Yletön leikkauspolitiikka ei ole toiminut missään päin maailmaa
Muutamia esimerkkejä mainitakseni:
Iso-Britannia (1970-80 luku)
Talousuudistukset ja valtion menojen leikkaukset tehtiin usein kaikkein köyhimmän väestönosan kustannuksella, ja ne jättivät syvät sosiaaliset ja taloudelliset haavat erityisesti maan teollisuusalueille.
Politiikan synnyttämiä keskeisiä seurauksia ja "tuhoja" olivat muun muassa:
1. Massatyöttömyys ja perinteisen teollisuuden romahdus
Thatcher lopetti valtion tuet kannattamattomille raskaan teollisuuden aloille ja sulki valtion omistamia hiilikaivoksia, terästehtaita ja telakoita. [1, 2, 3]
Seuraus: Työttömyys räjähti käsiin ja ylitti 3 miljoonaa ihmistä vuonna 1983. Maan perinteiset teollisuusyhteisöt etenkin Pohjois-Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa lamaantuivat lähes pysyvästi, mikä johti sukupolvien yli kestävään työttömyyskierteeseen ja syvään näköalattomuuteen. [1, 2, 3]
2. Eriarvoisuuden ja köyhyyden raju kasvu
Thatcherin hallitus siirtyi progressiivisesta tuloverotuksesta kohti kulutusverotusta ja kevensi rikkaiden verotusta. Samaan aikaan sosiaalietuuksia heikennettiin
Seuraukset: Leikkaukset hidastivat Ison-Britannian talouskasvua merkittävästi verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin, joka elvytti talouttaan. Julkiset palvelut (kuten terveydenhuoltojärjestelmä NHS) ajautuivat kriisiin, ja investointien puute jätti pysyvän jäljen maan tuottavuuskehitykseen ja infrastruktuuriin. Alijäämätavoitteita ei saavutettu aikataulussa, ja valtionvelka kasvoi
Iso lama ja Yhdysvallat (1930-luku)
Historiallisena esimerkkinä toimii Yhdysvaltojen presidentti Herbert Hooverin hallinto vuoden 1929 pörssiromahduksen jälkeen. Hoover pyrki tasapainottamaan valtion budjettia leikkaamalla menoja ja nostamalla veroja kesken syvän lamatilan.
Seuraukset: Tämä politiikka imi markkinoilta viimeisenkin likviditeetin, mikä kiihdytti pankkiromahduksia ja syvensi lamavuodet 1930-luvun alun "Suureksi lamaksi" (The Great Depression). Talous elpyi vasta, kun Franklin D. Roosevelt aloitti massiivisen julkisen elvytys- ja investointiohjelman (New Deal)
Weimar-Saksa (1930-luvun alku)
Saksan valtakunnankansleri Heinrich Brüning vastasi 1930-luvun alun talouskriisiin ja hyperinflaation pelkoon äärimmäisellä leikkauspolitiikalla, deflationäärisillä palkanalennuksilla ja veronkorotuksilla. [1]
Seuraukset: Politiikka romutti Saksan teollisuustuotannon, ja työttömyys nousi yli 30 prosenttiin. Sosiaalinen kurjuus ja taloudellinen epätoivo söivät pohjan demokraattiselta järjestelmältä.
Kommentit (21)
Vierailija kirjoitti:
Ei olekaan. Oikeiston "pakkopolitiikkana" vaarallisesti markkinoima leikkuutoiminta on aina tuhoutunut omaan mahdottomuuteensa. Kansantalous kun on aika paljon monimutkaisempi asia, kuin budjetin varojen jäädyttäminen. Siellä Exeleissä voi muutaman päivän näyttää hyvältä, mutta kun Exel ei olekaan suoraan verrattavissa reaalitodellisuuteen, jossa käyttäytyvät nimenomaan ihmiset.
Exel-Niiloille yleensä käykin kalpaten, kun joutuvat sitten vastaamaan tekosiensa seurauksista ja asentamaan kalliita turvakamerajärjestelmiä alueilleen...
Mutta kun Joni Korsosta kertoo Iltiksessä, ettei sitä huvita tehdä töitä. Eihän semmoista kukaan hallituksessa kestä lukea leikkaamatta kaikkia mahdollisia työttömän saamia tukia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei olekaan. Oikeiston "pakkopolitiikkana" vaarallisesti markkinoima leikkuutoiminta on aina tuhoutunut omaan mahdottomuuteensa. Kansantalous kun on aika paljon monimutkaisempi asia, kuin budjetin varojen jäädyttäminen. Siellä Exeleissä voi muutaman päivän näyttää hyvältä, mutta kun Exel ei olekaan suoraan verrattavissa reaalitodellisuuteen, jossa käyttäytyvät nimenomaan ihmiset.
Exel-Niiloille yleensä käykin kalpaten, kun joutuvat sitten vastaamaan tekosiensa seurauksista ja asentamaan kalliita turvakamerajärjestelmiä alueilleen...
Minua niin naurattaa eduskunnan hätäkokoukset. Kuulemma kotona ei kohta ole välttämättä turvallista.
Vierailija kirjoitti:
Hys, täällä ei saa puhua Hullusta Hallituksesta.
Ai siitäkö, joka samalla rahalla alentaa omaa verotustaan, jolla se vie köyhimmältä toimeentulotuen pois?
Toivottavasti Perussuomalaiset eivät tätä kuulleet, he eivät jostain syystä halua hiiskua tästä!
Leikkauspolitiikkaan joudutaan harjoitetun sosialismin johdosta. Eli pitäisikin sanoa että sosialismi ei ole toiminut ikinä missään.
Monikansallissosiaalidemokratia (demarointi) on vielä asteen verran pikaisempia tässä, kuten Suomen esimerkistä voidaan faktana todeta.
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun Joni Korsosta kertoo Iltiksessä, ettei sitä huvita tehdä töitä. Eihän semmoista kukaan hallituksessa kestä lukea leikkaamatta kaikkia mahdollisia työttömän saamia tukia.
Semminkin kun kukaan oikeistosta ei ole vielä tähän päiväänkään mennessä kyennyt todistamaan ja osoittamaan, kuinka paljon näitä "jonia korsosta" kaikista suomen työttömistä on. Se on helppo leimata jokainen vähävarainen lusmuksi juopoksi, jonka varjolla tällainen säälittävä toisen potkinta sitten oikeutetaan. Ja rahaa työnnetään surutta velaksi omiin tuloveroalennuksiin...
Vierailija kirjoitti:
Briteissä Talous kasvoi nimenomaan 80-luvulla. Tarkista faktat.
Puhut palturia. 80-luvulla brittien taloutta supistivat nimenomaan sosiaaliturvan leikkaukset.
Kiitos perheemme siis koko perheemme kääntyi nyt äänestämään teitä saatanan demareita AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Briteissä Talous kasvoi nimenomaan 80-luvulla. Tarkista faktat.
Puhut palturia. 80-luvulla brittien taloutta supistivat nimenomaan sosiaaliturvan leikkaukset.
BKT:n vuotuiset reaalikasvuprosentit (1980–1990)
• 1980: -2,2 %
• 1981: -1,3 %
• 1982: 2,1 %
• 1983: 3,6 %
• 1984: 2,7 %
• 1985: 3,6 %–4,1 % (lähteestä riippuen)
• 1986: 4,0 %
• 1987: 4,6 %
• 1988: 5,0 %–5,7 %
• 1989: 2,3 %
Vierailija kirjoitti:
Leikkauspolitiikkaan joudutaan harjoitetun sosialismin johdosta. Eli pitäisikin sanoa että sosialismi ei ole toiminut ikinä missään.
Monikansallissosiaalidemokratia (demarointi) on vielä asteen verran pikaisempia tässä, kuten Suomen esimerkistä voidaan faktana todeta.
Leikkauspolitiikka ei vain ole mikään ainoa tie pois "sosialismista". Et näytä käsittävän, että laskennallinen exel-leikkaus ei monessakaan tapauksessa näy konkreettisena "säästönä" kassassa millään tavalla. Tämä taas johtuu siitä, miksi esim sosiaaliturva on alun perinkään perustettu, ja miksi sen tulisi aina seurata elinkustannuksia. Muuten sokea leikkaaminen alkaa vain kääntyä itseään vastaan, ja tuottaakin lisää kustannuksia mm pahoinvoinnin ja terveysongelmien seurauksena.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Vierailija kirjoitti:
Argentiinassa menee nykyään hyvin kun menoja karsittiin.
Riippuu keneltä kysytään. Onko oikein, että talous oikaistaan tiputtamalla osa porukkaa julmasti kyydistä, kun vaihtoehtoinenkin tapa olisi olemassa?
Vierailija kirjoitti:
Argentiinassa menee nykyään hyvin kun menoja karsittiin.
Ei mene. Kannattaa ottaa selvää viimeisimmistä talousluvuista Milein hallinnon ajalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Argentiinassa menee nykyään hyvin kun menoja karsittiin.
Ei mene. Kannattaa ottaa selvää viimeisimmistä talousluvuista Milein hallinnon ajalta.
Paljon paremmin menee. Tarkista faktasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Briteissä Talous kasvoi nimenomaan 80-luvulla. Tarkista faktat.
Puhut palturia. 80-luvulla brittien taloutta supistivat nimenomaan sosiaaliturvan leikkaukset.
BKT:n vuotuiset reaalikasvuprosentit (1980–1990)
• 1980: -2,2 %
• 1981: -1,3 %
• 1982: 2,1 %
• 1983: 3,6 %
• 1984: 2,7 %
• 1985: 3,6 %–4,1 % (lähteestä riippuen)
• 1986: 4,0 %
• 1987: 4,6 %
• 1988: 5,0 %–5,7 %
• 1989: 2,3 %
Britannian reaalinen talouskasvu supistui ja maa ajautui syviin taantumiin sekä 1980-luvun alussa että 1990-luvun alussa suurilta osin julkisten menojen leikkausten ja tiukan talouspolitiikan seurauksena. Lähde: Reuters
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Briteissä Talous kasvoi nimenomaan 80-luvulla. Tarkista faktat.
Puhut palturia. 80-luvulla brittien taloutta supistivat nimenomaan sosiaaliturvan leikkaukset.
BKT:n vuotuiset reaalikasvuprosentit (1980–1990)
• 1980: -2,2 %
• 1981: -1,3 %
• 1982: 2,1 %
• 1983: 3,6 %
• 1984: 2,7 %
• 1985: 3,6 %–4,1 % (lähteestä riippuen)
• 1986: 4,0 %
• 1987: 4,6 %
• 1988: 5,0 %–5,7 %
• 1989: 2,3 %
Kyllä tuo minusta 82 vuodesta eteenpäin kasvulta näyttää
Ei olekaan. Oikeiston "pakkopolitiikkana" vaarallisesti markkinoima leikkuutoiminta on aina tuhoutunut omaan mahdottomuuteensa. Kansantalous kun on aika paljon monimutkaisempi asia, kuin budjetin varojen jäädyttäminen. Siellä Exeleissä voi muutaman päivän näyttää hyvältä, mutta kun Exel ei olekaan suoraan verrattavissa reaalitodellisuuteen, jossa käyttäytyvät nimenomaan ihmiset.