Saako mummi olla mummi omalla tavallaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ole onnellinen, että edes saat olla mummi. Minä en saa, sillä bonuspoikani kumppani ei sitä iloa minulle suo. Mieheni saa kyllä olla lapsen ukki, mutta minut on jostain syystä sivuutettu täysin. Surullista on se, että tulemme pikkutaaperon kanssa toimeen tosi hyvin, minun kanssani jopa paremmin kuin virallisten mummojen kanssa.  Tuntuu, että minulta viedään jotain :( Tietenkin sitten pitää olla valmiina, jos he apua tarvitsevat. Missäs mummot silloin?

Tuo on tosi ikävää, mutta eipä sille mitään oikein voi tehdä, jos ei oma mies ja se bonuspoika bonusmummon puolia pidä. Yleensä noissa tilanteissa on kummallista vielä se, että kun ne lapset tuodaan sille ukille hoitoon, se bonusmummu kuitenkin pääsääntöisesti lapset hoitaa.

Itse en osallistuisi hoitoon. Lähtisi  reissuun tuoksi ajaksi tai kenties katsoisin oman asunnonkin tuossa tilanteessa, ikävä kyllä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko lapsi ja lapsen perhe vieraita jos ovat vaikka viikon?  Pitää varoa kui ois victoria ja daniel. Vähän eri asia kuin jos kutsutaan tuttu synttärikahville. Erotatko asiat toisistaan?

Ensinnäkin on aika kauheaa jos menet lapsinesi vanhemmillesi tai appivanhemmillesi täysihoitoon viikoksi. Siinä on mummut tosi tiukalla. Jos tuossa on vielä ketjun kammominiä kieltämässä ja päsmäröimässä, ei todellakaan käy kateeksi. 

Talo elää tavallaan ja vieraat kulkee ajallaan. Etenkin jos vierailu on muuta kuin käväisy vierailulla, talon väki elää elämäänsä mahdollisimman paljon kuten normaalisti. Vieraita ei tarvitse viihdyttää päiväkausia, ruoka ei voi olla vieraiden toiveruokaa, telkkari saa olla päällä juuri niin paljon kuin talon väki haluaa. Vierailun on syytä myös päättyä viimeistään ajallaan.

"Talo elää tavallaan ja vieraat kulkee ajallaan. Etenkin jos vierailu on muuta kuin käväisy vierailulla, talon väki elää elämäänsä mahdollisimman paljon kuten normaalisti. Vieraita ei tarvitse viihdyttää päiväkausia, ruoka ei voi olla vieraiden toiveruokaa, telkkari saa olla päällä juuri niin paljon kuin talon väki haluaa. Vierailun on syytä myös päättyä viimeistään ajallaan."

Meillä on yksi sukulainen, miehen sisko, joka on harrastanut vuosikausia itsensä meille kylään kutsumista. Välillä viikkokaan ei ole riittänyt. Kertoo esimerkiksi tulevansa kolmeksi päiväksi ja vierailu venyy ja venyy kun meillä on niin kivaa ja hyvä ruoka. Luitte oikein, emme kutsu häntä, vaan itse päättää tulla ilmaiseen täysihoitoon. Jos kiellämme, tulee silti. Mies, veljensä,  kuulemma vain vitsailee kun kieltää.

Paras esitys oli kun muutama vuosi sitten putosin portaissa. Vietin päivän murtuneen jalan kanssa tk:ssa ja aluesairaalassa. Selässä hehtaarin mustelma. Käly ilmoitti tulevansa meille, mies kielsi ja selitti miksi nyt ei ihan oikeasti voi tulla. Käly tuli silti. Kinkkasin vastaan ovikellon soidessa kipeänä keppien kanssa. Mitäpä lausuu armas käly? Että hänellä on nälkä ja haluaa minun tekevän nyt ruokaa. Mitä sitten hölmistyneenä aloin väkertää vieraalle jota oli kielletty meille tulemasta.

Tämä johti lopulta oikein kunnon riitaan, missä kerroimme kälylle, ettei meille jatkossa saa tulla kuin kutsuttuna. Kälyn mukaan minä olin tarinan roisto kun en ollut hänelle riittävän vieraanvarainen. Mieheni sisarella hänen mukaansa piti olla oikeus tulla meille kun haluaa ja olla niin kauan kuin haluaa.

Niin. Miehesi suku oli se työtön ja joutilas. Joutaa teillä majailemaan. Onneksi sait miehesi  napattua ja pelastettua suuresta suvusta joka majailisi Helsingissä. Tuo aluesairaala kyllä viittaa enemmän maaseutuun.

Nyt arvasit kirjoittajan ihan väärin. Kaikilla tarinan henkilöillä kälyä myöten on akateeminen koulutus. Työttömiäkään ei ollut kukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko lapsi ja lapsen perhe vieraita jos ovat vaikka viikon?  Pitää varoa kui ois victoria ja daniel. Vähän eri asia kuin jos kutsutaan tuttu synttärikahville. Erotatko asiat toisistaan?

Ensinnäkin on aika kauheaa jos menet lapsinesi vanhemmillesi tai appivanhemmillesi täysihoitoon viikoksi. Siinä on mummut tosi tiukalla. Jos tuossa on vielä ketjun kammominiä kieltämässä ja päsmäröimässä, ei todellakaan käy kateeksi. 

Talo elää tavallaan ja vieraat kulkee ajallaan. Etenkin jos vierailu on muuta kuin käväisy vierailulla, talon väki elää elämäänsä mahdollisimman paljon kuten normaalisti. Vieraita ei tarvitse viihdyttää päiväkausia, ruoka ei voi olla vieraiden toiveruokaa, telkkari saa olla päällä juuri niin paljon kuin talon väki haluaa. Vierailun on syytä myös päättyä viimeistään ajallaan.

"Talo elää tavallaan ja vieraat kulkee ajallaan. Etenkin jos vierailu on muuta kuin käväisy vierailulla, talon väki elää elämäänsä mahdollisimman paljon kuten normaalisti. Vieraita ei tarvitse viihdyttää päiväkausia, ruoka ei voi olla vieraiden toiveruokaa, telkkari saa olla päällä juuri niin paljon kuin talon väki haluaa. Vierailun on syytä myös päättyä viimeistään ajallaan."

Meillä on yksi sukulainen, miehen sisko, joka on harrastanut vuosikausia itsensä meille kylään kutsumista. Välillä viikkokaan ei ole riittänyt. Kertoo esimerkiksi tulevansa kolmeksi päiväksi ja vierailu venyy ja venyy kun meillä on niin kivaa ja hyvä ruoka. Luitte oikein, emme kutsu häntä, vaan itse päättää tulla ilmaiseen täysihoitoon. Jos kiellämme, tulee silti. Mies, veljensä,  kuulemma vain vitsailee kun kieltää.

Paras esitys oli kun muutama vuosi sitten putosin portaissa. Vietin päivän murtuneen jalan kanssa tk:ssa ja aluesairaalassa. Selässä hehtaarin mustelma. Käly ilmoitti tulevansa meille, mies kielsi ja selitti miksi nyt ei ihan oikeasti voi tulla. Käly tuli silti. Kinkkasin vastaan ovikellon soidessa kipeänä keppien kanssa. Mitäpä lausuu armas käly? Että hänellä on nälkä ja haluaa minun tekevän nyt ruokaa. Mitä sitten hölmistyneenä aloin väkertää vieraalle jota oli kielletty meille tulemasta.

Tämä johti lopulta oikein kunnon riitaan, missä kerroimme kälylle, ettei meille jatkossa saa tulla kuin kutsuttuna. Kälyn mukaan minä olin tarinan roisto kun en ollut hänelle riittävän vieraanvarainen. Mieheni sisarella hänen mukaansa piti olla oikeus tulla meille kun haluaa ja olla niin kauan kuin haluaa.

Niin hupaisaa että joku tulee "vaatimaan ruokaa."  Olet oikee tarinan

iskijä.

Oliko nää vielä niitä vuosikymmenten takaisia juttuja kun ei ollut kännyköitä jokaisella?

Tämä tarina oli muuten totta. Ei noin päättömiä osaa edes keksiä. Tapahtumista on aikaa, siis murtumaepisodista, hiukan alle  kymmenen vuotta. Kaikilla oli tietysti kännykät, tosin en ymmärrä mihin ne liittyvät?

Olen aina inhonnut sanaa mummI

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko lapsi ja lapsen perhe vieraita jos ovat vaikka viikon?  Pitää varoa kui ois victoria ja daniel. Vähän eri asia kuin jos kutsutaan tuttu synttärikahville. Erotatko asiat toisistaan?

Ensinnäkin on aika kauheaa jos menet lapsinesi vanhemmillesi tai appivanhemmillesi täysihoitoon viikoksi. Siinä on mummut tosi tiukalla. Jos tuossa on vielä ketjun kammominiä kieltämässä ja päsmäröimässä, ei todellakaan käy kateeksi. 

Talo elää tavallaan ja vieraat kulkee ajallaan. Etenkin jos vierailu on muuta kuin käväisy vierailulla, talon väki elää elämäänsä mahdollisimman paljon kuten normaalisti. Vieraita ei tarvitse viihdyttää päiväkausia, ruoka ei voi olla vieraiden toiveruokaa, telkkari saa olla päällä juuri niin paljon kuin talon väki haluaa. Vierailun on syytä myös päättyä viimeistään ajallaan.

"Talo elää tavallaan ja vieraat kulkee ajallaan. Etenkin jos vierailu on muuta kuin käväisy vierailulla, talon väki elää elämäänsä mahdollisimman paljon kuten normaalisti. Vieraita ei tarvitse viihdyttää päiväkausia, ruoka ei voi olla vieraiden toiveruokaa, telkkari saa olla päällä juuri niin paljon kuin talon väki haluaa. Vierailun on syytä myös päättyä viimeistään ajallaan."

Meillä on yksi sukulainen, miehen sisko, joka on harrastanut vuosikausia itsensä meille kylään kutsumista. Välillä viikkokaan ei ole riittänyt. Kertoo esimerkiksi tulevansa kolmeksi päiväksi ja vierailu venyy ja venyy kun meillä on niin kivaa ja hyvä ruoka. Luitte oikein, emme kutsu häntä, vaan itse päättää tulla ilmaiseen täysihoitoon. Jos kiellämme, tulee silti. Mies, veljensä,  kuulemma vain vitsailee kun kieltää.

Paras esitys oli kun muutama vuosi sitten putosin portaissa. Vietin päivän murtuneen jalan kanssa tk:ssa ja aluesairaalassa. Selässä hehtaarin mustelma. Käly ilmoitti tulevansa meille, mies kielsi ja selitti miksi nyt ei ihan oikeasti voi tulla. Käly tuli silti. Kinkkasin vastaan ovikellon soidessa kipeänä keppien kanssa. Mitäpä lausuu armas käly? Että hänellä on nälkä ja haluaa minun tekevän nyt ruokaa. Mitä sitten hölmistyneenä aloin väkertää vieraalle jota oli kielletty meille tulemasta.

Tämä johti lopulta oikein kunnon riitaan, missä kerroimme kälylle, ettei meille jatkossa saa tulla kuin kutsuttuna. Kälyn mukaan minä olin tarinan roisto kun en ollut hänelle riittävän vieraanvarainen. Mieheni sisarella hänen mukaansa piti olla oikeus tulla meille kun haluaa ja olla niin kauan kuin haluaa.

Liian myöhään laitoitte rajan, mutta hyvä että saitte sen lopulta tehtyä. 

Hassua, miten sitä saa syyllisen viitan harteilleen, kun tekee tunkeilevalle vieraalle selväksi, että näin ei voi enää jatkua. Toisaalta, haittaako mua, jos tunkeilijan hovi pitää mua pahana? Ei. He tietävät vain tunkeilijan version tapahtuneesta.

Joo, riita tuli aivan liian myöhään, se on totta. Tosin mieheni yritti puuttua noihin vierailuihin ihan kohteliaasti jo  vuosia aikaisemmin, puhumiset ei vaan menneet perille.

Jotkut ihmiset vain eivät ymmärrä ei sanan merkitystä eivätkä osaa yhtään ymmärtää mitä toinen kokee tai tuntee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko lapsi ja lapsen perhe vieraita jos ovat vaikka viikon?  Pitää varoa kui ois victoria ja daniel. Vähän eri asia kuin jos kutsutaan tuttu synttärikahville. Erotatko asiat toisistaan?

Ensinnäkin on aika kauheaa jos menet lapsinesi vanhemmillesi tai appivanhemmillesi täysihoitoon viikoksi. Siinä on mummut tosi tiukalla. Jos tuossa on vielä ketjun kammominiä kieltämässä ja päsmäröimässä, ei todellakaan käy kateeksi. 

Talo elää tavallaan ja vieraat kulkee ajallaan. Etenkin jos vierailu on muuta kuin käväisy vierailulla, talon väki elää elämäänsä mahdollisimman paljon kuten normaalisti. Vieraita ei tarvitse viihdyttää päiväkausia, ruoka ei voi olla vieraiden toiveruokaa, telkkari saa olla päällä juuri niin paljon kuin talon väki haluaa. Vierailun on syytä myös päättyä viimeistään ajallaan.

"Talo elää tavallaan ja vieraat kulkee ajallaan. Etenkin jos vierailu on muuta kuin käväisy vierailulla, talon väki elää elämäänsä mahdollisimman paljon kuten normaalisti. Vieraita ei tarvitse viihdyttää päiväkausia, ruoka ei voi olla vieraiden toiveruokaa, telkkari saa olla päällä juuri niin paljon kuin talon väki haluaa. Vierailun on syytä myös päättyä viimeistään ajallaan."

Meillä on yksi sukulainen, miehen sisko, joka on harrastanut vuosikausia itsensä meille kylään kutsumista. Välillä viikkokaan ei ole riittänyt. Kertoo esimerkiksi tulevansa kolmeksi päiväksi ja vierailu venyy ja venyy kun meillä on niin kivaa ja hyvä ruoka. Luitte oikein, emme kutsu häntä, vaan itse päättää tulla ilmaiseen täysihoitoon. Jos kiellämme, tulee silti. Mies, veljensä,  kuulemma vain vitsailee kun kieltää.

Paras esitys oli kun muutama vuosi sitten putosin portaissa. Vietin päivän murtuneen jalan kanssa tk:ssa ja aluesairaalassa. Selässä hehtaarin mustelma. Käly ilmoitti tulevansa meille, mies kielsi ja selitti miksi nyt ei ihan oikeasti voi tulla. Käly tuli silti. Kinkkasin vastaan ovikellon soidessa kipeänä keppien kanssa. Mitäpä lausuu armas käly? Että hänellä on nälkä ja haluaa minun tekevän nyt ruokaa. Mitä sitten hölmistyneenä aloin väkertää vieraalle jota oli kielletty meille tulemasta.

Tämä johti lopulta oikein kunnon riitaan, missä kerroimme kälylle, ettei meille jatkossa saa tulla kuin kutsuttuna. Kälyn mukaan minä olin tarinan roisto kun en ollut hänelle riittävän vieraanvarainen. Mieheni sisarella hänen mukaansa piti olla oikeus tulla meille kun haluaa ja olla niin kauan kuin haluaa.

Liian myöhään laitoitte rajan, mutta hyvä että saitte sen lopulta tehtyä. 

Hassua, miten sitä saa syyllisen viitan harteilleen, kun tekee tunkeilevalle vieraalle selväksi, että näin ei voi enää jatkua. Toisaalta, haittaako mua, jos tunkeilijan hovi pitää mua pahana? Ei. He tietävät vain tunkeilijan version tapahtuneesta.

Joo, riita tuli aivan liian myöhään, se on totta. Tosin mieheni yritti puuttua noihin vierailuihin ihan kohteliaasti jo  vuosia aikaisemmin, puhumiset ei vaan menneet perille.

Jotkut ihmiset vain eivät ymmärrä ei sanan merkitystä eivätkä osaa yhtään ymmärtää mitä toinen kokee tai tuntee.

Lisäys vielä; riidan jälkeen käly murjotti aikansa, mutta nyt käy kylässä kun kutsutaan, eikä ole kylässä kauempaa kuin mitä on etukäteen sovittu. Välit eivät siis menneet poikki.

Mun miehen sisko asui meillä vaikka miten paljon tehdessään "opintojaan loppuun". Piti olla ihan vaan vähän jäljellä. Meni neljä vuotta siinä majoitusbisneksessä, eipä siitä valmista tullut. Lopulta sanoin, että nyt tämä riittää, kun ei ollut tuollaista vuosikausien majoitusta koskaan edes tarjonnut, vaan anoppi sopi kälyni kanssa. 

Sitten käly sai kaksi poikaa, molemmilla tarkkaavaisuuden häiriötä ja adhd-oiretta vaikka muille jakaa. Sitten alkoi se tunkeminen, että he haluaa tulla lomalle Helsinkiin.  Sanoin siinä vaiheessa ihan tylysti, että juu, ei, ei kiitos. Meillä nuoremmat lapset, enkä todellakaan halunnut enää sitä kasvanutta hunnilaumaa meille.

Koko aikana ei ikinä edes keskusteltu, että voisiko se käly jotenkin korvata ko. majoituksen jotenkin, kun kuitenkin säästi valtavasti, kun ei joutunut hommaamaan itselleen opiskelupaikkakunnalle asuntoa. Toi maksimissaan jonkin halvimman mahdollisen kukan tullessaan.

Anoppi kielsi kyläreissuilla minua jopa lukemasta illalla, etten haaskaisi hänen sähköään! Ja marmatti joka kerta siitä, miten raskasta on. Lopetettiin kyläilyt, ne vähätkin, sitten siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko lapsi ja lapsen perhe vieraita jos ovat vaikka viikon?  Pitää varoa kui ois victoria ja daniel. Vähän eri asia kuin jos kutsutaan tuttu synttärikahville. Erotatko asiat toisistaan?

Ensinnäkin on aika kauheaa jos menet lapsinesi vanhemmillesi tai appivanhemmillesi täysihoitoon viikoksi. Siinä on mummut tosi tiukalla. Jos tuossa on vielä ketjun kammominiä kieltämässä ja päsmäröimässä, ei todellakaan käy kateeksi. 

Talo elää tavallaan ja vieraat kulkee ajallaan. Etenkin jos vierailu on muuta kuin käväisy vierailulla, talon väki elää elämäänsä mahdollisimman paljon kuten normaalisti. Vieraita ei tarvitse viihdyttää päiväkausia, ruoka ei voi olla vieraiden toiveruokaa, telkkari saa olla päällä juuri niin paljon kuin talon väki haluaa. Vierailun on syytä myös päättyä viimeistään ajallaan.

"Talo elää tavallaan ja vieraat kulkee ajallaan. Etenkin jos vierailu on muuta kuin käväisy vierailulla, talon väki elää elämäänsä mahdollisimman paljon kuten normaalisti. Vieraita ei tarvitse viihdyttää päiväkausia, ruoka ei voi olla vieraiden toiveruokaa, telkkari saa olla päällä juuri niin paljon kuin talon väki haluaa. Vierailun on syytä myös päättyä viimeistään ajallaan."

Meillä on yksi sukulainen, miehen sisko, joka on harrastanut vuosikausia itsensä meille kylään kutsumista. Välillä viikkokaan ei ole riittänyt. Kertoo esimerkiksi tulevansa kolmeksi päiväksi ja vierailu venyy ja venyy kun meillä on niin kivaa ja hyvä ruoka. Luitte oikein, emme kutsu häntä, vaan itse päättää tulla ilmaiseen täysihoitoon. Jos kiellämme, tulee silti. Mies, veljensä,  kuulemma vain vitsailee kun kieltää.

Paras esitys oli kun muutama vuosi sitten putosin portaissa. Vietin päivän murtuneen jalan kanssa tk:ssa ja aluesairaalassa. Selässä hehtaarin mustelma. Käly ilmoitti tulevansa meille, mies kielsi ja selitti miksi nyt ei ihan oikeasti voi tulla. Käly tuli silti. Kinkkasin vastaan ovikellon soidessa kipeänä keppien kanssa. Mitäpä lausuu armas käly? Että hänellä on nälkä ja haluaa minun tekevän nyt ruokaa. Mitä sitten hölmistyneenä aloin väkertää vieraalle jota oli kielletty meille tulemasta.

Tämä johti lopulta oikein kunnon riitaan, missä kerroimme kälylle, ettei meille jatkossa saa tulla kuin kutsuttuna. Kälyn mukaan minä olin tarinan roisto kun en ollut hänelle riittävän vieraanvarainen. Mieheni sisarella hänen mukaansa piti olla oikeus tulla meille kun haluaa ja olla niin kauan kuin haluaa.

Niin hupaisaa että joku tulee "vaatimaan ruokaa."  Olet oikee tarinan

iskijä.

Oliko nää vielä niitä vuosikymmenten takaisia juttuja kun ei ollut kännyköitä jokaisella?

Tämä tarina oli muuten totta. Ei noin päättömiä osaa edes keksiä. Tapahtumista on aikaa, siis murtumaepisodista, hiukan alle  kymmenen vuotta. Kaikilla oli tietysti kännykät, tosin en ymmärrä mihin ne liittyvät?

Siihen että käly oli opiskelija, sitten jo kahden pojan  äiti  ja sinä viisissäkymmenissä. Ei oikeen 10 vuoteen mahdu.

Vierailija kirjoitti:

Mun miehen sisko asui meillä vaikka miten paljon tehdessään "opintojaan loppuun". Piti olla ihan vaan vähän jäljellä. Meni neljä vuotta siinä majoitusbisneksessä, eipä siitä valmista tullut. Lopulta sanoin, että nyt tämä riittää, kun ei ollut tuollaista vuosikausien majoitusta koskaan edes tarjonnut, vaan anoppi sopi kälyni kanssa. 

 

Sitten käly sai kaksi poikaa, molemmilla tarkkaavaisuuden häiriötä ja adhd-oiretta vaikka muille jakaa. Sitten alkoi se tunkeminen, että he haluaa tulla lomalle Helsinkiin.  Sanoin siinä vaiheessa ihan tylysti, että juu, ei, ei kiitos. Meillä nuoremmat lapset, enkä todellakaan halunnut enää sitä kasvanutta hunnilaumaa meille.

 

Koko aikana ei ikinä edes keskusteltu, että voisiko se käly jotenkin korvata ko. majoituksen jotenkin, kun kuitenkin säästi valtavasti, kun ei joutunut hommaamaan itselleen opiskelupaikkakunnalle asuntoa. Toi maksimissaan jonkin halvimman mahdollisen kukan tullessaan.

 

Anoppi kielsi kyläreissuilla minua jopa lukemasta illalla, etten haaskaisi hänen sähköään! Ja marmatti joka kerta siitä, miten raskasta on. Lopetettiin kyläilyt, ne vähätkin, sitten siihen.

Taisi käydä niin, että meidän kielten maisteri adoptoi jälleen jonkun muun tarinan itselleen sopivaksi kertomukseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko lapsi ja lapsen perhe vieraita jos ovat vaikka viikon?  Pitää varoa kui ois victoria ja daniel. Vähän eri asia kuin jos kutsutaan tuttu synttärikahville. Erotatko asiat toisistaan?

Ensinnäkin on aika kauheaa jos menet lapsinesi vanhemmillesi tai appivanhemmillesi täysihoitoon viikoksi. Siinä on mummut tosi tiukalla. Jos tuossa on vielä ketjun kammominiä kieltämässä ja päsmäröimässä, ei todellakaan käy kateeksi. 

Talo elää tavallaan ja vieraat kulkee ajallaan. Etenkin jos vierailu on muuta kuin käväisy vierailulla, talon väki elää elämäänsä mahdollisimman paljon kuten normaalisti. Vieraita ei tarvitse viihdyttää päiväkausia, ruoka ei voi olla vieraiden toiveruokaa, telkkari saa olla päällä juuri niin paljon kuin talon väki haluaa. Vierailun on syytä myös päättyä viimeistään ajallaan.

"Talo elää tavallaan ja vieraat kulkee ajallaan. Etenkin jos vierailu on muuta kuin käväisy vierailulla, talon väki elää elämäänsä mahdollisimman paljon kuten normaalisti. Vieraita ei tarvitse viihdyttää päiväkausia, ruoka ei voi olla vieraiden toiveruokaa, telkkari saa olla päällä juuri niin paljon kuin talon väki haluaa. Vierailun on syytä myös päättyä viimeistään ajallaan."

Meillä on yksi sukulainen, miehen sisko, joka on harrastanut vuosikausia itsensä meille kylään kutsumista. Välillä viikkokaan ei ole riittänyt. Kertoo esimerkiksi tulevansa kolmeksi päiväksi ja vierailu venyy ja venyy kun meillä on niin kivaa ja hyvä ruoka. Luitte oikein, emme kutsu häntä, vaan itse päättää tulla ilmaiseen täysihoitoon. Jos kiellämme, tulee silti. Mies, veljensä,  kuulemma vain vitsailee kun kieltää.

Paras esitys oli kun muutama vuosi sitten putosin portaissa. Vietin päivän murtuneen jalan kanssa tk:ssa ja aluesairaalassa. Selässä hehtaarin mustelma. Käly ilmoitti tulevansa meille, mies kielsi ja selitti miksi nyt ei ihan oikeasti voi tulla. Käly tuli silti. Kinkkasin vastaan ovikellon soidessa kipeänä keppien kanssa. Mitäpä lausuu armas käly? Että hänellä on nälkä ja haluaa minun tekevän nyt ruokaa. Mitä sitten hölmistyneenä aloin väkertää vieraalle jota oli kielletty meille tulemasta.

Tämä johti lopulta oikein kunnon riitaan, missä kerroimme kälylle, ettei meille jatkossa saa tulla kuin kutsuttuna. Kälyn mukaan minä olin tarinan roisto kun en ollut hänelle riittävän vieraanvarainen. Mieheni sisarella hänen mukaansa piti olla oikeus tulla meille kun haluaa ja olla niin kauan kuin haluaa.

Niin hupaisaa että joku tulee "vaatimaan ruokaa."  Olet oikee tarinan

iskijä.

Oliko nää vielä niitä vuosikymmenten takaisia juttuja kun ei ollut kännyköitä jokaisella?

Tämä tarina oli muuten totta. Ei noin päättömiä osaa edes keksiä. Tapahtumista on aikaa, siis murtumaepisodista, hiukan alle  kymmenen vuotta. Kaikilla oli tietysti kännykät, tosin en ymmärrä mihin ne liittyvät?

Siihen että käly oli opiskelija, sitten jo kahden pojan  äiti  ja sinä viisissäkymmenissä. Ei oikeen 10 vuoteen mahdu.

Täh? Tuo opiskelijajuttu trollaus ei ole portaistaputoamisjutusta kirjoittajan tekstiä.  Sen tarinan käly on perheetön opettaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on vanhojen ihmisten päiväjärjestys.  Miksi iäkkään jaksaminen ja rytmi eivät ole tärkeitä?

 

Nyt puhutaan LAPSISTA ja LASTEN TARPEISTA. Ihan sen iäkkäänkin pitää pystyä käsittämään olevansa aikuinen ja toimia vastuullisesti.

 

Miksi ne lapset on vain miniäsi mutta miniän koti vain poikasi???

Eikö täällä juuri äidit puhu lapsistaan. Ei kukaan ees mainitse lasten isää. Äidit keksivät säännöt ja sänkyjen leveyden.

Tämän ketjun idea taisi olla se, kun aloittaja ihmettrli, kun lapsenlapsi oli yökylässä, miten lapsen äiti, miniä, kontrolloi puhelimitse koko ajan soitellen miten ja missä aikataulussa mummun kanssa asiat tulee tehdä, rlasminen lopettaa, hampaat pestä, montako lukua luetaan tietystä kirjasta iltasatua. 

 

Itse ajattelen mummuna, että joku rytmi ja säännöt toki hyvät lapselle olla kaikkialla, mutta pientä "hienosäädön" varaa ja ymmärrystä soisin myös mummoja kohtaan ja rentoutta mummolassa oloon. Luotettaisiin isovanhempaan enemmän. 

Se vaan, että kaikkiin isovanhempiin ei voi luottaa. Se on valitettavaa, mutta totta.

Tämän ketjun idea taisi olla se, kun aloittaja ihmettrli, kun lapsenlapsi oli yökylässä, miten lapsen äiti, miniä, kontrolloi puhelimitse koko ajan soitellen miten ja missä aikataulussa mummun kanssa asiat tulee tehdä, rlasminen lopettaa, hampaat pestä, montako lukua luetaan tietystä kirjasta iltasatua. 

Itse ajattelen mummuna, että joku rytmi ja säännöt toki hyvät lapselle olla kaikkialla, mutta pientä "hienosäädön" varaa ja ymmärrystä soisin myös mummoja kohtaan ja rentoutta mummolassa oloon. Luotettaisiin isovanhempaan enemmän. 

No mitä ilmeisimmin se lapsen äiti ei luottanut mummuun. Se luottamus pitäisi ansaita, ei se automaattista ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko lapsi ja lapsen perhe vieraita jos ovat vaikka viikon?  Pitää varoa kui ois victoria ja daniel. Vähän eri asia kuin jos kutsutaan tuttu synttärikahville. Erotatko asiat toisistaan?

Ensinnäkin on aika kauheaa jos menet lapsinesi vanhemmillesi tai appivanhemmillesi täysihoitoon viikoksi. Siinä on mummut tosi tiukalla. Jos tuossa on vielä ketjun kammominiä kieltämässä ja päsmäröimässä, ei todellakaan käy kateeksi. 

Talo elää tavallaan ja vieraat kulkee ajallaan. Etenkin jos vierailu on muuta kuin käväisy vierailulla, talon väki elää elämäänsä mahdollisimman paljon kuten normaalisti. Vieraita ei tarvitse viihdyttää päiväkausia, ruoka ei voi olla vieraiden toiveruokaa, telkkari saa olla päällä juuri niin paljon kuin talon väki haluaa. Vierailun on syytä myös päättyä viimeistään ajallaan.

"Talo elää tavallaan ja vieraat kulkee ajallaan. Etenkin jos vierailu on muuta kuin käväisy vierailulla, talon väki elää elämäänsä mahdollisimman paljon kuten normaalisti. Vieraita ei tarvitse viihdyttää päiväkausia, ruoka ei voi olla vieraiden toiveruokaa, telkkari saa olla päällä juuri niin paljon kuin talon väki haluaa. Vierailun on syytä myös päättyä viimeistään ajallaan."

Meillä on yksi sukulainen, miehen sisko, joka on harrastanut vuosikausia itsensä meille kylään kutsumista. Välillä viikkokaan ei ole riittänyt. Kertoo esimerkiksi tulevansa kolmeksi päiväksi ja vierailu venyy ja venyy kun meillä on niin kivaa ja hyvä ruoka. Luitte oikein, emme kutsu häntä, vaan itse päättää tulla ilmaiseen täysihoitoon. Jos kiellämme, tulee silti. Mies, veljensä,  kuulemma vain vitsailee kun kieltää.

Paras esitys oli kun muutama vuosi sitten putosin portaissa. Vietin päivän murtuneen jalan kanssa tk:ssa ja aluesairaalassa. Selässä hehtaarin mustelma. Käly ilmoitti tulevansa meille, mies kielsi ja selitti miksi nyt ei ihan oikeasti voi tulla. Käly tuli silti. Kinkkasin vastaan ovikellon soidessa kipeänä keppien kanssa. Mitäpä lausuu armas käly? Että hänellä on nälkä ja haluaa minun tekevän nyt ruokaa. Mitä sitten hölmistyneenä aloin väkertää vieraalle jota oli kielletty meille tulemasta.

Tämä johti lopulta oikein kunnon riitaan, missä kerroimme kälylle, ettei meille jatkossa saa tulla kuin kutsuttuna. Kälyn mukaan minä olin tarinan roisto kun en ollut hänelle riittävän vieraanvarainen. Mieheni sisarella hänen mukaansa piti olla oikeus tulla meille kun haluaa ja olla niin kauan kuin haluaa.

Niin hupaisaa että joku tulee "vaatimaan ruokaa."  Olet oikee tarinan

iskijä.

Oliko nää vielä niitä vuosikymmenten takaisia juttuja kun ei ollut kännyköitä jokaisella?

Kyllä näitä vatipäitä on. Meille tupsahti yllättäen joku miehen sukulainen, jota en ole ikinä nähnyt, mieskään ei vuosikymmeniin. Tuli meille kahville, kun oli ohikulkumatkalla. Ei nyt juuri ollut aikaa kahveja keitellä, kun kesken työpäivän ilmestyi paikalle.

Tapahtui viime kesänä. Ei voinut soitella, kun ei tiennyt numeroa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko lapsi ja lapsen perhe vieraita jos ovat vaikka viikon?  Pitää varoa kui ois victoria ja daniel. Vähän eri asia kuin jos kutsutaan tuttu synttärikahville. Erotatko asiat toisistaan?

Ensinnäkin on aika kauheaa jos menet lapsinesi vanhemmillesi tai appivanhemmillesi täysihoitoon viikoksi. Siinä on mummut tosi tiukalla. Jos tuossa on vielä ketjun kammominiä kieltämässä ja päsmäröimässä, ei todellakaan käy kateeksi. 

Talo elää tavallaan ja vieraat kulkee ajallaan. Etenkin jos vierailu on muuta kuin käväisy vierailulla, talon väki elää elämäänsä mahdollisimman paljon kuten normaalisti. Vieraita ei tarvitse viihdyttää päiväkausia, ruoka ei voi olla vieraiden toiveruokaa, telkkari saa olla päällä juuri niin paljon kuin talon väki haluaa. Vierailun on syytä myös päättyä viimeistään ajallaan.

"Talo elää tavallaan ja vieraat kulkee ajallaan. Etenkin jos vierailu on muuta kuin käväisy vierailulla, talon väki elää elämäänsä mahdollisimman paljon kuten normaalisti. Vieraita ei tarvitse viihdyttää päiväkausia, ruoka ei voi olla vieraiden toiveruokaa, telkkari saa olla päällä juuri niin paljon kuin talon väki haluaa. Vierailun on syytä myös päättyä viimeistään ajallaan."

Meillä on yksi sukulainen, miehen sisko, joka on harrastanut vuosikausia itsensä meille kylään kutsumista. Välillä viikkokaan ei ole riittänyt. Kertoo esimerkiksi tulevansa kolmeksi päiväksi ja vierailu venyy ja venyy kun meillä on niin kivaa ja hyvä ruoka. Luitte oikein, emme kutsu häntä, vaan itse päättää tulla ilmaiseen täysihoitoon. Jos kiellämme, tulee silti. Mies, veljensä,  kuulemma vain vitsailee kun kieltää.

Paras esitys oli kun muutama vuosi sitten putosin portaissa. Vietin päivän murtuneen jalan kanssa tk:ssa ja aluesairaalassa. Selässä hehtaarin mustelma. Käly ilmoitti tulevansa meille, mies kielsi ja selitti miksi nyt ei ihan oikeasti voi tulla. Käly tuli silti. Kinkkasin vastaan ovikellon soidessa kipeänä keppien kanssa. Mitäpä lausuu armas käly? Että hänellä on nälkä ja haluaa minun tekevän nyt ruokaa. Mitä sitten hölmistyneenä aloin väkertää vieraalle jota oli kielletty meille tulemasta.

Tämä johti lopulta oikein kunnon riitaan, missä kerroimme kälylle, ettei meille jatkossa saa tulla kuin kutsuttuna. Kälyn mukaan minä olin tarinan roisto kun en ollut hänelle riittävän vieraanvarainen. Mieheni sisarella hänen mukaansa piti olla oikeus tulla meille kun haluaa ja olla niin kauan kuin haluaa.

Niin hupaisaa että joku tulee "vaatimaan ruokaa."  Olet oikee tarinan

iskijä.

Oliko nää vielä niitä vuosikymmenten takaisia juttuja kun ei ollut kännyköitä jokaisella?

Tässä tarinan alkuperäinen kirjoittaja. Voitte kuvitella miten hämmästynyt tuosta itse olin. Siis kun selkeästi oli ensinnäkin puhelimessa sanottu, ettei meille saa nyt tulla. Oli kerrottu, että olen tosi kipeä ja loukkaantunut tapaturmassa, mikä tapahtui vielä  sinä samaisena aamuna. Tuosta huolimatta käly seisoo ovella ja vaatii jo eteisessä ollessaan minua laittamaan hänelle ruokaa.

Mun miehen sukulaisille ei mennyt kertakaikkiaan kaaliin, että joku voi tehdä kotona töitä ja epäsäännöllisillä työajoilla. He sitten tupsahtelivat omien menojensa mukaan miten milloinkin. 

Entä omalla pihallaan? Minust yksinään saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on vanhojen ihmisten päiväjärjestys.  Miksi iäkkään jaksaminen ja rytmi eivät ole tärkeitä?

 

Nyt puhutaan LAPSISTA ja LASTEN TARPEISTA. Ihan sen iäkkäänkin pitää pystyä käsittämään olevansa aikuinen ja toimia vastuullisesti.

 

Miksi ne lapset on vain miniäsi mutta miniän koti vain poikasi???

Eikö täällä juuri äidit puhu lapsistaan. Ei kukaan ees mainitse lasten isää. Äidit keksivät säännöt ja sänkyjen leveyden.

Tämän ketjun idea taisi olla se, kun aloittaja ihmettrli, kun lapsenlapsi oli yökylässä, miten lapsen äiti, miniä, kontrolloi puhelimitse koko ajan soitellen miten ja missä aikataulussa mummun kanssa asiat tulee tehdä, rlasminen lopettaa, hampaat pestä, montako lukua luetaan tietystä kirjasta iltasatua. 

 

Itse ajattelen mummuna, että joku rytmi ja säännöt toki hyvät lapselle olla kaikkialla, mutta pientä "hienosäädön" varaa ja ymmärrystä soisin myös mummoja kohtaan ja rentoutta mummolassa oloon. Luotettaisiin isovanhempaan enemmän. 

Se vaan, että kaikkiin isovanhempiin ei voi luottaa. Se on valitettavaa, mutta totta.

Mutta millä asteella tässä nyt se epäluotettavuus on?  

Jos mummo antaa lapsen valvoa myöhempään kuin kotona, sekö on sitä mummon epäluotettavuutta?  Minusta ei.  

Jos lapsi on ihan turvassa siellä mummolla eikä varmasti joudu mihinkään vaaraan, en silloin näkisi mitään luottamuspulaa.  Ja voihan sitä jotain sattua kotonakin ihan yhtä hyvin.  

Sitäpaitsi ei siellä kotonakaan aina kellon mukaan mennä.  Tulee odottamattomia tapahtumia, mitkä voi pistää koko aikataulut sekaisin, ei se ole vaarallista tavallisessa elämässä.  Jos ruokaa saa tunnin aikaisemmin tai myöhemmin kuin kotona, mitä se vaikuttaa?  Lapsikin oppii, että kotona on näin ja mummon luona taas voi olla toisin.  Kun lapsi menee kouluun, sielläkin ollaan eri tavalla kuin kotona.

Jos isovanhemmat on jotenkin holtittomia, vaikka alkoholisteja tai mieleltään viallisia, silloin en edes veisi lasta heille hoitoon.  Senhän pitäisi olla selvää, ja silloin ei tällaisia keskusteluja täällä edes tarvittaisi.

Mutta pienet ja isommatkin erilaisuudet kodin ja mummolan välillä ei tee lapsesta viallista.  En nyt käsitä tällaista hysteriaa.  

Joku valitti, että mummo molottaa jotain murretta.  Hänelle sanoisin, että jos se on mielestään epämukavaa ja/tai vaarallista, silloin ei lasta altisteta sille.  Jos kerran vanhemmat määräävät siitä, millaista puhetta lapsi saa kuulla, silloin he eivät vie lastaan murretta puhuvalle mummolle hoitoon.  Sen pitäisi olla myös selvääkin selvempää.  Sitä, että lapsi sitten jossain muualla kuitenkin kuulee vaikka mitä, se on sitten vanhempien vastuulla sekin.  

Ei ne mummot siitä rikki mene, jos heille ilmoitetaan, että lapsi ei tule sulle hoitoon ja syyksi saa sanoa vaikka sen murteen.  Senkun vaan sanotte, olkaa rehellisiä.  Jos sitä kritisoidaan, ottakaa se kritiikki vastaan.  Itsekin kritisoitte niin paljon.  

Jos haluatte, että mummot ja papat hoitavat teidän lapsianne, silloin teidänkin on tultava asioissa vastaan.  Tehän sitä lapsenhoitoa heiltä haluatte.  Syyksi sanotte, että syntyisi hyvä yhteys lapsille isovanhempiinsa.  MIksi te sitä hyvää yhteyttä haluatte, jos isovanhempi ei ole teidän mielestänne sopiva hoitaja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko lapsi ja lapsen perhe vieraita jos ovat vaikka viikon?  Pitää varoa kui ois victoria ja daniel. Vähän eri asia kuin jos kutsutaan tuttu synttärikahville. Erotatko asiat toisistaan?

Ensinnäkin on aika kauheaa jos menet lapsinesi vanhemmillesi tai appivanhemmillesi täysihoitoon viikoksi. Siinä on mummut tosi tiukalla. Jos tuossa on vielä ketjun kammominiä kieltämässä ja päsmäröimässä, ei todellakaan käy kateeksi. 

Talo elää tavallaan ja vieraat kulkee ajallaan. Etenkin jos vierailu on muuta kuin käväisy vierailulla, talon väki elää elämäänsä mahdollisimman paljon kuten normaalisti. Vieraita ei tarvitse viihdyttää päiväkausia, ruoka ei voi olla vieraiden toiveruokaa, telkkari saa olla päällä juuri niin paljon kuin talon väki haluaa. Vierailun on syytä myös päättyä viimeistään ajallaan.

"Talo elää tavallaan ja vieraat kulkee ajallaan. Etenkin jos vierailu on muuta kuin käväisy vierailulla, talon väki elää elämäänsä mahdollisimman paljon kuten normaalisti. Vieraita ei tarvitse viihdyttää päiväkausia, ruoka ei voi olla vieraiden toiveruokaa, telkkari saa olla päällä juuri niin paljon kuin talon väki haluaa. Vierailun on syytä myös päättyä viimeistään ajallaan."

Meillä on yksi sukulainen, miehen sisko, joka on harrastanut vuosikausia itsensä meille kylään kutsumista. Välillä viikkokaan ei ole riittänyt. Kertoo esimerkiksi tulevansa kolmeksi päiväksi ja vierailu venyy ja venyy kun meillä on niin kivaa ja hyvä ruoka. Luitte oikein, emme kutsu häntä, vaan itse päättää tulla ilmaiseen täysihoitoon. Jos kiellämme, tulee silti. Mies, veljensä,  kuulemma vain vitsailee kun kieltää.

Paras esitys oli kun muutama vuosi sitten putosin portaissa. Vietin päivän murtuneen jalan kanssa tk:ssa ja aluesairaalassa. Selässä hehtaarin mustelma. Käly ilmoitti tulevansa meille, mies kielsi ja selitti miksi nyt ei ihan oikeasti voi tulla. Käly tuli silti. Kinkkasin vastaan ovikellon soidessa kipeänä keppien kanssa. Mitäpä lausuu armas käly? Että hänellä on nälkä ja haluaa minun tekevän nyt ruokaa. Mitä sitten hölmistyneenä aloin väkertää vieraalle jota oli kielletty meille tulemasta.

Tämä johti lopulta oikein kunnon riitaan, missä kerroimme kälylle, ettei meille jatkossa saa tulla kuin kutsuttuna. Kälyn mukaan minä olin tarinan roisto kun en ollut hänelle riittävän vieraanvarainen. Mieheni sisarella hänen mukaansa piti olla oikeus tulla meille kun haluaa ja olla niin kauan kuin haluaa.

Niin hupaisaa että joku tulee "vaatimaan ruokaa."  Olet oikee tarinan

iskijä.

Oliko nää vielä niitä vuosikymmenten takaisia juttuja kun ei ollut kännyköitä jokaisella?

Tämä tarina oli muuten totta. Ei noin päättömiä osaa edes keksiä. Tapahtumista on aikaa, siis murtumaepisodista, hiukan alle  kymmenen vuotta. Kaikilla oli tietysti kännykät, tosin en ymmärrä mihin ne liittyvät?

Siihen että käly oli opiskelija, sitten jo kahden pojan  äiti  ja sinä viisissäkymmenissä. Ei oikeen 10 vuoteen mahdu.

Täh? Tuo opiskelijajuttu trollaus ei ole portaistaputoamisjutusta kirjoittajan tekstiä.  Sen tarinan käly on perheetön opettaja.

Opettajat taitaakin olla suurimpia häiriköitä! 🤣🙃😂😁🤗

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on vanhojen ihmisten päiväjärjestys.  Miksi iäkkään jaksaminen ja rytmi eivät ole tärkeitä?

 

Nyt puhutaan LAPSISTA ja LASTEN TARPEISTA. Ihan sen iäkkäänkin pitää pystyä käsittämään olevansa aikuinen ja toimia vastuullisesti.

 

Miksi ne lapset on vain miniäsi mutta miniän koti vain poikasi???

Eikö täällä juuri äidit puhu lapsistaan. Ei kukaan ees mainitse lasten isää. Äidit keksivät säännöt ja sänkyjen leveyden.

Tämän ketjun idea taisi olla se, kun aloittaja ihmettrli, kun lapsenlapsi oli yökylässä, miten lapsen äiti, miniä, kontrolloi puhelimitse koko ajan soitellen miten ja missä aikataulussa mummun kanssa asiat tulee tehdä, rlasminen lopettaa, hampaat pestä, montako lukua luetaan tietystä kirjasta iltasatua. 

 

Itse ajattelen mummuna, että joku rytmi ja säännöt toki hyvät lapselle olla kaikkialla, mutta pientä "hienosäädön" varaa ja ymmärrystä soisin myös mummoja kohtaan ja rentoutta mummolassa oloon. Luotettaisiin isovanhempaan enemmän. 

Se vaan, että kaikkiin isovanhempiin ei voi luottaa. Se on valitettavaa, mutta totta.

Mutta millä asteella tässä nyt se epäluotettavuus on?  

Jos mummo antaa lapsen valvoa myöhempään kuin kotona, sekö on sitä mummon epäluotettavuutta?  Minusta ei.  

Jos lapsi on ihan turvassa siellä mummolla eikä varmasti joudu mihinkään vaaraan, en silloin näkisi mitään luottamuspulaa.  Ja voihan sitä jotain sattua kotonakin ihan yhtä hyvin.  

Sitäpaitsi ei siellä kotonakaan aina kellon mukaan mennä.  Tulee odottamattomia tapahtumia, mitkä voi pistää koko aikataulut sekaisin, ei se ole vaarallista tavallisessa elämässä.  Jos ruokaa saa tunnin aikaisemmin tai myöhemmin kuin kotona, mitä se vaikuttaa?  Lapsikin oppii, että kotona on näin ja mummon luona taas voi olla toisin.  Kun lapsi menee kouluun, sielläkin ollaan eri tavalla kuin kotona.

Jos isovanhemmat on jotenkin holtittomia, vaikka alkoholisteja tai mieleltään viallisia, silloin en edes veisi lasta heille hoitoon.  Senhän pitäisi olla selvää, ja silloin ei tällaisia keskusteluja täällä edes tarvittaisi.

Mutta pienet ja isommatkin erilaisuudet kodin ja mummolan välillä ei tee lapsesta viallista.  En nyt käsitä tällaista hysteriaa.  

Joku valitti, että mummo molottaa jotain murretta.  Hänelle sanoisin, että jos se on mielestään epämukavaa ja/tai vaarallista, silloin ei lasta altisteta sille.  Jos kerran vanhemmat määräävät siitä, millaista puhetta lapsi saa kuulla, silloin he eivät vie lastaan murretta puhuvalle mummolle hoitoon.  Sen pitäisi olla myös selvääkin selvempää.  Sitä, että lapsi sitten jossain muualla kuitenkin kuulee vaikka mitä, se on sitten vanhempien vastuulla sekin.  

Ei ne mummot siitä rikki mene, jos heille ilmoitetaan, että lapsi ei tule sulle hoitoon ja syyksi saa sanoa vaikka sen murteen.  Senkun vaan sanotte, olkaa rehellisiä.  Jos sitä kritisoidaan, ottakaa se kritiikki vastaan.  Itsekin kritisoitte niin paljon.  

Jos haluatte, että mummot ja papat hoitavat teidän lapsianne, silloin teidänkin on tultava asioissa vastaan.  Tehän sitä lapsenhoitoa heiltä haluatte.  Syyksi sanotte, että syntyisi hyvä yhteys lapsille isovanhempiinsa.  MIksi te sitä hyvää yhteyttä haluatte, jos isovanhempi ei ole teidän mielestänne sopiva hoitaja?

No selkeästi aika paljon oli epäluottamusta. Minä en anna lasteni olla mummon seurassa lainkaan ilman luotettavaa aikuista eli käytännössä häntä kutsutaan meille käymään hyvin lyhyiksi ajoiksi ja niin, että olemme molemmat vanhemmat paikalla. Jos sekään ei sitten onnistu, niin sitten pidetään reilusti väliä. Tällä hetkellä emme häntä tapaa ollenkaan, koska hän meni päiväkodille, vaikkei ole siellä hakijaksi todellakaan ilmoitettu. Olet aika lapsellinen, kun kuvittelet, että kaikkien kanssa pystyisi keskustelemaan. Eihän tässäkään ketjussa juuri ole täyspäisiä mummoja näkynyt. Vain näitä kiukuttelijoita ja näpäyttelijöitä.

Murteet vasta on ihania, toivoisin että osaisin puhua jotain murretta. Ei  todellakaan mitään hävettävää!