Taas naapurin kolmevuotias yksin kerrostalon pihalla! Prkle!!!

jos olen nopeasti piipahtanut sisällä. Mutta nyt otti ja lähti.

Kyllä olinkin aivan helvetin tyhmä, kun luotin siihen, että " ei koskaan ennenkään" .

t. 85?

Vierailija:

Oli jo viime keväänä, kesänä, syksynä ja talvena.

Vierailija:

hiekkalaatikolla. Menin käväisemään muutaman metrin päässä takaovella sanomassa miehelle jotain. Sillä välin tämä kiltti ja kuuliainen kolmevuotiaani oli häipynyt. Onneksi löytyi pian, parin talon päästä pihasta.

Jos asianmukaisesti puettu, puhdas, hyvinvoivan näköinen, kiltisti leikkivä lapsi on hyvällä säällä päiväsaikaan suojaisassa pihassa puoli tuntia tai 45 minuuttia ilman vanhempaansa, joka katsoo ikkunasta pienin väliajoin että kaikki on pihassa ok, niin onko se lastensuojeluilmoituksen paikka? Ei mielestäni ole.

Vierailija:

Sosiaalialan ihmiset eivät naura ketään pihalle. Ilmoitus on syytä tehdä, jos arvioi lapsen kokonaistilanteen sellaiseksi.

Tosiaan, täydellisessä puutarhapihassa kadun päädyssä jnejne ei varmaan ole aihetta sen kummempaan elämöintiin, mutta pihoja ja taloja on niin monenlaisia.

mutta en viitsi alkaa valvomaan öitäni sen takia. Kun vielä ei tosiaankaan ole osoittanut mitään merkkejä siitä, että joskus häipyisi pihasta kun äiti katsoo muualle.

Sitä odotellessa ;)

Ei se teidän lapsikaan varmaan kovin suuressa vaarassa ollut, eikä kovin kauas ehtinyt, jos kävit ovella pikaisesti ja lapsi lähti sillä aikaa.

Vierailija:

jos olen nopeasti piipahtanut sisällä. Mutta nyt otti ja lähti.

Kyllä olinkin aivan helvetin tyhmä, kun luotin siihen, että " ei koskaan ennenkään" .

t. 85?

Vierailija:

Oli jo viime keväänä, kesänä, syksynä ja talvena.

Vierailija:

hiekkalaatikolla. Menin käväisemään muutaman metrin päässä takaovella sanomassa miehelle jotain. Sillä välin tämä kiltti ja kuuliainen kolmevuotiaani oli häipynyt. Onneksi löytyi pian, parin talon päästä pihasta.

Vierailija:

ja 5 vuotta ilmoitettiin rajaksi, jos piha-alue on turvallinen. Raja on keskimääräinen.

Olen siis 6 ja 36.



Kerroin että lapseni ovat jo 10 ja 11 vuotiaita, joten kerron vielä sen ettei meillä ole kolmevuotiasta enää eikä tule olemaankaan.



Joku väitti että ajattelisin vammaisista jotenkin väärin, totesin että on lapsia joita tulee vahtia ja he ovat vammaisia tai ADHD-tyyppejä joiden kanssa on aikuisen syytäkin olla ulkona. Nimittäin vammainen ei tajua välttämättä minkään ikäisenä vaaroja ja ADHD-tapaukset ovat häiriköitä joista on muille vaaraa.



3-vuotiaan ulos turvalliseen ympäristöön onnistui erinomaisesti, ajat oli lyhyitä ja näköyhteys leikkipaikkaan. Kaksivuotias nukkui päikkäreitä ja kolmevuotias ei joten miksi se kolmevuotias olisi pitänyt vangita sisään kauniina ulkoilupäivänä.



Pointti on se että riippuu lapsesta voiko hänet jättää hetkeksikään yksikseen ulkoilemaan iästä riippumatta.



Ketjussa esiintyneiden kannanottojen perusteella lapseni olisi jääneet autojen alle, heidät olisi namusetä vokotellut metsään tai heidät olisi kaapattu. Mitään tämänkaltaista ei tapahtunut joten päättelen että harkintakykyni osui täysin oikeaan.

Kaksivuotiaasi herää, itkee, ja lähtee ulos haahuilemaan.

" olinpas oikeassa" , tällaisessa asiassa. Saisit hävetä laiskuuttasi ja tyhmyyttäsi. Mutta et varmaan siihen kykene.

eikös niin ?

Yksi-kaksi vuotiaatkin vaan yksin pihalle, eihän sitä koskaan mitään tapahdu! Ja pitäähän sitä lapseen luottaa, mitä sitä turhaan vahtimaan kun voihan se lapsi kuolla teininäkin! Miettikääpäs nyt uudestaan!



Samalla periaatteella 3v. lapsen voi siis jättää yksin kotiin? Miksette jätä lastanne yksin kotiin vaikka kaupunki shoppailujenne ajaksi kun kerta yksin voi jättää noin pienen uloskin? Ainahan sitä voi tulipalo sattua vanhemmallekkin jos hellan vahingossa jättää päälle jne. Se on kohtalon peliä, joten lapset voi jättää valvomatta!



Itse tein juuri ilmoituksen pihalla juoksevista 3vuotiasta kaksospojista, toinen pojista ei saanut kerrostalon alaovea auki edes joten onko tämän ikäinen kypsä ulkoilemaan yksin ulkona? EI EI JA EI. Kerroin tietoni perhetyöntekijälle joka luonani avittaa lasten hoidossa sillon tällön. Hän sanoi että ehdottomasti asia vietävä eteenpäin.

nimenomaan EI OLE kokonaistilanteesta tai lapsen luonteesta tai kehitystasosta. Olipa 3-vuotias kuinka kehittynyt tahansa, niin hän yksinkertaisesti on liian nuori olemaan yksin pihalla!!



Loppuu happi, kun lukee näitä " meidän kolmivuotias ei ole ikinä ennenkään lähtenyt mihinkään" . Luuletteko tosiaan, että kaikki ne lapset, jotka ovat karanneet pihalta tai tarhasta, joutuneet namusedän houkuteltaviksi tms. on tehneet sitä jatkuvasti, ja silti vanhemmat on aina vaan uudelleen päästäneet lapsensa pihalle!!! Luuletteko, että ne lapset, jotka ovat menneet heikoille jäille tai hukkuneet siihen pihan ämpäriin ja ojaan, ovat jatkuvalla syötöllä olleet siellä ja vanhemmat ei vaan ole välittäneet! Uskallanpa vannoa, että aika monessa tapauksessa kyseessä on olleet just tämä ajattelu, että " eihän ole koskaan ennenkään mitäään tapahtunut, kolme lasta olen jo näin kasvattanut..."



Jos lapsi kerran on karannut ja aiheuttanut sen hirvittävän hädän ja huolen vanhemmilleen, niin sellaista vanhempaa ei (toivottavasti) olemassa olekaan, joka ei siitä olisi ottanut opiksi. Joten se yksi kerta tosiaan voi olla ratkaiseva.

Sittenkö tässä täytyy lasta vasta alkaa suojelemaan, kun jotain on tapahtunut? Aikamoinen kasvatus-ideologia. Sovellatteko ajatuksianne kaikessa kasvatuksessa?



t. 104

Olin ja olen edelleen tietoinen että voisin saada vammaisen lapsen tai he voivat sairastua vakavasti syntymän jälkeenkin milloin tahansa sekä siitä että itsekin voin sairastua vakavasti.



Kaikkihan tämän tietävät tai ainakin pitäisi.



Meidän nykyisessä pihapiirissä on yksi poika joka on ensimmäisellä luokalla jota ei pitäisi mielestäni päästää ilman vanhempia ulkoilemaan koska on erityislapsi ja aina sattuu ja taphtuu. Milloin kivittää ikkunoita tai särkee tavaroita pihamaalla, kyytiä saavat omat ja toisten lelut.



Joten edelleen väitän että on lapsen kehitystasosta kiinni tuo ulkoilun aloittaminen itsekseen. Onnekseni olen saanut terveitä lapsia. Valmistuin erityisesti viimeisessä raskaudessa havaitun ultralöydöksen perusteella sairaaseen lapseen mutta tuo osottaituikin vääräksi hälyytykseksi.



6

Vierailija:

Kerroin tietoni perhetyöntekijälle joka luonani avittaa lasten hoidossa sillon tällön. Hän sanoi että ehdottomasti asia vietävä eteenpäin.

Pihalla, jossa ei käy ulkopuolisia, ja josta lapsi ei pääse itse pois? Pihalla, jossa ei ole vettä, hirttosilmukoita, teräaseita tai muutakaan?

Eikö sellaiseen muka voi päästää 3-vuotiasta? Samalla perusteella ei 3-vuotias voisi sitten leikkiä yksin omassa huoneessaankaan.

Vierailija:

nimenomaan EI OLE kokonaistilanteesta tai lapsen luonteesta tai kehitystasosta. Olipa 3-vuotias kuinka kehittynyt tahansa, niin hän yksinkertaisesti on liian nuori olemaan yksin pihalla!!

Kuule kunta halusi tarjota minun perheelleni lastenhoitoapua koska minulla on kahdet kaksoset ja mies tekee pitkää päivää. Perhetyöntekijä tulee hoitamaan lapsia sillä aikaa kun itse käyn lääkärissä jne. Että näin!

Ihmislapset kuuluvat ihmisyhteisöön. Nämä yksin aina hienosti leikkivät pienet lapset alkavat vähitellen nääntyä siihen ainaiseen yksinäisyyteensä ja aikuisen puutteeseen. Ne lapset ovat sitten aivan valmiita hyppäämään kaulaan, kun joku juttelee vähänkin ystävällisesti.

Vierailija:

Kuule kunta halusi tarjota minun perheelleni lastenhoitoapua koska minulla on kahdet kaksoset ja mies tekee pitkää päivää. Perhetyöntekijä tulee hoitamaan lapsia sillä aikaa kun itse käyn lääkärissä jne. Että näin!

Meidän 3-vuotias leikkii välillä yksinkin, se on hyvä taito osata, jopa päiväkodissa kiinnitetään huomiota siihen osaako kolmevuotias leikkiä yksin vai onko riippuvainen aikuisen paikallaolosta (kuulunee kehityspsykologiaan jollain lailla). Mutta joka päivä hän leikkii kyllä äidin ja isänkin kanssa, tai sisarusten kanssa, pelaamme lautapelejä jne...

Ei se ole joko-tai: joko olet lapsesi vieressä joka ikinen sekunti, tai et ole ollenkaan.

Vierailija:

Ihmislapset kuuluvat ihmisyhteisöön. Nämä yksin aina hienosti leikkivät pienet lapset alkavat vähitellen nääntyä siihen ainaiseen yksinäisyyteensä ja aikuisen puutteeseen. Ne lapset ovat sitten aivan valmiita hyppäämään kaulaan, kun joku juttelee vähänkin ystävällisesti.

Eikö tässä olla jo tarpeeksi selvästi todettu, että on hieman eriasia onko lapsi aidatulla omakotitalon pihalla josta lapsi ei pääse pois vai yksin esim. kerrostalon tai vaikka sitten aidattoman omakotitalon pihalla.



ON VÄÄRIN, JOS AINOA ASIA JOKA PITÄÄ LAPSEN PIHALLA ON TOTTELEVAISUUS. RAUTALANKAA, ANYONE?

rapussa. Terveiset heille. ;)