HS: Mies hämmästelee, kun naiset eivät halua muuttaa korpeen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ehkä muistaa sekin, että Hesarin jutussa henkilö ei niinkään haikaile kumppanin perään, vaan kertoo ajatusprosessistaan, missä on käynyt läpi sitä että tämän asian osalta elämä on mennyt näin.

Tuskin olisi tarvetta avautua lehdissä asiasta, ellei kuitenkin olisi jotain pientä toivetta siitä, että joku nainen kuitenkin vielä kiinnostuisi. Surutyötä toteutumattomista toiveista kun voi tehdä ihan itsekseenkin.

Ymmärrän hyvin, että lapseton ihminen haluaa miettiä ja prosessoida lapsettomuuden jossain vaiheessa elämäänsä. Jutun mies on keskustellut asiasta myös ystäviensä kanssa, ja kysynyt heitäkin mukaan dokumenttielokuvaan. Eivät ole kuitenkaan lähteneet. Aihe on minusta tärkeä ja mielenkiintoinen. Eikö ole ihan hyvä, että miehetkin miettivät tällaisia asioita?

Minusta erittäin hyvä. Varmaan arka aihe, siksi kaikki eivät halua johonkin dokumenttifilmiin. 

Mutta hyvä pitää aihetta julkisessa keskustelussa. Monet nuoret miehet ovat aika absoluuttisia valinnoissaan, eivätkä niitä tehdessä aina hahmota miten ne valinnat tulevat rajoittamaan elämää eteenpäin. Elämässä tuppaa olemaan niin, että kun suljet yhden mahdollisuuden oven, niin sen takaa sulkeutuu myös monta muuta ovea toisiin mahdollisuuksiin.

Vierailija kirjoitti:

Kovasti täällä mainostetaan miten Kuhmosta käsin voisi tehdä etätöitä. Jos se onnistuu nyt, niin ei onnistu välttämättä kauaa, kun kovasti työantajat tuntuvat olevan nykyään etätöitä vastaan. Jos vaikka kerran viikossa pitää käydä Helsingin toimistolla, niin se on sula mahdottomuus Kuhmosta käsin. Pelkkään matkustamiseen menee päivä suuntaansa ja rahaa palaa satasia.

Ja suurin ongelmahan on se, että se työnantaja voi muuttaa mieltään hetkenä minä hyvänsä, muutaman päivän varoajalla. Sekä minä että puolisoni olemme toistaiseksi edelleen täysiaikaisesti etätöissä (mitä nyt itse käyn toimistolla muutaman kerran vuodessa), mutta puolison työpaikalla on jo tullut tällaisia loistokeksintöjä, että yhtäkkiä tietyn tiimin tai muun porukan on pitänyt ilman mitään ilmeistä saati järkevää syytä alkaa tehdä työt toimistolta käsin ja vielä ilman liukumaa, vaikka heillä sellainen lähtökohtaisesti on. Muuta tässä sitten minnekään kauemmas, kun koko ajan roikkuu löysässä hirressä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ehkä muistaa sekin, että Hesarin jutussa henkilö ei niinkään haikaile kumppanin perään, vaan kertoo ajatusprosessistaan, missä on käynyt läpi sitä että tämän asian osalta elämä on mennyt näin.

Tuskin olisi tarvetta avautua lehdissä asiasta, ellei kuitenkin olisi jotain pientä toivetta siitä, että joku nainen kuitenkin vielä kiinnostuisi. Surutyötä toteutumattomista toiveista kun voi tehdä ihan itsekseenkin.

Ymmärrän hyvin, että lapseton ihminen haluaa miettiä ja prosessoida lapsettomuuden jossain vaiheessa elämäänsä. Jutun mies on keskustellut asiasta myös ystäviensä kanssa, ja kysynyt heitäkin mukaan dokumenttielokuvaan. Eivät ole kuitenkaan lähteneet. Aihe on minusta tärkeä ja mielenkiintoinen. Eikö ole ihan hyvä, että miehetkin miettivät tällaisia asioita?

Ketä kiinnostavat miesten vinkunat. Tuollaista perusitkijöitähän suurin osa miehistä on. Ei ihme että naiset viihtyvät paremin  itsekseen kuin tuollaista kuuntelemassa.

Kuule hei, mä olen ihan yhtä kova feministi kuin kuka tahansa, mutta eikö tuo ole jo vähän kohtuutonta 🤔😅

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ehkä muistaa sekin, että Hesarin jutussa henkilö ei niinkään haikaile kumppanin perään, vaan kertoo ajatusprosessistaan, missä on käynyt läpi sitä että tämän asian osalta elämä on mennyt näin.

Tuskin olisi tarvetta avautua lehdissä asiasta, ellei kuitenkin olisi jotain pientä toivetta siitä, että joku nainen kuitenkin vielä kiinnostuisi. Surutyötä toteutumattomista toiveista kun voi tehdä ihan itsekseenkin.

Ymmärrän hyvin, että lapseton ihminen haluaa miettiä ja prosessoida lapsettomuuden jossain vaiheessa elämäänsä. Jutun mies on keskustellut asiasta myös ystäviensä kanssa, ja kysynyt heitäkin mukaan dokumenttielokuvaan. Eivät ole kuitenkaan lähteneet. Aihe on minusta tärkeä ja mielenkiintoinen. Eikö ole ihan hyvä, että miehetkin miettivät tällaisia asioita?

Ketä kiinnostavat miesten vinkunat. Tuollaista perusitkijöitähän suurin osa miehistä on. Ei ihme että naiset viihtyvät paremin  itsekseen kuin tuollaista kuuntelemassa.

Kuule hei, mä olen ihan yhtä kova feministi kuin kuka tahansa, mutta eikö tuo ole jo vähän kohtuutonta 🤔😅

Ei todellakaan ole. Miehet käyttävät naisia ja lapsia ilmaisina terapeutteina, kun ilmeisesti äijien seurassa ei yhtä lailla kehtaa avautua. 

Vierailija kirjoitti:

Olin lukioikäinen, kun silloinen poikaystäväni suunnitteli, miten muutan hänen perässään Jyväskylään, kun hän lähtee sinne opiskelemaan. Muistan jo tuolloin, miten kauhistutti tuo ajatus, että oma elämä pitäisi määrittää miehen toiveiden mukaan. Aikuisena sitten löytyikin tuleva aviomies, jonka kanssa etsittiin yhdessä asuinpaikka, joka sopi kummallekin.

Mun exä alkoi puhumaan, että muutettaisiin erääseen Aasian maahan. Häntä olisi kiinnostanut muuttaa sinne tyyliin vuodeksi ja piti itsestään selvän minun mukaan lähtemistä. Ei todellakaan ollut pienintäkään kiinnostusta jättää omaa työpaikkaa, omaa kaupunkia ja niitä muutamaa tärkeää ihmistä.

Mitä helkuttia olisin tehnyt jossain helteisessä miljoonakaupungissa! Inhoan helteitä enkä viihdy ihmispaljoudessa. Olisin ollut siellä täysin yksin, kun exäni aika olisi mennyt töissä ja golfatessa. Hän taisi vain haluta mukaansa seuraneidin ettei hänen itsensä olisi tarvinnut viettää iltoja yksin. Oli kyllä muutenkin ihminen, joka ajatteli useimmat asiat oman navan kautta. No, ero tuli ihan muista syistä eikä hän koskaan pyytänyt siirtoa ulkomaille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupungistuminen on megatrendi. Pienen ihmisen ei ole helppoa taistella megatrendejä vastaan. 

 

Ennen maanviljelys tarvitsi ihmisiä pelloille. Kun teollistuminen alkoi ihmiset tarvittiin kaupunkeihin. 

 

Tekniikan kehittyessä ja työelämän pirstaloituessa emme ole pakotettuja asumaan kaupungeissa. Toki siellä asumisesta on omat hyvät ja huonot puolensa. 

 

Jos teet etätöitä Töölössä, niin työn takia ei tarvitse asua Töölössä.  Töölössä asuminen tuo ihmiselle jotain muuta lisäarvoa. Sosiaaliset kontakti, harrastukset joita voit harrastaa vain Töölössä jne. 

 

Joillekkin lisäarvoa elämään voi tuoda etätyöt jossain muualla. 

On erityisen pääkaupunkiseutulainen ilmiö, etteivät ihmiset koe oikein mahdollisenakaan asua missään muualla. Syystä tai kolmannesta ei ole ollut tarvetta, eikä lähipiirissäkään ole usein ketään kuka olisi joskus asunut jossain muualla.

Itse olen neljäänkymppiin mennessä asunut kolmessa eri kaupungissa ja kahdella pienellä paikkakunnalla Suomessa, sekä kahdessa eri kaupungissa EU ulkopuolella. Tunnen vain vähän ihmisiä, jotka olisivat aina asuneet samassa kaupungissa, lähinnä vanhempaa polvea. Ihan luonnollinen asia minun piireissäni. Aika hyvin on itsestään vuosien varsilla oppinut mitä ympärilleen kaipaa, mitä arvostaa, mitä tarvitsee, ja mitä haluaa välttää.

Kyllähän Suomessa monet modernin asiantuntijaduunarit asuu ja työskentelee monella paikkakunnalla tai maa vaihtuu.

 

Mennään sinne missä on mahdollisuus kehittää uraa.

 

Toki se ei kaikille sovi. 

"Kyllähän Suomessa monet modernin asiantuntijaduunarit asuu ja työskentelee monella paikkakunnalla tai maa vaihtuu.

Mennään sinne missä on mahdollisuus kehittää uraa.

Toki se ei kaikille sovi. "

Sellaisista aikuisista suurimman osan kannattaisi olla tekemättä lapsia. Jotkut harvat lapset hyötyy ja nauttii. Normijatkumo on ennemminkin ulkopuolinen. Ja stressaantunut yrittämään aina uudelleen juurtua johonkin. T. 50+ introvertti, joka asui 8:ssa eri paikassa sen takia jo siihen mennessä, kun oli 17v ja muutti omilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korvessa ei ole vaadittua elintasoa tarjolla. Yksinkertainen totuus.

Jos elät 1800-luvulla niin se on totuus.

 

On keksitty 5G.

 

Sen avulla voi työskennellä myös korvessa.

Kovin on ahdas näkemys tuo.

Naisen näkökulmasta mahdottomalta uhraukselta kuulostaa muuttaminen jonnekin pikkukylään maaseudulle kaupungista, jossa on opiskelupaikat, työpaikat, palvelut, ystävät, sukulaiset, harrastukset yms. vain sen takia että saisi naida jonkun kouluttamattoman ylipainoisen takahikiän pertsan ja voisi hankkia lapsia. 

Ja kuka edes haluaisi asua naisena, joka odottaa, synnyttää ja tulee pienten lasten äidiksi, jossain tuntien matkan päässä asiallisesta terveydenhoidosta? Tuolla perähikiällä kun tulisi kohdunulkoinen raskaus, siinä sikiön lisäksi kuolisi se odottava äitikin, kun apu on niin kaukana. 

Näin meinasi käydä omalle äidilleni, olivat kesällä maalla ja raskaana oleva äitini, meni yhtäkkiä tajuttomaksi. Onneksi faija ei ollut eilisen teeren poika, vaan tajusi heti että nyt on asiat todella huonosti ja lähti autolla hippulat vinkuen ajamaan läheiseen sairaalaan. Sinne oli onneksi vain 40 km. Faija osasi heti antaa oikeat tiedot lääkärille ja äiti pääsi leikkauspöydälle ihan viime hetkellä, eikä minusta tullut pikkulapsena äiditöntä. Tästä on jo n. 60 vuotta. Nyt jos sama olisi sattunut tuolla Lentuan kylässä ja lähin sairaala n. 100 km päässä, niin nainen olisi kuollut kotiin. 

Naisten työpaikat ovat siellä missä ovat julkiset työpaikat. Ja niitähän on lisätty koko 2000-luvun huimasti. Mutta nyt on tapahtunut käänne, sillä yksityisellä sektorilla olevat eivät enää jaksa kustantaa em. työpaikkoja. Yksityisillä työskentelee reilut 70% työvoimasta.

Melko vinoutunut näkemys. Katsotaas faktat:

1) Yksityinen sektori ei maksa julkisen sektorin työpaikkoja. Päinvastoin, yritykset hyötyvät veronmaksajista Suomessa suoraan rahallisten tukien kautta (yritystuet, TKI-rahoitus, yms.) sekä epäsuorasti verorahoitteisen yhteiskunnan (verotuet ja -helpotukset, liikenneverokosto, tietoliikenneverkosto) ja infrastruktuurin avulla (valtion kouluttamat työntekijät, yliopistojen perustutkimuksen luoma pohja kaupallisille innovaatioille) sekä sosiaaliturvan avulla yritykset käyttävät palkkatukia, ottavat harjoittelijoita ja saavat valtiolta apua lomauttaessaan työntekijöitään, jne... Julkiset varat siis mahdollistavat yritysten toimintaedellytykset, ja veronmaksajat osallistuvat merkittävästi yritysten riskinottoon.

2) Nykyään naisia on yksityisen sektorin työntekijöistä n. 48-49 %. 

AI.

Suomessa julkisella sektorilla työskentelevistä noin 70–75 prosenttia on naisia. Osuus kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri sektoreiden välillä: [1]

Kunta- ja hyvinvointialalla naisten osuus on noin 78 prosenttia.

Valtiolla työntekijät jakautuvat lähes tasan (naispuolisten työntekijöiden osuus on noin 51 %)

Minä halusin muuttaa korpeen !! 😻🙏

...mutta en kyllä halunnut enkä halua tehdä lapsia kenenkään työnarkomaanin kanssa sinne Kainuun korpeen enkä tännekään pohjoisen korpeen missä nyt olen. 

Aika jännä jos hän on sitten tapaillut naisia joilla on ihan eri toiveet ja elämäntyylit ja olettanut heidän muuttavan hänen mökkiin syrjäseuduille ja viihtyvän vain siellä mökkeillen 🤔 

Mutta samaa olen huomannut vähän molemmin päin palstalla ja tuttavapiirissä, että ikisinkuiksi vastentahtoisesti jäävillä on ihan sukupuolestaan riippumatta haussa jotain tosi paradoksaalista...

Esimerkiksi hiljainen pulska aseksuaali nepsynainen, joka viehättyy omien sanojensa mukaan vain tosi kovassa kunnossa olevista, avoimista ja herkistä miehistä, joiden pitää olla älykkäitä ja hauskoja ja ei saa olla mitään noloja sosiaalisia estoja tai masennusta tai sellaista (hänellähän itsellään kyllä on). En sano ettei tuollaista paria voi jossain olla mutta hän ei osaa itsekään sanoa miten tämä toimisi. 

Ja miehistä jotka haluaa iloluontoisen, seikkailua ja ilkikurisuutta pirskahtelevan, sporttisen mutta superfemmen naisen joka etsii 50/50-suhdetta ilman erityisiä vaatimuksia työttömälle masennusmiehelle.. onkin enemmän kokemusta. Tai just joku variaatio tästä että on voimakas mielikuva siitä miten halutaan ihana reipas ongelmaton kumppani vaikka itsellä on paljon erityistarpeita ja painolastia.

Ja sen sosiaalisen, ongelmattoman, omillaan toimeentulevan, fyysisesti upeassa kunnossa olevan miehen tai naisen pitää vain sitten solahtaa tämän toivojan ihan erilaiseen elämään koska hän ei minnekään ulkomaille lähde tai juhliin mene tai kaupunkiin muuta. Logiikka?

Vierailija kirjoitti:

Minä halusin muuttaa korpeen !! 😻🙏

...mutta en kyllä halunnut enkä halua tehdä lapsia kenenkään työnarkomaanin kanssa sinne Kainuun korpeen enkä tännekään pohjoisen korpeen missä nyt olen. 

 

Aika jännä jos hän on sitten tapaillut naisia joilla on ihan eri toiveet ja elämäntyylit ja olettanut heidän muuttavan hänen mökkiin syrjäseuduille ja viihtyvän vain siellä mökkeillen 🤔 

 

Mutta samaa olen huomannut vähän molemmin päin palstalla ja tuttavapiirissä, että ikisinkuiksi vastentahtoisesti jäävillä on ihan sukupuolestaan riippumatta haussa jotain tosi paradoksaalista...

 

Esimerkiksi hiljainen pulska aseksuaali nepsynainen, joka viehättyy omien sanojensa mukaan vain tosi kovassa kunnossa olevista, avoimista ja herkistä miehistä, joiden pitää olla älykkäitä ja hauskoja ja ei saa olla mitään noloja sosiaalisia estoja tai masennusta tai sellaista (hänellähän itsellään kyllä on). En sano ettei tuollaista paria voi jossain olla mutta hän ei osaa itsekään sanoa miten tämä toimisi. 

 

Ja miehistä jotka haluaa iloluontoisen, seikkailua ja ilkikurisuutta pirskahtelevan, sporttisen mutta superfemmen naisen joka etsii 50/50-suhdetta ilman erityisiä vaatimuksia työttömälle masennusmiehelle.. onkin enemmän kokemusta. Tai just joku variaatio tästä että on voimakas mielikuva siitä miten halutaan ihana reipas ongelmaton kumppani vaikka itsellä on paljon erityistarpeita ja painolastia.

 

Ja sen sosiaalisen, ongelmattoman, omillaan toimeentulevan, fyysisesti upeassa kunnossa olevan miehen tai naisen pitää vain sitten solahtaa tämän toivojan ihan erilaiseen elämään koska hän ei minnekään ulkomaille lähde tai juhliin mene tai kaupunkiin muuta. Logiikka?

Saahan sitä jokainen haaveilla vapaasti.