Lue keskustelun säännöt.
Kadehdin niitä joilta puuttuu lihomisgeeni
Kommentit (188)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin syödä vain yhden lihapiirakan siinä missä joku muu 2-3 kpl. Haluaisin syödä 2-3 kpl.
Tätä tarkoitin.
ap
Ymmärrän. Varmasti tuntuu ärsyttävältä. Itsekin tuppaan lihomaan helposti ja olen pienikokoinen. Pitää tarkkailla jatkuvasti syömisiä. Sisareni taas voi syödä mitä haluaa eikä liho. Minuakin ärsyttää.
Mutta pitkällä tähtäimellä tämä on hyvä asia ja varmasti evoluution tulos. Tosiaan mummoni eli erittäin hyväkuntoisena satavuotiaaksi, vaikka hän oli lihava aikuisiässä (ei enää myöhäisessä vanhuudessa). Hän esimerkiksi käveli todella, todella pitkiä matkoja, mutta silti oli lihava. Geenit..
Kyllä, jos saa painon pidettyä jollain lailla kurissa eikä liho sairaalloisen ylipainoiseksi. Pientä ylipainoa pidetäänkin laihtuutta tai jopa normaalipainoa parempana ihmisille. Mutta tosiaan vain lievää ylipainoa, ei lihavuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lihavuusgeenillä eli FTO-geenillä ei tarkoiteta sitä, että geeni itsessään "luo läskiä tyhjästä". Tämä geeni on ollut ihmisillä aina. Se ei määrää painoa suoraan, vaan vaikuttaa ruokahaluun, kylläisyydentunteeseen ja mielitekoihin.
Se, että ennenkin oli lihavia ihmisiä (vaikka paljon vähemmän), ja että geeni on ollut olemassa aina, selittyy biologialla ja ympäristön muutoksella:
- Geeni auttoi selviytymään: Esihistoriallisena aikana ja vielä satoja vuosia sitten ruoasta oli jatkuvasti pulaa. FTO-geenin muunnos, joka nykyään altistaa lihavuudelle, oli silloin hyödyllinen: se sai ihmisen etsimään tehokkaasti ruokaa ja säästämään energiaa pahan päivän varalle.
- Ruokaympäristö oli erilainen: Ennen ei ollut saatavilla teollisesti pitkälle jalostettua, erittäin energiatiheää pikaruokaa ja sokeria, jotka laukaisevat FTO-geenin säätelemän näläntunteen ja voimakkaat mieliteot.
- Yksilölliset erot ja elämäntapa: Ennen vanhaan suurin osa ihmisistä teki raskasta työtä, mikä vaimensi geenin vaikutusta. Niillä harvoilla, joilla oli geeni ja lisäksi poikkeuksellinen pääsy runsaan ruoan äärelle ilman ruumiillista työtä (kuten kuninkaat tai rikkaat), geeni pääsi näkymään ulospäin jo silloin.
Nykyään elämme ympäristössä, jossa halpaa kaloria on tarjolla rajattomasti ilman fyysistä vaivannäköä. Geeni ei siis pakota ketään lihomaan, vaan se tekee nykymaailmassa painonhallinnasta biologisesti moninkertaisesti raskaampaa kuin niille, joilla tätä geenimuunnosta ei ole. Kyse on alttiudesta, ei tuomiosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uus keksintö tuo geeni, sitä ei ollu 25v sitte ollenkaan.
Perustelepa.
Tiede on kehittynyt 25 vuodessa aika hurjasti etenkin geenien osalta.
Lihavuus periytyy voimakkaasti. Kaksostutkimusten mukaan perintötekijät selittävät lihavuudesta ja alttiudesta lihoa noin 40–70 prosenttia. Geenit eivät kuitenkaan määrää kohtaloa yksin, vaan lihavuuden kehittymiseen vaikuttavat perimän lisäksi ympäristötekijät ja elintavat
Niin, lihavuus periytyy koska läskit vanhemmat syöttävät ne kakaransakin läskeiksi.
Eikä ihmekään kun täällä puolustellaan miten on ihan normaalia juoda limsaa ruoan kanssa (läskeille varmaan onkin) ja miten hoikat sukulaisetkin syövät ihan pizzaa ja karkkeja. Mutta ettehän te tutki heidän ruokailuaan 24/7. Sukulaiset syövät erikoispäivinä tavatessa samalla tavalla miten läskit syövät joka päivä. Monet suomalaiset ovat nykyään niin älyttömän jenkkilihavia että oikeasti kiinnostaa mitä pitää syödä sellaisen painon ylläpitoon.
Mä pikkasen arvostan enemmän oikeita geenitutkijoita, tiedemiehiä, kuin sun mutuiluja ja kuvitelmia.
Vierailija kirjoitti:
Menee laardikasojen selitykset aina vaan ihmeellisemmiksi.
Sun typeryytesi taas ei jaksa enää edes naurattaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon ollut "läpipasko" ison osan elämääni. Painoindeksi on keikkunut aikuisiällä 18,5 - 19,5 välillä, ihan sama mitä olen syönyt ja olenko liikkuunut vai en.
Hassusti kun 40v tuli ikään, alkoi esivaihdevuodet ja paino alkoi nousemaan, ihan sama miten kevyesti söi ja kuinka paljon liikkui.
Mistähän sitten johtuu se ettei vaihdevuosillakaan ole tällaista automaattista lihomisvaikutusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ja siskollani on vain vuosi ikäeroa, mutta hän on nyt vasta kolmekymppisenä alkanut saamaan pikkasen vatsaa. Hänellä on aina ollut kaunis tiimalasivartalo, jonka eteen ei ole tarvinnut tehdä mitään. Hän ei ole ikinä laskenut kaloreita (eikä edes osaisikaan!) vaan on mättänyt tyytyväisenä kaikkea mitä ikinä onkaan mieli tehnyt. Minulla taas omenavartalo ja alan näyttää vasta painoindeksillä 17 siltä miltä tällaiset luonnostaan hoikat. Minun on myös paljon vaikeampi vastustaa ruokaa ja olenkin sairastanut, BED:iä, bulimiaa ja anoreksiaa kun huomasin syömättömyyden olevan kohtuusyömistä helpompaa. Nykyisin olen pönäkkä painoindeksillä 23,9 ja muistelen haikeudella laihoja aikojani, mutta en toisaalta halua luisua takaisin laihdutushelvettiin. Pitää vain ottaa päivä kerrallaan ja vastustaa halua syödä kaikki eteen tuleva. Ravitsevan ruoan syöminenkään ei auta himoihin kun vika on yksinomaan korvien välissä.
Mutta kannattaako verrata siskoon? Anna siskon olla sellainen kuin on ja ole sinä sellainen kuin olet. Ulkoapäin tulevat kauneusihanteet ovat mitä ovat, mutta olette molemmat yhtä hyviä ja arvokkaita ihmisiä, vaikka vartalon muoto olisi erilainen.
Kaikkien meidän pitäisi päästä yli kauneusihanteista ja keskittyä sisäiseen terveyteen ja siihen, miltä meistä tuntuu. Se on paljon, paljon tärkeämpää kuin se, miltä näyttää.
Nykyään minä oikeasti yritänkin päästä itseinhosta eroon. Se on vain runnottu niin syvälle minuun, että en tiedä paremmasta. Sisko peri äitimme kauniit kasvot ja tiimalasivartalon, minulla on isän miesmäiset kasvonpiirteet ja omenavartalo. Kymmenenvuotiaasta lähtien sain kuulla isältä huutoa ja haukkuja kuinka olen järkyttävän ruma ja kammottavan lihava, aivan toista maata kuin häikäisevä siskoni. Nykyään ymmärrän, että isäni todennäköisesti purki omaa salaista itseinhoaan minun, mutta se ei kyllä oikeuta noin paskaan kohteluun ja henkiseen väkivaltaan. Sama mies huusi minulle pikkulapsiaikana kun en syönyt lautasta tyhjäksi ja tosiaan kymmenvuotiaasta lähtien siitä, että söin ylipäänsä. Edelleenkin on vaikea suhtautua ruokaan pelkkänä polttoaineena kun se on ollut valtaosan elämästä joko pahin vihollinen tai keino purkaa tunteita. Mutta siskolleni en ole enää mitenkään kateellinen enkä elämiämme haluaisi mitenkään vaihtaa.
Vierailija kirjoitti:
Voin syödä vain yhden lihapiirakan siinä missä joku muu 2-3 kpl. Haluaisin syödä 2-3 kpl.
Tätä tarkoitin.
ap
En ole ikinä eläessäni syönyt tai halunnut syödä enempää kuin yhden lihapiirakan. Itse uskon kyllä, että tuo johtuu siitä, että vanhemmat eivät ole opettaneet ettei pidä syödä absurdeja määriä ruokaa. Kasviksiinkin on huono suhde, että ne ovat sellaisia mitä "on pakko syödä". Itse syön niitä, koska pidän niistä ja vain, kun tekee mieli. Olen ollut aina n. 50 kg, mutta nyt 25 vuotiaana jo 59 kg. Johtuu varmaan siitä, että lisäsin alkon ruokavaliooni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lihomisgeeniä ei ole olemassakaan. Normaalipainoisilla on ymmärrys siitä, paljonko tarvitsee syödä. Lihavat syövät ajankuluksi, kun ei ole muutakaan hommaa. Ja minkä helvetin takia pitää tehdä hyvää ruokaa. Minä teen niin huonoa, ettei sitä turhan takia tule syötyä.
Itse teen aina parasta mahdollista herkkuruokaa, ei tarvitse herkkuja erikseen. N25/59
Geenit saattavat vaikuttaa, mutta myös elintavat ja ihmisen luonne. Esim. itse tykkään kävellä ja olla ulkona. Kävelen joka päivä töihin, töissä on monta kerrosta, niin siellä tulee päivän aikana ravattua rappusia ylös ja alas, kävelen usein myös kauppaan, eilen kävelimme koko perhe 5 km lenkin ihan vain huviksemme. Sitä ennen olimme käyneet uimassa. Tänään kävelin apteekkiin. Kävelyä tuli tänäänkin 6 km. Väitän, että moni suomalainen ei liiku riittävästi. Ei sen liikunnan tarvitse olla mitään hikirääkkiä, vaan ihan tavallista arkiliikuntaa.
Toisaalta en esim. syö juurikaan aamupalaa, koska minulle on lapsesta asti tullut huono olo, jos syön heti aamusta. Eli syön päivän ensimmäisen aterian klo 11 jälkeen ja toisen aterian usein vasta illalla klo 18 jälkeen. Välissä en juurikaan napostele, koska en esim. juo kahvia tai teetä ollenkaan. Ruokailuni painottuvat siis iltaan eli juuri päinvastoin kuin ravintosuositukset suosittelevat. Tosin harvoin illalla syön mitenkään raskaasti. Tällä tyylillä voin kuitenkin huoletta haukata joskus palan kakkua tai kesällä syödä kermajäätelöä.
En myöskään ole mikään eväs-ihminen, eli jos lähden muutamaksi tunniksi ulos, niin en minä siellä tarvitse mitään eväitä ja vesipulloja mukanani, kuten joillain tuttavilla on tapana. Se on tuntunut joskus hassulta, miten jonnekin parin kilometrin kävelylenkille, jotkut ottavat eväät mukaan. Meillä ei myöskään juoda mitään sokerilimuja, energiajuomia, eikä käytetä alkoholia. Eli liikuntaa ja kohtuullista syömistä, ja lautaselle aina myös väriä, eli kasviksia ja hedelmiä. Näillä pääsee jo pitkälle geeneistä riippumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin syödä vain yhden lihapiirakan siinä missä joku muu 2-3 kpl. Haluaisin syödä 2-3 kpl.
Tätä tarkoitin.
ap
tämä ja se että ostaa pienen suklaapatukan eikä 200g levyä kun se on kilohinnaltaan halvempi. Mä en edelleenkään käsitä miten aika moni pystyy sen 200g levyn yhdellä istumalla vetämään. Lisäksi se että aloittaako aamun tavallisella kahvilla esim. maidolla ja syö pari ruisleipäpalaa täytteineen vs. latte ja croissant etc. Ja moni unohtaa sen että jos kuvittelee kävelevänsä syödyt kalorit pois, niin sitä saa tehdä kyllä urakalla, 20min lenkki polttaa ehkä just just 1-2 keksin kalorit(malliin domino ei mikään jatticookie)
Joo uskon, että sokerilla ja muilla kaloripommeilla se paino kertyy hitaasti. Itsellä ei ole lähes ollenkaan mitään makeanhimoa, mutta olen vähän perso alkolle. Että noi täytyisi jättää pois ja se on aina se kokonaisuus mikä ratkaisee. Itse esim. olen jo lapsuudessa tottunut nälkään, että en usko, että yhteensä tulee syötyä ihan hirveästi vaikka ruokavalinnat olisivatkin jotain pizzaa tms. Me oltiin köyhiä. Rikkaalla serkulla oli aina pullapitko ja karkkipussi joita saatettiin syödä ruuan sijaan...N25/59
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin syödä vain yhden lihapiirakan siinä missä joku muu 2-3 kpl. Haluaisin syödä 2-3 kpl.
Tätä tarkoitin.
ap
Kyllä, olet aivan oikeassa, että lihomiseen voi itsekin vaikuttaa, vaikka lihomisgeeni olisikin. Mutta silti joku toinen, jolla sitä lihomisgeeniä ei ole, voi syödä ne 2-3 lihapiirakkaa, eikä silti liho.
Ero siinä lihavassa on se, että se syö noiden piirakoiden lisäksi ne kolme päivän ateriaa. Laihalle nuo ovat se ateria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin syödä vain yhden lihapiirakan siinä missä joku muu 2-3 kpl. Haluaisin syödä 2-3 kpl.
Tätä tarkoitin.
ap
Kyllä, olet aivan oikeassa, että lihomiseen voi itsekin vaikuttaa, vaikka lihomisgeeni olisikin. Mutta silti joku toinen, jolla sitä lihomisgeeniä ei ole, voi syödä ne 2-3 lihapiirakkaa, eikä silti liho.
Ero siinä lihavassa on se, että se syö noiden piirakoiden lisäksi ne kolme päivän ateriaa. Laihalle nuo ovat se ateria.
En muista että olisin ikinä syönyt päivän aikana kahta tai edes kolmea lihapiirakkaa. Eli ero on syömisen määrässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin syödä vain yhden lihapiirakan siinä missä joku muu 2-3 kpl. Haluaisin syödä 2-3 kpl.
Tätä tarkoitin.
ap
tämä ja se että ostaa pienen suklaapatukan eikä 200g levyä kun se on kilohinnaltaan halvempi. Mä en edelleenkään käsitä miten aika moni pystyy sen 200g levyn yhdellä istumalla vetämään. Lisäksi se että aloittaako aamun tavallisella kahvilla esim. maidolla ja syö pari ruisleipäpalaa täytteineen vs. latte ja croissant etc. Ja moni unohtaa sen että jos kuvittelee kävelevänsä syödyt kalorit pois, niin sitä saa tehdä kyllä urakalla, 20min lenkki polttaa ehkä just just 1-2 keksin kalorit(malliin domino ei mikään jatticookie)
Joo uskon, että sokerilla ja muilla kaloripommeilla se paino kertyy hitaasti. Itsellä ei ole lähes ollenkaan mitään makeanhimoa, mutta olen vähän perso alkolle. Että noi täytyisi jättää pois ja se on aina se kokonaisuus mikä ratkaisee. Itse esim. olen jo lapsuudessa tottunut nälkään, että en usko, että yhteensä tulee syötyä ihan hirveästi vaikka ruokavalinnat olisivatkin jotain pizzaa tms. Me oltiin köyhiä. Rikkaalla serkulla oli aina pullapitko ja karkkipussi joita saatettiin syödä ruuan sijaan...N25/59
Täysin ilman alkoholia ja tupakkaa voi elää, mutta ruoan kanssa on löydettävä keskitie. Se on vaikeampaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän se ylensyöminen on pikkuhiljaa opeteltu tapa.
Mutta geeniselitys on kiva ku voi sillä siirtää huomion pois omista huonoista elintavoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihomisgeeniä ei ole olemassakaan. Normaalipainoisilla on ymmärrys siitä, paljonko tarvitsee syödä. Lihavat syövät ajankuluksi, kun ei ole muutakaan hommaa. Ja minkä helvetin takia pitää tehdä hyvää ruokaa. Minä teen niin huonoa, ettei sitä turhan takia tule syötyä.
Perskule, miksi en ole tajunnut tätä ennen :/ Aina kun teen ruokaa, niin koitan tehdä siitä mahd hyvää, sitten sitä kauhoo lisää ja lisää.
Itsellä ei menisi alas laisinkaan jos ei olisi hyvää. N25
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin syödä vain yhden lihapiirakan siinä missä joku muu 2-3 kpl. Haluaisin syödä 2-3 kpl.
Tätä tarkoitin.
ap
tämä ja se että ostaa pienen suklaapatukan eikä 200g levyä kun se on kilohinnaltaan halvempi. Mä en edelleenkään käsitä miten aika moni pystyy sen 200g levyn yhdellä istumalla vetämään. Lisäksi se että aloittaako aamun tavallisella kahvilla esim. maidolla ja syö pari ruisleipäpalaa täytteineen vs. latte ja croissant etc. Ja moni unohtaa sen että jos kuvittelee kävelevänsä syödyt kalorit pois, niin sitä saa tehdä kyllä urakalla, 20min lenkki polttaa ehkä just just 1-2 keksin kalorit(malliin domino ei mikään jatticookie)
Joo uskon, että sokerilla ja muilla kaloripommeilla se paino kertyy hitaasti. Itsellä ei ole lähes ollenkaan mitään makeanhimoa, mutta olen vähän perso alkolle. Että noi täytyisi jättää pois ja se on aina se kokonaisuus mikä ratkaisee. Itse esim. olen jo lapsuudessa tottunut nälkään, että en usko, että yhteensä tulee syötyä ihan hirveästi vaikka ruokavalinnat olisivatkin jotain pizzaa tms. Me oltiin köyhiä. Rikkaalla serkulla oli aina pullapitko ja karkkipussi joita saatettiin syödä ruuan sijaan...N25/59
Täysin ilman alkoholia ja tupakkaa voi elää, mutta ruoan kanssa on löydettävä keskitie. Se on vaikeampaa.
Missä mainitsin tupakan?! Ilman ylensyöntiä voi elää mainiosti. Ja ilman makeisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uus keksintö tuo geeni, sitä ei ollu 25v sitte ollenkaan.
Perustelepa.
Tiede on kehittynyt 25 vuodessa aika hurjasti etenkin geenien osalta.
Lihavuus periytyy voimakkaasti. Kaksostutkimusten mukaan perintötekijät selittävät lihavuudesta ja alttiudesta lihoa noin 40–70 prosenttia. Geenit eivät kuitenkaan määrää kohtaloa yksin, vaan lihavuuden kehittymiseen vaikuttavat perimän lisäksi ympäristötekijät ja elintavat
Niin, lihavuus periytyy koska läskit vanhemmat syöttävät ne kakaransakin läskeiksi.
Eikä ihmekään kun täällä puolustellaan miten on ihan normaalia juoda limsaa ruoan kanssa (läskeille varmaan onkin) ja miten hoikat sukulaisetkin syövät ihan pizzaa ja karkkeja. Mutta ettehän te tutki heidän ruokailuaan 24/7. Sukulaiset syövät erikoispäivinä tavatessa samalla tavalla miten läskit syövät joka päivä. Monet suomalaiset ovat nykyään niin älyttömän jenkkilihavia että oikeasti kiinnostaa mitä pitää syödä sellaisen painon ylläpitoon.
Mä pikkasen arvostan enemmän oikeita geenitutkijoita, tiedemiehiä, kuin sun mutuiluja ja kuvitelmia.
Joo, koska nehän tietävät kaikesta kaiken ja ovat onnistuneet ratkaisemaan lihoamisongelman täysin, koska ymmärtävät sen juurisyyt!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uus keksintö tuo geeni, sitä ei ollu 25v sitte ollenkaan.
Perustelepa.
Tiede on kehittynyt 25 vuodessa aika hurjasti etenkin geenien osalta.
Lihavuus periytyy voimakkaasti. Kaksostutkimusten mukaan perintötekijät selittävät lihavuudesta ja alttiudesta lihoa noin 40–70 prosenttia. Geenit eivät kuitenkaan määrää kohtaloa yksin, vaan lihavuuden kehittymiseen vaikuttavat perimän lisäksi ympäristötekijät ja elintavat
Niin, lihavuus periytyy koska läskit vanhemmat syöttävät ne kakaransakin läskeiksi.
Eikä ihmekään kun täällä puolustellaan miten on ihan normaalia juoda limsaa ruoan kanssa (läskeille varmaan onkin) ja miten hoikat sukulaisetkin syövät ihan pizzaa ja karkkeja. Mutta ettehän te tutki heidän ruokailuaan 24/7. Sukulaiset syövät erikoispäivinä tavatessa samalla tavalla miten läskit syövät joka päivä. Monet suomalaiset ovat nykyään niin älyttömän jenkkilihavia että oikeasti kiinnostaa mitä pitää syödä sellaisen painon ylläpitoon.
Mä pikkasen arvostan enemmän oikeita geenitutkijoita, tiedemiehiä, kuin sun mutuiluja ja kuvitelmia.
Joo, koska nehän tietävät kaikesta kaiken ja ovat onnistuneet ratkaisemaan lihoamisongelman täysin, koska ymmärtävät sen juurisyyt!
Eivät laihat voi itse tietää miksi ovat laihoja. Tarvitaan tiedemies kertomaan, kun ollaan sokeasti auktoriteettiuskovaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihomisgeeniä ei ole olemassakaan. Normaalipainoisilla on ymmärrys siitä, paljonko tarvitsee syödä. Lihavat syövät ajankuluksi, kun ei ole muutakaan hommaa. Ja minkä helvetin takia pitää tehdä hyvää ruokaa. Minä teen niin huonoa, ettei sitä turhan takia tule syötyä.
Lopeta jo. Tutkimuksia on pilvin pimein olemassa. Trolli?
Minäkin oon tutkinut asian. Ja isänikin sen tutki olosuhteiden pakosta v.1942, kun olivat räjäytyshommissa vihollisen selustassa. Paluumatkalla oli enää näkkileipää ja lunta.
Me ollaan eletty niin kauan yltäkylläisyydessä maailman mittapuulla rikkauksien keskellä ettei ihmiset enää ymmärrä mitä on nälkä. Moni valittaa ettei ole rahaa mihinkään ja aivan varmasti olisi jos ruokalaskusta leikkaisi puolet pois. Ei toki koske kaikkein köyhimpiä suomalaisiakaan.