Taas naapurin kolmevuotias yksin kerrostalon pihalla! Prkle!!!

3-vuotias ei ole missään tapauksessa vielä valmis olemaan yksin ulkona, ilman valvontaa. Ei ole hysteeristä paapomista, jos vielä tuon ikäisestä pitää vanhemmat huolta. Mikä hemmetin kiire teillä on tehdä pienistä lapsista " kypsiä" . Ei ole ihme, että sattuu niin paljon tapaturmia lapsille. Kyllähän niitä sattuu, jos jo kolmivuotiaan odotetaan pärjäävän yksin :(.

Osa lapsista tietää, miten pitää olla, toisilla taas ei mitään käsitystä, ja seuraavat toisten mallia hyvässä ja pahassa. Ja sitten ne muutamat, jotka kehittävät koko ajan pientä tai isompaa kiusaa ja skismaa.



Sitten kun menen sinne omieni kanssa (kolme vilkasta mukulaa) ja komennan muiden muksut siinä omieni ohessa, saan haukut niskaani: " Et sä meidän äiti oo, et sä meitä määrää!" Ja aina vain paranee, kun vien vähän koteihin terveisiä: " Kuule anna sä meidän Sessikan vaan leikkii ihan rauhassa, ei se oo mitään tehny, pidä vaan omistas huoli, ei tarvii olla noin tiukkana..."



Kun oliskin vain omistani kysymys, mutta kun nämä pihan lapset ovat myös lasteni kavereita. En haluaisi kieltää lapsiani leikkimästä kavereidensa kanssa, mutta pakko tuota touhua on rajoittaa, ettei satu vahinkoja.



Meillä on kiva piha, ja tykkäisin istuskella siellä vaikka ilman lapsiakin, mutta harmittaa joutua vihatuksi lapsenkaitsijaksi. Ehkä pitää joskus sanoa joillekin vanhemmille, että paskat nakkaan vaikka päät halkeaisivat, mutta kun oikeasti oman ja lasteni sielunrauhan takia en haluaisi kenenkään vahingoittuvan liian rajussa menossa:(

Mitä muuta se tarkoittaa kuin että lapsi joutuu kantamaan vastuun itsestään? Eikö se ole silloin täysin lapsen vastuulla lähteekö hän pihasta vai ei, totteleeko vai ei?

Vierailija:

Pointti on, että jos joku päättää napata 3-vuotiaan niin eipä sillä pienellä paljon mahdollisuuksia ole.

50-vuotiasta kai silti harvemmin vanhemmat pitää silmällä koko ajan.



Maailma on vaaroja täynnä. Kaikki me kuollaan joskus joka tapauksessa. Antakaa lasten leikkiä rauhassa pihalla jos niin haluavat!

meidän juuri kävelemään oppineet yksin pihalle!! Kaikkihan me joskus kuollaan!

Ai niin, mutta sehän tekeekin taidokkaasti itse puskapissin tai lirauttaa kätevasti housuvaippaan:(

Curling-vanhempia, joiden lapset itkee joka pikkuasiasta

ettei sitten isompana mikään tunnu enää miltään...

Vierailija:

Se, että ei päästä lasta yksin pihalle ei tarkoita, että pitäisi pitää lapsi " helmoissaan" . Lasta pitää kannustaa kokeilemaan asioita itse, mutta niin että äiti, isä tai joku muu aikuinen on paikalla. Olisko teidän mielestänne ok, että esim. hoitopaikassa jätettäisiin 3-vuotiaita yksin pihalle sillä he ovat niin kilttejä ja tottelevaisia lapsia? Mitä niitä

Eli suurimmanosan mielestä 3v. on täysin kypsä olemaan yksin pihalla!? :O No mites sitten päiväkodissa, onko näistä äideistä myös ok että päiväkodissa 3vuotiaat leikkivät ilman valvontaa ulkona ja valvojat juovat kahvia sisätiloissa? Tuskimpa!



Miten joku voi oikeasti olla noin tyhmä! Vaikka teillä on kuinka rauhallinen ja tottelevainen 3v. Liisa tyttö siellä niin ei se helvetti kerro sitä etteikö sen ikäinen lapsi lähtisi houkutusten mukaan!! Ja tässä nyt ei puhuta mistään lapsen kaappaamisesta vaan ihan tavallisista huokutuksista.. Näkee vaikka ilmapallon jossain ja lähtee juoksee sen perään tai menee katsomaan toisen lapsen pyörää hieman kauemmaksi pihasta jne. Ei 3vuotias mieti vielä niitä sääntöjä, ei se ymmärrä täysin vielä rajoja, se elää tässä hetkessä ja jos se näkee perhosen lentävän niityllä niin se juoksee sitä katsomaan.



Mielitöntä teksiä.. Kyllä miedän 3v. on keskustelutaitoinen jne. Huh huh! Ihanko se älykkäästi keskustelee sinun kanssasi siitä että missä rajat menee ja 100%:sti tietää mitä saa tehdä ja mitä ei! Sairasta.

niin on turha tulla kerjäämään sääliä tai hakemaan lohtua ja jossitella jälkeenpän.



Ei stten kannata itkeä, itse olet ottanut tietoisen riskin.

En epäröi pistää lapsiani järjestykseen ulkona ollessa. Aikuinen, joka pelkää omaa lastaan eikä kestä hänen pettymystään, lähettää lapsen yksin ulos jottei tarvitse kohdata ristiriitatilanteita, jotka harmillisesti saattaisivat toistua päivästä toiseen.



On kyse laiskuudesta ja mukavuudenhalusta, ei mistään rakentavasta " karaisusta" .

Siis 64:n vastauksena curling-sanan kirjoittamaan oppineelle.

Itselläkin tekee joskus tiukkaa, ja olen ihan roteva aikuinen, enkä mikään ovenkahvan alapuolelta sinnittelevä tirriäinen.

Mietin vain, että esim. sisareni 5-vuotias tyttö on samankokoinen kuin meidän 3-vuotias. Aivan varmasti häntä voi luulla nuoremmaksi kuin on, ja aivan varmasti tämä rauhallinen neiti osaa leikkiä omalla turvallisella pihalla yksin.



Eilen meidän 3-vuotias taas oli kerrostalon pihalla niin, että me vanhemmat grillasimme vieraidemme kanssa ja lapsi leikki muutaman kaverin kanssa pihalla. Oli välillä aika kaukanakin keinumassa tms., mutta koko ajan niin, että näin hänet. Varmaan joku vieraampi, joka ei tiedä, ketkä lapsen vanhemmat ovat, olisi voinut kuvitella, että lapsi on pihalla yksin.

AP

Tässäkin ketjussa kuitenkin monet ova jo myöntäneet, että heistä 3-vuotias pärjää hyvin yksin. Tämä ei ole keksitty asia.

Jos lapsi on ollut aiemminkin yksi ulkona, ei ole kyse mistään poikkeustilanteesta, jota voisi jotenkin selitellä " pyykkitupavuoro" tms. verukkeilla.

Ensimmäiset viikot kyyläsin tauotta ikkunassa, mutta kun lapsi ei yrittänyt lähteä minnekään, niin uskalsin hieman hellittää. Nyt käyn vilkaisemassa 10-15 min välein. Lapsi menee yleensä yksin pihalle kun pikkusisko vielä nukkuu, minä ja vauva tullaan perässä sitten kun keritään. Pisin aika, jonka lapsi on ollut pihassa yksin, on hieman alle tunti.



Teknisesti ottaen lapsi ei ole koskaan ihan yksin pihassa, sillä siellä on aina myös muita lapsia, taaperoita vanhempineen, naapurin mummoja puutarhakeinussa istumassa. Asumme tien päädyssä, täällä ei ole läpikulkuliikennettä tai läpikulkua edes pyöräilijoille ja jalankulkijoille. Autotie ja parkkipaikka on ihan eri puolella kuin leikkipiha ja puutarha. Piha on suojaisa, ja rajoittuu 4 rivitaloon. Vettä ei ole kilometrien päässäkään, metsäänkin on pitkä matka.



Lapsi pääsee halutessaan kotiin yksinkertaisesti vain avaamalla oven. Keittiön ikkuna (keittiö on pihaan päin) on myös aina auki, ja kuulen jos lapsi huutaisi minua.



Pihassa asuu vain kaksi kouluikäistä, he ovat 7- ja 9-vuotiaat tytöt, jotka eivät ole koskaan kiusanneet ketään pienempää. Muut naapureiden lapset on vauvaiästä viisivuotiaaseen. 5-vuotiaat ulkoilee yksin, samoin toinen 3½-vuotias joka tässä talossa asuu.



3-vuotiaita on toki moneen junaan, mutta meillä on ihan oikeasti hirmu tottelevainen ja järkevä lapsi. Päiväkodissa hän on 5-vuotiaiden ryhmässä, koska henkilökunta katsoi hänen olevan taidoiltaan (niin henkisiltä kuin motorisilta) heidän tasollaan. Tietenkin jotain voi sattua, mutta voi isommillekin lapsille sattua jotain. Itse olin 9-vuotias kun namusetä yritti houkutella minua autoon, onnistumatta.



Siihen on kuitenkin vielä pitkä matka, että lapseni saisi ulkoilla pihassa tuntikausia itsekseen, tai että hän saisi ajaa vaikka pyörällä ilman valvontaani. Mutta lapseni luonteen, naapurit, pihan sijainnin yms asiat huomioonottaen uskallan antaa hänen ulkoilla itsekseen lyhyitä aikoja. Jos kerrankin käy niin, että hän on poistunut pihasta, tai yrittää poistua sieltä, niin yksin ulkoilu loppuu samantien.