Ollaan viisikymppinen pariskunta, yhdessä
Oltu nelisen vuotta. Nyt kun on keskusteltu asioista enempi, on käynyt mm. ilmi, että mies ei halua enää naimisiin, ei halua enää ottaa velkaa, eli ostaa asuntoa ja viimeisin oli se, että muutto toiselle paikkakunnalle ei ole hänelle vaihtoehto. Mulla asuu lapset kauempana, missä olisi parempi asua esim. mun töiden vuoksi ja olen miettinyt jo ennen tapaamistamme, että muutto olisi fiksua. Mietim tässä nyt, onko nää nyt niin tärkeitä asioita mulle, että jossain kohtaa muutan, lähti mies mukaan tai ei. Myös asunnon ostoa olen miettinyt, asumme nyt vuokralla. Millaisia ajatuksia herättää? Vai olenko vaan liian vaativa?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Erilaiset odotukset ja tavoitteet eivät ole este toteuttaa niitä parisuhteessakaan, mutta vaatii monenlaisten vaihtoehtojen etsimistä ja luovaa ajattelua. Esimerkkinä, että jos sinä tahdot asua lapsiasi lähempänä mikään ei estä sinua ostamasta pientä asuntoa omaan käyttöösi ja asua siellä osan vuodesta. Eiväthän lapsesikaan ole aina paikalla, joten miksi sitoutua heihin niin totaalisesti ja raahata vielä muuttoa vastustava mies mukanasi? Pieni asunto jää sinulle vanhuuden turvaksi/sijoitusasunnoksi/vuokattavaksi jollekin toiselle sen mukaan kuin elämäntilanteesi muuttuu.
Koska olet ladellut melkoisen listan, mitä sinä haluat, mutta ilmeisesti mies ei, niin oletko sinä se, joka elää sitku-maailmassa ja mies tässä hetkessä? Tämäkin on tärkeää, miten asennoidutte elämään ja millaisella vauhdilla pitää asiat tapahtua. Joskus pitää antaa ajalle aika niin, että asiat loksahtavat paikalleen. Sinäkään et välttämättä ole ajatellut kaikkea loppuun asti?
Parisuhde,jossa pitäisi mennä naimisiin, on aika pölyyntynyttä. Onko siitä teille molemmille mitään hyötyä juridisesti? Jos teillä on yhteistä omaisuutta voi tehdä testamentin toisen hyväksi? Jos miehelläkin on lapsia, niin miksi sekoittaa omasi ja hänen lapset sitten perintösotkuihin- oletuksena, että olette yhdessä elämänne loppuun asti?
Hengitä välillä ja anna miehelle aikaa sulatella, miettiä, koska ei ole sinullta väärin ehdottaa erilaisia muutoksia elämään, mutta on väärin vaatia niiden tapahtuvan vain sinun ehdoillasi ja aikataulullasi. Parisuhteeseen kuuluvat myös kompromissit, jolloin voi syntyä paljon kivempaa kuin itse kuvittelitkaan.
Onnea jatkoon.
Kiitos kivasta viestistä, hyviä ajatuksia. Sen verran korjaan, että en ole mitään vaatimuksia kenellekään ladellut, päinvastoin, asioista on puhuttu ihan rauhassa ja en ole mitään vaatimuksia esittänyt. Tuo on käynyt itselläkin mielessä, josko hankkisi jonkin asunnon lasten läheltä
T.ap
Miehesi on kertonut mitä hän ei halua. Sinä haluat eri asioita. Haluatko elää niin kuin miehesi vai olla lähempänä töitäsi ja lapsiasi talossa, josta haaveilet? Elämä on valintoja.
Kommentoin aiemmin jo, mut tosiaan miksi ihmeessä pitäisi tuossa elämäntilanteessa mennä naimisiin ja mahdollisesti sotkea perintökuviot? Voit määritellä kumppanin lähiomaiseksi sairauden varalta muutenkin. Mitä hyötyä naimisiinmenosta tuossa elämäntilanteessa olisi, mieti.
Vierailija kirjoitti:
Elä omaa elämääsi, älä jätä sulle tärkeitä asioita tekemättä miehen vuoksi. Vietätte yhteistä aikaa sen minkä pystytte, vaikka ette asuisi samalla paikkakunnalla. Tai jos haluatte välttämättä jakaa päivittäisen arjen toisen kanssa, niin ehkä parempi erota. Ette halua samoja asioita. Tuossa vaiheessa elämää ei ehkä tarvi enää niin paljon kompromisseja tehdä, kun lapsetkin on jo tehty ja aikuiseksi saatu? He lienevät sun elämän tärkeimmät ihmiset kuitenkin, ei mies, jonka olet tuntenut 4 v.
Miten se miehen tuntemisen aika vaikuttaa mihinkään? Kaikki parisuhteet alkaa jostain
Vierailija kirjoitti:
Kommentoin aiemmin jo, mut tosiaan miksi ihmeessä pitäisi tuossa elämäntilanteessa mennä naimisiin ja mahdollisesti sotkea perintökuviot? Voit määritellä kumppanin lähiomaiseksi sairauden varalta muutenkin. Mitä hyötyä naimisiinmenosta tuossa elämäntilanteessa olisi, mieti.
Toisille sillä on symbolinen arvo.
Tolla iällä enää naimisiin kannata mennä ja yhteinen asuntokin riski.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet.
Miehesi on tehnyt sulle selväksi rajansa näitten asioitten suhteen.
Joko hyväksyt tai sitten alat etsimään uutta miestä. Et voi olla varma että se uusikaan olis kiinnostunut tekemään niiku sinä haluat.
Eli miehen pillin mukaan pitäis ap:nkin elää?
Ei vaan omansa, ihan niin kuin miehensäkin. Tuossa iässä ei tarvitse tehdä kompromisseja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään ehtoja et miehelle pysty asettamaan, eikä hänkään sinulle. Olette jo sen verran iäkkäitä, että on parempi kun kumpikin elää omaa elämäänsä. Olkaa sen verran yhdessä, kuin oikeasti pystytte. Älkää pakottako itseänne ja toista yhtään mihinkään.
Ai 50v on nykyään iäkäs? 🤣
Kyllä, jos lainen takaisinmaksusta puhutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet.
Miehesi on tehnyt sulle selväksi rajansa näitten asioitten suhteen.
Joko hyväksyt tai sitten alat etsimään uutta miestä. Et voi olla varma että se uusikaan olis kiinnostunut tekemään niiku sinä haluat.
Eli miehen pillin mukaan pitäis ap:nkin elää?
Ei vaan omansa, ihan niin kuin miehensäkin. Tuossa iässä ei tarvitse tehdä kompromisseja.
Parisuhteissa tehdään kompromisseja iästä riippumatta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat on oikeassa. Seuraava tapaus, kiitos.
En mä usko, että tässä kumpikaan on ns. oikeassa, lähinnä olisi kiva pallotella eri näkökulmia ja kuulla mahd kokemuksia vastaavista tilanteista
T.ap
No todellakin kumpikin on oikeassa. Haluatte vaan eri asioita.
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on hyviä perusteluja, enkä ymmärrä miksi hänen pitäisi niistä tinkiä.
Moni ihminen on muuttanut suunnitelmiaan rakkauden takia, eikä se ole huono asia.
Olen itsekin muuttanut rakkauden perässä. Toiseen maahan. Ja laittanut koko elämän uusiksi. Se oli hyvä päätös. Sain paljon hyvää elämääni, ja pääsin käymään paikoissa, joihin en olisi muuten päässyt.
Olen edelleen naimisissa ko rakkauden kanssa. Tänä vuonna vietetään 25 v hääpäivää.
Elämässäni olen oppinut, että ei kannata suunnitella elämää liian valmiiksi eikä etenkään hirttäytyä mihinkään suunnitelmiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet.
Miehesi on tehnyt sulle selväksi rajansa näitten asioitten suhteen.
Joko hyväksyt tai sitten alat etsimään uutta miestä. Et voi olla varma että se uusikaan olis kiinnostunut tekemään niiku sinä haluat.
Eli miehen pillin mukaan pitäis ap:nkin elää?
Ei vaan omansa, ihan niin kuin miehensäkin. Tuossa iässä ei tarvitse tehdä kompromisseja.
Parisuhteissa tehdään kompromisseja iästä riippumatta
Tuossa iässä ei tarvitse tehdä yhtään mitään kompromisseja. Jos suunnitelmat ei käy yksiin, niin sitten erotaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat on oikeassa. Seuraava tapaus, kiitos.
En mä usko, että tässä kumpikaan on ns. oikeassa, lähinnä olisi kiva pallotella eri näkökulmia ja kuulla mahd kokemuksia vastaavista tilanteista
T.ap
Turha tuollaisia näkökulmia on pallotella. Ei siitä mitään hyötyä ole. Joko hyväksyt miehen tuollaisena tai et.
Toivottaisin sulle hyvää matkaa sinne toiselle paikkakunnalle. Kiitos ei, en tule mukaan.
Haarat kiinni kunnes mies suostuu vaatimuksiisi.
En todellakaan muuttaisi toiselle paikkakunnalle saatikka alkaisi ottaa asuntolainaa.
Erilaiset odotukset ja tavoitteet eivät ole este toteuttaa niitä parisuhteessakaan, mutta vaatii monenlaisten vaihtoehtojen etsimistä ja luovaa ajattelua. Esimerkkinä, että jos sinä tahdot asua lapsiasi lähempänä mikään ei estä sinua ostamasta pientä asuntoa omaan käyttöösi ja asua siellä osan vuodesta. Eiväthän lapsesikaan ole aina paikalla, joten miksi sitoutua heihin niin totaalisesti ja raahata vielä muuttoa vastustava mies mukanasi? Pieni asunto jää sinulle vanhuuden turvaksi/sijoitusasunnoksi/vuokattavaksi jollekin toiselle sen mukaan kuin elämäntilanteesi muuttuu.
Koska olet ladellut melkoisen listan, mitä sinä haluat, mutta ilmeisesti mies ei, niin oletko sinä se, joka elää sitku-maailmassa ja mies tässä hetkessä? Tämäkin on tärkeää, miten asennoidutte elämään ja millaisella vauhdilla pitää asiat tapahtua. Joskus pitää antaa ajalle aika niin, että asiat loksahtavat paikalleen. Sinäkään et välttämättä ole ajatellut kaikkea loppuun asti?
Parisuhde,jossa pitäisi mennä naimisiin, on aika pölyyntynyttä. Onko siitä teille molemmille mitään hyötyä juridisesti? Jos teillä on yhteistä omaisuutta voi tehdä testamentin toisen hyväksi? Jos miehelläkin on lapsia, niin miksi sekoittaa omasi ja hänen lapset sitten perintösotkuihin- oletuksena, että olette yhdessä elämänne loppuun asti?
Hengitä välillä ja anna miehelle aikaa sulatella, miettiä, koska ei ole sinullta väärin ehdottaa erilaisia muutoksia elämään, mutta on väärin vaatia niiden tapahtuvan vain sinun ehdoillasi ja aikataulullasi. Parisuhteeseen kuuluvat myös kompromissit, jolloin voi syntyä paljon kivempaa kuin itse kuvittelitkaan.
Onnea jatkoon.