Lue keskustelun säännöt.
HS: Mies hämmästelee, kun naiset eivät halua muuttaa korpeen
01.07.2026 |
Jutussa Juha-Antti kertoo, miten haluaa asua Kuhmossa ja työ haukkaa liikaa aikaa. Onko ihme, että naista ei ole löytynyt? Kuka nainen haluaa miehen, jonka perässä pitäisi muuttaa korpeen ja mies vielä viettäisi suuren osan vuorokaudesta töissä?
Nämä miehet eivät ymmärrä, että naiselle ei ole kiva diili muuttaa miehen mieltymyksen vuoksi paikkaan x. On eri asia, jos mies haikailisi maalla asumista ja yhdessä etsittäisiin jostain päin Suomea se paikka, jossa molemmat haluavat asua. Mutta on ahdistavaa, jos asuinpaikka pitäisi valita vain toisen osapuolen mieltymysten vuoksi.
Kommentit (1103)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korvessa ei ole vaadittua elintasoa tarjolla. Yksinkertainen totuus.
Jos elät 1800-luvulla niin se on totuus.
On keksitty 5G.
Sen avulla voi työskennellä myös korvessa.
Kovin on ahdas näkemys tuo.
Naisen näkökulmasta mahdottomalta uhraukselta kuulostaa muuttaminen jonnekin pikkukylään maaseudulle kaupungista, jossa on opiskelupaikat, työpaikat, palvelut, ystävät, sukulaiset, harrastukset yms. vain sen takia että saisi naida jonkun kouluttamattoman ylipainoisen takahikiän pertsan ja voisi hankkia lapsia.
Ja kuka edes haluaisi asua naisena, joka odottaa, synnyttää ja tulee pienten lasten äidiksi, jossain tuntien matkan päässä asiallisesta terveydenhoidosta? Tuolla perähikiällä kun tulisi kohdunulkoinen raskaus, siinä sikiön lisäksi kuolisi se odottava äitikin, kun apu on niin kaukana.
Näin meinasi käydä omalle äidilleni, olivat kesällä maalla ja raskaana oleva äitini, meni yhtäkkiä tajuttomaksi. Onneksi faija ei ollut eilisen teeren poika, vaan tajusi heti että nyt on asiat todella huonosti ja lähti autolla hippulat vinkuen ajamaan läheiseen sairaalaan. Sinne oli onneksi vain 40 km. Faija osasi heti antaa oikeat tiedot lääkärille ja äiti pääsi leikkauspöydälle ihan viime hetkellä, eikä minusta tullut pikkulapsena äiditöntä. Tästä on jo n. 60 vuotta. Nyt jos sama olisi sattunut tuolla Lentuan kylässä ja lähin sairaala n. 100 km päässä, niin nainen olisi kuollut kotiin.
Naisten työpaikat ovat siellä missä ovat julkiset työpaikat. Ja niitähän on lisätty koko 2000-luvun huimasti. Mutta nyt on tapahtunut käänne, sillä yksityisellä sektorilla olevat eivät enää jaksa kustantaa em. työpaikkoja. Yksityisillä työskentelee reilut 70% työvoimasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin asukkaista noin 60 prosenttia on muuttanut kaupunkiin muualta. Yli puolet ovat siis asuneet muuallakin kuin Helsingissä. Moni paljasjalkainenkin on saattanut välillä asua muualla.
Niinpä. Ja heistä noin puolet on asuneet esim Somaliassa, Irakissa, Sudanissa tai Vietnamissa. Mulla ei ole käsitystä miten nykykodissaan viihtyvät, en tiedä onko sitä tutkittu.
Et tainnut ymmärtää. Siis jo kantasuomalaisista harva Helsingissä asuva on täällä alunperin syntynyt. Ei taida Helsingin historia olla sulle tuttu.
Keskiajalla n. 1300-luvulla tulevan Helsingin alueelle muutti ruotsinkielisiä maanviljelijöitä, jotka perustivat tänne ensimmäiset kylät, jotka ovat edelleen olemassa eli Åggelby, Forsby, ja silleen. Siitä alkaen kun varsinainen kaupunki perustettiin kesäkuun 12., Armon vuonna 1550 Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan toimesta, Helsinki on aina ollut myös monikulttuurinen ja monikielinen kaupunki. Väki Helsinkiin tuotiin ensimmäkseen Ulvilasta, Raumalta, Tammisaaresta ja Porvoosta, mutta pian perustamisen jälkeen kauppiaiksi ja käsityöläisiksi alkoi muuttaa runsaasti myös ulkomaalaistaustaisia. Heistä merkittävimmät ryhmät olivat saksalaiset, virolaiset, venäläiset ja ruotsalaiset. Kaupungin ensimmäisiä asukkaita oli alankomaalainen kauppias Hans van Sandén, jonka hautakivi on edelleen Vanhankaupungin alueella. Jo 1500-luvun lopulla Helsingin kauppiaista jopa noin puolet oli ulkomaalaistaustaisia.
Seuraava suuri vaihe asutuksessa oli 1700-luvulla Suomenlinnan linnoituksen rakentaminen: Helsingin alueelle tuli paljon merenkulkuun, rakentamiseen ja käsityöläisyyteen perehtyneitä työntekijöitä muualta Euroopasta. Pian Suomesta tulikin osa Venäjän keisarikuntaa, ja Suomeen muutti väkeä keisarikunnan alueelta, esim. ensimmäiset juutalaiset ja islaminuskoiset muuttivat tänne tuolloin 1830-1880 -luvuilla.
Venäjän bolshevikkivallankumouksen seurauksena itsenäiseen Suomeen, etenkin Helsinkiin tuli pakolaisten aalto Venäjän alueelta, ns. emigrantit. Sotien seurauksena tuli evakot Karjalan alueelta, siinäkin joukossa monenkirjavaa väkeä. Ja 1960-70 -luvun aikana Suomessa tapahtui valtava murros, jossa Suomen maaseudulta muutettiin etelän kaupunkeihin, etenkin Helsinkiin. Myös 1970-luvulla tulivat Chilen pakolaiset, sitten 1980-luvulla Vietnamin ns. venepakolaiset, sitten 1990-luvulta alkoi tulla väkeä laajemmin eri puolilta maailmaa.
Kuten huomaat, ulkomaalaistaustaiset,maahanmuuttajat, maaltamuuttajat, pakolaiset yms. eivät ole lainkaan Helsingille mikään uusi asia vaan aina ollut osa kaupungin historiaa. Enemmän normi kuin poikkeus.
Mitä minä en nyt käsittänyt?
60% on muuttanut jostain toisesta paikasta. Siitä lähes puolet ulkomailta (asukkaista lähes neljännes on ulkomaalaistaustaisia).
Joku sanoo, että ei koskaan haluaisi asua missään muualla kuin Helsingissä niin mitä sen lausunnon minusta pitäisi sitten kertoa siitä missä hän on syntynyt tai aiemmin asunut? Entä kun tämä joku /nämä jotkut sanovat, etteivät ole koskaan asuneet missään muualla, eivätkä tule koskaan asumaan missään muualla -mitä minun siitä pitäisi päätellä?
Ja mitä tämä kaikki sitten kertoo siitä asuuko yksittäinen henkilö siellä vapaaehtoisesti, työn pakottamana, perhesyistä, laiskuuttaan... EI yhtään mitään!
Sen kuitenkin pystyn sanomaan, että jos jossain keskustelussa joku suomalainen joskus sanoo, että on asunut aina yhdellä paikkakunnalla, eikä aio sieltä lähteä koskaan edes pakotettuna, niin se on 9/10 kerrasta joku helsinkiläinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heikkinen voi toki pitää rimaa korkealla.
Mutta onko paha asia jos ei hae mitään Tavis-Tiinaa?
Järkevä korkeasti koulutettu mies, joka tekee töitä median ja kulttuurin parissa. Ehkä hän etsii sellaista naista, joka voi tehdä tuolla Kuhmossa vaikka etätöitä?
Aika harvassa taitavat nykyään olla ne työpaikat, joissa voi pääosin tehdä etätyötä. Koronan jälkeen on taas alettu vaatia ihmisiä toimistolle.
Esim. me kirjantekijät työskentelemme kotona tai omassa työhuoneessa, samoin kuin muut taiteilijat, ja monet luulevat että on ihan sama missä asumme. Ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungistuminen on megatrendi. Pienen ihmisen ei ole helppoa taistella megatrendejä vastaan.
Ennen maanviljelys tarvitsi ihmisiä pelloille. Kun teollistuminen alkoi ihmiset tarvittiin kaupunkeihin.
Tekniikan kehittyessä ja työelämän pirstaloituessa emme ole pakotettuja asumaan kaupungeissa. Toki siellä asumisesta on omat hyvät ja huonot puolensa.
Jos teet etätöitä Töölössä, niin työn takia ei tarvitse asua Töölössä. Töölössä asuminen tuo ihmiselle jotain muuta lisäarvoa. Sosiaaliset kontakti, harrastukset joita voit harrastaa vain Töölössä jne.
Joillekkin lisäarvoa elämään voi tuoda etätyöt jossain muualla.
On erityisen pääkaupunkiseutulainen ilmiö, etteivät ihmiset koe oikein mahdollisenakaan asua missään muualla. Syystä tai kolmannesta ei ole ollut tarvetta, eikä lähipiirissäkään ole usein ketään kuka olisi joskus asunut jossain muualla.
Itse olen neljäänkymppiin mennessä asunut kolmessa eri kaupungissa ja kahdella pienellä paikkakunnalla Suomessa, sekä kahdessa eri kaupungissa EU ulkopuolella. Tunnen vain vähän ihmisiä, jotka olisivat aina asuneet samassa kaupungissa, lähinnä vanhempaa polvea. Ihan luonnollinen asia minun piireissäni. Aika hyvin on itsestään vuosien varsilla oppinut mitä ympärilleen kaipaa, mitä arvostaa, mitä tarvitsee, ja mitä haluaa välttää.
Höpsis. Pk-seudulla nimenomaan on paljon ihmisiä jotka ovat asuneet useissa paikoissa. Maalla yhdessä paikassa pysyminen on yleisempää.
Juuri näin. Itsekin Helsingissä syntyneenä olen asunut elämäni aikana neljällä eri paikkakunnalla Suomessa ja Suomen lisäksi kolmessa eri maassa kolmella eri mantereella. Ja lopulta päädyin takaisin Suomeen ja Helsinkiin nyt asun linnuntietä n. 6 km päässä sieltä jossa synnyin - aikamoinen lenkki tuli tehtyä
Olisi hassua että joku tulisi nyt pätemään minulle, että "te pääkaupunkilaiset ette koskaan koe mahdollisuutena asua missään muualla" 😂
Sehän olisikin vallan hassua. sen sijaan niin voi varmaan huoletta todeta niille lukuisille kirjoittajille jotka sekä tällä palstalla että hesarissa usein kirjoitavat, että ovat asuneet koko elämänsä "stadissa" eivätkä tule koskaan muuttamaan mihinkään. Osa jopa kertoo ylpeänä, ettei ole koskaan käynyt Suomessa Uudenmaan ulkopuolella. Äkkipoika saattaisi kuvitella että tuossa on kyse jonkinlaisesta periaatteesta enemmän kuin tietopohjaisista valinnoista.
Äkkipojan kannattaa käyttää aivojaan, eikä uskoa kaikkea mitä netissä näkee.
Mutta toisaalta, tosi on, jos asuu Helsingissä, täällä on lähellä maaseutua, kaupunkia ja lähiötä sekä erämaata ja saaristoa. Ja silti palvelut lähellä. Mikäs täällä on asustella :D
Heh :D Missä teillä on erämaata?
Joka kerran kun köyhyydestä valitteleville esitetään vaihtoehtona marjojen keruuta myyntiin (niitä kannattaa tulla keräämään yli 4000 kilometrin päästä lentokoneella), kuulen, ettei pääkaupunkiseudulla ole metsää, marjoja tai julkista liikennettä, jolla pääsisi mihinkään missä on metsää tai marjoja.
Oma lapsi muuten keräsi korvasieniä aikoinaan satasen parin verran joka kevät, tatteja saman verran ja lakkaa parina kesänä yli 300 eurolla..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korvessa ei ole vaadittua elintasoa tarjolla. Yksinkertainen totuus.
Jos elät 1800-luvulla niin se on totuus.
On keksitty 5G.
Sen avulla voi työskennellä myös korvessa.
Kovin on ahdas näkemys tuo.
Naisen näkökulmasta mahdottomalta uhraukselta kuulostaa muuttaminen jonnekin pikkukylään maaseudulle kaupungista, jossa on opiskelupaikat, työpaikat, palvelut, ystävät, sukulaiset, harrastukset yms. vain sen takia että saisi naida jonkun kouluttamattoman ylipainoisen takahikiän pertsan ja voisi hankkia lapsia.
Ja kuka edes haluaisi asua naisena, joka odottaa, synnyttää ja tulee pienten lasten äidiksi, jossain tuntien matkan päässä asiallisesta terveydenhoidosta? Tuolla perähikiällä kun tulisi kohdunulkoinen raskaus, siinä sikiön lisäksi kuolisi se odottava äitikin, kun apu on niin kaukana.
Näin meinasi käydä omalle äidilleni, olivat kesällä maalla ja raskaana oleva äitini, meni yhtäkkiä tajuttomaksi. Onneksi faija ei ollut eilisen teeren poika, vaan tajusi heti että nyt on asiat todella huonosti ja lähti autolla hippulat vinkuen ajamaan läheiseen sairaalaan. Sinne oli onneksi vain 40 km. Faija osasi heti antaa oikeat tiedot lääkärille ja äiti pääsi leikkauspöydälle ihan viime hetkellä, eikä minusta tullut pikkulapsena äiditöntä. Tästä on jo n. 60 vuotta. Nyt jos sama olisi sattunut tuolla Lentuan kylässä ja lähin sairaala n. 100 km päässä, niin nainen olisi kuollut kotiin.
Naisten työpaikat ovat siellä missä ovat julkiset työpaikat. Ja niitähän on lisätty koko 2000-luvun huimasti. Mutta nyt on tapahtunut käänne, sillä yksityisellä sektorilla olevat eivät enää jaksa kustantaa em. työpaikkoja. Yksityisillä työskentelee reilut 70% työvoimasta.
AI tasoittaa tuota. Siitä on ollut jo ennakkotietoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kyllähän siinä ennen Kempelettä on jo 10km päässä Oulun keskustasta jo aivan peltomaisemaa. "
Ja jos lähtee itään niin Hiukkavaaran jälkeen on pelkkää metsää. Eikä sinne ole edes 10 kilometria keskustasta.
Maikkula, Iinatti, Kaakkuri, Metsokangas ja Saarela on myös pelkkää peltoa.
Tämä oli yksi syy, mun piti päästä pois Oulusta ja muutin Helsinkiin heti peruskoulun jälkeen. En ymmärrä, miten kukaan tervejärkinen haluaa asua tuolla lestalandehelvetissä, jossa ei ole korkeuseroja nimeksikään ja nuorten ainoa huvi on ajella traktoreilla ja isien virittämillä mopoilla Raksilan markettien parkkiksella. Opiskelijatkin kuulemma sosialisoivat vain alkoholin vaikutuksen alaisena ja teekkarit kunnostautuvat ilkivallanteossa.
Suomessa on tasan 3 oikeaa kaupunkia: Helsinki, Turku ja Tampere.
Oulu on isompi kuin Turku.
Vain kuntaliitosten ansiosta. Oulun keskusta on paljon pienempi ja vaatimattomampi kuin Turun.
en tiedä mitä Turulle oli tapahtunut. Lähes asuin siellä kesät aina johonkin vuoteen 1993. Sitten olin poissa vuoteen 2008. Palasin, ja järkytyin. Koko keskusta likainen, haisee virtsalle, Hansakeskuksessa tyhjiä käytäviä, joissa venyy epämääräistä porukkaa..
Viimeksi kävin toteamassa tilanteen kuutisen vuotta sitten. Liekö kehittynyt parempaan suuntaan?
Olet eksynyt jonnekin kusiputkaan ja luullut sitä Turuksi.
Viimeksi kävin Turussa kahden amerikkalaisen tuttavani kanssa ja kaikki oli todella hienoa ja väki ystävällistä ja ulkomaalaiset vieraani pitivät kaupungista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tässä jutussa hirveintä on tää näkökulma, että mies on jäänyt LAPSETTOMAKSI ja sit puhutaan naisista. Ei siis, että mies on jäänyt vaille parisuhdetta, vaan nainen on nimenomaan vain väline suvun jatkamiselle, niin kuin kunnon vanhaan aikaan kun naisen tehtävä oli jatkaa miehen suvun jatkumista tuottamalla poikalapsia. Jos lapsettomuus on se ongelma, niin miksi ei adoptoi??? Vai tarviiko sen naisen kuitenkin hoitamaan niitä naisia kun itse ei joka tapauksessa sitä tekisi? Eli ei se lapsiakaan halua, kun päivät menee töissä. Ne haluaa seksiä ja oman suvun jatkamista, ei muuta.
Laki ei salli yksinäisen miehen adoptoida.
Tässä mies kertoo tekevänsä dokumenttia aiheesta.
Kyllä yksinäinen mieskin voisi adoptoida.
Hämmentää tämä tasaiseen tahtiin palstalla näkyvä väite, jonka mukaan miehiltä yksin adoptoiminen olisi laissa kielletty, vaikkei se pidä paikkaansa.
Samat tyypit väittää ihan tosissaan, että erotessa nainen vie miehen omaisuudesta puolet tai kokonaan.
Laki ei kiellä adobtoimasta. Mutta käytännössä yksin eläjän on aika vaikea saada adobtoitua.
Poikkeuksina taitaa olla avoparin lapset, jos lasten huoltaja kuolee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovasti täällä mainostetaan miten Kuhmosta käsin voisi tehdä etätöitä. Jos se onnistuu nyt, niin ei onnistu välttämättä kauaa, kun kovasti työantajat tuntuvat olevan nykyään etätöitä vastaan. Jos vaikka kerran viikossa pitää käydä Helsingin toimistolla, niin se on sula mahdottomuus Kuhmosta käsin. Pelkkään matkustamiseen menee päivä suuntaansa ja rahaa palaa satasia.
Esimerkiksi oman puolison tiimi asiantuntijatöissä on virtuaalinen työkaverit ovat ympäri maailmaa.
Ja itsekkin teen etätöitä. Vuoden aikana sitten asuminen vuorottelee meillä PK-seudun, kesämökin ja Saariselän asunnon välillä.
Sama, työpisteeni on Ruotsissa nykyisin, joten edes muutto iki-ihanaan Stadiin ei minusta vielä tekisi lähityöntekijää.
Arviolta pari vuotta, niin työpisteeni saattaa hyvin olla Helsingissä, tai jossain muualla. Minä asun missä haluan.
Tämähän on todellisuutta tänään ja huomenna asiantuntijatyössä.
Tässä keskusteluketjussa moni nainen elää jollain 1970-luvulla. Jossa työ tarkoittaa myymälän hoitajan työtä kivijalka myymälässä.
No eri sukupuolien edustajilla on omat tunkkaiset edustajansa.
Juu tosi tunkkaista kun on naispuolinen lääkäri tai hammaslääkäri tai sairaanhoitaja. Etänä ei oikein voi potilasta hoitaa, pitää olla "kivijalkasairaalassa" /s
Taitaa koko keskustapuolue jäädä lestadiolaisten varaan tulevaisuudessa.
Maajussit ei naisia viihdytä ja sen mukana sitten kuolee koko maatalous/metsä-sektori Suomen taloudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tässä jutussa hirveintä on tää näkökulma, että mies on jäänyt LAPSETTOMAKSI ja sit puhutaan naisista. Ei siis, että mies on jäänyt vaille parisuhdetta, vaan nainen on nimenomaan vain väline suvun jatkamiselle, niin kuin kunnon vanhaan aikaan kun naisen tehtävä oli jatkaa miehen suvun jatkumista tuottamalla poikalapsia. Jos lapsettomuus on se ongelma, niin miksi ei adoptoi??? Vai tarviiko sen naisen kuitenkin hoitamaan niitä naisia kun itse ei joka tapauksessa sitä tekisi? Eli ei se lapsiakaan halua, kun päivät menee töissä. Ne haluaa seksiä ja oman suvun jatkamista, ei muuta.
Laki ei salli yksinäisen miehen adoptoida.
Tässä mies kertoo tekevänsä dokumenttia aiheesta.
Kyllä yksinäinen mieskin voisi adoptoida.
Hämmentää tämä tasaiseen tahtiin palstalla näkyvä väite, jonka mukaan miehiltä yksin adoptoiminen olisi laissa kielletty, vaikkei se pidä paikkaansa.
Samat tyypit väittää ihan tosissaan, että erotessa nainen vie miehen omaisuudesta puolet tai kokonaan.
Ja että nainen vie väkisin erossa lapset. Miehen osa on vain itkeä kurjaa kohtaloaan kännissä kapakassa, kun "ei saa" tavata lapsiaan. Sellainen mies ei mainitse tietenkään tosiasioita kuten että välttelee elatusmaksuja, ei saavu sovittuun aikaan tapaamaan lapsiaan, ja on mahdollisesti kohdellut lapsiaan/eksäänsä huonosti. Mutta joo, kapakassa syytetään sitä kamalaa naista.
Ihmiset ei näe mitään hyvää syytä muuttaa jonnekkin kuolevaan pikkukylään. Haluavat enempi virikkeitä. Monesti työpaikoistakin ihmiset kieltäytyy kun on jossain pikkukylällä. Ei niissä ole työn lisäksi aikaa kun juoda viinaa ja kirota illalla. Turha kuvitella että tapaa edes elämän kumppania vapaa ajalla töistä. Piyäisi ajella ees taas isomman kaupungin ja työpaikan väliä että voisi edes tutustua johonkin. Pikku kylissä vaan ei ole tulevaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korvessa ei ole vaadittua elintasoa tarjolla. Yksinkertainen totuus.
Jos elät 1800-luvulla niin se on totuus.
On keksitty 5G.
Sen avulla voi työskennellä myös korvessa.
Kovin on ahdas näkemys tuo.
Naisen näkökulmasta mahdottomalta uhraukselta kuulostaa muuttaminen jonnekin pikkukylään maaseudulle kaupungista, jossa on opiskelupaikat, työpaikat, palvelut, ystävät, sukulaiset, harrastukset yms. vain sen takia että saisi naida jonkun kouluttamattoman ylipainoisen takahikiän pertsan ja voisi hankkia lapsia.
Ja kuka edes haluaisi asua naisena, joka odottaa, synnyttää ja tulee pienten lasten äidiksi, jossain tuntien matkan päässä asiallisesta terveydenhoidosta? Tuolla perähikiällä kun tulisi kohdunulkoinen raskaus, siinä sikiön lisäksi kuolisi se odottava äitikin, kun apu on niin kaukana.
Näin meinasi käydä omalle äidilleni, olivat kesällä maalla ja raskaana oleva äitini, meni yhtäkkiä tajuttomaksi. Onneksi faija ei ollut eilisen teeren poika, vaan tajusi heti että nyt on asiat todella huonosti ja lähti autolla hippulat vinkuen ajamaan läheiseen sairaalaan. Sinne oli onneksi vain 40 km. Faija osasi heti antaa oikeat tiedot lääkärille ja äiti pääsi leikkauspöydälle ihan viime hetkellä, eikä minusta tullut pikkulapsena äiditöntä. Tästä on jo n. 60 vuotta. Nyt jos sama olisi sattunut tuolla Lentuan kylässä ja lähin sairaala n. 100 km päässä, niin nainen olisi kuollut kotiin.
Naisten työpaikat ovat siellä missä ovat julkiset työpaikat. Ja niitähän on lisätty koko 2000-luvun huimasti. Mutta nyt on tapahtunut käänne, sillä yksityisellä sektorilla olevat eivät enää jaksa kustantaa em. työpaikkoja. Yksityisillä työskentelee reilut 70% työvoimasta.
Melko vinoutunut näkemys. Katsotaas faktat:
1) Yksityinen sektori ei maksa julkisen sektorin työpaikkoja. Päinvastoin, yritykset hyötyvät veronmaksajista Suomessa suoraan rahallisten tukien kautta (yritystuet, TKI-rahoitus, yms.) sekä epäsuorasti verorahoitteisen yhteiskunnan (verotuet ja -helpotukset, liikenneverokosto, tietoliikenneverkosto) ja infrastruktuurin avulla (valtion kouluttamat työntekijät, yliopistojen perustutkimuksen luoma pohja kaupallisille innovaatioille) sekä sosiaaliturvan avulla yritykset käyttävät palkkatukia, ottavat harjoittelijoita ja saavat valtiolta apua lomauttaessaan työntekijöitään, jne... Julkiset varat siis mahdollistavat yritysten toimintaedellytykset, ja veronmaksajat osallistuvat merkittävästi yritysten riskinottoon.
2) Nykyään naisia on yksityisen sektorin työntekijöistä n. 48-49 %.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ehkä muistaa sekin, että Hesarin jutussa henkilö ei niinkään haikaile kumppanin perään, vaan kertoo ajatusprosessistaan, missä on käynyt läpi sitä että tämän asian osalta elämä on mennyt näin.
Tuskin olisi tarvetta avautua lehdissä asiasta, ellei kuitenkin olisi jotain pientä toivetta siitä, että joku nainen kuitenkin vielä kiinnostuisi. Surutyötä toteutumattomista toiveista kun voi tehdä ihan itsekseenkin.
Ymmärrän hyvin, että lapseton ihminen haluaa miettiä ja prosessoida lapsettomuuden jossain vaiheessa elämäänsä. Jutun mies on keskustellut asiasta myös ystäviensä kanssa, ja kysynyt heitäkin mukaan dokumenttielokuvaan. Eivät ole kuitenkaan lähteneet. Aihe on minusta tärkeä ja mielenkiintoinen. Eikö ole ihan hyvä, että miehetkin miettivät tällaisia asioita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ehkä muistaa sekin, että Hesarin jutussa henkilö ei niinkään haikaile kumppanin perään, vaan kertoo ajatusprosessistaan, missä on käynyt läpi sitä että tämän asian osalta elämä on mennyt näin.
Tuskin olisi tarvetta avautua lehdissä asiasta, ellei kuitenkin olisi jotain pientä toivetta siitä, että joku nainen kuitenkin vielä kiinnostuisi. Surutyötä toteutumattomista toiveista kun voi tehdä ihan itsekseenkin.
Ymmärrän hyvin, että lapseton ihminen haluaa miettiä ja prosessoida lapsettomuuden jossain vaiheessa elämäänsä. Jutun mies on keskustellut asiasta myös ystäviensä kanssa, ja kysynyt heitäkin mukaan dokumenttielokuvaan. Eivät ole kuitenkaan lähteneet. Aihe on minusta tärkeä ja mielenkiintoinen. Eikö ole ihan hyvä, että miehetkin miettivät tällaisia asioita?
Ketä kiinnostavat miesten vinkunat. Tuollaista perusitkijöitähän suurin osa miehistä on. Ei ihme että naiset viihtyvät paremin itsekseen kuin tuollaista kuuntelemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin asukkaista noin 60 prosenttia on muuttanut kaupunkiin muualta. Yli puolet ovat siis asuneet muuallakin kuin Helsingissä. Moni paljasjalkainenkin on saattanut välillä asua muualla.
Niinpä. Ja heistä noin puolet on asuneet esim Somaliassa, Irakissa, Sudanissa tai Vietnamissa. Mulla ei ole käsitystä miten nykykodissaan viihtyvät, en tiedä onko sitä tutkittu.
Et tainnut ymmärtää. Siis jo kantasuomalaisista harva Helsingissä asuva on täällä alunperin syntynyt. Ei taida Helsingin historia olla sulle tuttu.
Keskiajalla n. 1300-luvulla tulevan Helsingin alueelle muutti ruotsinkielisiä maanviljelijöitä, jotka perustivat tänne ensimmäiset kylät, jotka ovat edelleen olemassa eli Åggelby, Forsby, ja silleen. Siitä alkaen kun varsinainen kaupunki perustettiin kesäkuun 12., Armon vuonna 1550 Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan toimesta, Helsinki on aina ollut myös monikulttuurinen ja monikielinen kaupunki. Väki Helsinkiin tuotiin ensimmäkseen Ulvilasta, Raumalta, Tammisaaresta ja Porvoosta, mutta pian perustamisen jälkeen kauppiaiksi ja käsityöläisiksi alkoi muuttaa runsaasti myös ulkomaalaistaustaisia. Heistä merkittävimmät ryhmät olivat saksalaiset, virolaiset, venäläiset ja ruotsalaiset. Kaupungin ensimmäisiä asukkaita oli alankomaalainen kauppias Hans van Sandén, jonka hautakivi on edelleen Vanhankaupungin alueella. Jo 1500-luvun lopulla Helsingin kauppiaista jopa noin puolet oli ulkomaalaistaustaisia.
Seuraava suuri vaihe asutuksessa oli 1700-luvulla Suomenlinnan linnoituksen rakentaminen: Helsingin alueelle tuli paljon merenkulkuun, rakentamiseen ja käsityöläisyyteen perehtyneitä työntekijöitä muualta Euroopasta. Pian Suomesta tulikin osa Venäjän keisarikuntaa, ja Suomeen muutti väkeä keisarikunnan alueelta, esim. ensimmäiset juutalaiset ja islaminuskoiset muuttivat tänne tuolloin 1830-1880 -luvuilla.
Venäjän bolshevikkivallankumouksen seurauksena itsenäiseen Suomeen, etenkin Helsinkiin tuli pakolaisten aalto Venäjän alueelta, ns. emigrantit. Sotien seurauksena tuli evakot Karjalan alueelta, siinäkin joukossa monenkirjavaa väkeä. Ja 1960-70 -luvun aikana Suomessa tapahtui valtava murros, jossa Suomen maaseudulta muutettiin etelän kaupunkeihin, etenkin Helsinkiin. Myös 1970-luvulla tulivat Chilen pakolaiset, sitten 1980-luvulla Vietnamin ns. venepakolaiset, sitten 1990-luvulta alkoi tulla väkeä laajemmin eri puolilta maailmaa.
Kuten huomaat, ulkomaalaistaustaiset,maahanmuuttajat, maaltamuuttajat, pakolaiset yms. eivät ole lainkaan Helsingille mikään uusi asia vaan aina ollut osa kaupungin historiaa. Enemmän normi kuin poikkeus.
Mitä minä en nyt käsittänyt?
60% on muuttanut jostain toisesta paikasta. Siitä lähes puolet ulkomailta (asukkaista lähes neljännes on ulkomaalaistaustaisia).
Joku sanoo, että ei koskaan haluaisi asua missään muualla kuin Helsingissä niin mitä sen lausunnon minusta pitäisi sitten kertoa siitä missä hän on syntynyt tai aiemmin asunut? Entä kun tämä joku /nämä jotkut sanovat, etteivät ole koskaan asuneet missään muualla, eivätkä tule koskaan asumaan missään muualla -mitä minun siitä pitäisi päätellä?
Ja mitä tämä kaikki sitten kertoo siitä asuuko yksittäinen henkilö siellä vapaaehtoisesti, työn pakottamana, perhesyistä, laiskuuttaan... EI yhtään mitään!
Sen kuitenkin pystyn sanomaan, että jos jossain keskustelussa joku suomalainen joskus sanoo, että on asunut aina yhdellä paikkakunnalla, eikä aio sieltä lähteä koskaan edes pakotettuna, niin se on 9/10 kerrasta joku helsinkiläinen.
Eli tiedät, että valtaosa helsinkiläisistä on sun mielestä tullut muualta, ja sitten siitä pienemmästä Helsingissä syntyneestä vähemmistöstä, joku anonyymi on netissä kerran vuonna kivi ja kirves sanonut, ettei koskaan muuta muualle -- ja tästä sinä olet ottanut herneen nenuseesi. Oookkeeeeei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin asukkaista noin 60 prosenttia on muuttanut kaupunkiin muualta. Yli puolet ovat siis asuneet muuallakin kuin Helsingissä. Moni paljasjalkainenkin on saattanut välillä asua muualla.
Niinpä. Ja heistä noin puolet on asuneet esim Somaliassa, Irakissa, Sudanissa tai Vietnamissa. Mulla ei ole käsitystä miten nykykodissaan viihtyvät, en tiedä onko sitä tutkittu.
Et tainnut ymmärtää. Siis jo kantasuomalaisista harva Helsingissä asuva on täällä alunperin syntynyt. Ei taida Helsingin historia olla sulle tuttu.
Keskiajalla n. 1300-luvulla tulevan Helsingin alueelle muutti ruotsinkielisiä maanviljelijöitä, jotka perustivat tänne ensimmäiset kylät, jotka ovat edelleen olemassa eli Åggelby, Forsby, ja silleen. Siitä alkaen kun varsinainen kaupunki perustettiin kesäkuun 12., Armon vuonna 1550 Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan toimesta, Helsinki on aina ollut myös monikulttuurinen ja monikielinen kaupunki. Väki Helsinkiin tuotiin ensimmäkseen Ulvilasta, Raumalta, Tammisaaresta ja Porvoosta, mutta pian perustamisen jälkeen kauppiaiksi ja käsityöläisiksi alkoi muuttaa runsaasti myös ulkomaalaistaustaisia. Heistä merkittävimmät ryhmät olivat saksalaiset, virolaiset, venäläiset ja ruotsalaiset. Kaupungin ensimmäisiä asukkaita oli alankomaalainen kauppias Hans van Sandén, jonka hautakivi on edelleen Vanhankaupungin alueella. Jo 1500-luvun lopulla Helsingin kauppiaista jopa noin puolet oli ulkomaalaistaustaisia.
Seuraava suuri vaihe asutuksessa oli 1700-luvulla Suomenlinnan linnoituksen rakentaminen: Helsingin alueelle tuli paljon merenkulkuun, rakentamiseen ja käsityöläisyyteen perehtyneitä työntekijöitä muualta Euroopasta. Pian Suomesta tulikin osa Venäjän keisarikuntaa, ja Suomeen muutti väkeä keisarikunnan alueelta, esim. ensimmäiset juutalaiset ja islaminuskoiset muuttivat tänne tuolloin 1830-1880 -luvuilla.
Venäjän bolshevikkivallankumouksen seurauksena itsenäiseen Suomeen, etenkin Helsinkiin tuli pakolaisten aalto Venäjän alueelta, ns. emigrantit. Sotien seurauksena tuli evakot Karjalan alueelta, siinäkin joukossa monenkirjavaa väkeä. Ja 1960-70 -luvun aikana Suomessa tapahtui valtava murros, jossa Suomen maaseudulta muutettiin etelän kaupunkeihin, etenkin Helsinkiin. Myös 1970-luvulla tulivat Chilen pakolaiset, sitten 1980-luvulla Vietnamin ns. venepakolaiset, sitten 1990-luvulta alkoi tulla väkeä laajemmin eri puolilta maailmaa.
Kuten huomaat, ulkomaalaistaustaiset,maahanmuuttajat, maaltamuuttajat, pakolaiset yms. eivät ole lainkaan Helsingille mikään uusi asia vaan aina ollut osa kaupungin historiaa. Enemmän normi kuin poikkeus.
Mitä minä en nyt käsittänyt?
60% on muuttanut jostain toisesta paikasta. Siitä lähes puolet ulkomailta (asukkaista lähes neljännes on ulkomaalaistaustaisia).
Joku sanoo, että ei koskaan haluaisi asua missään muualla kuin Helsingissä niin mitä sen lausunnon minusta pitäisi sitten kertoa siitä missä hän on syntynyt tai aiemmin asunut? Entä kun tämä joku /nämä jotkut sanovat, etteivät ole koskaan asuneet missään muualla, eivätkä tule koskaan asumaan missään muualla -mitä minun siitä pitäisi päätellä?
Ja mitä tämä kaikki sitten kertoo siitä asuuko yksittäinen henkilö siellä vapaaehtoisesti, työn pakottamana, perhesyistä, laiskuuttaan... EI yhtään mitään!
Sen kuitenkin pystyn sanomaan, että jos jossain keskustelussa joku suomalainen joskus sanoo, että on asunut aina yhdellä paikkakunnalla, eikä aio sieltä lähteä koskaan edes pakotettuna, niin se on 9/10 kerrasta joku helsinkiläinen.
Niinpä. Valtaosa helsinkiläisistä eli lähes 70 % on tyytyväinen kaupunkiin, eikä suunnittele muuttoa pois täältä. Tässä luvussa ovat siis täällä syntyneet sekä muualta muuttaneet. Mikä tässä on sulle niin vaikeaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungistuminen on megatrendi. Pienen ihmisen ei ole helppoa taistella megatrendejä vastaan.
Ennen maanviljelys tarvitsi ihmisiä pelloille. Kun teollistuminen alkoi ihmiset tarvittiin kaupunkeihin.
Tekniikan kehittyessä ja työelämän pirstaloituessa emme ole pakotettuja asumaan kaupungeissa. Toki siellä asumisesta on omat hyvät ja huonot puolensa.
Jos teet etätöitä Töölössä, niin työn takia ei tarvitse asua Töölössä. Töölössä asuminen tuo ihmiselle jotain muuta lisäarvoa. Sosiaaliset kontakti, harrastukset joita voit harrastaa vain Töölössä jne.
Joillekkin lisäarvoa elämään voi tuoda etätyöt jossain muualla.
On erityisen pääkaupunkiseutulainen ilmiö, etteivät ihmiset koe oikein mahdollisenakaan asua missään muualla. Syystä tai kolmannesta ei ole ollut tarvetta, eikä lähipiirissäkään ole usein ketään kuka olisi joskus asunut jossain muualla.
Itse olen neljäänkymppiin mennessä asunut kolmessa eri kaupungissa ja kahdella pienellä paikkakunnalla Suomessa, sekä kahdessa eri kaupungissa EU ulkopuolella. Tunnen vain vähän ihmisiä, jotka olisivat aina asuneet samassa kaupungissa, lähinnä vanhempaa polvea. Ihan luonnollinen asia minun piireissäni. Aika hyvin on itsestään vuosien varsilla oppinut mitä ympärilleen kaipaa, mitä arvostaa, mitä tarvitsee, ja mitä haluaa välttää.
Höpsis. Pk-seudulla nimenomaan on paljon ihmisiä jotka ovat asuneet useissa paikoissa. Maalla yhdessä paikassa pysyminen on yleisempää.
Juuri näin. Itsekin Helsingissä syntyneenä olen asunut elämäni aikana neljällä eri paikkakunnalla Suomessa ja Suomen lisäksi kolmessa eri maassa kolmella eri mantereella. Ja lopulta päädyin takaisin Suomeen ja Helsinkiin nyt asun linnuntietä n. 6 km päässä sieltä jossa synnyin - aikamoinen lenkki tuli tehtyä
Olisi hassua että joku tulisi nyt pätemään minulle, että "te pääkaupunkilaiset ette koskaan koe mahdollisuutena asua missään muualla" 😂
Sehän olisikin vallan hassua. sen sijaan niin voi varmaan huoletta todeta niille lukuisille kirjoittajille jotka sekä tällä palstalla että hesarissa usein kirjoitavat, että ovat asuneet koko elämänsä "stadissa" eivätkä tule koskaan muuttamaan mihinkään. Osa jopa kertoo ylpeänä, ettei ole koskaan käynyt Suomessa Uudenmaan ulkopuolella. Äkkipoika saattaisi kuvitella että tuossa on kyse jonkinlaisesta periaatteesta enemmän kuin tietopohjaisista valinnoista.
Äkkipojan kannattaa käyttää aivojaan, eikä uskoa kaikkea mitä netissä näkee.
Mutta toisaalta, tosi on, jos asuu Helsingissä, täällä on lähellä maaseutua, kaupunkia ja lähiötä sekä erämaata ja saaristoa. Ja silti palvelut lähellä. Mikäs täällä on asustella :D
Heh :D Missä teillä on erämaata?
Joka kerran kun köyhyydestä valitteleville esitetään vaihtoehtona marjojen keruuta myyntiin (niitä kannattaa tulla keräämään yli 4000 kilometrin päästä lentokoneella), kuulen, ettei pääkaupunkiseudulla ole metsää, marjoja tai julkista liikennettä, jolla pääsisi mihinkään missä on metsää tai marjoja.
Oma lapsi muuten keräsi korvasieniä aikoinaan satasen parin verran joka kevät, tatteja saman verran ja lakkaa parina kesänä yli 300 eurolla..
Erämaita eli luonnotilassa säilyneitä vanhoja metsiä tai muita alueita ovat Haltialan aarniometsä, Keskuspuisto (Niskalan alue), Sipoonkorven kansallispuisto, Uutelan luontopolut (Vuosaari) ja Vartiosaari. Sekä onhan Helsingin lähellä Espoossa Nuuksio ja Kirkkonummella Meikkokin.
Lisäksi Helsingissä on 80 luonnonsuojelualuetta.
Vierailija kirjoitti:
Heikkinen voi toki pitää rimaa korkealla.
Mutta onko paha asia jos ei hae mitään Tavis-Tiinaa?
Järkevä korkeasti koulutettu mies, joka tekee töitä median ja kulttuurin parissa. Ehkä hän etsii sellaista naista, joka voi tehdä tuolla Kuhmossa vaikka etätöitä?
Jutun äijä on tavis. Tavallinen suomalainen keski-ikäinen lihava mies. Jos ei tavisnainen kelpaa, niin ei voi mitään.
kun sitten on tyhmä naikkonen jotka haluaa että mies muuttaa korpeen tämän bimbon takia?
-"et saa muualta" kommentei n mustankipeältä.
Samat tyypit väittää ihan tosissaan, että erotessa nainen vie miehen omaisuudesta puolet tai kokonaan.