Saako mummi olla mummi omalla tavallaan?

Minua aina ihmetyttää nämä "minuahan ei neuvota"-isovanhemmat ja sukulaiset. Että miksi toisen toivetta asiasta ei yksinkertaisesti vain noudateta. Onko tämä joku miniöiden erikoiskohtelu, vai oletteko samanlaisia kaikissa ihmissuhteissanne? Menettekö auttamaan ystäväännekin tai vanhaa tätiänne siten että minähän en sulta ohjeita ota vastaan, minä teen omalla tavallani tai sitten en tule ollenkaan. Kaverisi pyytää aamuksi apua koiran ulkoiluttamisessa niin sinähän menet iltapäivällä kun sinä haluat ulkoiluttaa koirat iltapäivällä.

Lapseni on vielä pieni, mutta en keksi yhtäkään syytä miksi en kunnioittaisi mahdollisen lapsenlapseni hoidossa vanhempiensa toiveita.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on nykyään kaikki vaikeaa ihmisillä. Luulisi vanhempien olevan tosi kiitollisia, kun saavat lapset välillä hoitoon tuttuun paikkaan. Itse ainakin olin, kun omat lapset olivat pieniä. Siirrän tätä hoitopalvelua nyt eteenpäin omille lapsille, kun otan lapsenlapset hoitoon. Kun pitää perusasiat järjestyksessä niin kyllä mummolassa voi olla myös jotain omia juttuja.  Ja jos se ei kelpaa niin voi olla tuomatta niitä lapsia hoitoon, sekin kyllä käy. 

Just näin.  

Mun kotona on mun säännöt, niillä olen kolme lasta aikuisiksi pärjääviksi ja järkeviksi ihmisiksi kasvattanut. Tänne saa tuoda tulevaisuudessa lapsenlapsia hoitoon, ja tottakai huomioidaan vanhempien ajatukset. Mutta jos mulle alettaisiin soitella jotain minuuttiaikatauluja tai kertoa miten saan puhua tms. nimenomaan mikromanageerausta, niin sitten saisivat käydä kylässä ja hoitaa itse lapsensa. 

Vierailija kirjoitti:

Minua aina ihmetyttää nämä "minuahan ei neuvota"-isovanhemmat ja sukulaiset. Että miksi toisen toivetta asiasta ei yksinkertaisesti vain noudateta. Onko tämä joku miniöiden erikoiskohtelu, vai oletteko samanlaisia kaikissa ihmissuhteissanne? Menettekö auttamaan ystäväännekin tai vanhaa tätiänne siten että minähän en sulta ohjeita ota vastaan, minä teen omalla tavallani tai sitten en tule ollenkaan. Kaverisi pyytää aamuksi apua koiran ulkoiluttamisessa niin sinähän menet iltapäivällä kun sinä haluat ulkoiluttaa koirat iltapäivällä.

 

Lapseni on vielä pieni, mutta en keksi yhtäkään syytä miksi en kunnioittaisi mahdollisen lapsenlapseni hoidossa vanhempiensa toiveita.

 Vaatiiko tämä kirjoittaja koiransa hoitajalta kirjakieltä lähellä olevaa yleiskieltä?

Kukaan mummo ei varmaan kiistä ruokaohjeita tai summittaisia nukkuma-aikoja. ( lapsi ei kuitenkaan ole nukke joka nukahtaa kun pistetään sänkyyn).  Kyllä on liioiteltua määrätä esim lautapelit joita saa pelata, satukirjat mitä saa lukea jne.  Jos haluaa lomamatkalla ilman lasta antaa myös lapsen lomailka ja kapsen ja mummon junailla jutut vaikei ne samoilla sanoituksilla olisi kuin kotona.

Vierailija kirjoitti:

Minua aina ihmetyttää nämä "minuahan ei neuvota"-isovanhemmat ja sukulaiset. Että miksi toisen toivetta asiasta ei yksinkertaisesti vain noudateta. Onko tämä joku miniöiden erikoiskohtelu, vai oletteko samanlaisia kaikissa ihmissuhteissanne? Menettekö auttamaan ystäväännekin tai vanhaa tätiänne siten että minähän en sulta ohjeita ota vastaan, minä teen omalla tavallani tai sitten en tule ollenkaan. Kaverisi pyytää aamuksi apua koiran ulkoiluttamisessa niin sinähän menet iltapäivällä kun sinä haluat ulkoiluttaa koirat iltapäivällä.

 

Lapseni on vielä pieni, mutta en keksi yhtäkään syytä miksi en kunnioittaisi mahdollisen lapsenlapseni hoidossa vanhempiensa toiveita.

Kun olit lapsena mummolassa hoidossa, elitkö siellä täysin samoin kuin kotonasi? Laittoiko vanhempasi mukaan kellontarkat rytmit ja ruoka-aine-listat, mitä sinun sopii syödä? Minkä verran saat katsella telkkaria tai millaisilla leluilla leikkiä?

Mun vanhemmat ei onneksi niin tehneet. Oli ihanaa olla ihan rennosti mummoloissa. Eikä ole tullut mieleenkään laittaa omien lasten kohdalla vastaavia mukaan. Tottakai perusasiat, mikä on suunnilleen päivärytmi unien ja ruokien osalta, muuten saaneet olla ihan kuten ovat halunneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua aina ihmetyttää nämä "minuahan ei neuvota"-isovanhemmat ja sukulaiset. Että miksi toisen toivetta asiasta ei yksinkertaisesti vain noudateta. Onko tämä joku miniöiden erikoiskohtelu, vai oletteko samanlaisia kaikissa ihmissuhteissanne? Menettekö auttamaan ystäväännekin tai vanhaa tätiänne siten että minähän en sulta ohjeita ota vastaan, minä teen omalla tavallani tai sitten en tule ollenkaan. Kaverisi pyytää aamuksi apua koiran ulkoiluttamisessa niin sinähän menet iltapäivällä kun sinä haluat ulkoiluttaa koirat iltapäivällä.

 

Lapseni on vielä pieni, mutta en keksi yhtäkään syytä miksi en kunnioittaisi mahdollisen lapsenlapseni hoidossa vanhempiensa toiveita.

Kun olit lapsena mummolassa hoidossa, elitkö siellä täysin samoin kuin kotonasi? Laittoiko vanhempasi mukaan kellontarkat rytmit ja ruoka-aine-listat, mitä sinun sopii syödä? Minkä verran saat katsella telkkaria tai millaisilla leluilla leikkiä?

Mun vanhemmat ei onneksi niin tehneet. Oli ihanaa olla ihan rennosti mummoloissa. Eikä ole tullut mieleenkään laittaa omien lasten kohdalla vastaavia mukaan. Tottakai perusasiat, mikä on suunnilleen päivärytmi unien ja ruokien osalta, muuten saaneet olla ihan kuten ovat halunneet.

Noh, koska puhun tässä aika pienistä lapsista niin ymmärrettävästi minulla ei ole mitään käsitystä millaisilla ohjeilla äiti minua aikanaan lähetti mummolaan.

Mutta tämä piikittely meni vähän ohi pointista. En itsekään lähettele kovinkaan tarkkoja ohjeita mummolaan. Mutta ihmettelen sitä, että jos suora toive esitetään niin millainen ihminen jättää sen tarkoituksella huomioimatta? Toimitko niin ystäviesi kanssa? Minä en.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua aina ihmetyttää nämä "minuahan ei neuvota"-isovanhemmat ja sukulaiset. Että miksi toisen toivetta asiasta ei yksinkertaisesti vain noudateta. Onko tämä joku miniöiden erikoiskohtelu, vai oletteko samanlaisia kaikissa ihmissuhteissanne? Menettekö auttamaan ystäväännekin tai vanhaa tätiänne siten että minähän en sulta ohjeita ota vastaan, minä teen omalla tavallani tai sitten en tule ollenkaan. Kaverisi pyytää aamuksi apua koiran ulkoiluttamisessa niin sinähän menet iltapäivällä kun sinä haluat ulkoiluttaa koirat iltapäivällä.

 

Lapseni on vielä pieni, mutta en keksi yhtäkään syytä miksi en kunnioittaisi mahdollisen lapsenlapseni hoidossa vanhempiensa toiveita.

Kun olit lapsena mummolassa hoidossa, elitkö siellä täysin samoin kuin kotonasi? Laittoiko vanhempasi mukaan kellontarkat rytmit ja ruoka-aine-listat, mitä sinun sopii syödä? Minkä verran saat katsella telkkaria tai millaisilla leluilla leikkiä?

Mun vanhemmat ei onneksi niin tehneet. Oli ihanaa olla ihan rennosti mummoloissa. Eikä ole tullut mieleenkään laittaa omien lasten kohdalla vastaavia mukaan. Tottakai perusasiat, mikä on suunnilleen päivärytmi unien ja ruokien osalta, muuten saaneet olla ihan kuten ovat halunneet.

Onko joku tehnyt niin? Nämä kellontarkkuudet ja muut sössötykset on kammomummojen loputonta solvaamista.

Miksi se on mahdotonta tehdä niin kuin toivotaan? Jos tarvitsee apua kukkien kasteluun, pestään puhtaat matot. Jos toivotaan lahjaksi ulkohaalaria, tuodaan liian pieni juhlamekko ja koko ajan höpötetään miten niin kovasti autetaan. MITEN tämä voi olla niin vaikeaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua aina ihmetyttää nämä "minuahan ei neuvota"-isovanhemmat ja sukulaiset. Että miksi toisen toivetta asiasta ei yksinkertaisesti vain noudateta. Onko tämä joku miniöiden erikoiskohtelu, vai oletteko samanlaisia kaikissa ihmissuhteissanne? Menettekö auttamaan ystäväännekin tai vanhaa tätiänne siten että minähän en sulta ohjeita ota vastaan, minä teen omalla tavallani tai sitten en tule ollenkaan. Kaverisi pyytää aamuksi apua koiran ulkoiluttamisessa niin sinähän menet iltapäivällä kun sinä haluat ulkoiluttaa koirat iltapäivällä.

 

Lapseni on vielä pieni, mutta en keksi yhtäkään syytä miksi en kunnioittaisi mahdollisen lapsenlapseni hoidossa vanhempiensa toiveita.

 Vaatiiko tämä kirjoittaja koiransa hoitajalta kirjakieltä lähellä olevaa yleiskieltä?

Kukaan mummo ei varmaan kiistä ruokaohjeita tai summittaisia nukkuma-aikoja. ( lapsi ei kuitenkaan ole nukke joka nukahtaa kun pistetään sänkyyn).  Kyllä on liioiteltua määrätä esim lautapelit joita saa pelata, satukirjat mitä saa lukea jne.  Jos haluaa lomamatkalla ilman lasta antaa myös lapsen lomailka ja kapsen ja mummon junailla jutut vaikei ne samoilla sanoituksilla olisi kuin kotona.

Itse asiassa olen listannut kaikki koirieni tuntemat käskyt. Koska haluan että se kommunikointi sujuu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko tosissanne että joku miniä kieltäisi mummoa puhumasta omaa murrettaan? Vaikea uskoa että tuollaista oikeasti tapahtuisi. 

Mun anoppi kyllä kielsi mun olemaan puhumatta äidinkieltäni (ruotsi) lapselleni. Kovasti otti sydämeen, kun en totellut. Ei vaan ottanut riittävästi, kun on edelleen hengissä.

Sitten ymmärrät, miten typerää on puuttua siihen kieleen, mitä toinen puhuu, kaikki täällä eivät näytä ymmärtävän. Mutta kovin aikuismaiselta et vaikuta, kun tästä jää käsitys, että toivot anoppisi kuolemaa.

Äidin kuuluu puhua omalle lapselleen äidinkieltään. Isän sukulaisen sellaista puhetta että muutkin ymmärtää.

Höpsis. Miten luulet kaksikielisissä perheissä toimittavan? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua aina ihmetyttää nämä "minuahan ei neuvota"-isovanhemmat ja sukulaiset. Että miksi toisen toivetta asiasta ei yksinkertaisesti vain noudateta. Onko tämä joku miniöiden erikoiskohtelu, vai oletteko samanlaisia kaikissa ihmissuhteissanne? Menettekö auttamaan ystäväännekin tai vanhaa tätiänne siten että minähän en sulta ohjeita ota vastaan, minä teen omalla tavallani tai sitten en tule ollenkaan. Kaverisi pyytää aamuksi apua koiran ulkoiluttamisessa niin sinähän menet iltapäivällä kun sinä haluat ulkoiluttaa koirat iltapäivällä.

 

Lapseni on vielä pieni, mutta en keksi yhtäkään syytä miksi en kunnioittaisi mahdollisen lapsenlapseni hoidossa vanhempiensa toiveita.

 Vaatiiko tämä kirjoittaja koiransa hoitajalta kirjakieltä lähellä olevaa yleiskieltä?

Kukaan mummo ei varmaan kiistä ruokaohjeita tai summittaisia nukkuma-aikoja. ( lapsi ei kuitenkaan ole nukke joka nukahtaa kun pistetään sänkyyn).  Kyllä on liioiteltua määrätä esim lautapelit joita saa pelata, satukirjat mitä saa lukea jne.  Jos haluaa lomamatkalla ilman lasta antaa myös lapsen lomailka ja kapsen ja mummon junailla jutut vaikei ne samoilla sanoituksilla olisi kuin kotona.

Itse asiassa olen listannut kaikki koirieni tuntemat käskyt. Koska haluan että se kommunikointi sujuu. 

En aina ymmärrä miksi esim pidetään koiraa jos ei itse sitä voi hoitaa ja ulkoiluttaa.  Lapsi nyt on pakko pitää mutta jos sitä mummolaa tarvitsee alinomaa ei ehkä hirveesti kannattaisi mummolle veetuilla.  Yleensä mummot ei ota edes korvausta hoidistaannjoten eivät ole työntekijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää molottaa jotain murretta?

Kyllä lapsen on hyvä kuulla myös murteita, ei se tee pahaa kenellekään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko tosissanne että joku miniä kieltäisi mummoa puhumasta omaa murrettaan? Vaikea uskoa että tuollaista oikeasti tapahtuisi. 

Mun anoppi kyllä kielsi mun olemaan puhumatta äidinkieltäni (ruotsi) lapselleni. Kovasti otti sydämeen, kun en totellut. Ei vaan ottanut riittävästi, kun on edelleen hengissä.

Sitten ymmärrät, miten typerää on puuttua siihen kieleen, mitä toinen puhuu, kaikki täällä eivät näytä ymmärtävän. Mutta kovin aikuismaiselta et vaikuta, kun tästä jää käsitys, että toivot anoppisi kuolemaa.

Äidin kuuluu puhua omalle lapselleen äidinkieltään. Isän sukulaisen sellaista puhetta että muutkin ymmärtää.

Höpsis. Miten luulet kaksikielisissä perheissä toimittavan? 

Äiti puhuu omaa äidinkieltään, isä omaansa, jompikumpi niistä perheen yhteinen kieli.

Ihan perusratkaisu juurikin kaksikielisissä perheissä, joissa toinen on suomenruotsalainen ja toinen suomenkielinen.

Noin se meilläkin menee. Minä puhun ruotsia, isä suomea ja yhteinen kieli on suomi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää molottaa jotain murretta?

Kyllä lapsen on hyvä kuulla myös murteita, ei se tee pahaa kenellekään.

Aikuisen vastuulla on se, että lapsen kanssa kommunikoidessa hän on selkeä. Se että menee molottamaan jotain umpimurretta pienelle lapselle on todella typerää. Ja ihmettelen että miten se mummi ei omalle lapselleen ole sitä murretta puhunut, nyt yhätkkiä keksinyt että hei tää murre.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua aina ihmetyttää nämä "minuahan ei neuvota"-isovanhemmat ja sukulaiset. Että miksi toisen toivetta asiasta ei yksinkertaisesti vain noudateta. Onko tämä joku miniöiden erikoiskohtelu, vai oletteko samanlaisia kaikissa ihmissuhteissanne? Menettekö auttamaan ystäväännekin tai vanhaa tätiänne siten että minähän en sulta ohjeita ota vastaan, minä teen omalla tavallani tai sitten en tule ollenkaan. Kaverisi pyytää aamuksi apua koiran ulkoiluttamisessa niin sinähän menet iltapäivällä kun sinä haluat ulkoiluttaa koirat iltapäivällä.

 

Lapseni on vielä pieni, mutta en keksi yhtäkään syytä miksi en kunnioittaisi mahdollisen lapsenlapseni hoidossa vanhempiensa toiveita.

 Vaatiiko tämä kirjoittaja koiransa hoitajalta kirjakieltä lähellä olevaa yleiskieltä?

Kukaan mummo ei varmaan kiistä ruokaohjeita tai summittaisia nukkuma-aikoja. ( lapsi ei kuitenkaan ole nukke joka nukahtaa kun pistetään sänkyyn).  Kyllä on liioiteltua määrätä esim lautapelit joita saa pelata, satukirjat mitä saa lukea jne.  Jos haluaa lomamatkalla ilman lasta antaa myös lapsen lomailka ja kapsen ja mummon junailla jutut vaikei ne samoilla sanoituksilla olisi kuin kotona.

Itse asiassa olen listannut kaikki koirieni tuntemat käskyt. Koska haluan että se kommunikointi sujuu. 

En aina ymmärrä miksi esim pidetään koiraa jos ei itse sitä voi hoitaa ja ulkoiluttaa.  Lapsi nyt on pakko pitää mutta jos sitä mummolaa tarvitsee alinomaa ei ehkä hirveesti kannattaisi mummolle veetuilla.  Yleensä mummot ei ota edes korvausta hoidistaannjoten eivät ole työntekijöitä.

Koirallisetkin ihmiset lomailee. Mekin lastemme kanssa joka kesä. Silloin meille kotiin tulee asumaan koirille hoitaja. Yleensä mun sisko, mutta on kerran tullut ystäväkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai voi puhua omalla murteellaan. Mitä siitä marisemaan. Ei kenenkään tarvitse omaa murrettaan hävetä. Aivan hullua tuommoista edes vaatia. 

Merkillinen "oma murre" jota lapsensa ei osaa. Nyt yhtäkkiä lapsenlapsen kanssa mukaoma.

No lapsensa on tullut kaupunkiin ja halunnut hylätä kotiseutunsa murteen. Näitähän on, jotka häpeävät vanhempiensa vahvaa murretta. 

Aikuistuminen näillä vielä pikkusen kesken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai voi puhua omalla murteellaan. Mitä siitä marisemaan. Ei kenenkään tarvitse omaa murrettaan hävetä. Aivan hullua tuommoista edes vaatia. 

Merkillinen "oma murre" jota lapsensa ei osaa. Nyt yhtäkkiä lapsenlapsen kanssa mukaoma.

No lapsensa on tullut kaupunkiin ja halunnut hylätä kotiseutunsa murteen. Näitähän on, jotka häpeävät vanhempiensa vahvaa murretta. 

Aikuistuminen näillä vielä pikkusen kesken.

Tai sitten ei sitä ole ikinä oppinutkaan. Mummo vaan nyt on keskinyt, että hänpä onkin savokainuulainen perinnemummo. Onko seuraavaksi vuorossa uskonnon tuputus, kuten meillä? 

Jos ketkä niin lemmikkien omistajat hyväksikäyttää koko tuttavapiiriään.  Tekenevätkö mitään vastapalveluksia koskaan?

Lasten kohdalla se kohdistuu vaun mummoihin jotka saavat valitukset ja takana haukkumiset kiitokseksi.

Jos haluaa usein lomille joille hauva ei sovi mukaan, miettisin koiran tarpeellisuutta perheessä. Ja vinkkinä: koirahoitolat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua aina ihmetyttää nämä "minuahan ei neuvota"-isovanhemmat ja sukulaiset. Että miksi toisen toivetta asiasta ei yksinkertaisesti vain noudateta. Onko tämä joku miniöiden erikoiskohtelu, vai oletteko samanlaisia kaikissa ihmissuhteissanne? Menettekö auttamaan ystäväännekin tai vanhaa tätiänne siten että minähän en sulta ohjeita ota vastaan, minä teen omalla tavallani tai sitten en tule ollenkaan. Kaverisi pyytää aamuksi apua koiran ulkoiluttamisessa niin sinähän menet iltapäivällä kun sinä haluat ulkoiluttaa koirat iltapäivällä.

 

Lapseni on vielä pieni, mutta en keksi yhtäkään syytä miksi en kunnioittaisi mahdollisen lapsenlapseni hoidossa vanhempiensa toiveita.

 Vaatiiko tämä kirjoittaja koiransa hoitajalta kirjakieltä lähellä olevaa yleiskieltä?

Kukaan mummo ei varmaan kiistä ruokaohjeita tai summittaisia nukkuma-aikoja. ( lapsi ei kuitenkaan ole nukke joka nukahtaa kun pistetään sänkyyn).  Kyllä on liioiteltua määrätä esim lautapelit joita saa pelata, satukirjat mitä saa lukea jne.  Jos haluaa lomamatkalla ilman lasta antaa myös lapsen lomailka ja kapsen ja mummon junailla jutut vaikei ne samoilla sanoituksilla olisi kuin kotona.

Kukaan mummo ei? Olet onnekas, kun voit ajatella näin. Meillä nimenomaan toinen mummoista syötti tahallaan juuri niitä asioita, joille lapsi oli allerginen. Sitten lapsi itki vatsakipuja ja kärsi ripulista mummon vierailun jälkeen. Nukkumaanmenoaikoja ei kumpikaan mummo kunnioittanut yhtään. Illalla antoivat ihan pienten lasten valvoa niin kauan kuin huvitti, mutta toisaalta toinen mummo käski 12-vuotiasta nukkumaan todella aikaisin. Mikähän järki siinäkin oli. Sunnuntailoinaalle tuli aina kutsu tasan päiväuniaikaan, ja hirveä loukkaantuminen, jos emme tulleet paikalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää molottaa jotain murretta?

Kyllä lapsen on hyvä kuulla myös murteita, ei se tee pahaa kenellekään.

Aikuisen vastuulla on se, että lapsen kanssa kommunikoidessa hän on selkeä. Se että menee molottamaan jotain umpimurretta pienelle lapselle on todella typerää. Ja ihmettelen että miten se mummi ei omalle lapselleen ole sitä murretta puhunut, nyt yhätkkiä keksinyt että hei tää murre.

Tuo riippuu todellakin lapsen iästä. Tottakai puhetta oppivalle puhutaan selvästi, mutta jos nyt leikki-ikäisiä ajatellaan, ei murteen puhuminen (joitakin murresanoja) ole lapselle mikään katastrofi. Jospa se oma aikuinen lapsi on halunnut tieten tahtoen häivyttää lapsuuden murteen puheestaan? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää molottaa jotain murretta?

Kyllä lapsen on hyvä kuulla myös murteita, ei se tee pahaa kenellekään.

Aikuisen vastuulla on se, että lapsen kanssa kommunikoidessa hän on selkeä. Se että menee molottamaan jotain umpimurretta pienelle lapselle on todella typerää. Ja ihmettelen että miten se mummi ei omalle lapselleen ole sitä murretta puhunut, nyt yhätkkiä keksinyt että hei tää murre.

Tuo riippuu todellakin lapsen iästä. Tottakai puhetta oppivalle puhutaan selvästi, mutta jos nyt leikki-ikäisiä ajatellaan, ei murteen puhuminen (joitakin murresanoja) ole lapselle mikään katastrofi. Jospa se oma aikuinen lapsi on halunnut tieten tahtoen häivyttää lapsuuden murteen puheestaan? 

On eri asia puhua joitakin murresanoja kuin se että pälättää pelkkää murretta. Ja jos se oma aikuinen lapsi on halunnut murteesta eroon niin miksi vitussa se mummi sen nyt silti raahaa kuvioihin? Missä kunnioitus???

Vierailija kirjoitti:

Jos ketkä niin lemmikkien omistajat hyväksikäyttää koko tuttavapiiriään.  Tekenevätkö mitään vastapalveluksia koskaan?

Lasten kohdalla se kohdistuu vaun mummoihin jotka saavat valitukset ja takana haukkumiset kiitokseksi.

Jos haluaa usein lomille joille hauva ei sovi mukaan, miettisin koiran tarpeellisuutta perheessä. Ja vinkkinä: koirahoitolat.

Heh, minä kuule ihan maksan siitä koiranhoidosta ja lisäksi täytän kaapit ja jääkaapin kukkuroilleen. Käytössä iso huvila pihoineen ja saunaosastoineen.