Taas naapurin kolmevuotias yksin kerrostalon pihalla! Prkle!!!

Eilenkin leikkipuistossa oli 3-vuotias poika leikkimässä yksin (kysyin ikää eli siitä tiedän). Puisto on sivussa ja sinne ei näe yhdestäkään talosta. Jos olisin tiennyt missä vanhemmat ovat olisin kyllä käynyt sanomassa!



Olisin vienyt pojan kotiin, jos olisin alusta lähtien tiennyt hänen olevan yksin. Luulin, että hän oli erään toisen puistossa olevan äidin poika, mutta kun äiti lapsineen lähti poika otti ja menikin aivan toiseen suuntaan.

Mun 4 ja 5-vuotiaat on ollu pihalla (kerrostalomme) jo kohta kolme tuntia. Kohta kutsun ne lounaalle sisään, sitten varmaan taas porhaltavat pihalle.



Leikki on lasten työtä!

Sama lapsi on ollut kotona yksin äidin käydessä kaupassa tai lenkillä jo 3-4 -vuotiaasta saakka!

Ja kotipihalla on ulkoillut yksinään 3v saakka.

Lapsi on käynyt myös kaupassa itsekseen ostamssa maitoa jo 4v ikäisenä. Jne.

Äiti on todella ylpeä ja kauhistelee suureen ääneen miten " jotkut pitävät isoja lapsiaan vauvoina"



=/

niin että osaisivat olla pihalla leikkimässä yksin.

Omat lapseni ovat ulkoilleet itsekseen kolmevuotiaana ja ei siinä mitään kummallista ollut. Säännöt tehtiin selväksi mitkä on reviirin rajat ja jos lapsi on tottelevainen sopimus pitää. Vaiheittain tuota reviiriä kasvatetaan kun todetaan että lapsi on luottamuksen arvoinen ja pitää säännöistä kiinni.



Pikemminkin olisin huolissani niistä mameroista jotka ei saa ulkoilla

5-6 -vuotiaanakaan ilman aikuista.



Tietysti on joukko lapsia kaikissa ikäryhmissä jotka ei pärjää yksin ja ne ovat vammaisia tai ADHD tapauksia joita ei pitäisikään päästää yksin tuohoamaan ympäristöä ja hakkaamaan muiden lapsia.

nää on niitä Suomen katulapsia.



No saa äiti olla rauhassa kun laps kirmaa itekseen ulkona päivät pitkät.

Vaikka lapsi olisi kuinka tottelevainen hän sattaa juosta auton alle vaikka perhosen perässä tai kurkata omaa peilikuvaansa laiturilta. Pieni lapsi ei myöskään voi ymmärtää tekojensa seurauksia. Hänelle voi sanoa, että autoja pitää varoa, mutta hän ei ajattele kuten aikuinen. Hän ei ymmärrä esim. mitä kuoleminen tarkoittaa.



Luulevatkohan nämä vanhemmat, jotka lapsensa yksin pihalle päästävät, että onnettomuuksia sattuu vain niille huonosti kasvatetuille ja tottelemattomille lapsille. Niitähän juuri tapahtuu niille lapsille, joiden on luotettu tottelevan täydellisesti, koska niinhän meidän Aaro on aina tehnyt.

Voitte luottaa kyllä siihen että lapsi leikkii kiltisti mutta entä jos joku ottaakin sen lapsen mukaansa??

En ikinä uskaltaisi jättää lasta yksin ulos näin sairaassa maailmassa...

Lähte harhailemaan jonnekin vaikka jonkun eläimen perässä ja jää auton alle.

ei tunne lasta tai pihaa jne.



Meidänkin lähellä on 5-vuotias joka on vuoden päivät saanut olla juuri noin kun, oliko se nro 6, kuvaili. Eli saa mennä käytännössä minne vaan, lähtee aamulla kotoa, eikä tarvi ennne pimeetä tulla takas. Saa mennä kenen luo vaan ja äidillä ei ole aavistustakaan missä tyttö on ja kenen kanssa. Tyttö suojelee äitiään ja kertoo aina vain miten ihana ja hyvä äiti hänellä on. Arkipäivisin tyttö on tarhassa klo 07:30 - 16:30 ja HYVÄ NIIN, onpahan turvallinen paikka.



Tämä kertomani on musta kuitenkin ihan eri luokan juttu kuin jos joku 3-vuotias saa yksin leikkiä kerrostalon pihalla. Itse en päästäisi omaani kerrostalon pihalle mutta tuossa meidän rivarin edessä meidänkin kolmevuotias saa leikkiä isosiskon kanssa ja mä kurkin aina vähän väliä.

joka jätettiin yksin hotelliin nukkumaan?

Outoa porukkaa! Omani avat aloitelleet kuusi vuotiaina yksin oloa, vain pihassa. Minnekään ei ollut lupa lähteä. Täällä sen ikäiset huitelee pitkin kyliä! Vastuuntunnotonta! Vielä oitäisi etsimään osllistua näitä karkureita!

Ikinä et voi tietää, mitä tapahtuu. Kolmivuotias on niin pieni, että mihinkään " järjen puheeseen" et voi vedota. Ei voi olla varma, että lapsi aina muistaa ja tottelee ja välittää.



Lapsi voi aivan helposti lähteä spontaanisti katsomaan, jos näkee jotain mielenkiintoista. JOku ihminen voi tulla ja houkutella/ottaa hänet mukaansa. Ja liian monta lasta on hukkunut siihen kotipihan vesiämpäriin tai onnettomaan lähiojaan, jonka pohjalla ei ole vettä nimeksikään.



Vastuutonta toimintaa, siitä ei pääse mihinkään. Ei ole IKINÄ edes käväissyt mielessäni, että päästäisin kolmivuotiaan yksin ulos leikkimään.



Lapsesi takia toivon, että muuttaisit käyttäytymistäsi.

Olen kyllä tolkuttanut lapsilleni pienestä pitäen, että kENENKÄÄN mukaan ei lähdetä jos ei ole äidiltä ja isiltä kysynyt, ei kaverin, ei kaverien vanhempien eikä kenenkään. Ei vaikka lupaisivat kaikki maailman rahat ja koiranpennun jne. Mutta silti pelottaa. Luulen kyllä että oma kolmevuotiaani olisi tyystin liian arka lähtemään mutta esim 7-vuotias jos saakin vaikka kaveriporukassa idean lähteä jonkun matkaan, Hirvittää.

Minusta toi on toinen ääripää. Juu, kyllä voi tapahtua, mutta jos noin tiukaksi menee, niin sillon niitä ei kyllä voi kotonakaan jättää pieneksikään hetkeksi valvomatta. Meillä esim aidattu oma piha ja kun isosisko kavereineen on ulkona niin musta on aika outoa jos 3v pikkuveli sitten joutuu huutamaan siinä ikkunassa kiinni kun haluaa mukaan. En mä todellakaan nukkumaan mene kun lapset on ulkona, mutta teen esim ruokaa, imuroin jne ja ovi on auki. Sinänsä en kyllä keksi mitä hengenvaarallista siinä meidän pihalla voisi käydä verrattuna lapsen omaan huoneeseen.

ilman että näen koko ajan. Nimenomaan en isompien matkaan, koska silloin 3-vuotias juuri keksii tehdä isojen juttuja, joihin ei rahkeet riitä.



Miksei siellä pihalla voi olla itsekin? Minä teen pihatöitä siinä leikkejä valvoessani.

Suurin osa lapsista on houkuteltavissa karkilla, koiranpennuilla tms. vieraankin ihmisen mukaan. Vaikka siis oltaisi opetettu, että niin ei saa tehdä. Pointti on, että jos joku päättää napata 3-vuotiaan niin eipä sillä pienellä paljon mahdollisuuksia ole.

tehdä ruokaa, ripustaa pyykkiä, hoitaa pienempiä lapsia jne. Eli siis mitä aidatulla omalla pihalla voi käydä, mitä ei voisi käydä ihan sisälläkin?

Minä sain siis olla yksin kerrostalon turvallisella pihassa reilu 4vuotiaana. Äiti katsoi lähes jatkuvasti parvekkeelta leikkiäni ja minun tuli aina ilmoittaa/huutaa äitille parvelleelle jos lähdin kerrostalon toiselle puolelle leikkimään. Talo sijaitsi metsän reunalla ja teitä ei ollut lähellä. Asunto oli alimmassa kerroksessa. No kerran sitten siinä parvekkeen alla leikkiessäni siihen tuli humalainen setä juttelemaan ja houkutteli minut leikkimään metsään karkin avulla. Lupasi että voidaan leikkiä kotista ja käydään ostamassa karkkia kioskilta. Tiesin kyllä että en saisi lähteä kenenkään vieraan mukaan, enkä poistua pihasta, mutta niin vain metsään läksin. No sen enempää yksityiskohtiin menemättä niin syvät arvet jätti se " leikkireissu" metsään ja voitte olla varma ettei äitini päästänyt minua silmistään enää koskaan.



Näitä oikeasti sattuu ja tapahtuu, vaikka kuinka lapselle sanoo mitä saa tehdä ja mitä ei niin aikuinen osaa kyllä puhua lapsen ympäri ja manipuloida pientä lasta. Minäkin olin hyvin tottelevainen lapsi, mutta näin vaan kävi.

Mutta kerrostalon pihalle - ei ikimaailmassa kolmevuotiasta!!!