Lue keskustelun säännöt.
Saako mummi olla mummi omalla tavallaan?
Aamulehden maksumuurin takana olevan jutun mainoksessa tuo kysymys.
Montaa mummia varmaan stressaa kun on tarkat säännöt jopa miten pitää puhua ja sanoittaa, saati nukkuma-ajoista, päiväunista, mitä saa laittaa ruuaksi ( vaikkei allergioita), kuinka monta tuntia ulkoilla.
Itseä joskus harmitti kun alakouluikäisten kanssa lautapeli kesken ha äidiltä alkaa puhelinrinkutus 19.30. Nyt hampaanpesulle ja sitten mummi voi lujea 2 lukua peppi pitkätossua.
Mistä oikeesti loukkaannuin kun olin viikon ollut lasten kanssa ja äitinsä sanoi että nyt taas saa noilta murretta kitkeä viikon pois.
Kommentit (2159)
Voivoi. Perheenäidit järjestää vaikka millaisia kekkereitä, lastensynttäreistä lähtien. Ja mitään erillisia dieettiruokiahan ei tarvitse tehdä esimerkiksi laktoosi-intolrantikolle, kun käyttää laktoositonta maitoa ja kermaa kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voivoi. Perheenäidit järjestää vaikka millaisia kekkereitä, lastensynttäreistä lähtien. Ja mitään erillisia dieettiruokiahan ei tarvitse tehdä esimerkiksi laktoosi-intolrantikolle, kun käyttää laktoositonta maitoa ja kermaa kaikille.
Voi-voi itsellesi. Minä kirjoitinkin, että laktoosi-intoleranssi oli helppo, ne kaikki muut dieetit eivät olleet. Lastenkutsuilla ei ole ketoilijoita, vegaaneja yms. Lastenjuhlat ovat helpot kokattavat. Jopa ristiäiset, rippijuhlat ja lakkiaiset olivat piece of cake noihin vaativiin perhepäivällisiin verrattuna.
Tiedän kyllä jotain kokkaamisesta, olen kokannut täysin omat häänikin aikoinaan sadalle hengelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vielä ole tavannut alle 10-vuotiasta huippusuorittajaa. Hirveetä jos te oikeesti pakotatte jo tenavat huippu-urheiljoiksi, tähtipianisteiksi jne.
Teini osaa jo itse hoitaa ruokavalionsa jos systemaattisesti valmentautuu.
Menee ohi aiheen, mutta kyllä teinikin on sen varassa mitä aikuiset ostaa ja millaisen mallin aikuiset antaa, vaikka kuinka olisi millaisessa valmennuksessa. Harvalla teinillä on koulun ja harrastuksen välissä aikaa suunnitella ja toteuttaa tiettyä ruokavaliota. Kyllä se on aikuisten tehtävä pitää siitä huoli.
Teini osaa antaa listan mitä tarvitsee ruokailusuunnitelman mukaan.
Ja mummoja on turha siitäkään syyllistää, ei ne teinit tokko edes käy saati vietä viikkoja hoidossa.
En syyllistänyt mummoja. Tartuin vain tuohon, että olisi teinin homma hoitaa itse ruokavalionsa. Aika monessa lajissa ei myöskään ole mitään ruokasuunnitelmaa, vaikka olis maajoukkueleirityksessä asti. Vaan se on vanhempien vastuulla, että teini syö järkevästi. Ehkä jotkut 17v+ teinit alkaa jo ottaa siitä itse enemmän vastuuta, mutta ei kyllä nuoremmat.
Että vähän jotain realismia siihen mitä täällä huutelee.
Sekin riippuu teinin "kehitysasteesta." Nykyteinit ovat ällistyttävän hyvin perillä ja tietoisia, lapsen perheessä ihmetellyt. Kumpikin lapsista kokkaa ja olivat ruokatietoisia jo ainakin 14 v.
Eivät tosin mitään yhden lajin teinejä, erilaista liikuntaa/urheilua ovat harrastaneet, molemmat soittavat paria soitinta, kavereita on ja koulussa hyviä.
Ohis, mutta ruokatietoisuus ei ole aina mikään positiivinen juttu. Jos on kauhean tärkeää syödä todella terveellisesti aina ilman mitään syytä (esim. urheilu tai allergiat tms.), se haiskahtaa enemmän syömishäiriöltä kuin pelkästään positiiviselta jutulta.
Onko kaikilla äideillä syömishäiriö kun koko keskustelun ovat hysteerisesti suhtautuneet pullaan ja jälkiruokiin ja mummoloitten ruokiin?
Kotona ollaan ruokatietoisia ortoreksiaan saakka?
Vain tuolla meidän maisterillamme on, mutta hän kirjoittaa viesteistä ainakin 75 %.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voivoi. Perheenäidit järjestää vaikka millaisia kekkereitä, lastensynttäreistä lähtien. Ja mitään erillisia dieettiruokiahan ei tarvitse tehdä esimerkiksi laktoosi-intolrantikolle, kun käyttää laktoositonta maitoa ja kermaa kaikille.
Voi-voi itsellesi. Minä kirjoitinkin, että laktoosi-intoleranssi oli helppo, ne kaikki muut dieetit eivät olleet. Lastenkutsuilla ei ole ketoilijoita, vegaaneja yms. Lastenjuhlat ovat helpot kokattavat. Jopa ristiäiset, rippijuhlat ja lakkiaiset olivat piece of cake noihin vaativiin perhepäivällisiin verrattuna.
Tiedän kyllä jotain kokkaamisesta, olen kokannut täysin omat häänikin aikoinaan sadalle hengelle.
Ei tuossa mitään vaikeaa ollut😅😃
Jos mummin kasvatustavat ovat haitallisia lapselle tai pahasti ristiriidassa vanhempien kasvatustapojen kanssa niin silloin ei. Esim. mummi ei huolehdi lapsen turvallisuudesta tarpeeksi hyvin, kertoo lapselle omia rasistisia näkemyksiään tai antaa 6-vuotiaan lapsen valvoa aamukolmeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vielä ole tavannut alle 10-vuotiasta huippusuorittajaa. Hirveetä jos te oikeesti pakotatte jo tenavat huippu-urheiljoiksi, tähtipianisteiksi jne.
Teini osaa jo itse hoitaa ruokavalionsa jos systemaattisesti valmentautuu.
No et varmasti jos olet diapeettesmummo, lapsesikin on todennäköisesti luuseri. Mutta kaikkialla maailman huipulla treenaaminen on ylisukupolvista ja alkaa lasten kohdalla jo 3-5 vuotiaana. Sinä voit laittaa pullasi ihan omaan suuhusi vaan.
Kauheata, kun jo alle kouluikäiset lapset ovat huippuvalmennettavia tarkkoine rutiineineen ja ruokavalioineen. Kyllä siinä lapsi on pelkkä vanhempiensa ambitioiden väline, toteuttamassa vain vanhempiensa toiveita saamatta olla lapsi. Nyt ymmärrän paremmin miksi on niin kauheaa, jos mummo ei pidä samaa minuuttiaikataulua ja menee lukemaan kirjasta kolme kappaletta kahden sijasta.
Tämä voi tulla sulle yllätyksenä, mutta monet lapset voivat olla jo ihan alle kouluikäisinä todella intohimoisia jonkin vahvuutensa kanssa. Minun nuorimmaiseni esimerkiksi alkoi jo kolmevuotiaana piirtää, maalata ja kuvata ihan koko ajan. Päiväkodissa sanoivat, että siinä on tuleva arkkitehti. Hän halusi kuviskouluun, kuvisleireille, arkkitehtikouluun, majaleireille, koulussa kuvispainotukseen ja piirsi ja maalasi ja valokuvasi koko ajan, lukiossa teki ylimääräisen kuvisdiplomin. Nyt on arkktehtiopiskelija.
Itse olen aina rakastanut kieliä. Opiskelin niitä omin päin vanhoista Tiedon portaista, kuuntelin tv-ohjelmista ja alle kouluikäisenä opin ruotsin ruotsinkielisistä tv-ohjelmista, minulla oli ranskalainen kirjeenvaihtotoveri. Minusta tuli kääntäjä ja kielten opettaja.
Olet oikeassa. Omakin lapseni on ollut urheilun ja siinä kehittymisen suhteen hyvin päämäärätietoinen hyvin pienestä asti.
Kuitenkin myös lainaamassasi viestissä on totuuden siemen. Oman lapsen urheiluharrastuksessa näkee niitä lapsia vanhempineen, joilla nimen omaan vanhemmilla on se palo siihen, että lapsesta tulee huippu. Alle 10-vuotiaita treenautetaan epäinhimillisen paljon, jotta nämä ovat huippuja ikäluokissaan ja kilpailevat vuosia vanhemmissa. Olen ihan varma, että jokainen urheilua harrastavan lapsen vanhempi tietää tällaisen perheen. Jos ei tiedä, saattaa itse olla se perhe, jossa lapsen menestys on tärkeämpi vanhemmille kuin lapselle itselleen.
Täällä yksi äiti jonka lapsi osoittautui hyvin lahjakkaaksi yleisurheilijaksi. Oli aivan hirveää miten urheiluseura kilpailutti lapsen lopulta ihan loppuun. Monta kertaa viikossa oli harjoitukset, kesäisin kahdesti viikossa kilpailut. Kilpailumatkat saattoivat olla satoja kilometrejä. Onneksi lapsi itse veti pelin poikki ja lopetti urheilun. Mutta oikein klassikkokeissi tuo oli siitä, miten tappaa lapsen into urheilla. Yhtään en vastaan sanonut kun tyttö lopetuspäätöksensä ilmoitti.
Missä yleisurheiluseurassa seura päättää mihin kisoihin mennään? Omakin lapsi harrastaa ja parasta on juuri se, että saadaan perheenä päättää mihin rahkeet riittää ja säädellä kuormitusta ja kisoja.
Siksi urheiluseura pääsi päättämään, kun ne nuoretkin urheilijat ainakin täällä silloin urheilivat aina oman urheiluseuransa nimissä. Pienehköllä paikkakunnalla lahjakas lapsi joutui erityishuomion kohteeksi. Lisäksi hän oli vielä sukunimeltään huippu-urheilusukua. Ymmärrän kyllä jollakin asteella, että lähes kylmiltään heti suomenennätyksiä juossut tyttö oli urheiluseuralle sensaatio ja kultakimpale, jota haluttiin näyttää ja näytettiin sitten ihan koko rahalla. Toki harjoituksiakin oli kolmesti viikossa, mutta sekin vielä menetteli. Eikä laji jäänyt yhteen juoksumatkaan, vaan tyttö oli monipuolisesti lahjakas ja piti sen takia kilpailla useissa lajeissa. Siksi niitä kisojakin oli pari joka viikolla kesäisin. Jos yritimme johonkin vaikka kaukana olleisiin kisoihin lähtöä torpata, saattoi sieltä seurasta tulla vielä kotiin joku uhriutumaan asiasta.
Tuossa on tietysti tosi ikävää, että tytöstä olisi saattanut oikeasti tulla todella hyvä aikuinen yleisurheilija (muissakin lajeissa kuin juoksussa), mutta sen mahdollisuus meni siihen lapsena loppuun kilpailuttamiseen.
Ei kuulosta kovin uskottavalta. Tai sitten on pienen maalaispaikkakunnan ongelmia. Tai vikana se, että te ette ole vanhempina osanneet laittaa rajoja. Turha siitä on seuraa syyttää.
Oma lapsi yleisurheilee keskikokoisessa seurassa, jossa olen itsekin urheillut lapsena. Minulla on myös eri seuroissa urheilleita ystäviä, joiden lapset urheilevat nyt. Missään vaiheessa tai missään seurassa ketään ei ole pakotettu kilpailemaan enempää kuin haluaa tai mihin rahkeet riittää. Jokainen perhe päättää itse. Ja omakin lapsi on ikäluokkansa parhaimmistoa niissä lajeissa mistä eniten tykkää. Kyllähän seura siitä tykkää, että on hyviä urheilijoita, mutta ei ketään mihinkään pakoteta. ”Ei” on ihan hyväksyttävä kokonainen lause tässäkin asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voivoi. Perheenäidit järjestää vaikka millaisia kekkereitä, lastensynttäreistä lähtien. Ja mitään erillisia dieettiruokiahan ei tarvitse tehdä esimerkiksi laktoosi-intolrantikolle, kun käyttää laktoositonta maitoa ja kermaa kaikille.
Voi-voi itsellesi. Minä kirjoitinkin, että laktoosi-intoleranssi oli helppo, ne kaikki muut dieetit eivät olleet. Lastenkutsuilla ei ole ketoilijoita, vegaaneja yms. Lastenjuhlat ovat helpot kokattavat. Jopa ristiäiset, rippijuhlat ja lakkiaiset olivat piece of cake noihin vaativiin perhepäivällisiin verrattuna.
Tiedän kyllä jotain kokkaamisesta, olen kokannut täysin omat häänikin aikoinaan sadalle hengelle.
Ei tuossa mitään vaikeaa ollut😅😃
Okei, sulla on varmaan siitä ketoleivonnasta oma maisteritutkinto muiden tutkintojesi päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se vähän riippuu siitä, millainen se omalla tavalla on. Minun lapsella on isoäiti, joka ei esim. pessyt lasta koskaan millään tavalla, ei harjannut tytön hiuksia eikä vaihtanut yövaatteita yöksi. Pisti lapsen pissaamaan pienenä samaan pottaan, kunnes potta oli täynnä ja kaatoi vasta sitten pois. Eli isoja puutteita hygieniassa. Antoi myös lapsen leikkiä jossain romukasoissa, joista olisi voinut kaatua tavaraa päälle eikä kukaan edes tiennyt mitä niissä oli. Pakkohan näihin oli puuttua ja olla antamatta lasta sinne yökylään tai hoitoon, vaikka mummi olisi kuinka halunnut.
Toiset isovanhemmat taas noudattivat normaalia hygieniaa ja pitivät huolta lapsen turvallisuudesta. Syöttivät kyllä kaksin herkkuja eikä päivärytmit aina menneet ihan niin kuin piti. Kieltämättä sekin välillä ärsytti, kun lapsella oli maha ja päivärytmi sekaisin sen jälkeen, mutta täysin eri asia kuin lapsen terveyden ja turvallisuuden vaarantaminen.
Ja jätitkö vanhempana lapsesi silti näille isovanhemmille hoitoon? Miksi??? Äitinä en olisi jättänyt omia lapsiamme hoitoon näistä kenellekään.
On samantekevää, mitä "mummi haluaa". Isoäiti ja isoisä eivät ole lapsen vanhempia. Äiti ja isä ovat vanhempia ja heillä on vanhempien vastuu ja päätösvalta lasta koskevissa asioissa. Isovanhemmat eivät päätä lapsen asioista, missä lapsi voi kyläillä tai tai miten lasta hoidetaan. Jos mummola on niin turvaton ja vaarallinen, että lapsen ei ole turvallista käydä kylässä, niin lasta ei jätetä mummolaan.
Äitinä valvon itse lapsiamme mummoloissa. Lapset eivät käy yökylässä ja pienet lapset eivät tarvitse yökyläilyä mihinkään. En anna lapsia isovanhempien mukaan uimarannalle tai lomamatkalle. Kesällä on järkyttävää seurata, kun pienet, uimataidottomat lapset ovat isovanhempiensa kanssa uimarannoilla. Lasten uimavalvonta on puutteellista tai uimavalvontaa ei ole ollenkaan. On suoranainen ihme, että lapset säilyvät hengissä ja hukkumatta! Isoäiti juoruilee kaukana rannalla. Isoisä lukee lehteä. Vanhukset eivät valvo mitenkään lapsia eivätkä ole vedessä kädenmitan päässä lapsista. Uimataidottomat lapset kahlaavat ilman valvovaa aikuista vedessä. En ymmärrä, mitä lasten vanhempien päässä liikkuu, kun he antavat lapsensa holtittomille ja vastuuttomille isovanhemmille hoitoon! Ovatko äiti ja isä kaljaterassilla ryyppäämässä?
Taivaan vallat!
Jos tuo on yleinen totuus, niin tätä ketjua ei kannata enää jatkaa, vaan tehdään yleinen sopimus, että isovanhemmat eivät koskaan enää hoida lapsenlapsiaan.
Isovanhemmat ovat holtittomia ja vastuuttomia, olivat sitten millaisia tahansa. Ihan turha enää muuta väittää.
Kenenkään ei pidä enää ikinä luottaa isovanhempiin. Niin rajua tekstiä täällä, että eiköhän ole selväksi tullut.
Kyllä se on lapsen oma isä ja äiti, jotka saa olla lapsesta vastuussa, tästä lähtien aina.
Eikös näin ole parasta.
On siis samantekevää mitä mummi haluaa. Sekin on samantekevää sitten mummoille, mitä lapsen vanhemmat haluavat, esim. rahaa lahjaksi. Ei tarvitse antaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vielä ole tavannut alle 10-vuotiasta huippusuorittajaa. Hirveetä jos te oikeesti pakotatte jo tenavat huippu-urheiljoiksi, tähtipianisteiksi jne.
Teini osaa jo itse hoitaa ruokavalionsa jos systemaattisesti valmentautuu.
No et varmasti jos olet diapeettesmummo, lapsesikin on todennäköisesti luuseri. Mutta kaikkialla maailman huipulla treenaaminen on ylisukupolvista ja alkaa lasten kohdalla jo 3-5 vuotiaana. Sinä voit laittaa pullasi ihan omaan suuhusi vaan.
Kauheata, kun jo alle kouluikäiset lapset ovat huippuvalmennettavia tarkkoine rutiineineen ja ruokavalioineen. Kyllä siinä lapsi on pelkkä vanhempiensa ambitioiden väline, toteuttamassa vain vanhempiensa toiveita saamatta olla lapsi. Nyt ymmärrän paremmin miksi on niin kauheaa, jos mummo ei pidä samaa minuuttiaikataulua ja menee lukemaan kirjasta kolme kappaletta kahden sijasta.
Tämä voi tulla sulle yllätyksenä, mutta monet lapset voivat olla jo ihan alle kouluikäisinä todella intohimoisia jonkin vahvuutensa kanssa. Minun nuorimmaiseni esimerkiksi alkoi jo kolmevuotiaana piirtää, maalata ja kuvata ihan koko ajan. Päiväkodissa sanoivat, että siinä on tuleva arkkitehti. Hän halusi kuviskouluun, kuvisleireille, arkkitehtikouluun, majaleireille, koulussa kuvispainotukseen ja piirsi ja maalasi ja valokuvasi koko ajan, lukiossa teki ylimääräisen kuvisdiplomin. Nyt on arkktehtiopiskelija.
Itse olen aina rakastanut kieliä. Opiskelin niitä omin päin vanhoista Tiedon portaista, kuuntelin tv-ohjelmista ja alle kouluikäisenä opin ruotsin ruotsinkielisistä tv-ohjelmista, minulla oli ranskalainen kirjeenvaihtotoveri. Minusta tuli kääntäjä ja kielten opettaja.
Olet oikeassa. Omakin lapseni on ollut urheilun ja siinä kehittymisen suhteen hyvin päämäärätietoinen hyvin pienestä asti.
Kuitenkin myös lainaamassasi viestissä on totuuden siemen. Oman lapsen urheiluharrastuksessa näkee niitä lapsia vanhempineen, joilla nimen omaan vanhemmilla on se palo siihen, että lapsesta tulee huippu. Alle 10-vuotiaita treenautetaan epäinhimillisen paljon, jotta nämä ovat huippuja ikäluokissaan ja kilpailevat vuosia vanhemmissa. Olen ihan varma, että jokainen urheilua harrastavan lapsen vanhempi tietää tällaisen perheen. Jos ei tiedä, saattaa itse olla se perhe, jossa lapsen menestys on tärkeämpi vanhemmille kuin lapselle itselleen.
Täällä yksi äiti jonka lapsi osoittautui hyvin lahjakkaaksi yleisurheilijaksi. Oli aivan hirveää miten urheiluseura kilpailutti lapsen lopulta ihan loppuun. Monta kertaa viikossa oli harjoitukset, kesäisin kahdesti viikossa kilpailut. Kilpailumatkat saattoivat olla satoja kilometrejä. Onneksi lapsi itse veti pelin poikki ja lopetti urheilun. Mutta oikein klassikkokeissi tuo oli siitä, miten tappaa lapsen into urheilla. Yhtään en vastaan sanonut kun tyttö lopetuspäätöksensä ilmoitti.
Missä yleisurheiluseurassa seura päättää mihin kisoihin mennään? Omakin lapsi harrastaa ja parasta on juuri se, että saadaan perheenä päättää mihin rahkeet riittää ja säädellä kuormitusta ja kisoja.
Siksi urheiluseura pääsi päättämään, kun ne nuoretkin urheilijat ainakin täällä silloin urheilivat aina oman urheiluseuransa nimissä. Pienehköllä paikkakunnalla lahjakas lapsi joutui erityishuomion kohteeksi. Lisäksi hän oli vielä sukunimeltään huippu-urheilusukua. Ymmärrän kyllä jollakin asteella, että lähes kylmiltään heti suomenennätyksiä juossut tyttö oli urheiluseuralle sensaatio ja kultakimpale, jota haluttiin näyttää ja näytettiin sitten ihan koko rahalla. Toki harjoituksiakin oli kolmesti viikossa, mutta sekin vielä menetteli. Eikä laji jäänyt yhteen juoksumatkaan, vaan tyttö oli monipuolisesti lahjakas ja piti sen takia kilpailla useissa lajeissa. Siksi niitä kisojakin oli pari joka viikolla kesäisin. Jos yritimme johonkin vaikka kaukana olleisiin kisoihin lähtöä torpata, saattoi sieltä seurasta tulla vielä kotiin joku uhriutumaan asiasta.
Tuossa on tietysti tosi ikävää, että tytöstä olisi saattanut oikeasti tulla todella hyvä aikuinen yleisurheilija (muissakin lajeissa kuin juoksussa), mutta sen mahdollisuus meni siihen lapsena loppuun kilpailuttamiseen.
Ei kuulosta kovin uskottavalta. Tai sitten on pienen maalaispaikkakunnan ongelmia. Tai vikana se, että te ette ole vanhempina osanneet laittaa rajoja. Turha siitä on seuraa syyttää.
Oma lapsi yleisurheilee keskikokoisessa seurassa, jossa olen itsekin urheillut lapsena. Minulla on myös eri seuroissa urheilleita ystäviä, joiden lapset urheilevat nyt. Missään vaiheessa tai missään seurassa ketään ei ole pakotettu kilpailemaan enempää kuin haluaa tai mihin rahkeet riittää. Jokainen perhe päättää itse. Ja omakin lapsi on ikäluokkansa parhaimmistoa niissä lajeissa mistä eniten tykkää. Kyllähän seura siitä tykkää, että on hyviä urheilijoita, mutta ei ketään mihinkään pakoteta. ”Ei” on ihan hyväksyttävä kokonainen lause tässäkin asiassa.
Sinulla ei olekaan ollut tuota ongelmaa kun lapsesi ei ole ollut ihan maan terävintä kärkitasoa.
Mutta ihan sama, toki voimme todeta tähän, että sinä tietenkin tiedät kaikkien Suomen urheiluseurojen käytännöt vähintään sata vuotta taaksepäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koskaan ei ole tullut tunnetta, että minun olisi missään tarvinut kävellä isovanhempien yli.
Niin, tässäkään sinä et tajua mitään. Eihän se ole ylikävelemistä, jos odotat, että lastasi kohdellaan huoltajan toivomalla tavalla. Se on ylikävelyä, jos niin ei muut tee!
Et tajua edes omaa rooliasia ollenkaan.
Hyvänen aika, eihän minulla ollut mitään tarvetta ohjeistaa niille isovanhemmille millintarkasti miten kutakin lasta pitää hoitaa. Miksi ihmeessä olisi edes pitänyt olla? "Kohdellaan huoltajan toivomalla tavalla"? Niitä lapsia hoidettiin isovanhempien toimesta ihan asiallisesti. Isovanhemmat pitivät lapsistani ja lapset isovanhemmistaan. Varmaan ei menty nukkumaan ihan samaan aikaan, leikittiin eri leikkejä, syötiin eri ruokia, mutta ei noilla ollut mitään väliä.
Hyvänen aika, eihän minulla ollut mitään tarvetta ohjeistaa niille isovanhemmille millintarkasti miten kutakin lasta pitää hoitaa. Miksi ihmeessä olisi edes pitänyt olla? "Kohdellaan huoltajan toivomalla tavalla"? Niitä lapsia hoidettiin isovanhempien toimesta ihan asiallisesti. Isovanhemmat pitivät lapsistani ja lapset isovanhemmistaan. Varmaan ei menty nukkumaan ihan samaan aikaan, leikittiin eri leikkejä, syötiin eri ruokia, mutta ei noilla ollut mitään väliä.
- Kuka on puhunut millintarkkuudesta mitään? Ei ainakaan yksikään huoltaja.
- Hyvä jos isovanhemmat osaavat toimia oikein, mutta kuten ketjusta näet, kaikki isovanhemmat eivät osaa
Aika hurjaa kyllä, ettet edes tiedä, mitä siellä tehtiin...
"Aika hurjaa kyllä, ettet edes tiedä, mitä siellä tehtiin..."
Olisiko mielestäsi pitänyt soittaa ratsauspuheluja varttitunnin välein ja kirjata asiat päiväkirjaan? Tehdä poliisitutkinta mahdollisesta ylimääräisestä jäätelöannoksesta ja hälyttää vähintään sosiaalihuolto paikalle jos nukkumaanmeno meni varttitunnilla pieleen?
Tuolle yhdelle on mahdotonta ymmärtää, että ihmiset voivat luottaa toisiinsa ja pelaavat yhteistyössä.
Mitä yhteistyötä tuo on? Mutsi dumppaa lapsensa jonnekin ja siinä se. Good riddance.
Mitä helvettiä? Kuinka pitkälle meinaat viedä riidanhaluisen keskustelusi? Jos lapsen vanhemmat ja isovanhemmat luottavat toisiinsa ja pystyvät toimimaan kaikille sopivalla tavalla, niin sinulle se ei riitä, vaan olet sitä mieltä, että vanhempien on kuitenkin aina vielä siinä lasten mummolassaolon aikanakin kontrolloitava mitä siellä tapahtuu...? Ei hyvä tavaton sentään!
No tee sinä niin, ole oikein hyvä.
Minulla aikanaan oli hyvä tilanne. Ei ollut tyttärelläni aihetta soitella ja kysellä mitään. Jos minulle tuli joku kysymys mieleen, niin sitten minä soitin. Tosin en muista kertaakaan soittaneeni.
Minuun luotettiin ja lapset tykkäsi olla meillä, kaikki meni aina hyvin. Me saatiin viedä lapset eläinpuistoon ja mihin tahansa sen kummemmin kyselemättä. Lapset oli mummon ja papan turvallisessa hoidossa.
Miksi viedä lasta hoitoon, jos ei uskalla luottaa siihen hoitajaan?
Kysynpähän vaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää molottaa jotain murretta?
Se on puhetta.
Kysy seuraavaksi, miksi pitää puhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä puhutaan sanoakseen jotain. Murteen puhuja vain mölisee. Ei häntä kiinnosta ymmärtääkö kukaan.
Tuollaiseen vastataan, että selvä, teemme niin ja puhelin kiinni. Sitten pelataan lautapeli loppuun, harjataan hampaat ja mennään nukkumaan.
Peppu Pitkätossua voidaan lukea vaikka kolme lukua. Tai jotain muuta kirjaa.
Lapsen rytmi ei rikkoonnu millään lailla.
Ei aikuisetkaan rytmitä elämäänsä kellon tarkasti, paitsi autistit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleensä puhutaan sanoakseen jotain. Murteen puhuja vain mölisee. Ei häntä kiinnosta ymmärtääkö kukaan.
Laittamattomasti sanottu. Jos et ymmärrä, se on oma vikasi. Jokainen puhuu omalla tavallaan. Suomen kieli ei murteineenkaan ole vielä niin epäymmärrettävä, että sitä ei kantasuomalaiset ihmiset tajuaisi ja osaisi.
Jos tuo on jollekin kynnyskysymys, niin sitten on jo syytä viedä se lapsi jonnekin muualle hoitoon. Isovanhempia ei aleta määräilemään, miten he puhuvat omassa kodissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vielä ole tavannut alle 10-vuotiasta huippusuorittajaa. Hirveetä jos te oikeesti pakotatte jo tenavat huippu-urheiljoiksi, tähtipianisteiksi jne.
Teini osaa jo itse hoitaa ruokavalionsa jos systemaattisesti valmentautuu.
Menee ohi aiheen, mutta kyllä teinikin on sen varassa mitä aikuiset ostaa ja millaisen mallin aikuiset antaa, vaikka kuinka olisi millaisessa valmennuksessa. Harvalla teinillä on koulun ja harrastuksen välissä aikaa suunnitella ja toteuttaa tiettyä ruokavaliota. Kyllä se on aikuisten tehtävä pitää siitä huoli.
Teini osaa antaa listan mitä tarvitsee ruokailusuunnitelman mukaan.
Ja mummoja on turha siitäkään syyllistää, ei ne teinit tokko edes käy saati vietä viikkoja hoidossa.
En syyllistänyt mummoja. Tartuin vain tuohon, että olisi teinin homma hoitaa itse ruokavalionsa. Aika monessa lajissa ei myöskään ole mitään ruokasuunnitelmaa, vaikka olis maajoukkueleirityksessä asti. Vaan se on vanhempien vastuulla, että teini syö järkevästi. Ehkä jotkut 17v+ teinit alkaa jo ottaa siitä itse enemmän vastuuta, mutta ei kyllä nuoremmat.
Että vähän jotain realismia siihen mitä täällä huutelee.
Sekin riippuu teinin "kehitysasteesta." Nykyteinit ovat ällistyttävän hyvin perillä ja tietoisia, lapsen perheessä ihmetellyt. Kumpikin lapsista kokkaa ja olivat ruokatietoisia jo ainakin 14 v.
Eivät tosin mitään yhden lajin teinejä, erilaista liikuntaa/urheilua ovat harrastaneet, molemmat soittavat paria soitinta, kavereita on ja koulussa hyviä.
Ohis, mutta ruokatietoisuus ei ole aina mikään positiivinen juttu. Jos on kauhean tärkeää syödä todella terveellisesti aina ilman mitään syytä (esim. urheilu tai allergiat tms.), se haiskahtaa enemmän syömishäiriöltä kuin pelkästään positiiviselta jutulta.
Tämä. Ja jos teinillä on huvikseen joku ruokailusuunnitelma, pitää hälytyskellojen soida ja kovaa.
Mutta mummojen pitää osata harrastuslahjakkuudelle laittaa oikeat ruuat ettei vaan tule diabeeettes vai miten se meni.
Tein meillä ennen perhepäivällisiä lähisuvulle aina silloin tällöin. Oli sinänsä ihan kivaa, kunnes melkein kaikilla alkoi olla sellaisia ruokatoiveita, että lopetin. Meillä oli samaan aikaan pöydässä laktoosi-intoleraatikko (helppo), keliaakikko (tämäkin vielä menetteli), vegaani, ketodieettiläinen ja yksi (vävy) joka ei suostunut syömään mitään vihreää. Loput oli sekasyöjiä. Kaikille kun yritti mieleisiään kokata, alkoi olo olla kuin ravintolan pitäjällä, eikä se ollut enää kivaa.
Ketodieettiläinen halusi minun erityisesti leipovan ketojuttuja ja niihin söperryksiin yhdelle ihmiselle meni välillä tunteja, eikä tulos ollut häävi. Myöhemmin kävi ilmi, ettei hän ikinä leiponut mitään dieettinsä juttuja kotonaan. Hän ei myöskään osannut laskea ruokien hiilareita. Vegaani jäi kerran vereksellään kiinni syödessään muualla kinkkupizzaa. Hän ei sinällään ollut mikään paasaava vegaani, vaan antoi toisten sentään syödä mitä halusivat.
Mä otan kokkailussa huomioon vain viralliset allergiat ja rajoitteet. Mihinkään hihhulidieettien kokkailuun en lähde. Jos ei kelpaa, voi ottaa mukaan omat eväät. Minun ei tarvitse perehtyä erityisiin muotidieetteihin. Saavat ketot, raakaruuat, carnivoret ja muut vastaavat olla sitä ihan keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä puhutaan sanoakseen jotain. Murteen puhuja vain mölisee. Ei häntä kiinnosta ymmärtääkö kukaan.
Laittamattomasti sanottu. Jos et ymmärrä, se on oma vikasi. Jokainen puhuu omalla tavallaan. Suomen kieli ei murteineenkaan ole vielä niin epäymmärrettävä, että sitä ei kantasuomalaiset ihmiset tajuaisi ja osaisi.
Jos tuo on jollekin kynnyskysymys, niin sitten on jo syytä viedä se lapsi jonnekin muualle hoitoon. Isovanhempia ei aleta määräilemään, miten he puhuvat omassa kodissaan.
No minulle on ihan yks ja sama mitä mölisijä yrittää sanoa. Hänhän siitä kärsii, jos joku ei tajua. Turhaan tuokin sille lapsenlapselle molisee. Sama tulos tulisi hiljaa olemallakin. Ja ei, en veisi lasta hoitoon, jossa on ihminen, joka ei kykene kommunikoimaan ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä puhutaan sanoakseen jotain. Murteen puhuja vain mölisee. Ei häntä kiinnosta ymmärtääkö kukaan.
Laittamattomasti sanottu. Jos et ymmärrä, se on oma vikasi. Jokainen puhuu omalla tavallaan. Suomen kieli ei murteineenkaan ole vielä niin epäymmärrettävä, että sitä ei kantasuomalaiset ihmiset tajuaisi ja osaisi.
Jos tuo on jollekin kynnyskysymys, niin sitten on jo syytä viedä se lapsi jonnekin muualle hoitoon. Isovanhempia ei aleta määräilemään, miten he puhuvat omassa kodissaan.
No minulle on ihan yks ja sama mitä mölisijä yrittää sanoa. Hänhän siitä kärsii, jos joku ei tajua. Turhaan tuokin sille lapsenlapselle molisee. Sama tulos tulisi hiljaa olemallakin. Ja ei, en veisi lasta hoitoon, jossa on ihminen, joka ei kykene kommunikoimaan ollenkaan.
Sä ootkin itse autisti etkä osaa keskustella muutenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on ihan sama, vaikka lapsi söisi koko mummolavisiitin sokeria, tuijottaisi ruutua eikä nukkuisi ollenkaan. En kuitenkaan hyväksy sitä, että lapselle annetaan päiväysvanhaa ruokaa tai vaikka leikkeleitä minkä viimeinen käyttöpäivä oli 5 päivää sitten. Tällaisia esimerkkejä on miljoona ja turhauttaa tuntea olonsa nipoksi, kun tämän tason jutuista joutuu jatkuvasti huomauttamaan.
Kirjoitat hyvin ristiriitaisesti. Pari sivua sitten kirjoitit: "Ei ole mummo hoitanut kertaakaan tuon jälkeen (siis se vaippajuttu), ja siitä on tullut kovasti syyllistämistä kun on "rakastava" mummo vieraannutettu lapsista." Miten ihmeessä tuon jälkeen on voinut tulla miljoona esimerkkiä, miten olet joutunut mummolavisiitillä huomauttamaan epäasiallisista syömisistä
Eri kirjoittaja.
T. Se vaipanvaihtaja, jonka lapset eivät ole ikinä mummonsa kanssa ilman valvontaa.
Eikä se kokkaus jäänyt edes yhteen päivään, usein piti aloittaa jo edellisenä päivänä valmistelut. Ja kyllä, olin ihan kuollut kun vieraat kaasuttivat pois pihalta. Meitä oli syömässä kerralla 14 henkeä.
Yksikään noista pöydässä olleista nuoremmista ei ole koskaan vastaavia kalaaseja pitänyt. Tosin jos pitäisi, hiukan uskallan epäillä olisiko silloin jokaiselle lumihiutaleelle kokattu myös omat dieettiruuat, kuten vaatimus minulle oli.