunia ym ym ym.
Lintsille eväiden kuljettaminen ja sen jälkeen jäätelöiden hakeminen kaupastakin on hiukan eri juttu jos on liikkeellä omalla autolla eikä julkisilla kulkuneuvoilla.
Toisen asemaan asettuminen tuntuu olevan aika vaikeaa keskiluokkaisellekin.
Tämä juuri. Ei ole ihan helppoa pyytää kyytejä mihinkään, kun tietää, ettei pysty tarjoamaan ikinä takaisin. Monesti ei ole antaa edes bensarahaa. Ja sekin, että mun ystäväpiiri on sattuneesta syystä samanlaisia persaukisia kuin itsekin olen, ei heillä ole autoja. Ainoa, jolta voin pyytää kyytejä, on tätini, joka hänkin alkaa olemaan iäkäs, enkä pyydäkään kyytiä enää kuin äärimmäisessä pakkotilanteessa.
Jos on yhteislähtö vaikka partioretkelle niin ei siinä kukaan (ainakaan mun aikanani) miettinyt vastavuoroisuus kyydissä, saatikka että olisi haluttu bensarahoja. Me tiesimme kuka aina tarvitsee kyydin ja kenen vanhemmat aina kyyditsevät ja aina saatiin järjestettyä kaikille kyyti.
No joo, bensarahasta puhuttaessa tarkoitin lähinnä sellaista kyytiä, jota muuten ei edes ajettaisi, vaan se tapahtuisi vain mun tarpeesta.
No, kiva että teillä järjestyi kyydit noin kivasti. Meillä ei, aina sai miettiä päänsä puhki, millä keinoin mihinkin päästäisiin. Ei johtunut varmaan vähiten siitä, että lasten kaverit oli yhtä lailla vähävaraisista perheistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä köyhillä on ne kalleimmat kännykät ym., järkevät rahankäyttäjät eivät maksa turhuuksista kuten iphone. Kun rahaa on, ei tarvitse pröystäillä.
Vierailija kirjoitti:
Epäsuosittu mielipide: jos nykyisessä taloustilanteessa meinaa elää, joutuu keskiluokkainenkin ihminen pohtimaan rahankäyttöään. Kaikkeen ei riitä raha. Jossakin perheessä ratkaisu on luopua perheen (toisesta) autosta, osa ostaa marketeista vain kaupan omia merkkejä, jotkut eivät matkusta koskaan ulkomaille jne. Eli kyllä ne keskituloisetkin menojaan joutuvat miettimään.
Juuri tässä keskiluokkaan kuuluvana katselen Espanjan matkojen hintoja ja yli tuhat euroa saa pulittaa siitä huvista. No viilentää vähän matkakuumetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäsuosittu mielipide: jos nykyisessä taloustilanteessa meinaa elää, joutuu keskiluokkainenkin ihminen pohtimaan rahankäyttöään. Kaikkeen ei riitä raha. Jossakin perheessä ratkaisu on luopua perheen (toisesta) autosta, osa ostaa marketeista vain kaupan omia merkkejä, jotkut eivät matkusta koskaan ulkomaille jne. Eli kyllä ne keskituloisetkin menojaan joutuvat miettimään.
Juuri tässä keskiluokkaan kuuluvana katselen Espanjan matkojen hintoja ja yli tuhat euroa saa pulittaa siitä huvista. No viilentää vähän matkakuumetta.
Ero on siinä, että sinä voit kuitenkin lähteä kyseiseen reissuun ilman että koko budjetti kaatuu. Sitten säästää vain jostain muusta. Pienituloisilla harvemmin on samaa valinnanvaraa.
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin keskituloisille, joilla on lapsia, että nyt on aika ryhtyä säästämään lapsille opiskelua varten. Tässä on jo väläytelty hintalappua opinnoista, opintoetuuksista leikataan takuulla vielä lisää ja kaikki kallistuu.
Niin, käytännössä se tarkoittaa sitäkin, että nuorille täytyy takoa päähän se, että kannattaa säästää nyt kun vielä voi. Jos on useampi lapsi samaan aikaan avustettavana, niin maksaa paljon kaikille syytää rahaa. Nythän opintoraha ja asumislisä kattavat hyvässä tapauksessa vuokran, juuri ja juuri ja se tarkoittaa usein halpaa solua. Lainaa nuori toki saa vaikka silmät ja suut täyteen.
Eikä kannata tuudittautua siihen, että avustetetaan sitten, kun on tilanne päällä. Mitä vaan voi tapahtua, voit sairastua tai työt menee alta, tai mitä hyvänsä.
Näin minä pienituloisena olen asiani junaillut. Oma tulotasoni on ollut aina heikko, siksipä kaikkeen varaudutaan. Lasten opiskelemaan lähtemiseen jo heidän ollessaan lapsia ja sain hyvät pesämunat heille koottua.
Miten käytännössä tuo onnistuu pienituloiselta? Vaikea uskoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleensä köyhillä on ne kalleimmat kännykät ym., järkevät rahankäyttäjät eivät maksa turhuuksista kuten iphone. Kun rahaa on, ei tarvitse pröystäillä.
Miten tämä siis käytännössä tapahtuu? Mistä se köyhä saa rahat kalliiseen puhelimeen? Muistutetaan nyt vielä, että toimeentulotuen perusosa on 578,43 €/kk. Sillä siis kustannetaan kaikki muu, paitsi asumisen kulut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavisperhe, hyvätuloinen sellainen omat nettotulot n 3400 / kk, puolison 2600. . Yhdelläkään lapsella ri ole ajokorttia, evät ole halunneet. Lomsaatkoilla käydään vuosittain, joskus jopa kahdella, mutta seuraavalle reissulle lähtee vain minä ja kuopus. Auto millä on 18 -vuotias tavallinen henkilöauto.
Pitopalvelua en ole käyttänyt koskaan. Noh omiin häihin tuli puolison työkaveri kokkaamaan ja toi porukan mukana. Siitä olen maksanut ja maksanut ihan hyvn hinnan.
Rippijuhliin ja ylioppilasjuhliin olen leiponut itse.
Omiin 5-kymppisiin ostin salaatit (3 erilaista ) Stockan herkusta, samoin patongit olivat sieltä. lisäksi tarjolla oli savulohta S-narketun tarjous ja paahtopaistia. Kakut olivat Prismasta. Juomat myös sieltä ja alkosta. Maksoin lisäksi 100 euroa henkilölle, joka laittoi ruokaa esille ja keitti kahvia. Taisin lopuksi antaa vielä parikymppiä ylimääräistä, kun oli nin hyvä!
100 euroa on aika vähän toisen ihmisen koko päivän työstä ja ajasta. Usein on viikonloppuna nämä juhlat. Tuollainen työ ei ole myöskään kaikkein kivointa muiden juhliessa. Olla ikäänkuin näkymättömänä toisten juhlissa ja kuitenkin koko ajan näkösällä ja tarkkailla, että tarjottavaa on tarpeeksi kahvinkeittoineen. Vaikka parikymppiä "taisitkin" antaa lisää. Et tainnut kuitenkaan muualla kuin täällä palstalla.
Toisaalta tällaiset kahvinkeittokeikat menevät usein kaveriavun piiriin. Ei meillä ainakaan ole tapana jokaisesta asiasta maksaa rahaa, vaan autellaan toinen toisiamme. Tai avun saaja voi maksaa seuraavan ravintolalounaan tai golfkierroksen tai jotain. T. Varmaankin keskiluokkaan kuuluva
Niin, hyvätuloisella on vaihtoehtoisia maksutapoja. Köyhällä se maksutapa on työtä, ei rahaa. Mä köyhänä autoin siskoni juhlissa ja hän auttoi mua omissani, mutta golfkierros tai ravintolassa syöty ateria ei olisi ollut vaihtoehto, sillä en käy ravintoloissa, ellei joku maksa ja se olisi pitänyt sopia etukäteen. En myöskään golfaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei sinä joka saat 40 eurolla 20 vaatetta kirpputorilta. Millä kirppiksellä käyt? Itse olen aina tykännyt ostaa kirpputoreilta, ja olen huomannut, että nykyisin niiden hinnat alkavat olla jo H&M:n hintaluokissa. Paidat maksavat usein 5-10 euroa, kengät 10-20 eur, takki 20 eurosta ylöspäin... Ja UFFilla hinnat ovat vielä tätäkin korkeammat. Joskus satunnaisesti voi löytää jotain alle 5 euron.
Yritä löytää kirppis, jossa pöytävuokra max. 25e/kk + provikka max. 3%. Näitä löytyy maakunnista.
Helsingissä keskitaso on 50e/vko + 5 % provisio eli myytävien tulee hinnoitella kaksinkertaisesti verrattuna maakuntakirppiksiin, jotta saisi pöytävuokran edes katettua.
Vierailija kirjoitti:
"Työkkäri vaatii alle 25-vuotiaan hakemaan yhteishaussa kahta opiskelupaikkaa, jos ei ole peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoa."
www.tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-tyoelamasta/tyottomyystu…
Hae lääkikseen, oikikseen tai DI sähkölinjalle. Ei pääse sisään vahingossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä monen varakkaamman ajatusmaailmalla köyhän lapsen ei pitäisi ikinä päästä huvipuistoon, syödä siellä jäätelöä tai muuta vastaavaa. No, mikään kansalaisoikeushan se ei olekaan, mutta lapselle nyt pitää joskus järjestää muutakin kuin ihan ne välttämättömät asiat. Oli se huvipuisto tai joku muu mieleinen asia.
Surullista on sekin, jos varakaampien lapset eivät esimerkiksi koskaan pääse huvipuistoon tai saa syödä jotain itselleen herkullista jne. Koska vanhemmat katsovat sen tarpeettomaksi ja turhaksi rahan tuhlaamiseksi. Vaikka rahaa siihen todellisuudessa kyllä olisi.
Ironista, että rahaa kyllä olisi, mutta kun sitä pitää säästää, siis mihin? Eikö tämän hetkienkin elämä ole nauttimisen arvoista?
Jos joku huvipuisto tai muu iloiseksi tekevä asia ole täysin budjettia kaatava, niin miksei halua ilahduttaa omia lapsiaan? En vaan käsitä.
Yksi kaverini kertoi, että hänen isänsä oli rikas ja he asuivat kaverini ollessa lapsi isossa hienossa omakotitalossa, mutta eivät päässeet koskaan elokuviin tai mäkkäriin. Sen sijaan hänen kaverinsa köyhä äiti vei tätä kaverin kaveria leffaan ja jätskille yms. Arvaa kummalla on vieläkin hyvät välit vanhemaanpsa? No sillä köyhällä tietty.
Täälläkin moni sanoo, että jostain 6 euron jätskipallosta on ihan turha valittaa, ei köyhän lapsen kuulu saada jäätelökioskilta jätskipalloa kesällä. Samalla itse käyvät ulkomailla syömässä jätskinsä. Siis säästävät siitä suomalaisesta jätskipallosta ja sitten täällö evankelioivat, että niin kuuluu köyhienkin tehdä.
Keskituloisen ja pienituloisen ero ei ole se, että toisella riittää eurot jätskipalloon ja toisella ei. Toisella riittää rahat autoon, omistusasuntoon, ulkomaanmatkaan ja uusiin vaatteisiin, toisilla taas ei. Ei vaadi paljoa älyä tajuta, että 2500euron nettopalkka riittää eri tavalla kuin 1500 euron nettopalkka. Voisi sen kaasuvalotuksen lopettaa.
Toki totta se on, että täällä on kallista ja rahat ei riitä tavallisiin ja arkisiin asioihin. Pitää tinkiä paljosta. Olen työtön ja en minä asioi jäätelökioskilla. 5 vuotta sitten en ollut työtön ja kävin Kroatissa. Iso jäätelöpallo maksoi alle euron. Makuvaihtoehtoja oli ihan mahottomasti.. suomessa kaikki on kallista, monesta syystä. Nuorten kannattaa muuttaa pois esim Norjana tai Ruotsiin.
Jätskipallot voi pyöräyttää kaupan litran jäätelöpakkauksesta.
Elin lapsuuden tt-tukien varassa. Meillä oli kesällä piknik hetkiä itsepoimittuine marjoineen ym. muuta halpaa/lähes ilmaista tekemistä. Tärkeintä oli yhteinen aika ja vanhempien näkemä vaiva. Vain mielikuvitus oli rajana.
Pääsin tanssimaan wanhat, kun sain lainapuvun, mutta illalliselle ei ollut varaa. En koe, että olisin jäänyt mistään paitsi, koska illallisen hinnalla olisin saanut 2 viikon ruuat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäsuosittu mielipide: jos nykyisessä taloustilanteessa meinaa elää, joutuu keskiluokkainenkin ihminen pohtimaan rahankäyttöään. Kaikkeen ei riitä raha. Jossakin perheessä ratkaisu on luopua perheen (toisesta) autosta, osa ostaa marketeista vain kaupan omia merkkejä, jotkut eivät matkusta koskaan ulkomaille jne. Eli kyllä ne keskituloisetkin menojaan joutuvat miettimään.
Juuri tässä keskiluokkaan kuuluvana katselen Espanjan matkojen hintoja ja yli tuhat euroa saa pulittaa siitä huvista. No viilentää vähän matkakuumetta.
Ero on siinä, että sinä voit kuitenkin lähteä kyseiseen reissuun ilman että koko budjetti kaatuu. Sitten säästää vain jostain muusta. Pienituloisilla harvemmin on samaa valinnanvaraa.
Tiedän kyllä sen. Olen ollut aiemmin matalapalkka-alalla töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin keskituloisille, joilla on lapsia, että nyt on aika ryhtyä säästämään lapsille opiskelua varten. Tässä on jo väläytelty hintalappua opinnoista, opintoetuuksista leikataan takuulla vielä lisää ja kaikki kallistuu.
Niin, käytännössä se tarkoittaa sitäkin, että nuorille täytyy takoa päähän se, että kannattaa säästää nyt kun vielä voi. Jos on useampi lapsi samaan aikaan avustettavana, niin maksaa paljon kaikille syytää rahaa. Nythän opintoraha ja asumislisä kattavat hyvässä tapauksessa vuokran, juuri ja juuri ja se tarkoittaa usein halpaa solua. Lainaa nuori toki saa vaikka silmät ja suut täyteen.
Eikä kannata tuudittautua siihen, että avustetetaan sitten, kun on tilanne päällä. Mitä vaan voi tapahtua, voit sairastua tai työt menee alta, tai mitä hyvänsä.
Näin minä pienituloisena olen asiani junaillut. Oma tulotasoni on ollut aina heikko, siksipä kaikkeen varaudutaan. Lasten opiskelemaan lähtemiseen jo heidän ollessaan lapsia ja sain hyvät pesämunat heille koottua.
Miten käytännössä tuo onnistuu pienituloiselta? Vaikea uskoa.
Siten, että katse on tulevaisuudessa ja tingitään kaikesta. Lapsille myös tähdennetään heti, kun kynnelle kykenevät ja jotain ymmärtävät rahasta, että säästäminen on välttämätöntä. Ja vaikka lapset ovat teini-ikäisistä asti säästäneet, niin heillä on silti ollut rahaa johonkin kivaankin joskus.
Toinen on onneksi saanut tehdä töitä loma-ajat ja nyt käy töissä opiskelun ohella. Tiedostan kyllä, että tämä ei ole mahdollista kaikille, joko jaksamisen kannalta tai yksinkertaisesti siksi, että työpaikkoja ei ole.
Nuorempi sai kuntoutusrahaa jo kotona asuessaan. Säästi lähes kaiken ja muutettuaan soluun on vielä pystynyt pienessä mittakaavassa säästämään edelleen. Hänkin selvinnee opinnoistaan ilman lainaa.
Pointti on se, että säästäminen on aloitettu ajoissa. Myös minä olen säästänyt ja pystynyt välillä avustamaan lapsiani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Työkkäri vaatii alle 25-vuotiaan hakemaan yhteishaussa kahta opiskelupaikkaa, jos ei ole peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoa."
www.tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-tyoelamasta/tyottomyystu…
Hae lääkikseen, oikikseen tai DI sähkölinjalle. Ei pääse sisään vahingossa.
Psykologia, merikapteeni jne
Tämä juuri. Ei ole ihan helppoa pyytää kyytejä mihinkään, kun tietää, ettei pysty tarjoamaan ikinä takaisin. Monesti ei ole antaa edes bensarahaa. Ja sekin, että mun ystäväpiiri on sattuneesta syystä samanlaisia persaukisia kuin itsekin olen, ei heillä ole autoja. Ainoa, jolta voin pyytää kyytejä, on tätini, joka hänkin alkaa olemaan iäkäs, enkä pyydäkään kyytiä enää kuin äärimmäisessä pakkotilanteessa.