Saako mummi olla mummi omalla tavallaan?
Aamulehden maksumuurin takana olevan jutun mainoksessa tuo kysymys.
Montaa mummia varmaan stressaa kun on tarkat säännöt jopa miten pitää puhua ja sanoittaa, saati nukkuma-ajoista, päiväunista, mitä saa laittaa ruuaksi ( vaikkei allergioita), kuinka monta tuntia ulkoilla.
Itseä joskus harmitti kun alakouluikäisten kanssa lautapeli kesken ha äidiltä alkaa puhelinrinkutus 19.30. Nyt hampaanpesulle ja sitten mummi voi lujea 2 lukua peppi pitkätossua.
Mistä oikeesti loukkaannuin kun olin viikon ollut lasten kanssa ja äitinsä sanoi että nyt taas saa noilta murretta kitkeä viikon pois.
Kommentit (2166)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienten lasten ja vauvojen kannalta kai parempi jos se mummi tulisi sinne kotiin kun vanhemmat tarvitsevat lomaa lapsistaan.
Tässä keskustelussa joku häiritsevä sivukaiku, kuin lapset olisi koiria tai kissoja jotka on tullut otettua, joista on vaivaa ja vastusta
Jos lapsille ei ole opetettu rauhallisuutta niin ne saattavat olla erittäin rasittavia. Lasta pitää kouluttaa ihan samalla tavalla kuin koiraa, toki kognitiivisesti vaativampia juttuja mutta kuitenkin.
Tästä minä olen erimieltä. Jotkut lapset on vaan villimpiä, kuin toiset. Lapsilla on oma persoona jo vauvasta. Toinen on rauhallinen ja toinen ei. Et voi tasapäistää sitä vilkasta rauhalliseksi, koska se ei ole hänen persoonansa. Lapselle pitää kyllä opettaa hyviä tapoja ja toisten ihmisten huomioon ottamista, mutta ei lapsi ole mikään koira, jonka pitää nöyrästi totella.
Pääsääntöisesti voi. Omat pojat kohta aikuisia, kiitollinen olin kun saivat olla mummoloissa. En puuttunut mihinkään ulkoiluun tai mitä ollut ruoaksi. Joskus annoin äidilleni palautetta, kun oli antanut koulun jälkeen toisen jäätelön, kun ruoka ei ollut maistunut. "Että syö edes jotain".
Mutta kyllä mummolassa saa elää vähän kuin pellossa. Niin sain aikanaan itsekin tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmivuotias ei nyt oikeestaan ees mummilassa lomailija kuin pakottavassa tarpeessa.
Minusta vasta lähelle 5-vuotias joka hyvin osaa ilmaista itsensä on sopiva viikon tai kahden lomavierailuun. Ymmärtää mitä loma tarkoittaa.
Kaikki puhuvat lapsista kuin ne olisi nukkia, nukahtavat just tiettyyn aikaan vieraassakin paikassa. Minusta mummin ei tarvitse laulaa samaa iltalaulua kuin äidin tai samoja sanoja käyttää hampaan pesussa tms.
Tietysti katson asiaa kaukana asuvan mummon kannalta, en perheeseen jokapäiväisenä kuuluvana mummona.
Jos viikoksi laittaisin lähes 5-vuotiaan hoitoon niin laittaisin kyllä vain sellaiselle ihmiselle, joka on emotionaaliselta tasoltaan aikuinen ja kykenee mm. lapsen kanssa soittamaan äidille ja isälle, kertomaan lapsesta kuulumisia, noudattamaan suurin piirtein nukkumaanmenoaikoja sekä lohduttamaan lasta jos hänellä on ikävä. Onnistuukohan sellanen isovanhemmalta, joka kokee äidin soittelun häirintänä ja ohjeet/vinkit ylimielisyytenä.
Kun meillä on näitä pieniä käymässä vanhempiensa kanssa niin ei hekään saa koskaan lapsiaan nukkumaan samaan aikaan kuin kotonaan. Kyllä lapset näköjään reagoi siihen, että ovat eri paikassa, kuin normaali arjessa. Lapsi, joka kotona menee nukkumaan klo 20 illalla, menee täällä mummolassa nukkumaan klo 23. Eikä auta, vaikka vanhemmat kuinka menee heitä nukuttamaan klo 20, eivät vaan rauhoitu nukkumaan.
Olin viikonlopun eräällä suositulla karavaanaripaikalla. Siellä vielä pari-kolmevuotiaat näytti juoksentelevan ulkona puolenyön tietämissä. Mietin, että onko he normaalistikin valveilla vielä tuohon aikaan vai onko loma tehnyt tehtävänsä, eli arkisäännöt ei päde lomalla. Ja ihan vanhempiensa kanssa näytti nämä taaperot olevan reissussa.
Vierailija kirjoitti:
Onko mummi hurattanut ylimääräiset karvat? Panisin
Jaahas, "panisin kaikkea puunkolosta strutsiin"- tyyppi on taas palstalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmivuotias ei nyt oikeestaan ees mummilassa lomailija kuin pakottavassa tarpeessa.
Minusta vasta lähelle 5-vuotias joka hyvin osaa ilmaista itsensä on sopiva viikon tai kahden lomavierailuun. Ymmärtää mitä loma tarkoittaa.
Kaikki puhuvat lapsista kuin ne olisi nukkia, nukahtavat just tiettyyn aikaan vieraassakin paikassa. Minusta mummin ei tarvitse laulaa samaa iltalaulua kuin äidin tai samoja sanoja käyttää hampaan pesussa tms.
Tietysti katson asiaa kaukana asuvan mummon kannalta, en perheeseen jokapäiväisenä kuuluvana mummona.
Jos viikoksi laittaisin lähes 5-vuotiaan hoitoon niin laittaisin kyllä vain sellaiselle ihmiselle, joka on emotionaaliselta tasoltaan aikuinen ja kykenee mm. lapsen kanssa soittamaan äidille ja isälle, kertomaan lapsesta kuulumisia, noudattamaan suurin piirtein nukkumaanmenoaikoja sekä lohduttamaan lasta jos hänellä on ikävä. Onnistuukohan sellanen isovanhemmalta, joka kokee äidin soittelun häirintänä ja ohjeet/vinkit ylimielisyytenä.
On häirintää kun soitellaan juuri kun lapsi on nukahtamaisillaan tai joka välissä lasta pyydetään puhelimeen, keskeytyy leikit ja touhut. Ja jos on ikävöivä lapsi juuri joku hyvän yön soitto laukaisee itkun ja unet tipotiehen. Vaikka just on ollut mummin kainalossa hyvä satu menossa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää molottaa jotain murretta?
Murre on rikkaus, miksi kaikkeen pitää suhtautua niin negatiivisesti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää molottaa jotain murretta?
Murre on rikkaus, miksi kaikkeen pitää suhtautua niin negatiivisesti
Minun kolmekymppinen lapseni on katkera, kun en puhunut lapsuudenkotini murretta eikä hän oppinut puhumaan kuin yleiskieltä.
Syy tähän oli se, että muutin alle kaksikymppisenä Helsinkiin ja oma murre vain jäi, kun sitä ei arjessa missään kuullut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmivuotias ei nyt oikeestaan ees mummilassa lomailija kuin pakottavassa tarpeessa.
Minusta vasta lähelle 5-vuotias joka hyvin osaa ilmaista itsensä on sopiva viikon tai kahden lomavierailuun. Ymmärtää mitä loma tarkoittaa.
Kaikki puhuvat lapsista kuin ne olisi nukkia, nukahtavat just tiettyyn aikaan vieraassakin paikassa. Minusta mummin ei tarvitse laulaa samaa iltalaulua kuin äidin tai samoja sanoja käyttää hampaan pesussa tms.
Tietysti katson asiaa kaukana asuvan mummon kannalta, en perheeseen jokapäiväisenä kuuluvana mummona.
Jos viikoksi laittaisin lähes 5-vuotiaan hoitoon niin laittaisin kyllä vain sellaiselle ihmiselle, joka on emotionaaliselta tasoltaan aikuinen ja kykenee mm. lapsen kanssa soittamaan äidille ja isälle, kertomaan lapsesta kuulumisia, noudattamaan suurin piirtein nukkumaanmenoaikoja sekä lohduttamaan lasta jos hänellä on ikävä. Onnistuukohan sellanen isovanhemmalta, joka kokee äidin soittelun häirintänä ja ohjeet/vinkit ylimielisyytenä.
On häirintää kun soitellaan juuri kun lapsi on nukahtamaisillaan tai joka välissä lasta pyydetään puhelimeen, keskeytyy leikit ja touhut. Ja jos on ikävöivä lapsi juuri joku hyvän yön soitto laukaisee itkun ja unet tipotiehen. Vaikka just on ollut mummin kainalossa hyvä satu menossa.
Hoidan melko usein sisarusten lapsia, omat jo aikuisia. Ollaan tehty selkeä sopimus, että yksittäinen puhelu päivällä on ok, mutta iltaisin ei soitella. Ikävä iskee helpommin illalla ja puhelu usein saa tämän pintaan. Muistan saman jo omasta lapsuudesta.
Olen tätinä sellainen perusluotettava. Aamulla syödään puurot, on ruoka-ajat, hampaat pestään ja suunnilleen ajallaan unille, mutta herkutellaan kyllä ja saavat aina katsoa ikätasoiset lastenelokuvat. Saan itse huilata sen 1,5 tuntia sohvalla. Ei jaksa pienten kanssa enää kuten 10-20 vuotta sitten. Ja kaatosateessa en suostu ulos, käydään silloin uimahallissa tai liikutaan muuten. Jos nämä "säännöt" ei vanhemmille sovi, niin etsivät muun hoitajan. Toistaiseksi en ole saanut palautetta, lapset tulee aina mielellään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmivuotias ei nyt oikeestaan ees mummilassa lomailija kuin pakottavassa tarpeessa.
Minusta vasta lähelle 5-vuotias joka hyvin osaa ilmaista itsensä on sopiva viikon tai kahden lomavierailuun. Ymmärtää mitä loma tarkoittaa.
Kaikki puhuvat lapsista kuin ne olisi nukkia, nukahtavat just tiettyyn aikaan vieraassakin paikassa. Minusta mummin ei tarvitse laulaa samaa iltalaulua kuin äidin tai samoja sanoja käyttää hampaan pesussa tms.
Tietysti katson asiaa kaukana asuvan mummon kannalta, en perheeseen jokapäiväisenä kuuluvana mummona.
Jos viikoksi laittaisin lähes 5-vuotiaan hoitoon niin laittaisin kyllä vain sellaiselle ihmiselle, joka on emotionaaliselta tasoltaan aikuinen ja kykenee mm. lapsen kanssa soittamaan äidille ja isälle, kertomaan lapsesta kuulumisia, noudattamaan suurin piirtein nukkumaanmenoaikoja sekä lohduttamaan lasta jos hänellä on ikävä. Onnistuukohan sellanen isovanhemmalta, joka kokee äidin soittelun häirintänä ja ohjeet/vinkit ylimielisyytenä.
On häirintää kun soitellaan juuri kun lapsi on nukahtamaisillaan tai joka välissä lasta pyydetään puhelimeen, keskeytyy leikit ja touhut. Ja jos on ikävöivä lapsi juuri joku hyvän yön soitto laukaisee itkun ja unet tipotiehen. Vaikka just on ollut mummin kainalossa hyvä satu menossa.
Se on hyvä, jos sinulla menee oman lapsen ja miniän/vävyn kanssa ajatus yhteen ja voitte yhdessä noin toimia, että vanhemmat eivät soittele tai kysele kuulumisia. Se on huono jos ajatus ei mene yhteen yhteydenpidosta ja sen määrästä, sitten ei varmaan niitä lapsenlapsia voi hoitaa?
Meillä on muutama vakkarihoitaja/sukulainen kun käydään reissussa tms. Kenellekään ei ole ollut ylitsepääsemätöntä toiveemme sen suhteen mihin aikaan iltahommat suurin piirtein aloitetaan (mielellään viimeistään klo 20 iltapala) ja myöskään se, että soitellaan ennen iltapalaa hyvät yöt lapsen kanssa. Kaikki ovat mielellään jossain kohti päivää laittaneet viestillä vähän kuulumisia.
En ole koskaan käyttäytynyt noin kuin kuvaat eikä viestissäni mikään antanut ymmärtää että soittelisin lapsilleni kokoajan häiriten nukkumaanmenoa. Fiksu mummo osaa varmasti myös itse ehdottaa, mihin aikaan voitaisiin soitella niin ettei se häiritse mummolassa suunniteltuja menoja/ruokailua jne.
Pakkohan niitä lapsenlapsia ei ole hoitaa. Aina voi kieltäytyä, jos ikävöivän lapsen lohduttaminen on ahdistavaa tai yhteistyö vanhempien kanssa ei toimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmivuotias ei nyt oikeestaan ees mummilassa lomailija kuin pakottavassa tarpeessa.
Minusta vasta lähelle 5-vuotias joka hyvin osaa ilmaista itsensä on sopiva viikon tai kahden lomavierailuun. Ymmärtää mitä loma tarkoittaa.
Kaikki puhuvat lapsista kuin ne olisi nukkia, nukahtavat just tiettyyn aikaan vieraassakin paikassa. Minusta mummin ei tarvitse laulaa samaa iltalaulua kuin äidin tai samoja sanoja käyttää hampaan pesussa tms.
Tietysti katson asiaa kaukana asuvan mummon kannalta, en perheeseen jokapäiväisenä kuuluvana mummona.
Jos viikoksi laittaisin lähes 5-vuotiaan hoitoon niin laittaisin kyllä vain sellaiselle ihmiselle, joka on emotionaaliselta tasoltaan aikuinen ja kykenee mm. lapsen kanssa soittamaan äidille ja isälle, kertomaan lapsesta kuulumisia, noudattamaan suurin piirtein nukkumaanmenoaikoja sekä lohduttamaan lasta jos hänellä on ikävä. Onnistuukohan sellanen isovanhemmalta, joka kokee äidin soittelun häirintänä ja ohjeet/vinkit ylimielisyytenä.
On häirintää kun soitellaan juuri kun lapsi on nukahtamaisillaan tai joka välissä lasta pyydetään puhelimeen, keskeytyy leikit ja touhut. Ja jos on ikävöivä lapsi juuri joku hyvän yön soitto laukaisee itkun ja unet tipotiehen. Vaikka just on ollut mummin kainalossa hyvä satu menossa.
Se on hyvä, jos sinulla menee oman lapsen ja miniän/vävyn kanssa ajatus yhteen ja voitte yhdessä noin toimia, että vanhemmat eivät soittele tai kysele kuulumisia. Se on huono jos ajatus ei mene yhteen yhteydenpidosta ja sen määrästä, sitten ei varmaan niitä lapsenlapsia voi hoitaa?
Meillä on muutama vakkarihoitaja/sukulainen kun käydään reissussa tms. Kenellekään ei ole ollut ylitsepääsemätöntä toiveemme sen suhteen mihin aikaan iltahommat suurin piirtein aloitetaan (mielellään viimeistään klo 20 iltapala) ja myöskään se, että soitellaan ennen iltapalaa hyvät yöt lapsen kanssa. Kaikki ovat mielellään jossain kohti päivää laittaneet viestillä vähän kuulumisia.
En ole koskaan käyttäytynyt noin kuin kuvaat eikä viestissäni mikään antanut ymmärtää että soittelisin lapsilleni kokoajan häiriten nukkumaanmenoa. Fiksu mummo osaa varmasti myös itse ehdottaa, mihin aikaan voitaisiin soitella niin ettei se häiritse mummolassa suunniteltuja menoja/ruokailua jne.
Pakkohan niitä lapsenlapsia ei ole hoitaa. Aina voi kieltäytyä, jos ikävöivän lapsen lohduttaminen on ahdistavaa tai yhteistyö vanhempien kanssa ei toimi.
Niin, äiti voi haluta juuri klo 20 00 soittaa ja tarkistaa että iltapalalla ollaan ja äipällä ikävä. Sitten hähätellä kotonaan että osaakohan se mummi nyt lohdutella kun sain lapsen itkemään ja tahtomaan kotiin 300 kmn päästä.
Jos parikin tenavaa ja pitää raportoida puheluin ja kuvin äidille monta kertaa päivässä kyllä se häiritsee päivän touhuja ja vaikka mummin ruuanlaittohetkeä kun lapset vaikka piirtelee tms
Kerta päivässä riittää ja se ei illan rauhoittumisaikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmivuotias ei nyt oikeestaan ees mummilassa lomailija kuin pakottavassa tarpeessa.
Minusta vasta lähelle 5-vuotias joka hyvin osaa ilmaista itsensä on sopiva viikon tai kahden lomavierailuun. Ymmärtää mitä loma tarkoittaa.
Kaikki puhuvat lapsista kuin ne olisi nukkia, nukahtavat just tiettyyn aikaan vieraassakin paikassa. Minusta mummin ei tarvitse laulaa samaa iltalaulua kuin äidin tai samoja sanoja käyttää hampaan pesussa tms.
Tietysti katson asiaa kaukana asuvan mummon kannalta, en perheeseen jokapäiväisenä kuuluvana mummona.
Jos viikoksi laittaisin lähes 5-vuotiaan hoitoon niin laittaisin kyllä vain sellaiselle ihmiselle, joka on emotionaaliselta tasoltaan aikuinen ja kykenee mm. lapsen kanssa soittamaan äidille ja isälle, kertomaan lapsesta kuulumisia, noudattamaan suurin piirtein nukkumaanmenoaikoja sekä lohduttamaan lasta jos hänellä on ikävä. Onnistuukohan sellanen isovanhemmalta, joka kokee äidin soittelun häirintänä ja ohjeet/vinkit ylimielisyytenä.
On häirintää kun soitellaan juuri kun lapsi on nukahtamaisillaan tai joka välissä lasta pyydetään puhelimeen, keskeytyy leikit ja touhut. Ja jos on ikävöivä lapsi juuri joku hyvän yön soitto laukaisee itkun ja unet tipotiehen. Vaikka just on ollut mummin kainalossa hyvä satu menossa.
Se on hyvä, jos sinulla menee oman lapsen ja miniän/vävyn kanssa ajatus yhteen ja voitte yhdessä noin toimia, että vanhemmat eivät soittele tai kysele kuulumisia. Se on huono jos ajatus ei mene yhteen yhteydenpidosta ja sen määrästä, sitten ei varmaan niitä lapsenlapsia voi hoitaa?
Meillä on muutama vakkarihoitaja/sukulainen kun käydään reissussa tms. Kenellekään ei ole ollut ylitsepääsemätöntä toiveemme sen suhteen mihin aikaan iltahommat suurin piirtein aloitetaan (mielellään viimeistään klo 20 iltapala) ja myöskään se, että soitellaan ennen iltapalaa hyvät yöt lapsen kanssa. Kaikki ovat mielellään jossain kohti päivää laittaneet viestillä vähän kuulumisia.
En ole koskaan käyttäytynyt noin kuin kuvaat eikä viestissäni mikään antanut ymmärtää että soittelisin lapsilleni kokoajan häiriten nukkumaanmenoa. Fiksu mummo osaa varmasti myös itse ehdottaa, mihin aikaan voitaisiin soitella niin ettei se häiritse mummolassa suunniteltuja menoja/ruokailua jne.
Pakkohan niitä lapsenlapsia ei ole hoitaa. Aina voi kieltäytyä, jos ikävöivän lapsen lohduttaminen on ahdistavaa tai yhteistyö vanhempien kanssa ei toimi.
Kyse ei ole siitä, etten osaisi tai haluaisi lohduttaa. Totta kai lohdutan ja pidän sylissä. En ymmärrä miksi soittaa illalla ja tieten tahtoen aiheuttaa lapselle ikävän ennen nukkumaan menoa. Puhelu päivän touhujen lomassa on aivan eri asia. Laitan viestin, kun viimeinenkin nukahtanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmivuotias ei nyt oikeestaan ees mummilassa lomailija kuin pakottavassa tarpeessa.
Minusta vasta lähelle 5-vuotias joka hyvin osaa ilmaista itsensä on sopiva viikon tai kahden lomavierailuun. Ymmärtää mitä loma tarkoittaa.
Kaikki puhuvat lapsista kuin ne olisi nukkia, nukahtavat just tiettyyn aikaan vieraassakin paikassa. Minusta mummin ei tarvitse laulaa samaa iltalaulua kuin äidin tai samoja sanoja käyttää hampaan pesussa tms.
Tietysti katson asiaa kaukana asuvan mummon kannalta, en perheeseen jokapäiväisenä kuuluvana mummona.
Jos viikoksi laittaisin lähes 5-vuotiaan hoitoon niin laittaisin kyllä vain sellaiselle ihmiselle, joka on emotionaaliselta tasoltaan aikuinen ja kykenee mm. lapsen kanssa soittamaan äidille ja isälle, kertomaan lapsesta kuulumisia, noudattamaan suurin piirtein nukkumaanmenoaikoja sekä lohduttamaan lasta jos hänellä on ikävä. Onnistuukohan sellanen isovanhemmalta, joka kokee äidin soittelun häirintänä ja ohjeet/vinkit ylimielisyytenä.
On häirintää kun soitellaan juuri kun lapsi on nukahtamaisillaan tai joka välissä lasta pyydetään puhelimeen, keskeytyy leikit ja touhut. Ja jos on ikävöivä lapsi juuri joku hyvän yön soitto laukaisee itkun ja unet tipotiehen. Vaikka just on ollut mummin kainalossa hyvä satu menossa.
Se on hyvä, jos sinulla menee oman lapsen ja miniän/vävyn kanssa ajatus yhteen ja voitte yhdessä noin toimia, että vanhemmat eivät soittele tai kysele kuulumisia. Se on huono jos ajatus ei mene yhteen yhteydenpidosta ja sen määrästä, sitten ei varmaan niitä lapsenlapsia voi hoitaa?
Meillä on muutama vakkarihoitaja/sukulainen kun käydään reissussa tms. Kenellekään ei ole ollut ylitsepääsemätöntä toiveemme sen suhteen mihin aikaan iltahommat suurin piirtein aloitetaan (mielellään viimeistään klo 20 iltapala) ja myöskään se, että soitellaan ennen iltapalaa hyvät yöt lapsen kanssa. Kaikki ovat mielellään jossain kohti päivää laittaneet viestillä vähän kuulumisia.
En ole koskaan käyttäytynyt noin kuin kuvaat eikä viestissäni mikään antanut ymmärtää että soittelisin lapsilleni kokoajan häiriten nukkumaanmenoa. Fiksu mummo osaa varmasti myös itse ehdottaa, mihin aikaan voitaisiin soitella niin ettei se häiritse mummolassa suunniteltuja menoja/ruokailua jne.
Pakkohan niitä lapsenlapsia ei ole hoitaa. Aina voi kieltäytyä, jos ikävöivän lapsen lohduttaminen on ahdistavaa tai yhteistyö vanhempien kanssa ei toimi.
Kyse ei ole siitä, etten osaisi tai haluaisi lohduttaa. Totta kai lohdutan ja pidän sylissä. En ymmärrä miksi soittaa illalla ja tieten tahtoen aiheuttaa lapselle ikävän ennen nukkumaan menoa. Puhelu päivän touhujen lomassa on aivan eri asia. Laitan viestin, kun viimeinenkin nukahtanut.
Pyydä soittamaan illalla tiettyyn aikaan ja aikatauluta iltatoimet sen ympärille. Kaikki meillä yöpyneet lapset ovat aina halunneet toivottaa äidille/vanhemmille nimenomaan hyvää yötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmivuotias ei nyt oikeestaan ees mummilassa lomailija kuin pakottavassa tarpeessa.
Minusta vasta lähelle 5-vuotias joka hyvin osaa ilmaista itsensä on sopiva viikon tai kahden lomavierailuun. Ymmärtää mitä loma tarkoittaa.
Kaikki puhuvat lapsista kuin ne olisi nukkia, nukahtavat just tiettyyn aikaan vieraassakin paikassa. Minusta mummin ei tarvitse laulaa samaa iltalaulua kuin äidin tai samoja sanoja käyttää hampaan pesussa tms.
Tietysti katson asiaa kaukana asuvan mummon kannalta, en perheeseen jokapäiväisenä kuuluvana mummona.
Jos viikoksi laittaisin lähes 5-vuotiaan hoitoon niin laittaisin kyllä vain sellaiselle ihmiselle, joka on emotionaaliselta tasoltaan aikuinen ja kykenee mm. lapsen kanssa soittamaan äidille ja isälle, kertomaan lapsesta kuulumisia, noudattamaan suurin piirtein nukkumaanmenoaikoja sekä lohduttamaan lasta jos hänellä on ikävä. Onnistuukohan sellanen isovanhemmalta, joka kokee äidin soittelun häirintänä ja ohjeet/vinkit ylimielisyytenä.
On häirintää kun soitellaan juuri kun lapsi on nukahtamaisillaan tai joka välissä lasta pyydetään puhelimeen, keskeytyy leikit ja touhut. Ja jos on ikävöivä lapsi juuri joku hyvän yön soitto laukaisee itkun ja unet tipotiehen. Vaikka just on ollut mummin kainalossa hyvä satu menossa.
Se on hyvä, jos sinulla menee oman lapsen ja miniän/vävyn kanssa ajatus yhteen ja voitte yhdessä noin toimia, että vanhemmat eivät soittele tai kysele kuulumisia. Se on huono jos ajatus ei mene yhteen yhteydenpidosta ja sen määrästä, sitten ei varmaan niitä lapsenlapsia voi hoitaa?
Meillä on muutama vakkarihoitaja/sukulainen kun käydään reissussa tms. Kenellekään ei ole ollut ylitsepääsemätöntä toiveemme sen suhteen mihin aikaan iltahommat suurin piirtein aloitetaan (mielellään viimeistään klo 20 iltapala) ja myöskään se, että soitellaan ennen iltapalaa hyvät yöt lapsen kanssa. Kaikki ovat mielellään jossain kohti päivää laittaneet viestillä vähän kuulumisia.
En ole koskaan käyttäytynyt noin kuin kuvaat eikä viestissäni mikään antanut ymmärtää että soittelisin lapsilleni kokoajan häiriten nukkumaanmenoa. Fiksu mummo osaa varmasti myös itse ehdottaa, mihin aikaan voitaisiin soitella niin ettei se häiritse mummolassa suunniteltuja menoja/ruokailua jne.
Pakkohan niitä lapsenlapsia ei ole hoitaa. Aina voi kieltäytyä, jos ikävöivän lapsen lohduttaminen on ahdistavaa tai yhteistyö vanhempien kanssa ei toimi.
Kyse ei ole siitä, etten osaisi tai haluaisi lohduttaa. Totta kai lohdutan ja pidän sylissä. En ymmärrä miksi soittaa illalla ja tieten tahtoen aiheuttaa lapselle ikävän ennen nukkumaan menoa. Puhelu päivän touhujen lomassa on aivan eri asia. Laitan viestin, kun viimeinenkin nukahtanut.
Pyydä soittamaan illalla tiettyyn aikaan ja aikatauluta iltatoimet sen ympärille. Kaikki meillä yöpyneet lapset ovat aina halunneet toivottaa äidille/vanhemmille nimenomaan hyvää yötä.
Tässä omat yövieraat on erilaisia. Ovat toki hyvin tuttuja. Iloisesti päivällä sanovat puhelussa että heippa ja soitellaan taas huomenna. Tähän tottuneet ja tällä menevät toisessakin mummolassa. En näe mitään syytä toimia eri tavalla. Alunperin toive tähän tuli vanhemmilta itseltään. Lapset kasvaneet ja tällä jatketaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmivuotias ei nyt oikeestaan ees mummilassa lomailija kuin pakottavassa tarpeessa.
Minusta vasta lähelle 5-vuotias joka hyvin osaa ilmaista itsensä on sopiva viikon tai kahden lomavierailuun. Ymmärtää mitä loma tarkoittaa.
Kaikki puhuvat lapsista kuin ne olisi nukkia, nukahtavat just tiettyyn aikaan vieraassakin paikassa. Minusta mummin ei tarvitse laulaa samaa iltalaulua kuin äidin tai samoja sanoja käyttää hampaan pesussa tms.
Tietysti katson asiaa kaukana asuvan mummon kannalta, en perheeseen jokapäiväisenä kuuluvana mummona.
Jos viikoksi laittaisin lähes 5-vuotiaan hoitoon niin laittaisin kyllä vain sellaiselle ihmiselle, joka on emotionaaliselta tasoltaan aikuinen ja kykenee mm. lapsen kanssa soittamaan äidille ja isälle, kertomaan lapsesta kuulumisia, noudattamaan suurin piirtein nukkumaanmenoaikoja sekä lohduttamaan lasta jos hänellä on ikävä. Onnistuukohan sellanen isovanhemmalta, joka kokee äidin soittelun häirintänä ja ohjeet/vinkit ylimielisyytenä.
On häirintää kun soitellaan juuri kun lapsi on nukahtamaisillaan tai joka välissä lasta pyydetään puhelimeen, keskeytyy leikit ja touhut. Ja jos on ikävöivä lapsi juuri joku hyvän yön soitto laukaisee itkun ja unet tipotiehen. Vaikka just on ollut mummin kainalossa hyvä satu menossa.
Se on hyvä, jos sinulla menee oman lapsen ja miniän/vävyn kanssa ajatus yhteen ja voitte yhdessä noin toimia, että vanhemmat eivät soittele tai kysele kuulumisia. Se on huono jos ajatus ei mene yhteen yhteydenpidosta ja sen määrästä, sitten ei varmaan niitä lapsenlapsia voi hoitaa?
Meillä on muutama vakkarihoitaja/sukulainen kun käydään reissussa tms. Kenellekään ei ole ollut ylitsepääsemätöntä toiveemme sen suhteen mihin aikaan iltahommat suurin piirtein aloitetaan (mielellään viimeistään klo 20 iltapala) ja myöskään se, että soitellaan ennen iltapalaa hyvät yöt lapsen kanssa. Kaikki ovat mielellään jossain kohti päivää laittaneet viestillä vähän kuulumisia.
En ole koskaan käyttäytynyt noin kuin kuvaat eikä viestissäni mikään antanut ymmärtää että soittelisin lapsilleni kokoajan häiriten nukkumaanmenoa. Fiksu mummo osaa varmasti myös itse ehdottaa, mihin aikaan voitaisiin soitella niin ettei se häiritse mummolassa suunniteltuja menoja/ruokailua jne.
Pakkohan niitä lapsenlapsia ei ole hoitaa. Aina voi kieltäytyä, jos ikävöivän lapsen lohduttaminen on ahdistavaa tai yhteistyö vanhempien kanssa ei toimi.
Kyse ei ole siitä, etten osaisi tai haluaisi lohduttaa. Totta kai lohdutan ja pidän sylissä. En ymmärrä miksi soittaa illalla ja tieten tahtoen aiheuttaa lapselle ikävän ennen nukkumaan menoa. Puhelu päivän touhujen lomassa on aivan eri asia. Laitan viestin, kun viimeinenkin nukahtanut.
Pyydä soittamaan illalla tiettyyn aikaan ja aikatauluta iltatoimet sen ympärille. Kaikki meillä yöpyneet lapset ovat aina halunneet toivottaa äidille/vanhemmille nimenomaan hyvää yötä.
Tässä omat yövieraat on erilaisia. Ovat toki hyvin tuttuja. Iloisesti päivällä sanovat puhelussa että heippa ja soitellaan taas huomenna. Tähän tottuneet ja tällä menevät toisessakin mummolassa. En näe mitään syytä toimia eri tavalla. Alunperin toive tähän tuli vanhemmilta itseltään. Lapset kasvaneet ja tällä jatketaan.
Tai sitten he näkevät että sinä suutut soitosta ja reagoivat siihen suuttumukseesi. Eli toive vanhemmilta, mutta nyt haluauvat soittaa illalla ja sinulle tämä ei käy, koska...?
Onhan se äidille imartelevaa kun saa lapset itkemään ja ikävöimään juuri kun pitäisi rauhoittua nukkumaan. Ei se mummi osaa, lapsi rupes itkemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmivuotias ei nyt oikeestaan ees mummilassa lomailija kuin pakottavassa tarpeessa.
Minusta vasta lähelle 5-vuotias joka hyvin osaa ilmaista itsensä on sopiva viikon tai kahden lomavierailuun. Ymmärtää mitä loma tarkoittaa.
Kaikki puhuvat lapsista kuin ne olisi nukkia, nukahtavat just tiettyyn aikaan vieraassakin paikassa. Minusta mummin ei tarvitse laulaa samaa iltalaulua kuin äidin tai samoja sanoja käyttää hampaan pesussa tms.
Tietysti katson asiaa kaukana asuvan mummon kannalta, en perheeseen jokapäiväisenä kuuluvana mummona.
Jos viikoksi laittaisin lähes 5-vuotiaan hoitoon niin laittaisin kyllä vain sellaiselle ihmiselle, joka on emotionaaliselta tasoltaan aikuinen ja kykenee mm. lapsen kanssa soittamaan äidille ja isälle, kertomaan lapsesta kuulumisia, noudattamaan suurin piirtein nukkumaanmenoaikoja sekä lohduttamaan lasta jos hänellä on ikävä. Onnistuukohan sellanen isovanhemmalta, joka kokee äidin soittelun häirintänä ja ohjeet/vinkit ylimielisyytenä.
On häirintää kun soitellaan juuri kun lapsi on nukahtamaisillaan tai joka välissä lasta pyydetään puhelimeen, keskeytyy leikit ja touhut. Ja jos on ikävöivä lapsi juuri joku hyvän yön soitto laukaisee itkun ja unet tipotiehen. Vaikka just on ollut mummin kainalossa hyvä satu menossa.
Se on hyvä, jos sinulla menee oman lapsen ja miniän/vävyn kanssa ajatus yhteen ja voitte yhdessä noin toimia, että vanhemmat eivät soittele tai kysele kuulumisia. Se on huono jos ajatus ei mene yhteen yhteydenpidosta ja sen määrästä, sitten ei varmaan niitä lapsenlapsia voi hoitaa?
Meillä on muutama vakkarihoitaja/sukulainen kun käydään reissussa tms. Kenellekään ei ole ollut ylitsepääsemätöntä toiveemme sen suhteen mihin aikaan iltahommat suurin piirtein aloitetaan (mielellään viimeistään klo 20 iltapala) ja myöskään se, että soitellaan ennen iltapalaa hyvät yöt lapsen kanssa. Kaikki ovat mielellään jossain kohti päivää laittaneet viestillä vähän kuulumisia.
En ole koskaan käyttäytynyt noin kuin kuvaat eikä viestissäni mikään antanut ymmärtää että soittelisin lapsilleni kokoajan häiriten nukkumaanmenoa. Fiksu mummo osaa varmasti myös itse ehdottaa, mihin aikaan voitaisiin soitella niin ettei se häiritse mummolassa suunniteltuja menoja/ruokailua jne.
Pakkohan niitä lapsenlapsia ei ole hoitaa. Aina voi kieltäytyä, jos ikävöivän lapsen lohduttaminen on ahdistavaa tai yhteistyö vanhempien kanssa ei toimi.
Kyse ei ole siitä, etten osaisi tai haluaisi lohduttaa. Totta kai lohdutan ja pidän sylissä. En ymmärrä miksi soittaa illalla ja tieten tahtoen aiheuttaa lapselle ikävän ennen nukkumaan menoa. Puhelu päivän touhujen lomassa on aivan eri asia. Laitan viestin, kun viimeinenkin nukahtanut.
Pyydä soittamaan illalla tiettyyn aikaan ja aikatauluta iltatoimet sen ympärille. Kaikki meillä yöpyneet lapset ovat aina halunneet toivottaa äidille/vanhemmille nimenomaan hyvää yötä.
Tässä omat yövieraat on erilaisia. Ovat toki hyvin tuttuja. Iloisesti päivällä sanovat puhelussa että heippa ja soitellaan taas huomenna. Tähän tottuneet ja tällä menevät toisessakin mummolassa. En näe mitään syytä toimia eri tavalla. Alunperin toive tähän tuli vanhemmilta itseltään. Lapset kasvaneet ja tällä jatketaan.
Tai sitten he näkevät että sinä suutut soitosta ja reagoivat siihen suuttumukseesi. Eli toive vanhemmilta, mutta nyt haluauvat soittaa illalla ja sinulle tämä ei käy, koska...?
Höpöhöpö. Ei pidä vetää johtopäätöksiä. Toiseen mummolaan soittivat joskus kun lapset pieniä ja haikeus tuli sekä pienelle että sitä myötä äidille. Eivät ole halunneet soittaa sen jälkeen. Onko vaikea ymmärtää että on erilaisia lapsia, vanhempia, mummoja ja tapoja. En ole koskaan kiistellyt miniäni kanssa enkä ajatellut aloittaa nytkään.
Jos ei luota isovanhempiin tarkkomatta monta kertaa päivässä, vaatimalla kuvia, aiheuttamalla iltaitkut ehkä tosiaan ei lähetä lapsia mummolaan.
Toisaalta koska vanhemmat voivat olla työssä ja työpaikalla eivät myöskään riemastu jos kymmeniä viestejä päivässä ja puheluita mummolta. Vaikka palavereissa yms olisikin äänettömällä.
Saa olla. En ole tarkastanut tilannetta monta kertaa päivässä. Ovat omia vanhempiani. Jos en voi luottaa heihin, niin kehen sitten tässä maailmassa. Omat lapseni ei ole menneet rikki sisäpäivästä tai ylimääräisestä täytekeksistä. Jos olisi ollut huono lapsuus niin en veisi lapsiani heille edes puhelinkontrollissa.
Ei kai kukaan päiväkotiinkaan soita montaa kertaa päivässä?
Jos viikoksi laittaisin lähes 5-vuotiaan hoitoon niin laittaisin kyllä vain sellaiselle ihmiselle, joka on emotionaaliselta tasoltaan aikuinen ja kykenee mm. lapsen kanssa soittamaan äidille ja isälle, kertomaan lapsesta kuulumisia, noudattamaan suurin piirtein nukkumaanmenoaikoja sekä lohduttamaan lasta jos hänellä on ikävä. Onnistuukohan sellanen isovanhemmalta, joka kokee äidin soittelun häirintänä ja ohjeet/vinkit ylimielisyytenä.