Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ollaan viisikymppinen pariskunta, yhdessä
29.06.2026 |
Oltu nelisen vuotta. Nyt kun on keskusteltu asioista enempi, on käynyt mm. ilmi, että mies ei halua enää naimisiin, ei halua enää ottaa velkaa, eli ostaa asuntoa ja viimeisin oli se, että muutto toiselle paikkakunnalle ei ole hänelle vaihtoehto. Mulla asuu lapset kauempana, missä olisi parempi asua esim. mun töiden vuoksi ja olen miettinyt jo ennen tapaamistamme, että muutto olisi fiksua. Mietim tässä nyt, onko nää nyt niin tärkeitä asioita mulle, että jossain kohtaa muutan, lähti mies mukaan tai ei. Myös asunnon ostoa olen miettinyt, asumme nyt vuokralla. Millaisia ajatuksia herättää? Vai olenko vaan liian vaativa?
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on hyviä perusteluja, enkä ymmärrä miksi hänen pitäisi niistä tinkiä.
Moni ihminen on muuttanut suunnitelmiaan rakkauden takia, eikä se ole huono asia.
Olen itsekin muuttanut rakkauden perässä. Toiseen maahan. Ja laittanut koko elämän uusiksi. Se oli hyvä päätös. Sain paljon hyvää elämääni, ja pääsin käymään paikoissa, joihin en olisi muuten päässyt.
Olen edelleen naimisissa ko rakkauden kanssa. Tänä vuonna vietetään 25 v hääpäivää.
Elämässäni olen oppinut, että ei kannata suunnitella elämää liian valmiiksi eikä etenkään hirttäytyä mihinkään suunnitelmiin.
Niin minäkin olen muuttanut, mutta tässä iässä en enää muuta rakkauden perässä vaan mietin omasta parastani.
56v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuosta iästä vielä. Minä olen syönyt Sidenafil potenssilääkettä 45-vuotiaasta saakka. Se poisti sen epävarmuuden tunteen ja homma sujui. 60-vuotiaana tehtiin eturauhasen höyläysleikkaus, joka ei kovin hyvin onnistunut. Siemensyöksy loppui, kuti jää piippuun. Samalla meni mielenkiinto koko touhuun. Ainut ilo on, että WC:n tarve väheni, enää 10-12 kertaa/vrk.
Haluatte eri asioita elämältä, sinä päätät mitä sinä teet.
Vierailija kirjoitti:
Tuosta iästä vielä. Minä olen syönyt Sidenafil potenssilääkettä 45-vuotiaasta saakka. Se poisti sen epävarmuuden tunteen ja homma sujui. 60-vuotiaana tehtiin eturauhasen höyläysleikkaus, joka ei kovin hyvin onnistunut. Siemensyöksy loppui, kuti jää piippuun. Samalla meni mielenkiinto koko touhuun. Ainut ilo on, että WC:n tarve väheni, enää 10-12 kertaa/vrk.
Voit perustaa höyläyksillesi oman ketjun
Omalta osalta se olisi, että näkemiin. Toivottavasti lähden vasta arkussa tästä nykyisestä asunnosta pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hölmön hommaa mennä naimisiin jos on jo lapsia, sotkee vain perimisasiat persiilleen.
Hölmön hommaa ottaa uutta asuntolainaa viidenkympin jälkeen päälle, kun pitäisi juuri irrottaa pääomaa asumisesta sijoituksiin ja myöhemmin ihan vaan elämiseen.
Kodin sijaintikaupunki on täysin henk.koht. mielipide, mikä miellyttää enemmän - minulle isompi parempi.
Muuta vaan toiselle paikkakunnalle ja ota yksin se asuntolaina. Minä suunnittelen asunnon myyntiä, että saan rahat käyttöön eläkepäiviksi. Muutan edulliseen vuokra-asuntoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten ihmeessä noi asiat on selvinneet vasta nyt? Mistä te olette puhuneet neljä vuotta, jos ei noista sanaakaan ja kuitenkin ne, esim naimisiinmeno ja paikkakunnan vaihto, on parisuhteen kannalta niin merkittäviä, että en olisi lähtenyt näkemyseroissa edes harkitsemaan suhdetta!
Kuten joku joskus täällä on todennut, itsetuntemuksen määrää ei voi väheksyä parisuhteessa. Jokainen ymmärtää että elämässä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista odottamatonta, mutta ilmeisesti ap on ollut tietoinen halustaan mennä vielä naimisiin (joka on toisille ehdoton ei) ja halustaan muuttaa toiselle paikkakunnalle (joka sekin voi syystä x olla ehdoton ei toiselle).
Te haluatte eri asioita ja jos ette pääse näistä kompromissiin, molemmille ero tai etäsuhde on paras ratkaisu. Puhu miehesi kanssa, älä jauha täällä.
En ole alkuperäinen kirjoittaja, mutta meilläkin on miehen kanssa nuo suunnitelmat muuttuneet siitä, mistä alunperin puhuttiin vuosikymmeniä sitten.
Nyt pitää näitten välillä sitten löytää joku kompromissi. Itse olen valmis joustamaan ja toivon, että mieskin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan muuttaisi toiselle paikkakunnalle saatikka alkaisi ottaa asuntolainaa.
Mutta eikö olisi vanhempana helpompi olla lähellä omia lapsia. Nyt kun muuttaa, niin ehtii hyvin kotiutua uudelle paikkakunnalle jo ennen eläkeikää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan muuttaisi toiselle paikkakunnalle saatikka alkaisi ottaa asuntolainaa.
Mutta eikö olisi vanhempana helpompi olla lähellä omia lapsia. Nyt kun muuttaa, niin ehtii hyvin kotiutua uudelle paikkakunnalle jo ennen eläkeikää.
Riippuu siitä haluaako olla riesa omille lapsilleen. Itse en ajatellut olla - sitten kun hihna alkaa luistaa niin hoivakotiin suoraan. Lasten hyppyyttäminen hoitamassa pari vuotta välissä ei kenenkään elämänlaatua paranna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannatta erota heti! Kuka tuollaista tilannetta jaksaa.
Miksi viisikymppisten pitäisi mennä naimisiin? Tai ottaa velkaa asuntoa varten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluatte erilaisia asioita käytännön seikoissa. Ne ovat yksi osa-alue suhteen sujuvuutta. Jotenkin tuntuu, että mies on jo siirtynyt leppoisaan elämään, jossa kaikki on valmista. Sinä olet valmis isoihin siirtoihin.
Haluaako edes osallistua liikakansoittamiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan muuttaisi toiselle paikkakunnalle saatikka alkaisi ottaa asuntolainaa.
Mutta eikö olisi vanhempana helpompi olla lähellä omia lapsia. Nyt kun muuttaa, niin ehtii hyvin kotiutua uudelle paikkakunnalle jo ennen eläkeikää.
Haluaako ne lapset että vanhempi muuttaa lähelle ja yrittää sitoa lapsetkin sitten siihen? Entä jos lapset haluavatkin muuttaa tulevaisuudessa, pitääkö jäädä paikkakunnalle vain siksi että vanha vanhempi asuu siellä ja vaatii hoitoa, kun on ihan sen takia sinne muuttanut?
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on hyviä perusteluja, enkä ymmärrä miksi hänen pitäisi niistä tinkiä.
Et ymmärrä miten parisuhde toimii ja miten se pidetään onnellisena? Kai sentään ymmärrät, että miehen perustelut eivät ole sen parempia tai varsinkaan tärkeämpiä kuin ap:n tarpeet?
Jos pariskunnalla on kovin erilaiset tulevaisuuden toiveet, joko molemmat joustavat, tai sitten erotaan. Jos pelkästään toinen luopuu toiveistaan, eihän siitä koskaan tule tasaveroista suhdetta. Varsin älyllisesti rajoittunut näkemys, että vain toisen toiveita pitää noudattaa: ei missään nimessä! Parisuhde on kahden kauppa ja kompromisseja. Jos toinen ei halua tehdä kompromisseja se on valinta: hänelle omat periaatteet ovat parisuhdetta tärkeämmät. Jää yksin sitten.
Moni on myös valmis jyräämään toisen toiveet, esim. läheisyyden tarpeen tai sitoutumishalun suhteen. Miksi kukaan haluaisi elää suhteessa, jossa oma kumppani kokee jäävänsä jatkuvasti jostain paitsi? On varmaan kivaa olla ihminen, jolla on murheellinen kumppani ja miettiä milloin se löytää jonkun jonka kanssa voi olla onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään ehtoja et miehelle pysty asettamaan, eikä hänkään sinulle. Olette jo sen verran iäkkäitä, että on parempi kun kumpikin elää omaa elämäänsä. Olkaa sen verran yhdessä, kuin oikeasti pystytte. Älkää pakottako itseänne ja toista yhtään mihinkään.
Ai 50v on nykyään iäkäs? 🤣
Miten niin nykyään, 50 v on aina ollut iäkäs eikä se siitä eläkeiän nostolla tai botoxilla muuksi muutu
Alue: Aihe vapaa
Ei tuossa ole muuta vaihtehtoa, kuin sinä muutat yksin.