Saako mummi olla mummi omalla tavallaan?
Aamulehden maksumuurin takana olevan jutun mainoksessa tuo kysymys.
Montaa mummia varmaan stressaa kun on tarkat säännöt jopa miten pitää puhua ja sanoittaa, saati nukkuma-ajoista, päiväunista, mitä saa laittaa ruuaksi ( vaikkei allergioita), kuinka monta tuntia ulkoilla.
Itseä joskus harmitti kun alakouluikäisten kanssa lautapeli kesken ha äidiltä alkaa puhelinrinkutus 19.30. Nyt hampaanpesulle ja sitten mummi voi lujea 2 lukua peppi pitkätossua.
Mistä oikeesti loukkaannuin kun olin viikon ollut lasten kanssa ja äitinsä sanoi että nyt taas saa noilta murretta kitkeä viikon pois.
Kommentit (2998)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun anoppilassa kylppäri ja sauna on tahmeita ja todella likaisia, tekisi mieli sanoa, että saastaisia. Ja jääkaappi kuvottaa. Onneksi siellä voi käydä vain päiväseltään.
Sama. Kun mun lapsi oli pieni, ei voinut pissata mummulan vessassa kun siellä oli niin likaista. Ihan kauhea löyhkä ja pinttyneitä ralliraitoja pöntössä. En edes uskalla mitä kaikkea niissä kosteissa käsipyyhkeissä eli elämässä, yök.
Odotan jo kommenttia puolestaloukkaantuneilta mummeleilta, että ei meillä ikinä... uskon sen. Yleensä ihmisillä on hygienia kotona korkeammalla tasolla kuin tuossa talossa. Mutta, mun anoppilassa tuo on todellisuutta, vaikka sitä ei joku internetissä uskokaan.
Olisit tietenkin voinut pestä sen vessan mieleiseksesi, niin minä ennen tein isoäidilläni.
Jos kyse olisi siitä, että anoppi ei kykene siivoamaan, olisin voinut siivota. Tuo siivottomuus on hänelle elämäntapa, hän jopa ylpeilee sillä, että käyttää aikansa tärkeämpiin asioihin. Toki on talokin niin täynnä tavaraa, että siivoaminen ei mikään helppo urakka ole.
Mummo eläköön tavallaan. Saa mummo ihmetellä vapaasti, miksi ei käydä kuin jouluna ja joskus. Tähän kyllä liittyy paljon muitakin syitä kuin siivottomuus.
Onko miehesi oppinut siivoamaan, kun on kotoaan oppinut elämään paskan keskellä.
Kuka ylipäätään ottaa tuollaisista lähtökohdista olevan miehen. Täytyy olla todella epätoivoinen ja tyyppi jolla flaxi ei ole käynyt.
Eli jos syntyy epäonnekseen sottapyttyääliön lapseksi, sitä lasta tulee rankaista ikuisesti esim yksinäisyydellä koko elämänsä ajan?
Aikuinen mieslapsi koulutettavana, ei kiitos!
Kukapa on löytänyt puolison, jota ei ole yhtään tarvinnut kouluttaa tavoille?
No ei ole tarvinut miestä opettaaa tavoille. Mistä ihmeestä kumpuaa käsitys, että mies on kuin koira koulussa ollessaan tekemisissä naisen kanssa.
Me halusimme, että lapsellemme muodostuu hyvät suhteet molempiin isovanhempiin. Miehellä ei isovanhempia ollut koskaan elossa ollut. Minulla taas oli todella lämpimät välit toisiin isovanhempiin.
No, aikamoista hurlumheitä oli miehen äidin kanssa lapsen ollessa pieni. Ongelmat oli osittain jo niin absurdeja, että niiden kautta varmaan tunnistaisi, jos tähän kirjoittaisin. Ensimmäiset 10v oli yhtä keskustelua ja rajan vetoa. Moni varmaan olisi luovuttanut, mutta minusta on kyllä kiva, että nykyisin teini-ikäisellä lapsella on hyvät suhteet kaikkiin isovanhempiin. Homma on muutenkin rauhoittunut, kun on saanut uusia uhreja, kun miehen veli sai useamman lapsen.
Joitain esimerkkejä voin antaa. Esim. miehen äiti haki lapsen suoraan koulusta tämän ollessa ekalla tai tokalla. Menivät johonkin ennalta sovittuun tapahtumaan. Oltiin sanottu, että tapahtuman jälkeen sitten kotiin, kun pitää syödä ja tehdä läksyt ja seuraavana aamuna on aikainen kouluaamu. Tapahtuman loppumisen jälkeen heitä ei näkynyt eikä anoppi vastannut puhelimeen. Olivat menneet kahvilaan kakulle, joka olisi ollut ihan ok, jos olisi ilmoittanut. Mutta sen jälkeen menivät vielä jollekin sukulaiselle kylään ja tästäkään ei ilmoitettu. Lopulta lapsi palasi kotiin lähempänä kahdeksaa illalla ja oli syönyt vain sen kakkupalan ja keksiä. Hän oli väsynyt ja nälkäkiukkuinen ja läksyt oli edelleen tekemättä. Ja jälleen kerran mies joutui puhuttelemaan äitiään.
Ja sitten taas lapsen ollessa pieni, pidimme lapsella maidotonta neuvolan ohjeiden mukaan, kun tällä oli pahoja vatsavaivoja. Tästä oli puhuttu ja alleviivattu. Anoppi taatusti tiesi. Silti meillä ollessaan lapsen kanssa ulkona, päättikin kävellä parin sadan metrin päässä olevaan kauppaan ja ostaa 1,5-vuotiaalle jättistuutin. Sisään tullessa lapsi oli yltä päältä jäätelössä ja anoppi ylpeä itsestään. Seuraavat päivät meni lapsen kärsiessä vatsavaivoista, mutta anoppi itsehän oli jo silloin kotonaan.
Minusta on väärin, jos mummin oikeus olla mummi tavallaan, menee lapsen hyvinvoinnin edelle mummin mielessä. Tosin ap:n tapauksessa ei tällaisia merkkejä ole ainakaan tuo kirjoituksen perusteella.
Otetaanpa hiukan uutta kulmaa keskusteluun. Monessa viestissä on valitettu, ettei isovanhemmilla ole muuta elämää kuin lapset ja lapsenlapset. Toivotaan isovanhemmille harrastuksia ja että eläisivät keskenään. Toisaalta halutaan mummujen olevan lähtökuopissa auttamaan lastenlasten hoidossa milloin vain, muuten toki mummujen toivotaan viihtyvän poissa näkyvistä. Mitäpä jos isovanhemmilla onkin ihan mukavasti tekemistä keskenään, asuvat vaikka talvet etelän lämmössä tai vastaavaa? Saattavat siellä pistäytyä vaikka terassilla? Onko tämä miniöille OK, vai onko ongelmia?
Vierailija kirjoitti:
Me halusimme, että lapsellemme muodostuu hyvät suhteet molempiin isovanhempiin. Miehellä ei isovanhempia ollut koskaan elossa ollut. Minulla taas oli todella lämpimät välit toisiin isovanhempiin.
No, aikamoista hurlumheitä oli miehen äidin kanssa lapsen ollessa pieni. Ongelmat oli osittain jo niin absurdeja, että niiden kautta varmaan tunnistaisi, jos tähän kirjoittaisin. Ensimmäiset 10v oli yhtä keskustelua ja rajan vetoa. Moni varmaan olisi luovuttanut, mutta minusta on kyllä kiva, että nykyisin teini-ikäisellä lapsella on hyvät suhteet kaikkiin isovanhempiin. Homma on muutenkin rauhoittunut, kun on saanut uusia uhreja, kun miehen veli sai useamman lapsen.
Joitain esimerkkejä voin antaa. Esim. miehen äiti haki lapsen suoraan koulusta tämän ollessa ekalla tai tokalla. Menivät johonkin ennalta sovittuun tapahtumaan. Oltiin sanottu, että tapahtuman jälkeen sitten kotiin, kun pitää syödä ja tehdä läksyt ja seuraavana aamuna on aikainen kouluaamu. Tapahtuman loppumisen jälkeen heitä ei näkynyt eikä anoppi vastannut puhelimeen. Olivat menneet kahvilaan kakulle, joka olisi ollut ihan ok, jos olisi ilmoittanut. Mutta sen jälkeen menivät vielä jollekin sukulaiselle kylään ja tästäkään ei ilmoitettu. Lopulta lapsi palasi kotiin lähempänä kahdeksaa illalla ja oli syönyt vain sen kakkupalan ja keksiä. Hän oli väsynyt ja nälkäkiukkuinen ja läksyt oli edelleen tekemättä. Ja jälleen kerran mies joutui puhuttelemaan äitiään.
Ja sitten taas lapsen ollessa pieni, pidimme lapsella maidotonta neuvolan ohjeiden mukaan, kun tällä oli pahoja vatsavaivoja. Tästä oli puhuttu ja alleviivattu. Anoppi taatusti tiesi. Silti meillä ollessaan lapsen kanssa ulkona, päättikin kävellä parin sadan metrin päässä olevaan kauppaan ja ostaa 1,5-vuotiaalle jättistuutin. Sisään tullessa lapsi oli yltä päältä jäätelössä ja anoppi ylpeä itsestään. Seuraavat päivät meni lapsen kärsiessä vatsavaivoista, mutta anoppi itsehän oli jo silloin kotonaan.
Minusta on väärin, jos mummin oikeus olla mummi tavallaan, menee lapsen hyvinvoinnin edelle mummin mielessä. Tosin ap:n tapauksessa ei tällaisia merkkejä ole ainakaan tuo kirjoituksen perusteella.
Mitkä mummun selitykset olivat noissa tilanteissa? Kuulostaa siis sen verran ihmeelliseltä, että varmasti selitystä kysyit. Kovin ajattelemattomiahan nuo molemmat tilanteet ovat olleet.
Vierailija kirjoitti:
Kun minusta tulee mummi,olen se omalla tavallani tai saavat lapsoset pysyä kotonaan.
Aion hakea heitä päiväkodista,käydään kivoissa paikoissa,tehdään hyvää ruokaa ja herkkujakin syödään.Mummin luona saa myös valvoa vähän pidempään,koska mummi pitää seuraavana päivänä luonaan,eikä vie päiväkotiin.Mummin luona tulee aina olemaan vähän spessua!
Juuri tuosta syystä lapsenlapseni haluavat olla lähes kaikki lomat luonani, siitä asti kun olivat n 3 v. Nyt ovat 15,16 ja 17. Tuolla mökin "lastenhuoneessa" kuorsaavat, kun valvoivat kahteen yöllä.😘
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekin on hyvää vanhemmuutta, että huolehtii ihan itse itselleen riittävät tulot eläkeläisenä. On töissä, sijoittaa, elää järkevästi jne. Kaikilla nykyisillä eläkeläisillä on tämä selkeä mahdollisuus ollut.
Niin joo, 90-luvun lamahan ei tuhonnut yhtään tämän hetken eläkeläisten talouksia, vai miten se nyt menikään?
Siitä on yli 30 vuotta. Ei se ole mikään syy sille, ettei eläke karttunut 70-, 80- luvuilla ja vuoden 1996 jälkeen.
On varmasti mukavaa, kun ei tiedä muutaman kymmenen vuoden takaisesta ajoista ja lainsäädännöstä mitään. Päivähoito ei ollut mikään itsestään selvyys, joten moni nainen jäi kotiin hoitamaan lapsia. Vasta tällä vuosituhannella pätkätyöt ovat kerryttäneet eläkettä. Naisissa on paljon sellaisia, joille ei eläke kertynyt, kun työelämä oli pätkää pätkän perään.
Totta, minäkinhoidin 70- luvulla 6 v lapsia kotona, kun olisi pitönyt laoset hoidattaa ykdityisellä ja koko nettopalkkani olisi mennyt hoitomaksuihin. Sen jälkeen opiskelin 3 v täysipäiväisesti.
Työt aloitin 15 v, mutta eläkekarttuma alkoi vasta 23v, jolloin aloin lastenhoitamisen. En ollut varmaan ainoa, jolla 10 v hävisi eläkekertymästä noin vain, eikä silloin pohdittu ensisijaisesti vanhuutta. Kannattaa ottaa tosiaan selvää asioista ennenkuin sylkee suustaan älyttömyyksiä.😨
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekin on hyvää vanhemmuutta, että huolehtii ihan itse itselleen riittävät tulot eläkeläisenä. On töissä, sijoittaa, elää järkevästi jne. Kaikilla nykyisillä eläkeläisillä on tämä selkeä mahdollisuus ollut.
Niin joo, 90-luvun lamahan ei tuhonnut yhtään tämän hetken eläkeläisten talouksia, vai miten se nyt menikään?
Siitä on yli 30 vuotta. Ei se ole mikään syy sille, ettei eläke karttunut 70-, 80- luvuilla ja vuoden 1996 jälkeen.
On varmasti mukavaa, kun ei tiedä muutaman kymmenen vuoden takaisesta ajoista ja lainsäädännöstä mitään. Päivähoito ei ollut mikään itsestään selvyys, joten moni nainen jäi kotiin hoitamaan lapsia. Vasta tällä vuosituhannella pätkätyöt ovat kerryttäneet eläkettä. Naisissa on paljon sellaisia, joille ei eläke kertynyt, kun työelämä oli pätkää pätkän perään.
Totta, minäkinhoidin 70- luvulla 6 v lapsia kotona, kun olisi pitönyt laoset hoidattaa ykdityisellä ja koko nettopalkkani olisi mennyt hoitomaksuihin. Sen jälkeen opiskelin 3 v täysipäiväisesti.
Työt aloitin 15 v, mutta eläkekarttuma alkoi vasta 23v, jolloin aloin lastenhoitamisen. En ollut varmaan ainoa, jolla 10 v hävisi eläkekertymästä noin vain, eikä silloin pohdittu ensisijaisesti vanhuutta. Kannattaa ottaa tosiaan selvää asioista ennenkuin sylkee suustaan älyttömyyksiä.😨
Jäi muuten sanomatta, että ekan raskauden/vauva-ajan kävin sikuislukiota ja sain sen suoritettua laudaturin yleisarvosanalla. Tämä vain siksi, että joku mainitsi, miksi ei opiskeltu yms.
Omassa lapsuudessa mummulakäynnit oli suurta juhlaa, oli ihan eri säännöt kuin kotona. Lämmöllä muistelen ja kunnioitan edesmennyttä mummua. Pyrin itsekin olemaan turvallinen, mutta joustava ja hassutteleva mummu. Koti ja mummula ovat 2 eri paikkaa, pitää saada olla erilaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekin on hyvää vanhemmuutta, että huolehtii ihan itse itselleen riittävät tulot eläkeläisenä. On töissä, sijoittaa, elää järkevästi jne. Kaikilla nykyisillä eläkeläisillä on tämä selkeä mahdollisuus ollut.
Niin joo, 90-luvun lamahan ei tuhonnut yhtään tämän hetken eläkeläisten talouksia, vai miten se nyt menikään?
Siitä on yli 30 vuotta. Ei se ole mikään syy sille, ettei eläke karttunut 70-, 80- luvuilla ja vuoden 1996 jälkeen.
On varmasti mukavaa, kun ei tiedä muutaman kymmenen vuoden takaisesta ajoista ja lainsäädännöstä mitään. Päivähoito ei ollut mikään itsestään selvyys, joten moni nainen jäi kotiin hoitamaan lapsia. Vasta tällä vuosituhannella pätkätyöt ovat kerryttäneet eläkettä. Naisissa on paljon sellaisia, joille ei eläke kertynyt, kun työelämä oli pätkää pätkän perään.
Totta, minäkinhoidin 70- luvulla 6 v lapsia kotona, kun olisi pitönyt laoset hoidattaa ykdityisellä ja koko nettopalkkani olisi mennyt hoitomaksuihin. Sen jälkeen opiskelin 3 v täysipäiväisesti.
Työt aloitin 15 v, mutta eläkekarttuma alkoi vasta 23v, jolloin aloin lastenhoitamisen. En ollut varmaan ainoa, jolla 10 v hävisi eläkekertymästä noin vain, eikä silloin pohdittu ensisijaisesti vanhuutta. Kannattaa ottaa tosiaan selvää asioista ennenkuin sylkee suustaan älyttömyyksiä.😨
Pitkälle on tuostakin ajasta tultu. Eihän nykyäidit osaa edes kuvitella aikaa, jolloin ei ollut kunnallista päivähoitoa tai pitkiä vanhempainvapaita, saati että eläke olisi vanhempainvapailla kertynyt. Nyt itketään miten kuormittavaa äidille on kun lapsi on eskarissa.
Pitkälle on tuostakin ajasta tultu. Eihän nykyäidit osaa edes kuvitella aikaa, jolloin ei ollut kunnallista päivähoitoa tai pitkiä vanhempainvapaita, saati että eläke olisi vanhempainvapailla kertynyt. Nyt itketään miten kuormittavaa äidille on kun lapsi on eskarissa.
Ja blaablaa. Ihan olisi voinut olla vähemmän aikaa kotirouvana ja tehdä silloinkin töitä. Ja tästä kaikesta möyhystä näkee sen, että et ymmärrä nykyoloista yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Pitkälle on tuostakin ajasta tultu. Eihän nykyäidit osaa edes kuvitella aikaa, jolloin ei ollut kunnallista päivähoitoa tai pitkiä vanhempainvapaita, saati että eläke olisi vanhempainvapailla kertynyt. Nyt itketään miten kuormittavaa äidille on kun lapsi on eskarissa.
Ja blaablaa. Ihan olisi voinut olla vähemmän aikaa kotirouvana ja tehdä silloinkin töitä. Ja tästä kaikesta möyhystä näkee sen, että et ymmärrä nykyoloista yhtään mitään.
Mutta niinhän sinäkin olet kertonut hoitaneesi lapsiasi kuusi vuotta kotona. Olitko sinä silloin samalla perhepäivähoitajana, tuohon et eilen vastannut. Tuskin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkälle on tuostakin ajasta tultu. Eihän nykyäidit osaa edes kuvitella aikaa, jolloin ei ollut kunnallista päivähoitoa tai pitkiä vanhempainvapaita, saati että eläke olisi vanhempainvapailla kertynyt. Nyt itketään miten kuormittavaa äidille on kun lapsi on eskarissa.
Ja blaablaa. Ihan olisi voinut olla vähemmän aikaa kotirouvana ja tehdä silloinkin töitä. Ja tästä kaikesta möyhystä näkee sen, että et ymmärrä nykyoloista yhtään mitään.
Mutta niinhän sinäkin olet kertonut hoitaneesi lapsiasi kuusi vuotta kotona. Olitko sinä silloin samalla perhepäivähoitajana, tuohon et eilen vastannut. Tuskin.
Tein töitä koko ajan sen ajan kun lapset olivat kotihoidossa. Kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkälle on tuostakin ajasta tultu. Eihän nykyäidit osaa edes kuvitella aikaa, jolloin ei ollut kunnallista päivähoitoa tai pitkiä vanhempainvapaita, saati että eläke olisi vanhempainvapailla kertynyt. Nyt itketään miten kuormittavaa äidille on kun lapsi on eskarissa.
Ja blaablaa. Ihan olisi voinut olla vähemmän aikaa kotirouvana ja tehdä silloinkin töitä. Ja tästä kaikesta möyhystä näkee sen, että et ymmärrä nykyoloista yhtään mitään.
Mutta niinhän sinäkin olet kertonut hoitaneesi lapsiasi kuusi vuotta kotona. Olitko sinä silloin samalla perhepäivähoitajana, tuohon et eilen vastannut. Tuskin.
Tein töitä koko ajan sen ajan kun lapset olivat kotihoidossa. Kyllä.
Ihan varmasti, juu. Montako muuta lasta sinulla oli hoidossa samaan aikaan, ettei ihan mennyt lorvailuksi?
En sanonut olleeni perhepäivähoitaja. Tein oman alani töitä koko sen ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun anoppilassa kylppäri ja sauna on tahmeita ja todella likaisia, tekisi mieli sanoa, että saastaisia. Ja jääkaappi kuvottaa. Onneksi siellä voi käydä vain päiväseltään.
Sama. Kun mun lapsi oli pieni, ei voinut pissata mummulan vessassa kun siellä oli niin likaista. Ihan kauhea löyhkä ja pinttyneitä ralliraitoja pöntössä. En edes uskalla mitä kaikkea niissä kosteissa käsipyyhkeissä eli elämässä, yök.
Odotan jo kommenttia puolestaloukkaantuneilta mummeleilta, että ei meillä ikinä... uskon sen. Yleensä ihmisillä on hygienia kotona korkeammalla tasolla kuin tuossa talossa. Mutta, mun anoppilassa tuo on todellisuutta, vaikka sitä ei joku internetissä uskokaan.
Olisit tietenkin voinut pestä sen vessan mieleiseksesi, niin minä ennen tein isoäidilläni.
Jos kyse olisi siitä, että anoppi ei kykene siivoamaan, olisin voinut siivota. Tuo siivottomuus on hänelle elämäntapa, hän jopa ylpeilee sillä, että käyttää aikansa tärkeämpiin asioihin. Toki on talokin niin täynnä tavaraa, että siivoaminen ei mikään helppo urakka ole.
Mummo eläköön tavallaan. Saa mummo ihmetellä vapaasti, miksi ei käydä kuin jouluna ja joskus. Tähän kyllä liittyy paljon muitakin syitä kuin siivottomuus.
Onko miehesi oppinut siivoamaan, kun on kotoaan oppinut elämään paskan keskellä.
Kuka ylipäätään ottaa tuollaisista lähtökohdista olevan miehen. Täytyy olla todella epätoivoinen ja tyyppi jolla flaxi ei ole käynyt.
Eli jos syntyy epäonnekseen sottapyttyääliön lapseksi, sitä lasta tulee rankaista ikuisesti esim yksinäisyydellä koko elämänsä ajan?
Aikuinen mieslapsi koulutettavana, ei kiitos!
Kukapa on löytänyt puolison, jota ei ole yhtään tarvinnut kouluttaa tavoille?
No ei ole tarvinut miestä opettaaa tavoille. Mistä ihmeestä kumpuaa käsitys, että mies on kuin koira koulussa ollessaan tekemisissä naisen kanssa.
Taidat olla itsekin koira jos et pidä miehiä koulutettavina.
Vierailija kirjoitti:
En sanonut olleeni perhepäivähoitaja. Tein oman alani töitä koko sen ajan.
Mitä, et hoitanut muita lapsia samalla, tämä ei nyt hyvältä kuulosta.
Toisaalta, tuostahan tulet sitten työnteostasi kuulemaan jatkossa lapsiltasi, kun et siis keskittynyt heidän hoitamiseensa, vaan olet puuhaillut ihan omiasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun minusta tulee mummi,olen se omalla tavallani tai saavat lapsoset pysyä kotonaan.
Aion hakea heitä päiväkodista,käydään kivoissa paikoissa,tehdään hyvää ruokaa ja herkkujakin syödään.Mummin luona saa myös valvoa vähän pidempään,koska mummi pitää seuraavana päivänä luonaan,eikä vie päiväkotiin.Mummin luona tulee aina olemaan vähän spessua!
Juuri tuosta syystä lapsenlapseni haluavat olla lähes kaikki lomat luonani, siitä asti kun olivat n 3 v. Nyt ovat 15,16 ja 17. Tuolla mökin "lastenhuoneessa" kuorsaavat, kun valvoivat kahteen yöllä.😘
Tiedoksi, että isovanhemmat eivät voi omavaltaisesti hakea lapsia päiväkodista ilman lapsen vanhempien lupaa. Vanhemmat ilmoittavat kirjallisesti hoitopaikkaan, kenellä on lupa tuoda lapsi hoitoon tai hakea lapsi hoidosta, JOS vanhempi ei pääsisi paikalle.
Miksi isovanhempien pitää sotkea lapsen päivärytmi ja kumota lapsen vanhempien järkevät ja turvalliset säännöt? On surullista, että joittenkin isovanhempien tärkein tavoite on tuputtaa lapsille määrättömästi herkkuja ja tarjota epäterveellistä ruokaa miten ja milloin sattuu. Lapsia kuljetetaan jopa pikaruokapaikoissa, ettei isovanhempien tarvitse itse valmistaa kotiruokaa. Miksi lapsen unirytmi pitää pilata valvottamalla lapsia yömyöhään asti?
Miksi kolmevuotiaat lapset asuvat lähes kaikki lomansa mummoloissa? Missä näitten lasten vanhemmat ovat? Surullista! 3-vuotias lapsi on todella pieni ja liian pieni olemaan pitkiä aikoja erossa vanhemmistaan. Näin pientä lasta ei tule jättää yöhoitoon, vaan toisen vanhemman tulee olla mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkälle on tuostakin ajasta tultu. Eihän nykyäidit osaa edes kuvitella aikaa, jolloin ei ollut kunnallista päivähoitoa tai pitkiä vanhempainvapaita, saati että eläke olisi vanhempainvapailla kertynyt. Nyt itketään miten kuormittavaa äidille on kun lapsi on eskarissa.
Ja blaablaa. Ihan olisi voinut olla vähemmän aikaa kotirouvana ja tehdä silloinkin töitä. Ja tästä kaikesta möyhystä näkee sen, että et ymmärrä nykyoloista yhtään mitään.
Mutta niinhän sinäkin olet kertonut hoitaneesi lapsiasi kuusi vuotta kotona. Olitko sinä silloin samalla perhepäivähoitajana, tuohon et eilen vastannut. Tuskin.
Miksi olisi ollut, koska eka kolme vuotta kävin aikuislukiota ja sitten tuli vauva ja sitten vielä uusi vauva. Sinä varmaan 2-3 pikkuisen äitinä ja opiskelut ohessa olisit jaksanut ottaa vieraita lapsiakin hoitoon.
Onnea siitä, että olet supernainen, itse en olisi jaksanut. Huoh!
Vierailija kirjoitti:
Pitkälle on tuostakin ajasta tultu. Eihän nykyäidit osaa edes kuvitella aikaa, jolloin ei ollut kunnallista päivähoitoa tai pitkiä vanhempainvapaita, saati että eläke olisi vanhempainvapailla kertynyt. Nyt itketään miten kuormittavaa äidille on kun lapsi on eskarissa.
Ja blaablaa. Ihan olisi voinut olla vähemmän aikaa kotirouvana ja tehdä silloinkin töitä. Ja tästä kaikesta möyhystä näkee sen, että et ymmärrä nykyoloista yhtään mitään.
Noiden 70-luvun muistelujen kirjoittaja kertoi käyneensä vauva-ajan aikuislukiota, sekään ei tietysti ollut mitään?
Pikkumaisesti nillittävät akateemisesti koulutetut miniät nokkivat esiin typoja ja virheitä noin sata vuotta sitten koulunsä käyneiden mummujen teksteissä, ihan ollaan kuin kanat tarhassa. Sitä pieni aivoisen kanan onnea kun lyöntivirhe löytyy! Tosin sitä ihan samaa nokkimista tämä koko ketju on ollut miniöiden toimesta muutenkin eli ytimekkäästihän tuossa koko ketju onkin kuvattu. Pikkusieluiset nipottajat vauhdissa.