Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Saako mummi olla mummi omalla tavallaan?
Aamulehden maksumuurin takana olevan jutun mainoksessa tuo kysymys.
Montaa mummia varmaan stressaa kun on tarkat säännöt jopa miten pitää puhua ja sanoittaa, saati nukkuma-ajoista, päiväunista, mitä saa laittaa ruuaksi ( vaikkei allergioita), kuinka monta tuntia ulkoilla.
Itseä joskus harmitti kun alakouluikäisten kanssa lautapeli kesken ha äidiltä alkaa puhelinrinkutus 19.30. Nyt hampaanpesulle ja sitten mummi voi lujea 2 lukua peppi pitkätossua.
Mistä oikeesti loukkaannuin kun olin viikon ollut lasten kanssa ja äitinsä sanoi että nyt taas saa noilta murretta kitkeä viikon pois.
Kommentit (2167)
Miten ihanaa lapsena olikaan, kun pääsi joskus mummille ja vaarille yökylään - ja juuri siksi, että siellä oli niin erilaista kuin kotona. Sai maistaa kahvia, sai karkkia, sai katsoa tv:tä, sai nukkua mummin ja vaarin vieressä. En todellakaan mennyt piloille tästä, vaan nämä kyläilyt ovat näin kuuskymppisenäkin rakkaimpia lapsuusmuistojani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovin on musta-valkoista kirjoittelua. Itse olen käynyt lapsiperheessä,jossa TV on koko ajan auki ja niin kovalla ettei keskustella kuule.Kasvisten syönti on jokaisen oma asia,ei kannata terveyskasvattaa vsnhoja ihmisiä.Syövät mitä syövät ja elävät niinkiin ovat tottuneet. Nuorten kannattaa muistaa tämä ja olla joustavia.Isovanhemmuus on ilo,mutta sen voi menettää liioilla vaatimuksilla,sillä isovanhemmuus ei ole velvollisuus.
Se että vanhukset laiminlyövät terveellisen ravinnon tuottaa valtavia kuluja yhteiskunnalle. Se älämölö on lapselle vahingollista.
Jos lapsen edun minimaalinen huomioiminen on ylivoimaista niin eihän sellaisesta kääkästä sitten vaan ole isovanhemmaksi.
Tiedätkö? Mikään ei pakota sinua edes näyttämään lastasi mummoille saati pyytämään että mummot hoitaisicat häntä. Ihan suotta kiukuttelet.
Tunnen yhden kuntapuolen hallintoihmisen. Sosiaalitoimessa lapsiperheet on suurin kustannuserä, vanhustennosuus menoista pienempi.
Vanhukset maksavat palveluista joita saavat yhteiskunnalta. Lapsiperheet ovat ne jotka saavat kaiken maksutta ja rahaa vielä lisäksi.
Ei pakotakaan. Sitten on vaan turha juosta pitkin kyliä uhriutumassa.
Lapsiperheiden vanhemmat tekevät eniten töitä, myös ylitöitä, ja maksavat veroja. Tilastollinen tosiasia.
Köyhät eläkeläiset eivät maksa juuri mitään veroja.
Lapsiperheet eivät saa edes kotiapua, ne menee kaikki vanhuksille.
Olisit kuule kiitollinen lapsiperheille!
Kun lapset saa hyvin pienillä.maksuilla olla päivähoidossa päivät, mihin vielä sitä kotiapulaista tarvittaisiin?
Pienillä maksuilla saa hoidon vain yh:t ja todella pienituloiset.
Suomessa on pieni maksu vaikka olisi suurituloinen verrattuna moneen muuhun maahan. Esim me kaksilapsisena perheenä maksamme lähes 1000 euroa kuukaudessa.
Täällä meillä on varhaiskasvatus täysin ilmaista. Kaikilla on ilmainen päivähoito.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat päättävät siitä miten lapsi kasvatetaan ja muiden läheisten pitää noudattaa vanhempien toiveita. Lapset voivat paremmin kun rutiinit pysyvät samanlaisina niin niitä pitää kyllä noudattaa.
Väärin.
Lapsen tunne-elämälle on hyväksi, kun joskus saa olla paapottavana ja passatavana.
Itarutiinit on yleensä helpompia isovanhempien luona, johtuen siitä,että vanhemmat eivät ”nalkuta”.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarviikohan ikänsä ruokaa laittaneet reseptiä edessään kun kokkailevat? Epäilen ettei.
No ainakaan tuo yksi ei edes tiennyt, miten hernerokkaa tehdään. Ja eihän sitä reseptiä edessä tarvitse pitää, vaan voi ihan vaan laskea päässään ne mittasuhteet. Just tein raparperikiisseliä tässä samalla puoliannoksen ja päässäni mietin.
On kaksi eri asiaa, osaako tehdä vai eikö katso tarpeelliseksi yhdelle hengelle ruveta hernerokkaa keittelemään. Ei se nyt niin hyvä ruoka ole ja laittaa puksuttelemaan. Mökin ruokakaapissa purkissa on kesäruoka.
Hän ei edes tiennyt miten sitä tehdään. Sitten on turha kyllä valittaa köyhyyttä, jos ei viitsi.
Nyt on jollakin känkkäränkkäpäivä. Kiukuttaa ihan vietävästi.
Vierailija kirjoitti:
Eikö mummin tarpeita tärkeämpää ole, että lapsi saa pitää kiinni tutuista rutiineista?
Tästä ketjusta tulee taas ilmi, miten tylsää ja ilotonta lapsiperhe-elämä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö mummin tarpeita tärkeämpää ole, että lapsi saa pitää kiinni tutuista rutiineista?
Tästä ketjusta tulee taas ilmi, miten tylsää ja ilotonta lapsiperhe-elämä on.
Rutiinit luovat lapselle turvallisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat päättävät siitä miten lapsi kasvatetaan ja muiden läheisten pitää noudattaa vanhempien toiveita. Lapset voivat paremmin kun rutiinit pysyvät samanlaisina niin niitä pitää kyllä noudattaa.
Niin. Eli mummi ei saa olla oma lämmin itsensä ja edes lomalla lapset ei saa aikatauluista rentoutua. Ei ihme että niin lapset kuin aikuiset voivat huonosti.
Aikataulua aikataulun perään jo syntymästä lähtien.
Olispa meillä ollut aikataulut lapsena, ehkä olisi jotenkin säännöllinen unirytmi näin aikuisena. Mutta mitään elämän perustaitoja ei opetettu.
Vaikka kuinka pidät pienelle säännöllistä rytmiä niin odota teini-ikää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö mummin tarpeita tärkeämpää ole, että lapsi saa pitää kiinni tutuista rutiineista?
Tästä ketjusta tulee taas ilmi, miten tylsää ja ilotonta lapsiperhe-elämä on.
Rutiinit luovat lapselle turvallisuutta.
Tuo on autistista toistoa. Sitä kuvakorttihommaa. Siitä lapselle tulee elämyksiä ja muistoja kun joskus on jotain muuta kuin äidin päättämät rutiinit jossa lapseen ei tarvitse huomiota kiinnittää.
Minulla oli tosi tylsä lapsuus, siis rutiinit isolla ärrällä, valot pois ja nukkumaan kahdeksan jälkeen. Päiv245ät samanlaisia
, jo se on lapsen mieleeni jäänyt kun silloisen kesämökin perhe kutsui meidät juhannuskokolle ja me lapsetkin saatiin iltahämärissä olla ulkona ja perhe soitti viulua ja haitaria ja lauloi. Olin 6-vuotias. Hirveän psljon ei mielikuvia kun arki oli tasasta ei mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovin on musta-valkoista kirjoittelua. Itse olen käynyt lapsiperheessä,jossa TV on koko ajan auki ja niin kovalla ettei keskustella kuule.Kasvisten syönti on jokaisen oma asia,ei kannata terveyskasvattaa vsnhoja ihmisiä.Syövät mitä syövät ja elävät niinkiin ovat tottuneet. Nuorten kannattaa muistaa tämä ja olla joustavia.Isovanhemmuus on ilo,mutta sen voi menettää liioilla vaatimuksilla,sillä isovanhemmuus ei ole velvollisuus.
Se että vanhukset laiminlyövät terveellisen ravinnon tuottaa valtavia kuluja yhteiskunnalle. Se älämölö on lapselle vahingollista.
Jos lapsen edun minimaalinen huomioiminen on ylivoimaista niin eihän sellaisesta kääkästä sitten vaan ole isovanhemmaksi.
Tiedätkö? Mikään ei pakota sinua edes näyttämään lastasi mummoille saati pyytämään että mummot hoitaisicat häntä. Ihan suotta kiukuttelet.
Tunnen yhden kuntapuolen hallintoihmisen. Sosiaalitoimessa lapsiperheet on suurin kustannuserä, vanhustennosuus menoista pienempi.
Vanhukset maksavat palveluista joita saavat yhteiskunnalta. Lapsiperheet ovat ne jotka saavat kaiken maksutta ja rahaa vielä lisäksi.
Ei pakotakaan. Sitten on vaan turha juosta pitkin kyliä uhriutumassa.
Lapsiperheiden vanhemmat tekevät eniten töitä, myös ylitöitä, ja maksavat veroja. Tilastollinen tosiasia.
Köyhät eläkeläiset eivät maksa juuri mitään veroja.
Lapsiperheet eivät saa edes kotiapua, ne menee kaikki vanhuksille.
Olisit kuule kiitollinen lapsiperheille!
Kun lapset saa hyvin pienillä.maksuilla olla päivähoidossa päivät, mihin vielä sitä kotiapulaista tarvittaisiin?
Pienillä maksuilla saa hoidon vain yh:t ja todella pienituloiset.
Suomessa on pieni maksu vaikka olisi suurituloinen verrattuna moneen muuhun maahan. Esim me kaksilapsisena perheenä maksamme lähes 1000 euroa kuukaudessa.
Täällä meillä on varhaiskasvatus täysin ilmaista. Kaikilla on ilmainen päivähoito.
Jaa, jännä homma että me keskituloisina maksamme kahdesta lapsesta monta sataa euroa kuussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovin on musta-valkoista kirjoittelua. Itse olen käynyt lapsiperheessä,jossa TV on koko ajan auki ja niin kovalla ettei keskustella kuule.Kasvisten syönti on jokaisen oma asia,ei kannata terveyskasvattaa vsnhoja ihmisiä.Syövät mitä syövät ja elävät niinkiin ovat tottuneet. Nuorten kannattaa muistaa tämä ja olla joustavia.Isovanhemmuus on ilo,mutta sen voi menettää liioilla vaatimuksilla,sillä isovanhemmuus ei ole velvollisuus.
Se että vanhukset laiminlyövät terveellisen ravinnon tuottaa valtavia kuluja yhteiskunnalle. Se älämölö on lapselle vahingollista.
Jos lapsen edun minimaalinen huomioiminen on ylivoimaista niin eihän sellaisesta kääkästä sitten vaan ole isovanhemmaksi.
Tiedätkö? Mikään ei pakota sinua edes näyttämään lastasi mummoille saati pyytämään että mummot hoitaisicat häntä. Ihan suotta kiukuttelet.
Tunnen yhden kuntapuolen hallintoihmisen. Sosiaalitoimessa lapsiperheet on suurin kustannuserä, vanhustennosuus menoista pienempi.
Vanhukset maksavat palveluista joita saavat yhteiskunnalta. Lapsiperheet ovat ne jotka saavat kaiken maksutta ja rahaa vielä lisäksi.
Ei pakotakaan. Sitten on vaan turha juosta pitkin kyliä uhriutumassa.
Lapsiperheiden vanhemmat tekevät eniten töitä, myös ylitöitä, ja maksavat veroja. Tilastollinen tosiasia.
Köyhät eläkeläiset eivät maksa juuri mitään veroja.
Lapsiperheet eivät saa edes kotiapua, ne menee kaikki vanhuksille.
Olisit kuule kiitollinen lapsiperheille!
Kun lapset saa hyvin pienillä.maksuilla olla päivähoidossa päivät, mihin vielä sitä kotiapulaista tarvittaisiin?
Pienillä maksuilla saa hoidon vain yh:t ja todella pienituloiset.
Suomessa on pieni maksu vaikka olisi suurituloinen verrattuna moneen muuhun maahan. Esim me kaksilapsisena perheenä maksamme lähes 1000 euroa kuukaudessa.
Täällä meillä on varhaiskasvatus täysin ilmaista. Kaikilla on ilmainen päivähoito.
Jaa, jännä homma että me keskituloisina maksamme kahdesta lapsesta monta sataa euroa kuussa.
Kenen pitäisi maksutta hoitaa lapset? Mummojen? Vai niiden pilkkahintaisten tyttöjen? Onko teillä vaatehuone johon sopii patja tai lasten huoneeseen kolmas sönky? Sinne peruskoulusta päässyt tyttö ja hänelle
päivittäinen ruoka. Ja mikä ois sopiva taskura.a kuussa, 50 euroa?
Ja tietysti myös itse huolehditte lasten ruokakustannuksista joista nyt maksatte päikylle.
Eikö esikoulu ole maksuton? Vielä 1991 se oli puolipäivähoidon hintainen kun yksityisessä hoidossa muuten oleva poikani oli eskarissa.
Mikä ongelma? En ota lapsenlapsia yökylään. Jos tulevat meille vanhempiensa kanssa, niin ihan itse saavat ruoan tuoda mukanaan, jos ei mummolan ruoat kelpaa, en ala ostelemaan kaikille sopivaa murkinaa. Mummolassa on mummolan säännöt. Lasten koteihin mennään korkeintaan kahvittelemaan kutsusta pariksi tunniksi, en vie tuliaisia, eipä tule sanomista makean tunkemisesta. Mummolassa niitä kyllä löytyy kaapeista, mummo ja vaari niitä kyllä syö, vaan kersat ei mene kaappeja tutkimaan vieraisilla, luulisi tämäkin itsestään selvyys opetettu lapsille. Täytyyhän lasten oppia itsehillintää ja pitää vanhempiensa asettamat säännöt, kun houkutuksia on tarjolla mummolan kahvipöydässä, muut saa pistää suun makeaksi🤣, vaan lapset ei. Jos ne tiukat aikataulut ei pidä, ei ole isovanhempien ongelma, nuoremmat saa vapaasti pitää tiukat aikataulunsa, meillä eläkeläisillä on vapaata 24/7. On se surkuhupaisaa katsoa, kun vanhemmat repivät lapset kesken hauskojen leikkien syömään, nukkumaan, pesulle, kun muuten elämä menee kesälläkin ihan sekaisin. On kyllä kiva, kun isovanhemmuus on vailla vastuuta näistä lasten aikataulutetusta elämästä, olisi kyllä ankeata elää noin säntillisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuvitellaan eläkkeellä oleva 65v. isovanhemmat ja n. 30v. pienten lasten äiti.
Kuvitellaan, että mummo päässyt vasta eläkkeelle, ja omakotitalo myyty. Tilillä polttelee myös sijoitustuottoja ja perintörahoja. Omaisuutta on +300 000€ ja lisäksi kesämökkiä, autoja ja metsää.
Sitten on pienten lasten äiti, joka kituuttaa kotihoidontuella, koska määräaikainen työsopimus ei jatkunut äitiysloman yli. Omaa taloa ei ole, koska pätkätyöt. Säästöjä on mennyt synnytyksen jälkeisten komplikaatioiden hoitamiseen ja kuntoutumiseen.
Eläkkeellä oleva mummo saa nukkua kokonaisia öitä. Sen sijaan pienten lasten äiti ei ole viime vuosina saanut nukkua juuri ollenkaan, koliikkivauva valvottaa edelleen taaperona. Isä tekee töitä enemmän, että saadaan kurottua umpeen kotihoidon tuen pienuuden aiheuttamaa taloudellista rasitusta.
He asuvat suht läheikkäin, alle 40km säteellä.
Minusta on outoa, että täällä on useassa kommentissa käynyt ilmi, että mummon ei tule ns. palvella lapsiaan. Että omat ruoat pitää tuoda mummolaan ja mummoille kuuluu rusinat pullasta. Että ei mummon pidä tehdä mitään töitä lastenlasten eteen. Kun sitähän pienet lapset pääasiassa ovat, työtä! Mummon pitää saada sylitellä vauvaa, mutta jos vauvan äiti sanoo mitään, on se "ihmeellisten periaatteiden ja vaatimusten paasaamista".
Erään ystäväni äiti oisi järkyttynyt tästä. Hän laittoi ruokaa pakkaseen vauvaperheelle. Hän kävi siivoamassa ja auttoi monin tavoin vauvaperhettä, että he saavat rankassa elämäntilanteessa tukea. Hän ei pyytänyt vauvaa syliin vaan pyrki auttamaan niin, että lapsen äiti itse pystyisi nauttimaan mahdollisimman paljon sylittelystä ja voimavaroja säästyisi kodinhoidolta vauvalle.
En voi kuin ihmetellä joidenkin tähän ketjuun kirjoittaneiden asennetta siitä, että mummon pitää saada parhaat hetket: pitää saada antaa herkkuja, pitää saada antaa lahjoja, pitää antaa hemmotella lasta ja pitää antaa luoda omat säännöt. Oikeuksia kyllä pitää olla, mutta ei velvollisuuksia... Ei, vauva-arki ja pikkulapsiaika on kovaa työtä ja sitä työnmäärää olisi todella kiva välillä jakaa ja vieläpä niin, että luotetaan vanhempien tuntevan parhaiten lastensa tarpeet ja kuunnellaan heitä. Ehkä ymmärrän hemmottelun tarpeen, jos välimatkaa on oikeasti paljon esim. yli 500km ja nähdään vain kerran tai pari vuodessa.
Entäpä jos on monta lasta? vai yhtä tuetaan, ruokitaan, autetaan.
Edelleen voi odottaa lapsia hankkivan perheen omevan aikuisia ettei vaimon/miehen isän tarvitse "paikata pieniä tukia". Joku tilapäinen apu , olipa se imurointi tai raha, ok.
Olihan tässäkin keskustelussa mummo joka hoitaa lapsen päivisin, toinen mummo 2 yötä viikossa jotta lyhennettyä työviikkoa tekevät vanhemmat saavat levätä.
Hyviä isovanhempia siis on olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuvitellaan eläkkeellä oleva 65v. isovanhemmat ja n. 30v. pienten lasten äiti.
Kuvitellaan, että mummo päässyt vasta eläkkeelle, ja omakotitalo myyty. Tilillä polttelee myös sijoitustuottoja ja perintörahoja. Omaisuutta on +300 000€ ja lisäksi kesämökkiä, autoja ja metsää.
Sitten on pienten lasten äiti, joka kituuttaa kotihoidontuella, koska määräaikainen työsopimus ei jatkunut äitiysloman yli. Omaa taloa ei ole, koska pätkätyöt. Säästöjä on mennyt synnytyksen jälkeisten komplikaatioiden hoitamiseen ja kuntoutumiseen.
Eläkkeellä oleva mummo saa nukkua kokonaisia öitä. Sen sijaan pienten lasten äiti ei ole viime vuosina saanut nukkua juuri ollenkaan, koliikkivauva valvottaa edelleen taaperona. Isä tekee töitä enemmän, että saadaan kurottua umpeen kotihoidon tuen pienuuden aiheuttamaa taloudellista rasitusta.
He asuvat suht läheikkäin, alle 40km säteellä.
Minusta on outoa, että täällä on useassa kommentissa käynyt ilmi, että mummon ei tule ns. palvella lapsiaan. Että omat ruoat pitää tuoda mummolaan ja mummoille kuuluu rusinat pullasta. Että ei mummon pidä tehdä mitään töitä lastenlasten eteen. Kun sitähän pienet lapset pääasiassa ovat, työtä! Mummon pitää saada sylitellä vauvaa, mutta jos vauvan äiti sanoo mitään, on se "ihmeellisten periaatteiden ja vaatimusten paasaamista".
Erään ystäväni äiti oisi järkyttynyt tästä. Hän laittoi ruokaa pakkaseen vauvaperheelle. Hän kävi siivoamassa ja auttoi monin tavoin vauvaperhettä, että he saavat rankassa elämäntilanteessa tukea. Hän ei pyytänyt vauvaa syliin vaan pyrki auttamaan niin, että lapsen äiti itse pystyisi nauttimaan mahdollisimman paljon sylittelystä ja voimavaroja säästyisi kodinhoidolta vauvalle.
En voi kuin ihmetellä joidenkin tähän ketjuun kirjoittaneiden asennetta siitä, että mummon pitää saada parhaat hetket: pitää saada antaa herkkuja, pitää saada antaa lahjoja, pitää antaa hemmotella lasta ja pitää antaa luoda omat säännöt. Oikeuksia kyllä pitää olla, mutta ei velvollisuuksia... Ei, vauva-arki ja pikkulapsiaika on kovaa työtä ja sitä työnmäärää olisi todella kiva välillä jakaa ja vieläpä niin, että luotetaan vanhempien tuntevan parhaiten lastensa tarpeet ja kuunnellaan heitä. Ehkä ymmärrän hemmottelun tarpeen, jos välimatkaa on oikeasti paljon esim. yli 500km ja nähdään vain kerran tai pari vuodessa.
Aika paljon saa kuvitella, että uskoo mummon myyneen omakotitalon eikä ole sijoittanut rahoja uuteen, esteettömään asuntoon. Itse myin rivariasunnon ja jouduin ottamaan erotuksen säästöistä, että rahat riittivät uuteen kerrostaloasuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvitellaan eläkkeellä oleva 65v. isovanhemmat ja n. 30v. pienten lasten äiti.
Kuvitellaan, että mummo päässyt vasta eläkkeelle, ja omakotitalo myyty. Tilillä polttelee myös sijoitustuottoja ja perintörahoja. Omaisuutta on +300 000€ ja lisäksi kesämökkiä, autoja ja metsää.
Sitten on pienten lasten äiti, joka kituuttaa kotihoidontuella, koska määräaikainen työsopimus ei jatkunut äitiysloman yli. Omaa taloa ei ole, koska pätkätyöt. Säästöjä on mennyt synnytyksen jälkeisten komplikaatioiden hoitamiseen ja kuntoutumiseen.
Eläkkeellä oleva mummo saa nukkua kokonaisia öitä. Sen sijaan pienten lasten äiti ei ole viime vuosina saanut nukkua juuri ollenkaan, koliikkivauva valvottaa edelleen taaperona. Isä tekee töitä enemmän, että saadaan kurottua umpeen kotihoidon tuen pienuuden aiheuttamaa taloudellista rasitusta.
He asuvat suht läheikkäin, alle 40km säteellä.
Minusta on outoa, että täällä on useassa kommentissa käynyt ilmi, että mummon ei tule ns. palvella lapsiaan. Että omat ruoat pitää tuoda mummolaan ja mummoille kuuluu rusinat pullasta. Että ei mummon pidä tehdä mitään töitä lastenlasten eteen. Kun sitähän pienet lapset pääasiassa ovat, työtä! Mummon pitää saada sylitellä vauvaa, mutta jos vauvan äiti sanoo mitään, on se "ihmeellisten periaatteiden ja vaatimusten paasaamista".
Erään ystäväni äiti oisi järkyttynyt tästä. Hän laittoi ruokaa pakkaseen vauvaperheelle. Hän kävi siivoamassa ja auttoi monin tavoin vauvaperhettä, että he saavat rankassa elämäntilanteessa tukea. Hän ei pyytänyt vauvaa syliin vaan pyrki auttamaan niin, että lapsen äiti itse pystyisi nauttimaan mahdollisimman paljon sylittelystä ja voimavaroja säästyisi kodinhoidolta vauvalle.
En voi kuin ihmetellä joidenkin tähän ketjuun kirjoittaneiden asennetta siitä, että mummon pitää saada parhaat hetket: pitää saada antaa herkkuja, pitää saada antaa lahjoja, pitää antaa hemmotella lasta ja pitää antaa luoda omat säännöt. Oikeuksia kyllä pitää olla, mutta ei velvollisuuksia... Ei, vauva-arki ja pikkulapsiaika on kovaa työtä ja sitä työnmäärää olisi todella kiva välillä jakaa ja vieläpä niin, että luotetaan vanhempien tuntevan parhaiten lastensa tarpeet ja kuunnellaan heitä. Ehkä ymmärrän hemmottelun tarpeen, jos välimatkaa on oikeasti paljon esim. yli 500km ja nähdään vain kerran tai pari vuodessa.Aika paljon saa kuvitella, että uskoo mummon myyneen omakotitalon eikä ole sijoittanut rahoja uuteen, esteettömään asuntoon. Itse myin rivariasunnon ja jouduin ottamaan erotuksen säästöistä, että rahat riittivät uuteen kerrostaloasuntoon.
No minä myin ison omakotitalon Helsingistä ja ostin kotikaupungistani kerrostalokolmion. Jäi 400 000 euroa yli.
Ja eihän ne mummon rahat ole vielä tyttären/miniän kuin vasta kuoleman jälkeen. Toki moni mummo antaa ennakkoperintöä ja auttaa rahallisesti, etenkin ainoaa lasta voi auttaa tai sitten kaikkia.
Mummojenkin asuntorikkauskin erilaista, maaseutukaupungeissa talot kuin kerrostaloasunnotkin halvempia jopa halpoja.
Vierailija kirjoitti:
Ja eihän ne mummon rahat ole vielä tyttären/miniän kuin vasta kuoleman jälkeen. Toki moni mummo antaa ennakkoperintöä ja auttaa rahallisesti, etenkin ainoaa lasta voi auttaa tai sitten kaikkia.
Mummojenkin asuntorikkauskin erilaista, maaseutukaupungeissa talot kuin kerrostaloasunnotkin halvempia jopa halpoja.
Jos on monta lasta ja lapsenlapsia, niin se on loputon suo ja rahareikä, jos kaikkia pitää auttaa tasapuolisesti, äkkiä siihen kymppitonnit hupenee. Joten kukkaron nyörit vaan kiinni ja jokainen pärjätköön taloudellisesti omillaan ja tehkööt omat virheensä taloudenpidossa, jos on tyhmä eikä osaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuvitellaan eläkkeellä oleva 65v. isovanhemmat ja n. 30v. pienten lasten äiti.
Kuvitellaan, että mummo päässyt vasta eläkkeelle, ja omakotitalo myyty. Tilillä polttelee myös sijoitustuottoja ja perintörahoja. Omaisuutta on +300 000€ ja lisäksi kesämökkiä, autoja ja metsää.
Sitten on pienten lasten äiti, joka kituuttaa kotihoidontuella, koska määräaikainen työsopimus ei jatkunut äitiysloman yli. Omaa taloa ei ole, koska pätkätyöt. Säästöjä on mennyt synnytyksen jälkeisten komplikaatioiden hoitamiseen ja kuntoutumiseen.
Eläkkeellä oleva mummo saa nukkua kokonaisia öitä. Sen sijaan pienten lasten äiti ei ole viime vuosina saanut nukkua juuri ollenkaan, koliikkivauva valvottaa edelleen taaperona. Isä tekee töitä enemmän, että saadaan kurottua umpeen kotihoidon tuen pienuuden aiheuttamaa taloudellista rasitusta.
He asuvat suht läheikkäin, alle 40km säteellä.
Minusta on outoa, että täällä on useassa kommentissa käynyt ilmi, että mummon ei tule ns. palvella lapsiaan. Että omat ruoat pitää tuoda mummolaan ja mummoille kuuluu rusinat pullasta. Että ei mummon pidä tehdä mitään töitä lastenlasten eteen. Kun sitähän pienet lapset pääasiassa ovat, työtä! Mummon pitää saada sylitellä vauvaa, mutta jos vauvan äiti sanoo mitään, on se "ihmeellisten periaatteiden ja vaatimusten paasaamista".
Erään ystäväni äiti oisi järkyttynyt tästä. Hän laittoi ruokaa pakkaseen vauvaperheelle. Hän kävi siivoamassa ja auttoi monin tavoin vauvaperhettä, että he saavat rankassa elämäntilanteessa tukea. Hän ei pyytänyt vauvaa syliin vaan pyrki auttamaan niin, että lapsen äiti itse pystyisi nauttimaan mahdollisimman paljon sylittelystä ja voimavaroja säästyisi kodinhoidolta vauvalle.
En voi kuin ihmetellä joidenkin tähän ketjuun kirjoittaneiden asennetta siitä, että mummon pitää saada parhaat hetket: pitää saada antaa herkkuja, pitää saada antaa lahjoja, pitää antaa hemmotella lasta ja pitää antaa luoda omat säännöt. Oikeuksia kyllä pitää olla, mutta ei velvollisuuksia... Ei, vauva-arki ja pikkulapsiaika on kovaa työtä ja sitä työnmäärää olisi todella kiva välillä jakaa ja vieläpä niin, että luotetaan vanhempien tuntevan parhaiten lastensa tarpeet ja kuunnellaan heitä. Ehkä ymmärrän hemmottelun tarpeen, jos välimatkaa on oikeasti paljon esim. yli 500km ja nähdään vain kerran tai pari vuodessa.
Poltteleeko se lähinnä sua nuo mummon oletetut rahavarat, se on paha himoita toisen omaisuutta, se on ajatuksissa verrattavissa varastamiseen, muistapa se.
65-vuotias juuri eläkkeelle päässyt mummo voi olla aivan väsynyt sinnitellessään viimeiset työvuodet hetkisellä työpaikallaan. Ei hän välttämättä ole ollenkaan enää perustervekään. Aika harva on tuossa iässä. Hetikö hänen pitäisi alkaa piikomaan lapsiperhettä? Eikö hänen kuuluisi nyt saada levätä?
Omakotitalo on saatettu myydä, mutta siitä ei ole saatu kuin juuri ja juuri sen verran, mitä uusi kerrostaloasunto tai rivarikämppä maksoi. Ehkä on lisäksi pitänyt laittaa muita säästöjä ja ottaa pieni pankkilainakin vielä.
Kesämökin ylläpitäminen oman asunnon rinnalla työllistää myös ja on raskasta. Auton ja mahdollisen veneen huolto myös kuten kaikki omistaminen tuo aina lisää työtä ja huolehdittavana. Kaikki toimet muutenkin uuvuttavaa enemmän vanhenevaa ihmistä kuin elämänsä parhaissa voimissa olevaa. Tätä nuoret ihmiset eivät useinkaan huomioi, koska he eivät ole vielä vanhuutta kokeneet.
Alue: Aihe vapaa
Tuostahan juuri on kysymys jos mummulla saa vaikka pelata lautapeliä. Joita kotona ei ainuttakaan. Ei tavis-isovanhemmista vaan sairaista
Minua viihdyttää tämä netti, täynnä ihmisiä joilta järkevä ajattelu puuttuu ja aina mennään yli tai ali.