Lue keskustelun säännöt.
Saako mummi olla mummi omalla tavallaan?
Aamulehden maksumuurin takana olevan jutun mainoksessa tuo kysymys.
Montaa mummia varmaan stressaa kun on tarkat säännöt jopa miten pitää puhua ja sanoittaa, saati nukkuma-ajoista, päiväunista, mitä saa laittaa ruuaksi ( vaikkei allergioita), kuinka monta tuntia ulkoilla.
Itseä joskus harmitti kun alakouluikäisten kanssa lautapeli kesken ha äidiltä alkaa puhelinrinkutus 19.30. Nyt hampaanpesulle ja sitten mummi voi lujea 2 lukua peppi pitkätossua.
Mistä oikeesti loukkaannuin kun olin viikon ollut lasten kanssa ja äitinsä sanoi että nyt taas saa noilta murretta kitkeä viikon pois.
Kommentit (3000)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun minusta tulee mummi,olen se omalla tavallani tai saavat lapsoset pysyä kotonaan.
Aion hakea heitä päiväkodista,käydään kivoissa paikoissa,tehdään hyvää ruokaa ja herkkujakin syödään.Mummin luona saa myös valvoa vähän pidempään,koska mummi pitää seuraavana päivänä luonaan,eikä vie päiväkotiin.Mummin luona tulee aina olemaan vähän spessua!
Juuri tuosta syystä lapsenlapseni haluavat olla lähes kaikki lomat luonani, siitä asti kun olivat n 3 v. Nyt ovat 15,16 ja 17. Tuolla mökin "lastenhuoneessa" kuorsaavat, kun valvoivat kahteen yöllä.😘
Tiedoksi, että isovanhemmat eivät voi omavaltaisesti hakea lapsia päiväkodista ilman lapsen vanhempien lupaa. Vanhemmat ilmoittavat kirjallisesti hoitopaikkaan, kenellä on lupa tuoda lapsi hoitoon tai hakea lapsi hoidosta, JOS vanhempi ei pääsisi paikalle.
Miksi isovanhempien pitää sotkea lapsen päivärytmi ja kumota lapsen vanhempien järkevät ja turvalliset säännöt? On surullista, että joittenkin isovanhempien tärkein tavoite on tuputtaa lapsille määrättömästi herkkuja ja tarjota epäterveellistä ruokaa miten ja milloin sattuu. Lapsia kuljetetaan jopa pikaruokapaikoissa, ettei isovanhempien tarvitse itse valmistaa kotiruokaa. Miksi lapsen unirytmi pitää pilata valvottamalla lapsia yömyöhään asti?
Miksi kolmevuotiaat lapset asuvat lähes kaikki lomansa mummoloissa? Missä näitten lasten vanhemmat ovat? Surullista! 3-vuotias lapsi on todella pieni ja liian pieni olemaan pitkiä aikoja erossa vanhemmistaan. Näin pientä lasta ei tule jättää yöhoitoon, vaan toisen vanhemman tulee olla mukana.
Lasten vanhemmat olivat omien lomiensa aikan myös meillä, kaikilla mukavuuksilla varustetulla mökillä, saaressa, jossa ei päästä pikaruokia ostelemaan vaan eletään varsin vaatimattomasti.
Pitäisikö mielestäsi nyt noiden teinienkin vanhempien olla täällä komentamassa, että NYT NUKKUMAAN!
Vanhemmat lapsille sen aikataulun määrittelivät, mutta kyllä me ihan sovussa eleltiin.
Miksi muuten bolttaat kirjoituksesi? Luuletko sen huomioarvon kasvavan vai näytätkö vain 💩
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moikka. Selasin lankaa muutaman sivun taaksepäin. Huomasin jollain käyttäjällä ään sijaan ååta. Nuo kommentit eivät
minulta. Joku kirjoitti sanaa suomenkieli
virheellisesti isolla; ei myöskään minulta.
Kyllä sitä velana melko simppeliä eloa
elää, kun ei ole lapsenlapsia, miniää
eikä anoppia, joiden kanssa skismailla.
Omaa kolmea mummia on
säännöllisesti yhä ikävä, täytyy myöntää.
Kivaa aamupäivää. *Ei enempää kommentteja. E
Kursiivilla kirjoitetut ei minulta.
En mielelläni osallistu solvaushenkisiin
ketjuihin. E lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun anoppilassa kylppäri ja sauna on tahmeita ja todella likaisia, tekisi mieli sanoa, että saastaisia. Ja jääkaappi kuvottaa. Onneksi siellä voi käydä vain päiväseltään.
Sama. Kun mun lapsi oli pieni, ei voinut pissata mummulan vessassa kun siellä oli niin likaista. Ihan kauhea löyhkä ja pinttyneitä ralliraitoja pöntössä. En edes uskalla mitä kaikkea niissä kosteissa käsipyyhkeissä eli elämässä, yök.
Odotan jo kommenttia puolestaloukkaantuneilta mummeleilta, että ei meillä ikinä... uskon sen. Yleensä ihmisillä on hygienia kotona korkeammalla tasolla kuin tuossa talossa. Mutta, mun anoppilassa tuo on todellisuutta, vaikka sitä ei joku internetissä uskokaan.
Olisit tietenkin voinut pestä sen vessan mieleiseksesi, niin minä ennen tein isoäidilläni.
Jos kyse olisi siitä, että anoppi ei kykene siivoamaan, olisin voinut siivota. Tuo siivottomuus on hänelle elämäntapa, hän jopa ylpeilee sillä, että käyttää aikansa tärkeämpiin asioihin. Toki on talokin niin täynnä tavaraa, että siivoaminen ei mikään helppo urakka ole.
Mummo eläköön tavallaan. Saa mummo ihmetellä vapaasti, miksi ei käydä kuin jouluna ja joskus. Tähän kyllä liittyy paljon muitakin syitä kuin siivottomuus.
Onko miehesi oppinut siivoamaan, kun on kotoaan oppinut elämään paskan keskellä.
Kuka ylipäätään ottaa tuollaisista lähtökohdista olevan miehen. Täytyy olla todella epätoivoinen ja tyyppi jolla flaxi ei ole käynyt.
Eli jos syntyy epäonnekseen sottapyttyääliön lapseksi, sitä lasta tulee rankaista ikuisesti esim yksinäisyydellä koko elämänsä ajan?
Sorry, mutta on vähän hölmö mielipide tuo! Onhan niitä muitakin ottajia kuin X! Moni miniä/vävy ottaa kenet nyt vaan saa. Toiset taas ovat tarkkoja mihin ovat sotkeumassa ja sekin on erittäin OK!
Tiedän kyllä yhden avioparin, jossa mies oli sotta, mutta muuten hyvää avioainesta. Molemmat olivat töissä, niin siksi vaimo jakoi kotityöt, jotka vaihtuivat kahden viikon välein. Mies oppi kuin oppikinkotihommat, mutta pyykinpesua hänelle ei mitenkään voinut uskoa, ei edes sitä, että levittäisi ne ulos narulle kuivumaan. Se oli niin koomista, että variksetkin nauroivat pihalla:)
Jatkan….. tämä varisjuttu on ihan totta, sillä olin silloin siellä kylässä ja menimme porukalla katsomaan moista menoa:)
Vierailija kirjoitti:
Otetaanpa hiukan uutta kulmaa keskusteluun. Monessa viestissä on valitettu, ettei isovanhemmilla ole muuta elämää kuin lapset ja lapsenlapset. Toivotaan isovanhemmille harrastuksia ja että eläisivät keskenään. Toisaalta halutaan mummujen olevan lähtökuopissa auttamaan lastenlasten hoidossa milloin vain, muuten toki mummujen toivotaan viihtyvän poissa näkyvistä. Mitäpä jos isovanhemmilla onkin ihan mukavasti tekemistä keskenään, asuvat vaikka talvet etelän lämmössä tai vastaavaa? Saattavat siellä pistäytyä vaikka terassilla? Onko tämä miniöille OK, vai onko ongelmia?
Tohon ulkomailla asumiseen ainakin osan vuotta olisi ollut kiva saada miniöiltä kommentteja. Onko OK, että isovanhemmat asuvat puolet vuodessa Suomesta pois?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaanpa hiukan uutta kulmaa keskusteluun. Monessa viestissä on valitettu, ettei isovanhemmilla ole muuta elämää kuin lapset ja lapsenlapset. Toivotaan isovanhemmille harrastuksia ja että eläisivät keskenään. Toisaalta halutaan mummujen olevan lähtökuopissa auttamaan lastenlasten hoidossa milloin vain, muuten toki mummujen toivotaan viihtyvän poissa näkyvistä. Mitäpä jos isovanhemmilla onkin ihan mukavasti tekemistä keskenään, asuvat vaikka talvet etelän lämmössä tai vastaavaa? Saattavat siellä pistäytyä vaikka terassilla? Onko tämä miniöille OK, vai onko ongelmia?
Tohon ulkomailla asumiseen ainakin osan vuotta olisi ollut kiva saada miniöiltä kommentteja. Onko OK, että isovanhemmat asuvat puolet vuodessa Suomesta pois?
No ei todellakaan ole ok! Ehkä justja just eläkeläisille voisi sallia kerran pyhiinvaelluksen Santiago de Compostelalla, mikään muu ei ole sallittua. Tuollakin pitää olla miniän valokuva aina käden ulottuvilla, ettei totuus omasta paikasta hierarkian pohjimmaisena pääse unohtumaan. Lisäksi pitää olla ikävät kengät jalassa ja miniän suunnittelema päiväohjelma. Eikä saa syödä herkkuja, tämä on tärkeää. Joka päivä postataan lisäksi miniälle elävää kuvaa, ettei herkuteltu olla. Myös hampaiden pesu on syytä kuvata.
Muuten kannattaa kyllä miettiä miniän ja lasten ETUA, mieluummin antaa matkarahat suoraan miniän tilille. Vanhukset eivät tuollaista matkailun ylellisyyttä tarvitse. Menisivät tekemään töitä! Etenkin pissismummot terassilla on ihan kauheaa, aina saa miniä anoppiaan hävetä. Erityisesti jos se anoppi sönkkää siellä terassilla vielä espanjaksi. Minkälaaisen mallin tuosta pienet orvot lastenlapsetkin saavat!
Terveisin The MiniÄ
Kotuksen tarkennus mukaaan varmuudeksi, ettei jää epäselväksi:
miniä12
TAIVUTUS
yks. nom. miniä
yks. gen. miniän
yks. part. miniää
yks. ill. miniään
mon. nom. miniät
mon. gen. miniöiden, miniöitten, (miniäin)
mon. part. miniöitä
mon. ill. miniöihin
substantiivi pojan t. tyttären aviovaimo (t. avovaimo).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaanpa hiukan uutta kulmaa keskusteluun. Monessa viestissä on valitettu, ettei isovanhemmilla ole muuta elämää kuin lapset ja lapsenlapset. Toivotaan isovanhemmille harrastuksia ja että eläisivät keskenään. Toisaalta halutaan mummujen olevan lähtökuopissa auttamaan lastenlasten hoidossa milloin vain, muuten toki mummujen toivotaan viihtyvän poissa näkyvistä. Mitäpä jos isovanhemmilla onkin ihan mukavasti tekemistä keskenään, asuvat vaikka talvet etelän lämmössä tai vastaavaa? Saattavat siellä pistäytyä vaikka terassilla? Onko tämä miniöille OK, vai onko ongelmia?
Tohon ulkomailla asumiseen ainakin osan vuotta olisi ollut kiva saada miniöiltä kommentteja. Onko OK, että isovanhemmat asuvat puolet vuodessa Suomesta pois?
No ei todellakaan ole ok! Ehkä justja just eläkeläisille voisi sallia kerran pyhiinvaelluksen Santiago de Compostelalla, mikään muu ei ole sallittua. Tuollakin pitää olla miniän valokuva aina käden ulottuvilla, ettei totuus omasta paikasta hierarkian pohjimmaisena pääse unohtumaan. Lisäksi pitää olla ikävät kengät jalassa ja miniän suunnittelema päiväohjelma. Eikä saa syödä herkkuja, tämä on tärkeää. Joka päivä postataan lisäksi miniälle elävää kuvaa, ettei herkuteltu olla. Myös hampaiden pesu on syytä kuvata.
Muuten kannattaa kyllä miettiä miniän ja lasten ETUA, mieluummin antaa matkarahat suoraan miniän tilille. Vanhukset eivät tuollaista matkailun ylellisyyttä tarvitse. Menisivät tekemään töitä! Etenkin pissismummot terassilla on ihan kauheaa, aina saa miniä anoppiaan hävetä. Erityisesti jos se anoppi sönkkää siellä terassilla vielä espanjaksi. Minkälaaisen mallin tuosta pienet orvot lastenlapsetkin saavat!
Terveisin The MiniÄ
Kotuksen tarkennus mukaaan varmuudeksi, ettei jää epäselväksi:
miniä12
TAIVUTUS
yks. nom. miniä
yks. gen. miniän
yks. part. miniää
yks. ill. miniään
mon. nom. miniät
mon. gen. miniöiden, miniöitten, (miniäin)
mon. part. miniöitä
mon. ill. miniöihin
substantiivi pojan t. tyttären aviovaimo (t. avovaimo).
Osui ja upposi! 🥳😎🤣😂😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaanpa hiukan uutta kulmaa keskusteluun. Monessa viestissä on valitettu, ettei isovanhemmilla ole muuta elämää kuin lapset ja lapsenlapset. Toivotaan isovanhemmille harrastuksia ja että eläisivät keskenään. Toisaalta halutaan mummujen olevan lähtökuopissa auttamaan lastenlasten hoidossa milloin vain, muuten toki mummujen toivotaan viihtyvän poissa näkyvistä. Mitäpä jos isovanhemmilla onkin ihan mukavasti tekemistä keskenään, asuvat vaikka talvet etelän lämmössä tai vastaavaa? Saattavat siellä pistäytyä vaikka terassilla? Onko tämä miniöille OK, vai onko ongelmia?
Tohon ulkomailla asumiseen ainakin osan vuotta olisi ollut kiva saada miniöiltä kommentteja. Onko OK, että isovanhemmat asuvat puolet vuodessa Suomesta pois?
No ei todellakaan ole ok! Ehkä justja just eläkeläisille voisi sallia kerran pyhiinvaelluksen Santiago de Compostelalla, mikään muu ei ole sallittua. Tuollakin pitää olla miniän valokuva aina käden ulottuvilla, ettei totuus omasta paikasta hierarkian pohjimmaisena pääse unohtumaan. Lisäksi pitää olla ikävät kengät jalassa ja miniän suunnittelema päiväohjelma. Eikä saa syödä herkkuja, tämä on tärkeää. Joka päivä postataan lisäksi miniälle elävää kuvaa, ettei herkuteltu olla. Myös hampaiden pesu on syytä kuvata.
Muuten kannattaa kyllä miettiä miniän ja lasten ETUA, mieluummin antaa matkarahat suoraan miniän tilille. Vanhukset eivät tuollaista matkailun ylellisyyttä tarvitse. Menisivät tekemään töitä! Etenkin pissismummot terassilla on ihan kauheaa, aina saa miniä anoppiaan hävetä. Erityisesti jos se anoppi sönkkää siellä terassilla vielä espanjaksi. Minkälaaisen mallin tuosta pienet orvot lastenlapsetkin saavat!
Terveisin The MiniÄ
Kotuksen tarkennus mukaaan varmuudeksi, ettei jää epäselväksi:
miniä12
TAIVUTUS
yks. nom. miniä
yks. gen. miniän
yks. part. miniää
yks. ill. miniään
mon. nom. miniät
mon. gen. miniöiden, miniöitten, (miniäin)
mon. part. miniöitä
mon. ill. miniöihin
substantiivi pojan t. tyttären aviovaimo (t. avovaimo).
Osui ja upposi! 🥳😎🤣😂😁
Ei minulta.
(Käytän usein vappupilliemoa).
En osallistu tämän
vibraation tasoisiin aikuiskiusaamisiin.
Eiköhän jokainen peruskoulun käynyt
suomalainen osaa taivuttaa miniä-sanan.
E
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me halusimme, että lapsellemme muodostuu hyvät suhteet molempiin isovanhempiin. Miehellä ei isovanhempia ollut koskaan elossa ollut. Minulla taas oli todella lämpimät välit toisiin isovanhempiin.
No, aikamoista hurlumheitä oli miehen äidin kanssa lapsen ollessa pieni. Ongelmat oli osittain jo niin absurdeja, että niiden kautta varmaan tunnistaisi, jos tähän kirjoittaisin. Ensimmäiset 10v oli yhtä keskustelua ja rajan vetoa. Moni varmaan olisi luovuttanut, mutta minusta on kyllä kiva, että nykyisin teini-ikäisellä lapsella on hyvät suhteet kaikkiin isovanhempiin. Homma on muutenkin rauhoittunut, kun on saanut uusia uhreja, kun miehen veli sai useamman lapsen.
Joitain esimerkkejä voin antaa. Esim. miehen äiti haki lapsen suoraan koulusta tämän ollessa ekalla tai tokalla. Menivät johonkin ennalta sovittuun tapahtumaan. Oltiin sanottu, että tapahtuman jälkeen sitten kotiin, kun pitää syödä ja tehdä läksyt ja seuraavana aamuna on aikainen kouluaamu. Tapahtuman loppumisen jälkeen heitä ei näkynyt eikä anoppi vastannut puhelimeen. Olivat menneet kahvilaan kakulle, joka olisi ollut ihan ok, jos olisi ilmoittanut. Mutta sen jälkeen menivät vielä jollekin sukulaiselle kylään ja tästäkään ei ilmoitettu. Lopulta lapsi palasi kotiin lähempänä kahdeksaa illalla ja oli syönyt vain sen kakkupalan ja keksiä. Hän oli väsynyt ja nälkäkiukkuinen ja läksyt oli edelleen tekemättä. Ja jälleen kerran mies joutui puhuttelemaan äitiään.
Ja sitten taas lapsen ollessa pieni, pidimme lapsella maidotonta neuvolan ohjeiden mukaan, kun tällä oli pahoja vatsavaivoja. Tästä oli puhuttu ja alleviivattu. Anoppi taatusti tiesi. Silti meillä ollessaan lapsen kanssa ulkona, päättikin kävellä parin sadan metrin päässä olevaan kauppaan ja ostaa 1,5-vuotiaalle jättistuutin. Sisään tullessa lapsi oli yltä päältä jäätelössä ja anoppi ylpeä itsestään. Seuraavat päivät meni lapsen kärsiessä vatsavaivoista, mutta anoppi itsehän oli jo silloin kotonaan.
Minusta on väärin, jos mummin oikeus olla mummi tavallaan, menee lapsen hyvinvoinnin edelle mummin mielessä. Tosin ap:n tapauksessa ei tällaisia merkkejä ole ainakaan tuo kirjoituksen perusteella.
Mitkä mummun selitykset olivat noissa tilanteissa? Kuulostaa siis sen verran ihmeelliseltä, että varmasti selitystä kysyit. Kovin ajattelemattomiahan nuo molemmat tilanteet ovat olleet.
En ole ap, mutta samanlaista meilläkin oli. Selitykset oli luokkaa "lapsi halusi" ja "ajattelin antaa teille omaa aikaa". Totuus oli, että isovahemman ajantaju oli kadonnut/hämärtynyt, elämänhallinnassa oli ongelmia, joita ei myöntänyt (näkyi siten ehkä alkava muistisairaus). Saattoi myös pitää meidän lapsia omanaan. Ehkä inhottavinta oli, että osti lapselle asioita, joita olin kieltänyt ja sitten soitti ettei ole varaa omaan ruokaan/vaatteisiin. Osti siis vanhemman kiellosta huolimatta lapsen ihailun mieluummin kuin itselle tarpeelliset asiat.
Oli aika raskasta aikaa yleisestikin. Sain vaikkapa haukut kun kävin lasten kanssa teatterissa, oli kuulemma hänen eikä vanhempien tehtävä sellainen. Kuitenkaan en usko että oli paha ihminen tahallaan. Muistutuksena muillekin, että taustalla saattaa olla jo sairautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tärkeistä rutiineista olisi syytä pitää mummonkin kiinni ja kunnioittaa vanhempien kasvatuslinjaa. Esimerkiksi nukkumaanmenoajat, heräämisajat, päiväuniajat, hampaidenpesut, ruokaluajat ja ruokailu ylipäätään (esimerkiksi, jos vanhemmat ovat päättäneet että ollaan kasvissyöjiä, niin sitten sitä on noudastettava). Ne muut sitten, kuten vaikka iltasatujen valinnat, niin ihan sama luetaanko lapselle peppiä vai nallepuhia. Tai mennäänkö ulkoilemaan kumisaappaat vai sandaalit jalassa tai pukeudutanako hameisiin vai shortseihin. Lapsille itse asiassa tekee jopa hyvää, että joutuvat tajuamaan, että jokaisessa kodissa on omat sääntönsä. Mutta nuo nukkumaanmenoajat, heräämisajat ja hampaidenpesut ovat sellaisia asioita, että niistä ei pitäisi lipsua, koska niistä lipsumisella voi olla pitkäkestoiset seuraukset. Mmurtee puhuminen ihan sama ja kuinka toope lasten äiti onkaan, kun kuvittelee, että hänen pitäisi kitkeä lapsistaan hirveää murretta pois. Se kitkytyy ihan itsekseen, kun lapset on taas oman käverpiirinsä vaikutuspiirissä.
Kysymys: saako mummo olla mummo omalla tavallaan on jotenkin outo. mummolla on ollut oma aikansa olla äiti omalla tavallaan, onhan se ihme, jos ei voi kunnioittaa vanhempien toivieita (kunhan ne eivät mene liiallisuuksiin! Jos menee, niin sitten voi päristellä huuliaan hetken ja vaikka sanoa vanhemmille, että aika pakkomielteistä ja neuroottista)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaanpa hiukan uutta kulmaa keskusteluun. Monessa viestissä on valitettu, ettei isovanhemmilla ole muuta elämää kuin lapset ja lapsenlapset. Toivotaan isovanhemmille harrastuksia ja että eläisivät keskenään. Toisaalta halutaan mummujen olevan lähtökuopissa auttamaan lastenlasten hoidossa milloin vain, muuten toki mummujen toivotaan viihtyvän poissa näkyvistä. Mitäpä jos isovanhemmilla onkin ihan mukavasti tekemistä keskenään, asuvat vaikka talvet etelän lämmössä tai vastaavaa? Saattavat siellä pistäytyä vaikka terassilla? Onko tämä miniöille OK, vai onko ongelmia?
Tohon ulkomailla asumiseen ainakin osan vuotta olisi ollut kiva saada miniöiltä kommentteja. Onko OK, että isovanhemmat asuvat puolet vuodessa Suomesta pois?
Kyllä. Appivanhemmat voivat asua ulkomailla vaikka koko vuoden ja Australiassa tai Alaskassa asti. Hyvä välimatka on 500 kilometriä tai pitempi. Silloin anoppi ja appiukko eivät ramppaa yllätyskylässä. Miksi aikuisten lasten kotiin pitää tunkea yllätyskylään sunnuntaiaamuna kello seitsemän? Kaukana asuvat appivanhemmat eivät tee tupatarkastuksia. Miksi puhelimella pitää häiriköidä toisten kotirauhaa? Miksi anopin ja appiukon pitää soitella jatkuvasti ja lähettää turhia viestejä? Miksi anopeille ei riitä oma keittiö? Miksi anopin pitää päästä miniän keittiöön tonkimaan kaappeja, laatikoita, jääkaappia, pakastinta, astioita ja tavaroita? Onko silkkaa uteliaisuutta vai vallanhalua?
Me emme ole tarvinneet isovanhempia "auttamaan lastenlasten hoidossa". Me laitamme asiat tärkeysjärjestykseen ja hoidamme lapsemme itse. On huolestuttavaa, jos nuoret ja terveet vanhemmat eivät selviydy tavallisesta lapsiperheen arjesta ilman isovanhempien jatkuvaa apua ja paapomista. Tarvittaessa kotiin saa luotettavan ja turvallisen lastenhoitajan rahalla eli maksamalla lastenhoitajalle palkan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa tosiaankin muistaa, että alkava muistisairaus voi olla jo 60-70 vuotiaillakin.
Ei voi vaatia tämän ikäisiltä samaa kuin nuorelta työikäiseltä. Kyllä mummon touhuja vähän läpi sormien joutuu katselemaan.
Luin tätä settiä ja ongelma on helposti hoidettu, kun ette vie lapsia yökylään. Omani olivat mummolassa yötä ekan kerran n 6-vuotiaina. Muuten käytiin kylässä ja välillä olivat esim lauantaipäivän aamusta iltaan.
Mutta tokihan itse sisäistin jo lapsia hankkiessa, että niiden kanssa sitten ollaan. Ja käydään vaan niillä kekkereillä joissa ei riekuta ja voi lähteä kotiin nukkumaanmenoaikaan. Tai iskä ja äiti käy dokaamassa vuorotellen, jos se on pakollista. Lapset ovat pieniä yllättävän vähän aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaanpa hiukan uutta kulmaa keskusteluun. Monessa viestissä on valitettu, ettei isovanhemmilla ole muuta elämää kuin lapset ja lapsenlapset. Toivotaan isovanhemmille harrastuksia ja että eläisivät keskenään. Toisaalta halutaan mummujen olevan lähtökuopissa auttamaan lastenlasten hoidossa milloin vain, muuten toki mummujen toivotaan viihtyvän poissa näkyvistä. Mitäpä jos isovanhemmilla onkin ihan mukavasti tekemistä keskenään, asuvat vaikka talvet etelän lämmössä tai vastaavaa? Saattavat siellä pistäytyä vaikka terassilla? Onko tämä miniöille OK, vai onko ongelmia?
Tohon ulkomailla asumiseen ainakin osan vuotta olisi ollut kiva saada miniöiltä kommentteja. Onko OK, että isovanhemmat asuvat puolet vuodessa Suomesta pois?
Kyllä. Appivanhemmat voivat asua ulkomailla vaikka koko vuoden ja Australiassa tai Alaskassa asti. Hyvä välimatka on 500 kilometriä tai pitempi. Silloin anoppi ja appiukko eivät ramppaa yllätyskylässä. Miksi aikuisten lasten kotiin pitää tunkea yllätyskylään sunnuntaiaamuna kello seitsemän? Kaukana asuvat appivanhemmat eivät tee tupatarkastuksia. Miksi puhelimella pitää häiriköidä toisten kotirauhaa? Miksi anopin ja appiukon pitää soitella jatkuvasti ja lähettää turhia viestejä? Miksi anopeille ei riitä oma keittiö? Miksi anopin pitää päästä miniän keittiöön tonkimaan kaappeja, laatikoita, jääkaappia, pakastinta, astioita ja tavaroita? Onko silkkaa uteliaisuutta vai vallanhalua?
Me emme ole tarvinneet isovanhempia "auttamaan lastenlasten hoidossa". Me laitamme asiat tärkeysjärjestykseen ja hoidamme lapsemme itse. On huolestuttavaa, jos nuoret ja terveet vanhemmat eivät selviydy tavallisesta lapsiperheen arjesta ilman isovanhempien jatkuvaa apua ja paapomista. Tarvittaessa kotiin saa luotettavan ja turvallisen lastenhoitajan rahalla eli maksamalla lastenhoitajalle palkan.
Ensimmäisen kappaleen perusteella teidän ei kannatakaan olla toistemme kanssa tekemisissä. Oudot on isovanhempien tavat eikä omassa asenteessasikaan ole hurraamista.
Toinen kappale sitä vastoin yllättää positiivisesti ja olen kanssasi samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tosiaankin muistaa, että alkava muistisairaus voi olla jo 60-70 vuotiaillakin.
Ei voi vaatia tämän ikäisiltä samaa kuin nuorelta työikäiseltä. Kyllä mummon touhuja vähän läpi sormien joutuu katselemaan.
Its asiassa muistisairaus voi olla jo hyvin nuorrilla ihmisillä. Ihan Suomessa vuosittain Muistiliiton mukan jopa 8 000 ihmistä iältään välillä 30 - 65 sairastaa muistisairautta. Voi olla otsalohkodementiaa tai Alzheimerin tautia. Minulla sairastui vuosia sitten nopeeasti etenevään muistisairauteen työkaveri ja oli karmea katsella sairauden etenemistä vierestä nuorella ihmisellä.
Lisäksi mitä nuorempana sairaus alkaa, sen suuremmin se on perinnöllistä. Eli jos tuntuu, että nuorehkoilla isovanhemmilla on muistiongelmia, kannattaa olla huolissaan myös heidän lapsistaan ja lapsenlapsistaan.
Minulta ei juoruiluja kenestäkään
'muistisairaasta kollegasta'. Pitäisin
omana tietonani, vaikka sellainen hlö
olisikin. E
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaanpa hiukan uutta kulmaa keskusteluun. Monessa viestissä on valitettu, ettei isovanhemmilla ole muuta elämää kuin lapset ja lapsenlapset. Toivotaan isovanhemmille harrastuksia ja että eläisivät keskenään. Toisaalta halutaan mummujen olevan lähtökuopissa auttamaan lastenlasten hoidossa milloin vain, muuten toki mummujen toivotaan viihtyvän poissa näkyvistä. Mitäpä jos isovanhemmilla onkin ihan mukavasti tekemistä keskenään, asuvat vaikka talvet etelän lämmössä tai vastaavaa? Saattavat siellä pistäytyä vaikka terassilla? Onko tämä miniöille OK, vai onko ongelmia?
Tohon ulkomailla asumiseen ainakin osan vuotta olisi ollut kiva saada miniöiltä kommentteja. Onko OK, että isovanhemmat asuvat puolet vuodessa Suomesta pois?
Kyllä. Appivanhemmat voivat asua ulkomailla vaikka koko vuoden ja Australiassa tai Alaskassa asti. Hyvä välimatka on 500 kilometriä tai pitempi. Silloin anoppi ja appiukko eivät ramppaa yllätyskylässä. Miksi aikuisten lasten kotiin pitää tunkea yllätyskylään sunnuntaiaamuna kello seitsemän? Kaukana asuvat appivanhemmat eivät tee tupatarkastuksia. Miksi puhelimella pitää häiriköidä toisten kotirauhaa? Miksi anopin ja appiukon pitää soitella jatkuvasti ja lähettää turhia viestejä? Miksi anopeille ei riitä oma keittiö? Miksi anopin pitää päästä miniän keittiöön tonkimaan kaappeja, laatikoita, jääkaappia, pakastinta, astioita ja tavaroita? Onko silkkaa uteliaisuutta vai vallanhalua?
Me emme ole tarvinneet isovanhempia "auttamaan lastenlasten hoidossa". Me laitamme asiat tärkeysjärjestykseen ja hoidamme lapsemme itse. On huolestuttavaa, jos nuoret ja terveet vanhemmat eivät selviydy tavallisesta lapsiperheen arjesta ilman isovanhempien jatkuvaa apua ja paapomista. Tarvittaessa kotiin saa luotettavan ja turvallisen lastenhoitajan rahalla eli maksamalla lastenhoitajalle palkan.
”Kyllä. Appivanhemmat voivat asua ulkomailla vaikka koko vuoden ja Australiassa tai Alaskassa asti. Hyvä välimatka on 500 kilometriä tai pitempi. Silloin anoppi ja appiukko eivät ramppaa yllätyskylässä. Miksi aikuisten lasten kotiin pitää tunkea yllätyskylään sunnuntaiaamuna kello seitsemän? Kaukana asuvat appivanhemmat eivät tee tupatarkastuksia. Miksi puhelimella pitää häiriköidä toisten kotirauhaa? Miksi anopin ja appiukon pitää soitella jatkuvasti ja lähettää turhia viestejä? Miksi anopeille ei riitä oma keittiö? Miksi anopin pitää päästä miniän keittiöön tonkimaan kaappeja, laatikoita, jääkaappia, pakastinta, astioita ja tavaroita? Onko silkkaa uteliaisuutta vai vallanhalua?”
Ihana kirjoitus, et arvaa miten monen isovanhemman elämänlaatua tuo kirjoitus tulee vielä parantamaan. Kopioin sen itselleni oikein kännykän muistiinpanoihin ja tulen näyttämään sitä kaikille kavereillemme ja tuttavillemme, jotka yhtään empivät lähteäkö muuttolinnuksi etelään vai ei. Saatan ihan kopioida sen jonnekin ilmoitustaulullekin, niin paljon asiaa hyvin esitettynä siinä on. Niin moni on turhaan huolissaan lapsistaan ja lapsenlapsistaan, mutta tuon kirjoituksen lukemisen jälkeen ei ole mitään epäselvää asian suhteen. Kiitos vielä kerran!
Toki kerron kavereilleni tietysti senkin, miten uuvuttava paperisota notaarilta toiselle on jos etelässä jotain perii, eihän sellaista savottaa kukaan lapsilleen ja etenkään miniöilleen halua jättää. Kannattaa ehdottomasti asua siis vuokralla.
Tosin olen sitä mieltä, että 500 km välimatkaa on aivan liian lyhyt välimatka, mutta se tuossa nyt on ihan pikkujuttu. Voin itse laittaa vaikka ykkösen eteen niin näyttää paremmalta.
#2842 ei E. Eipä velalla mummien murheita eikä sanaharkkoja miniän kanssa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me halusimme, että lapsellemme muodostuu hyvät suhteet molempiin isovanhempiin. Miehellä ei isovanhempia ollut koskaan elossa ollut. Minulla taas oli todella lämpimät välit toisiin isovanhempiin.
No, aikamoista hurlumheitä oli miehen äidin kanssa lapsen ollessa pieni. Ongelmat oli osittain jo niin absurdeja, että niiden kautta varmaan tunnistaisi, jos tähän kirjoittaisin. Ensimmäiset 10v oli yhtä keskustelua ja rajan vetoa. Moni varmaan olisi luovuttanut, mutta minusta on kyllä kiva, että nykyisin teini-ikäisellä lapsella on hyvät suhteet kaikkiin isovanhempiin. Homma on muutenkin rauhoittunut, kun on saanut uusia uhreja, kun miehen veli sai useamman lapsen.
Joitain esimerkkejä voin antaa. Esim. miehen äiti haki lapsen suoraan koulusta tämän ollessa ekalla tai tokalla. Menivät johonkin ennalta sovittuun tapahtumaan. Oltiin sanottu, että tapahtuman jälkeen sitten kotiin, kun pitää syödä ja tehdä läksyt ja seuraavana aamuna on aikainen kouluaamu. Tapahtuman loppumisen jälkeen heitä ei näkynyt eikä anoppi vastannut puhelimeen. Olivat menneet kahvilaan kakulle, joka olisi ollut ihan ok, jos olisi ilmoittanut. Mutta sen jälkeen menivät vielä jollekin sukulaiselle kylään ja tästäkään ei ilmoitettu. Lopulta lapsi palasi kotiin lähempänä kahdeksaa illalla ja oli syönyt vain sen kakkupalan ja keksiä. Hän oli väsynyt ja nälkäkiukkuinen ja läksyt oli edelleen tekemättä. Ja jälleen kerran mies joutui puhuttelemaan äitiään.
Ja sitten taas lapsen ollessa pieni, pidimme lapsella maidotonta neuvolan ohjeiden mukaan, kun tällä oli pahoja vatsavaivoja. Tästä oli puhuttu ja alleviivattu. Anoppi taatusti tiesi. Silti meillä ollessaan lapsen kanssa ulkona, päättikin kävellä parin sadan metrin päässä olevaan kauppaan ja ostaa 1,5-vuotiaalle jättistuutin. Sisään tullessa lapsi oli yltä päältä jäätelössä ja anoppi ylpeä itsestään. Seuraavat päivät meni lapsen kärsiessä vatsavaivoista, mutta anoppi itsehän oli jo silloin kotonaan.
Minusta on väärin, jos mummin oikeus olla mummi tavallaan, menee lapsen hyvinvoinnin edelle mummin mielessä. Tosin ap:n tapauksessa ei tällaisia merkkejä ole ainakaan tuo kirjoituksen perusteella.
Mitkä mummun selitykset olivat noissa tilanteissa? Kuulostaa siis sen verran ihmeelliseltä, että varmasti selitystä kysyit. Kovin ajattelemattomiahan nuo molemmat tilanteet ovat olleet.
En ole ap, mutta samanlaista meilläkin oli. Selitykset oli luokkaa "lapsi halusi" ja "ajattelin antaa teille omaa aikaa". Totuus oli, että isovahemman ajantaju oli kadonnut/hämärtynyt, elämänhallinnassa oli ongelmia, joita ei myöntänyt (näkyi siten ehkä alkava muistisairaus). Saattoi myös pitää meidän lapsia omanaan. Ehkä inhottavinta oli, että osti lapselle asioita, joita olin kieltänyt ja sitten soitti ettei ole varaa omaan ruokaan/vaatteisiin. Osti siis vanhemman kiellosta huolimatta lapsen ihailun mieluummin kuin itselle tarpeelliset asiat.
Tuo kuulostaa minun korviini todella ihan muistisairaudeta. Tuo mahdollisuus kannattaa todella pitää mielessä jos pyrkii etenkin yli 75-vuotiaita valjastamaan lastenhoidollisiin tehtäviin. Tietenkin vain osa sairastuu, osa elää ihan partaveitsen terävänä vaikka satavuotiaaaksi. Mutta 85-v. sairastuneita on jo 22 %, yli 90-v. 40 %.
Todella hyvä, että muistisairaudet tulivat tässä vaiheessa edes puheeksi.
Kertoi juuri että ei koko kotirouva-aikaa opiskellut. Ja moni suorittaa sen aikuislukion ihan päivätyön ohella. Itse opiskelin sekä lukion että yliopisto-opinnot työn ohella.