Lue keskustelun säännöt.
Menisitkö kolmannen kerran naimisiin?
Kommentit (45)
En. Jotain sentään oppii, kun kahdesti iskee kätensä paskaan, ettei enää kolmatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juljus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juljus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juljus kirjoitti:
Ainoo virhe mitä enoo elämässä tehnyt on naimisiin meneminen.
Mutta kersoja sulla on paljon eri akkojen kanssa.
Juu, on 2 eri naisen kanssa. Mutta se onkin positiivinen asia. Muksut on ollu mulle aina kaikki kaikessa.
Mutta et maksa niistä edes elareita.
Aikanaan maksoin minimit, enää en maksa kun en tee töitäkään.
Juu, tykkäät vaan laiskotella.
Voisin mennä avioehdon tehtyämme. Avoliitossa on samat haitat ilman samoja oikeuksia. Joten mikä ettei. Ei suhde voi pelkkään tunteeseen ja unelmahöttöön perustua.
Hyvin epätodennäköistä kuitenkin, että löytäisin vertaiseni miehen, joka on varakas, tasapainoinen, sivistynyt ja raitis.
Omaishoitajaksi en ala, joten valmiiksi vajaakuntoinen linkuttaja ei käy.
N61
Jos haluaa että seksi loppuu niin silloin avioliitto on siihen oiva ratkaisu.
Valitettavasti olen mennyt kun ajattelin että "kolmas kerta toden sanoo", no ei todellakaan sanonut! Iskin käteni varsinaiseen paskaan, pahin ja lyhytaikaisin liitto. N68, nyt vapaana kuin taivaan lintu yli 10 vuotta, saa mennä, tulla, syödä, nukkua, valvoa omaan tahtiin, on oma tupa ja oma lupa ja katsoa töllöäkin ilman kompromisseja ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen eronnut. Uudelleen en mene enää naimisiin. Takana oli pitkä "hyvä" liitto. Se myötä-ja vastamäessä juttu kun murenee niin ei enää, se on ikää kuin kertaluontoinen tapahtuma minulle. Aikanaan kun aikaisemmatkaan naiset ei olleet luotettavia niin saa jäädä yhteen kertaan.
Vierailija kirjoitti:
En. Jotain sentään oppii, kun kahdesti iskee kätensä paskaan, ettei enää kolmatta.
Miksihän sulla on taipumusta tehdä niin?
Mäkin olen eronnut kahdesti mutta eivät mun exät ole paskoja olleet. Enkä minä. Katkeroitumisesi taitaa paljastaa jotain sinusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä voisin mennä. Olenhan jo toistamiseen naimisissa.
Sama. Voisin ihan hyvin mennä jos jäisin leskeksi.
Juljus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juljus kirjoitti:
Ainoo virhe mitä enoo elämässä tehnyt on naimisiin meneminen.
Mutta kersoja sulla on paljon eri akkojen kanssa.
Juu, on 2 eri naisen kanssa. Mutta se onkin positiivinen asia. Muksut on ollu mulle aina kaikki kaikessa.
Minkä ikäiset lapset sinulla on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mä tunnen naisen, jolla oli alle 45-vuotiaana takana jo kolme avioeroa.
Menin jo. Ei kyllä olisi kannattanut, koska ei se kolmas kerta totta sanonut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen eronnut. Uudelleen en mene enää naimisiin. Takana oli pitkä "hyvä" liitto. Se myötä-ja vastamäessä juttu kun murenee niin ei enää, se on ikää kuin kertaluontoinen tapahtuma minulle. Aikanaan kun aikaisemmatkaan naiset ei olleet luotettavia niin saa jäädä yhteen kertaan.
Ja sä oot mielestäsi täydellinen ja virheetön? Haha.
Menin, ja olen vihdoin oikeasti onnellinen. Ollaan oltu yhdessä 25 vuotta ja naimisissa kymmenen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, ehtisinkö. Olen 60v., enkä ole vielä avioitunut kertaakaan. Vielä toki ehtii.
En menisi edes ensimmäistä kertaa. Joku kolmas kerta on mielestäni käsittämättömyyden huipentuma.
Katkera mies ketjussa ulisee kun vaimo kyllästyi hänen paskuuteensa.
Kohdelkaa hyvin toisianne, myös sitä naispuolista kumppanianne, niin suhde kestää.
En mäkään viihtynyt poissaolevan tyypin kodinkoneena. Hän on sittemmin jo kolmannessa liitossaan. Jännästi just suhteen hyötyjä/hyväksikäyttäjä viihtyy aviossa, mutta sen vaimot eivät.
Tiedän naisen, joka on mennyt jo neljästi naimisiin. Oma tytär vihki viimeisellä kerralla ja alttaripuheessa totesi, että onhan tämä nyt viimeinen kerta, äiti.
En menisi edes toista kertaa! Ensimmäinen kerta toi mukanaan järjettömät vuosien mittaiset omaisuuden jakokiistat, uhkailun ja väkivallan. Lisäksi kaikki nimenvaihto- ja muut paperiasiat. Yksin asuessa ja kuitenkin seurustelusuhteessa on oma vapaus.
Olen eronnut pakon edessä ja mieheni elää, joten en ole aviokelpoinen. Lain mukaan saisin toki avioitua, mutta olisiko se minulle hyväksi?
Moni menee avioliittoon miettimättä sen tarkoitusta ja velvoitteita tarkemmin. Avioiduin nuorena ja erosin, koska mies ei hakenut apua omaan huumeongelmaansa ja minä en lasta halunnut vaarantaa, enkä kyllä itseänikään. (tiesi etukäteen, mitä hyväksyn ja mitä en)
Älkää menkö avioliittoon, jos ette tiedä, mitä Rakkaus on tai ette kykene rakastamaan.
Jos omat halut ovat tärkeämpiä kuin perhe ei pitäisi tuhota toisen mahdollisuutta elää vakaassa avioliitossa.
Aikanaan maksoin minimit, enää en maksa kun en tee töitäkään.