Lue keskustelun säännöt.
Mitä ajattelet 40v lapsettomista naisista?
Kommentit (145)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti myönnän, että joskus olin lapsettoman nelikymppisen naisen pöytäseurana, ja kysyin, että onko sinulla perhettä. Hän vastasi ei, ja siihen se keskustelu sitten tyrehtyikin. Oli melko kiusallista. En tiedä odottiko hän, että alkaisin tenttaamaan häneltä jotain harrastuksista tms., mutta oletin, että hänelläkin voisi olla jotain sanottavaa. Kai sitä on elämässä muutakin kuin puoliso ja lapset. Ja useimmilla kuitenkin tuossa iässä vanhemmat elossa ja sisaruksiakin. Tuli sellainen olo, että nyt olin hänen mielestään kysynyt aivan väärän kysymyksen, enkä paljon vastausta ansaitse.
Ehkä aihe oli hänelle arka. En tiedä.
Oikeastiko aloitit keskustelun tuntemattoman kanssa kysymällä onko hänellä perhettä? Melkoisen tökeröä käytöstä sinulta. Ei ihme, ettei keskusteluhaluja löytynyt.
Tämä on kansainvälisesti erittäin tavallinen keskustelunaloitus. Olisin luullut, että akateeminen ihminen osaa keskustella illallispöydässä. Mutta ei.
Normaaliälyinen olisi osannut jatkaa keskustelua vaikka kirjallisuudesta, kun huomaa, että lapsiaihe ei ota tuulta purjeisiin. Miksi olet akateemisten tilaisuuksissa vailla alkeitakaan keskustelutaidoista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika voimakkaat ennakkoluulot sinulla on. Oli täysin sattumaa, että kysyin häneltä perheestä. Saattaa olla, että pöydässä puhuttiin lapsista aiemmin tms.
Jonkin verran pitää olla sosiaalisia taitoja, jos meinaa seurustella vieraiden ihmisten kanssa.
***
Eipä sitten muuta kuin hommaat niitä taitoja. Ihan perustason käytöstä olla utelematta tuntemattomien ihmisten yksityisasioita. Tai edes jatkaa jostain neutraalista aiheesta, jos menee möläyttämään jotain niin typerää kuin "onko sinulla perhettä" Ihan vain kysyisin, että v'ttuako minun perhetilanteeni sinulle kuuluu?
No höpö höpö. Ei se, onko perhettä, ole mikään yksityisasia. Voi sanoa, että kyllä on, tai ei ole, ja vaihtaa puheenaihetta. Ei siihen tarvitse jäädä jumiin. Tai ruveta kiroilemaan.
Se olisikin. Varmasti koko pöytä kääntyisi katsomaan. Suomalaismöllykät jälleen maailmalla.
Mitä sen naisen olisi pitänyt tehdä, että olisit ollut tyytyväinen? Eihän perheestä voi keskustella, jos sellaista ei ole.
No höpö höpö. Ei se, onko perhettä, ole mikään yksityisasia. Voi sanoa, että kyllä on, tai ei ole, ja vaihtaa puheenaihetta. Ei siihen tarvitse jäädä jumiin. Tai ruveta kiroilemaan.
Se olisikin. Varmasti koko pöytä kääntyisi katsomaan. Suomalaismöllykät jälleen maailmalla.
***
No se nainenhan sanoi sinulle, että ei ole perhettä? Sinä rassukka sitten menit siitä ihan puihin, koska et osaa puhua muusta kuin perheestäsi. Pää pois perseestä, tossukka hyvä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti myönnän, että joskus olin lapsettoman nelikymppisen naisen pöytäseurana, ja kysyin, että onko sinulla perhettä. Hän vastasi ei, ja siihen se keskustelu sitten tyrehtyikin. Oli melko kiusallista. En tiedä odottiko hän, että alkaisin tenttaamaan häneltä jotain harrastuksista tms., mutta oletin, että hänelläkin voisi olla jotain sanottavaa. Kai sitä on elämässä muutakin kuin puoliso ja lapset. Ja useimmilla kuitenkin tuossa iässä vanhemmat elossa ja sisaruksiakin. Tuli sellainen olo, että nyt olin hänen mielestään kysynyt aivan väärän kysymyksen, enkä paljon vastausta ansaitse.
Ehkä aihe oli hänelle arka. En tiedä.
Oikeastiko aloitit keskustelun tuntemattoman kanssa kysymällä onko hänellä perhettä? Melkoisen tökeröä käytöstä sinulta. Ei ihme, ettei keskusteluhaluja löytynyt.
Tämä on kansainvälisesti erittäin tavallinen keskustelunaloitus. Olisin luullut, että akateeminen ihminen osaa keskustella illallispöydässä. Mutta ei.
Normaaliälyinen olisi osannut jatkaa keskustelua vaikka kirjallisuudesta, kun huomaa, että lapsiaihe ei ota tuulta purjeisiin. Miksi olet akateemisten tilaisuuksissa vailla alkeitakaan keskustelutaidoista?
No tätä juuri tarkoitan. Hän vain pisti suunsa kiinni naps, eikä puhunut sen jälkeen mitään. Ehkä hänellä oli juuri siksi vaikeuksia löytää puolisoa, kun ei ollut oikein keskustelutaitoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika voimakkaat ennakkoluulot sinulla on. Oli täysin sattumaa, että kysyin häneltä perheestä. Saattaa olla, että pöydässä puhuttiin lapsista aiemmin tms.
Jonkin verran pitää olla sosiaalisia taitoja, jos meinaa seurustella vieraiden ihmisten kanssa.
***
Eipä sitten muuta kuin hommaat niitä taitoja. Ihan perustason käytöstä olla utelematta tuntemattomien ihmisten yksityisasioita. Tai edes jatkaa jostain neutraalista aiheesta, jos menee möläyttämään jotain niin typerää kuin "onko sinulla perhettä" Ihan vain kysyisin, että v'ttuako minun perhetilanteeni sinulle kuuluu?
No höpö höpö. Ei se, onko perhettä, ole mikään yksityisasia. Voi sanoa, että kyllä on, tai ei ole, ja vaihtaa puheenaihetta. Ei siihen tarvitse jäädä jumiin. Tai ruveta kiroilemaan.
Se olisikin. Varmasti koko pöytä kääntyisi katsomaan. Suomalaismöllykät jälleen maailmalla.
Miksi sitten jäit jumiin etkä osannut esittää seuraavaa kysymystä vaikka lemmikkieläimistä?
Vierailija kirjoitti:
No höpö höpö. Ei se, onko perhettä, ole mikään yksityisasia. Voi sanoa, että kyllä on, tai ei ole, ja vaihtaa puheenaihetta. Ei siihen tarvitse jäädä jumiin. Tai ruveta kiroilemaan.
Se olisikin. Varmasti koko pöytä kääntyisi katsomaan. Suomalaismöllykät jälleen maailmalla.
***
No se nainenhan sanoi sinulle, että ei ole perhettä? Sinä rassukka sitten menit siitä ihan puihin, koska et osaa puhua muusta kuin perheestäsi. Pää pois perseestä, tossukka hyvä!
Ja lisää kiroilua. Hienoja tapoja oikein muille ammentaa. 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tätä juuri tarkoitan. Hän vain pisti suunsa kiinni naps, eikä puhunut sen jälkeen mitään. Ehkä hänellä oli juuri siksi vaikeuksia löytää puolisoa, kun ei ollut oikein keskustelutaitoja.
Normaaliälyinen osaa esittää uuden kysymyksen, jos ensimmäisellä ei saa keskustelua aikaan. Ei ole naisen vika, että sinulla meni jauhot suuhun, kun et saanutkaan jauhaa ainosta tuntemastasi aiheesta eli perheestä.
Vierailija kirjoitti:
Tykkäävät valkoviinistä ja kuvittelevat olevansa ikuisesti nuoria.
Mitä sinä siinä oikein iniset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No höpö höpö. Ei se, onko perhettä, ole mikään yksityisasia. Voi sanoa, että kyllä on, tai ei ole, ja vaihtaa puheenaihetta. Ei siihen tarvitse jäädä jumiin. Tai ruveta kiroilemaan.
Se olisikin. Varmasti koko pöytä kääntyisi katsomaan. Suomalaismöllykät jälleen maailmalla.
***
No se nainenhan sanoi sinulle, että ei ole perhettä? Sinä rassukka sitten menit siitä ihan puihin, koska et osaa puhua muusta kuin perheestäsi. Pää pois perseestä, tossukka hyvä!
Ja lisää kiroilua. Hienoja tapoja oikein muille ammentaa. 😂
Sitä saa mitä tilaa, trollipieni.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sen naisen olisi pitänyt tehdä, että olisit ollut tyytyväinen? Eihän perheestä voi keskustella, jos sellaista ei ole.
Olisi voinut vaihtaa puheenaihetta, eikä mulkoilla tuppisuuna kuin vanha mopsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heikompi versio miehestä. Miksi on edes olemassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sen naisen olisi pitänyt tehdä, että olisit ollut tyytyväinen? Eihän perheestä voi keskustella, jos sellaista ei ole.
Olisi voinut vaihtaa puheenaihetta, eikä mulkoilla tuppisuuna kuin vanha mopsi.
Miksi tuhlata aikaa mieheen, joka ei osaa jauhaa muusta kuin perheestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No tätä juuri tarkoitan. Hän vain pisti suunsa kiinni naps, eikä puhunut sen jälkeen mitään. Ehkä hänellä oli juuri siksi vaikeuksia löytää puolisoa, kun ei ollut oikein keskustelutaitoja.
Normaaliälyinen osaa esittää uuden kysymyksen, jos ensimmäisellä ei saa keskustelua aikaan. Ei ole naisen vika, että sinulla meni jauhot suuhun, kun et saanutkaan jauhaa ainosta tuntemastasi aiheesta eli perheestä.
Hänellä meni jauhot suuhun. Yksi sana, ei, ja sen jälkeen syvä hiljaisuus.
Kyllä minä voin jutella ihan mistä tahansa.
En mitään näin lähtökohtaisesti. Tiedän että syitä on monia
- vela
- ei pidä miehistä
- ei pidä lapsista
- omistautuu yhteiskunnalle tai muulle yleiselle hyvälle
- nunna
- on hyvä ihminen eikä löydä siksi mätsiä miesten mätäsaastapoolista
- on kissa
- on koira
- ei ole ajatellut koko asiaa
- kiinnostaa muut asiat elämässä
Itsekään ei kiinnosta lapset sinänsä, muut asiat vievät voiton. Siellä missä lapsia on he ottavat minuun kontaktia, mutta olen tarkoituksellisesti hakeutunut pois tuollaisista ympäristöistä. Ei vaan jaksa kiinnostaa miehensikiöt. Silloinkin jos on joku mies ketä rakastan en näe syytä miksi minun pitäisi tuhota omaa kehoani miehen vuoksi - jos rakkaus on puhdasta ja aitoa niin se mies kyllä rakastaa minua ihan ilman että haluaa loisia siemeniään kehossani. Jos taas ei niin sitten hän ei varmaan koskaan välittänytkään minusta, vaan halusi vaan hyväksikäyttää, eikä sellaiseen suhteeseen ainakaan mitään lapsia kannata tehdä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No höpö höpö. Ei se, onko perhettä, ole mikään yksityisasia. Voi sanoa, että kyllä on, tai ei ole, ja vaihtaa puheenaihetta. Ei siihen tarvitse jäädä jumiin. Tai ruveta kiroilemaan.
Se olisikin. Varmasti koko pöytä kääntyisi katsomaan. Suomalaismöllykät jälleen maailmalla.
***
No se nainenhan sanoi sinulle, että ei ole perhettä? Sinä rassukka sitten menit siitä ihan puihin, koska et osaa puhua muusta kuin perheestäsi. Pää pois perseestä, tossukka hyvä!
Ja lisää kiroilua. Hienoja tapoja oikein muille ammentaa. 😂
Sitä saa mitä tilaa, trollipieni.
Tämä kertoo aina keskustelijasta jotain olennaista, kun edetään kiroilun kautta tähän kulta pieni, trolli pieni -vaiheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tätä juuri tarkoitan. Hän vain pisti suunsa kiinni naps, eikä puhunut sen jälkeen mitään. Ehkä hänellä oli juuri siksi vaikeuksia löytää puolisoa, kun ei ollut oikein keskustelutaitoja.
Normaaliälyinen osaa esittää uuden kysymyksen, jos ensimmäisellä ei saa keskustelua aikaan. Ei ole naisen vika, että sinulla meni jauhot suuhun, kun et saanutkaan jauhaa ainosta tuntemastasi aiheesta eli perheestä.
Hänellä meni jauhot suuhun. Yksi sana, ei, ja sen jälkeen syvä hiljaisuus.
Kyllä minä voin jutella ihan mistä tahansa.
Miksi sitten et jatkanut juttelua, vaan yrität vierittää vastuun koko ajan naiselle?
Tämä on kansainvälisesti erittäin tavallinen keskustelunaloitus. Olisin luullut, että akateeminen ihminen osaa keskustella illallispöydässä. Mutta ei.
On kyllä todella henkilökohtainen kysymys ihan tuntemattoman kanssa. En puhu perheestäni edes vakkarikollegoilleni, sillä ei kiinnosta sotkea työasioita ja siviiliä. Miehillä tunnetusti nämä rajat tuppaavat aika pahasti hämärtymään.
Aika voimakkaat ennakkoluulot sinulla on. Oli täysin sattumaa, että kysyin häneltä perheestä. Saattaa olla, että pöydässä puhuttiin lapsista aiemmin tms.
Jonkin verran pitää olla sosiaalisia taitoja, jos meinaa seurustella vieraiden ihmisten kanssa.
***
Eipä sitten muuta kuin hommaat niitä taitoja. Ihan perustason käytöstä olla utelematta tuntemattomien ihmisten yksityisasioita. Tai edes jatkaa jostain neutraalista aiheesta, jos menee möläyttämään jotain niin typerää kuin "onko sinulla perhettä" Ihan vain kysyisin, että v'ttuako minun perhetilanteeni sinulle kuuluu?