Mitä ajattelet 40v lapsettomista naisista?
Kommentit (145)
Jos syy ei ole naisen elimistössä. On kyseessä äärimäisen itsekeskeinen itsekäs nainen.
En yhtään mitään. Jokaisen ihmisen tarina on omanlaisensa eikä sellaiset asiat kuten lapsettomuus muille kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti myönnän, että joskus olin lapsettoman nelikymppisen naisen pöytäseurana, ja kysyin, että onko sinulla perhettä. Hän vastasi ei, ja siihen se keskustelu sitten tyrehtyikin. Oli melko kiusallista. En tiedä odottiko hän, että alkaisin tenttaamaan häneltä jotain harrastuksista tms., mutta oletin, että hänelläkin voisi olla jotain sanottavaa. Kai sitä on elämässä muutakin kuin puoliso ja lapset. Ja useimmilla kuitenkin tuossa iässä vanhemmat elossa ja sisaruksiakin. Tuli sellainen olo, että nyt olin hänen mielestään kysynyt aivan väärän kysymyksen, enkä paljon vastausta ansaitse.
Ehkä aihe oli hänelle arka. En tiedä.
Oikeastiko aloitit keskustelun tuntemattoman kanssa kysymällä onko hänellä perhettä? Melkoisen tökeröä käytöstä sinulta. Ei ihme, ettei keskusteluhaluja löytynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät ole heterogeeninen ryhmä, joten en yhtään mitään. Muiden lapsiasiat eivät kuulu minulle, ellei niihin liity rikosta, jolloin ne kuuluvat poliisille ja lastensuojelulle.
Taasko joku pikku inceli yrittää niputtaa kaikki maailman naiset :D
Khyl. Niillä on oletus et 40v nainen=paljon irtosuhteita, tykkää matkustella, 5 koiraa joita hoivaa, rakastaa viiniä, vihaa miehiä
1/5. Rakastan viiniä, mutta irtosuhteita löytyy vain villistä menneisyydestä, en tykkää enää nykyään matkustelusta, koiria on vain yksi, en vihaa ainakaan useimpia miehiä, joitain kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Jos syy ei ole naisen elimistössä. On kyseessä äärimäisen itsekeskeinen itsekäs nainen.
Eli puolisoni siittiöt ovat toimintakyvyttömiä minun itsekkyyteni vuoksi? Ok.
Vierailija kirjoitti:
Jos syy ei ole naisen elimistössä. On kyseessä äärimäisen itsekeskeinen itsekäs nainen.
Itke vaan kovempaa, ketään ei kiinnosta sinun turha mielipiteesi. Syntymättä jääneet lapset säästyvät sinulta.
En mitään hyvää. Odotan hänen masennuksensa pahenevan iän myötä.
En yhtään mitään.
Heidän elämänsä ajattelu eikä arvostelu ei ole minun asiani.
No, Ahmed ja Fatima paikkaa jääneen vajeen, moninkertaisesti.
Vierailija kirjoitti:
En mitään hyvää. Odotan hänen masennuksensa pahenevan iän myötä.
Lapsia hankkineillako ei sinun mielestäsi ole masennusta? Hehän eniten itkevät kun lapset lähtevät pesästä.
En yhtään mitään. Toisten lapsellisuus tai lapsettomuus ei kuulu muille.
N43, ei lapsia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti myönnän, että joskus olin lapsettoman nelikymppisen naisen pöytäseurana, ja kysyin, että onko sinulla perhettä. Hän vastasi ei, ja siihen se keskustelu sitten tyrehtyikin. Oli melko kiusallista. En tiedä odottiko hän, että alkaisin tenttaamaan häneltä jotain harrastuksista tms., mutta oletin, että hänelläkin voisi olla jotain sanottavaa. Kai sitä on elämässä muutakin kuin puoliso ja lapset. Ja useimmilla kuitenkin tuossa iässä vanhemmat elossa ja sisaruksiakin. Tuli sellainen olo, että nyt olin hänen mielestään kysynyt aivan väärän kysymyksen, enkä paljon vastausta ansaitse.
Ehkä aihe oli hänelle arka. En tiedä.
Todennäköisesti häntä vain ei kiinnostanut jutella sinun kanssasi. Jos ensimmäinen kysymys on perheestä, se kertoo ihmisestä aika paljon. MInulle se kertoo sen, että ihmisen elämässä ei ole muuta kuin perhe ja hän ei osaa keskustella muusta.
Aika voimakkaat ennakkoluulot sinulla on. Oli täysin sattumaa, että kysyin häneltä perheestä. Saattaa olla, että pöydässä puhuttiin lapsista aiemmin tms.
Jonkin verran pitää olla sosiaalisia taitoja, jos meinaa seurustella vieraiden ihmisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
En mitään hyvää. Odotan hänen masennuksensa pahenevan iän myötä.
Missä iässä se masennus sinun mielestäsi alkaa`?
N58, vapaaehtoisesti lapseton
miksi olisin, tai kukaan olisi kiinnostunut toisten asioista? jos joku utelee minun asioista, saa pataan minulta tai ukolta. edes ystäville ja tutuille ei kerrota mitään oleellista tietoa, koska kaikki ovat potentiaalisia lörppösuita ja juoruilijoita ja niitä vihataan erityysesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mitään hyvää. Odotan hänen masennuksensa pahenevan iän myötä.
Lapsia hankkineillako ei sinun mielestäsi ole masennusta? Hehän eniten itkevät kun lapset lähtevät pesästä.
Lasten lähtö pesästä on juhlan paikka, mutta suurin juhla on lasten saadessa lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti myönnän, että joskus olin lapsettoman nelikymppisen naisen pöytäseurana, ja kysyin, että onko sinulla perhettä. Hän vastasi ei, ja siihen se keskustelu sitten tyrehtyikin. Oli melko kiusallista. En tiedä odottiko hän, että alkaisin tenttaamaan häneltä jotain harrastuksista tms., mutta oletin, että hänelläkin voisi olla jotain sanottavaa. Kai sitä on elämässä muutakin kuin puoliso ja lapset. Ja useimmilla kuitenkin tuossa iässä vanhemmat elossa ja sisaruksiakin. Tuli sellainen olo, että nyt olin hänen mielestään kysynyt aivan väärän kysymyksen, enkä paljon vastausta ansaitse.
Ehkä aihe oli hänelle arka. En tiedä.
Oikeastiko aloitit keskustelun tuntemattoman kanssa kysymällä onko hänellä perhettä? Melkoisen tökeröä käytöstä sinulta. Ei ihme, ettei keskusteluhaluja löytynyt.
Tämä on kansainvälisesti erittäin tavallinen keskustelunaloitus. Olisin luullut, että akateeminen ihminen osaa keskustella illallispöydässä. Mutta ei.
Oon huomannut ajattelevani, että mikähän tuon tarina on. En ole kuitenkaan niin läheinen, että kysyisin.
Lapseton 40+ mies tuntuu olevan aika tavallinen tai sitten kumppanin odottaa ekaa. Mun teinivaiheen kavereista on 6 miestä nyt pienten lasten isiä. Kaksi toisella kierroksella ja neljä saaneet ekansa, 43 vuotiaana.
Todennäköisesti häntä vain ei kiinnostanut jutella sinun kanssasi. Jos ensimmäinen kysymys on perheestä, se kertoo ihmisestä aika paljon. MInulle se kertoo sen, että ihmisen elämässä ei ole muuta kuin perhe ja hän ei osaa keskustella muusta.