Lue keskustelun säännöt.
Kadehdin niitä joilta puuttuu lihomisgeeni
Kommentit (188)
Vierailija kirjoitti:
Mun elämä on muuten ihan kauheaa, joten ei kannata kadehtia.
T. Geneettisesti hoikka
Varmasti tuokin on hirveää. Haluaa lihoa mutta ei pysty. Se on se toinen ääripää. Sinäkin olet varmaan saanut kuulla typeriä neuvoja, miten saisit enemmän kiloja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uus keksintö tuo geeni, sitä ei ollu 25v sitte ollenkaan.
Perustelepa.
Tiede on kehittynyt 25 vuodessa aika hurjasti etenkin geenien osalta.
Lihavuus periytyy voimakkaasti. Kaksostutkimusten mukaan perintötekijät selittävät lihavuudesta ja alttiudesta lihoa noin 40–70 prosenttia. Geenit eivät kuitenkaan määrää kohtaloa yksin, vaan lihavuuden kehittymiseen vaikuttavat perimän lisäksi ympäristötekijät ja elintavat
Jokaisen tutkimuksen jälkeen tulee se sama lopputulos ,aina, eli elintavat.
Geenit on ollu aina, huonot elintavat ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Lihomisgeeniä ei ole olemassakaan", jännästi kuitenkin tutkijat ja lääkärit kutsuu FTO-geeniä lihomisgeeniksi -> "ihmisen perimään kuuluva geeni, joka on tunnetusti merkittävin yksittäinen lihavuusalttiuteen vaikuttava tekijä. Se säätelee aivoissa (hypotalamuksessa) ruokahalua ja kylläisyyden tunnetta."
Ruokahalu ja kylläisyys riippuu kylläkin siitä ruuasta mitä suuhun tunkee eikä mistään geenistä.
Ja sun koulutuksesi on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei oo olemassakaa mitää lihomis geeniä. Mun molemmat vanhemmat on ylipainosia ja melkein kaikki sukulaiset ja perhe muutenkin. Mä en ole koska mä teen fiksumpia valintoja omassa arjessa ja noudatan todella itsekurillisesi omaa treeniohjelmaa ja syömistä ylipäätää, mä olen vuosia noudattanut omia rutiineja näissä asioissa. Se ei ole vahinko miksi mä olen kunnossa ja ne muut eivät ole.
Osa lihoo herkemmin. Se on fakta.
Fakta on se, että syövät liikaa. Syövät vääränlaista kuten sokeria määrättömästi ja juovat sokerisia juomia. Se on fakta.
Se ei poista sitä faktaa, että osa lihoo herkemmin kuin toiset ja osa ei meinaa lihota ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
vielä 10v sitten Suomessakin normaali ruokajuoma oli vesi, nyt se on limu aika monella koska some. Ja sekin on todettu että sokerittomat juomat sotkee aineenvaihduntaa.
Ai 10 vuotta sitten? Kyllä silloin lipitettiin jo limua JA energiajuomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani ja isovanhempani olivat selvästi ylipainoisia. Itse olen aina syönyt pieniä annoksia ja pysynyt hoikkana. Nyt vaihdevuosi-ikäisenä annoskoot ovat vielä pienempiä ja lisäksi enemmän liikuutaan. Geenejä on ihan turha syyttää, koska ne ovat mitä ovat, eikä ne oikeasti ketään lihota (ellei ole selvää sairautta taustalla)
Joudut taistelemaan lihavuutta vastaan. Eli sinulla on alttius geenien aiheuttamaan sairauteen.
Ehkä, mutta elämä ei tunnu taistelulta, koska kroppa on tähän tottunut teinistä asti. Pienet annoskoot pitävät kylläisenä ja herkuttelukin on sallittua, mutta ei tietenkään päivittäistä. Keho kertoo heti, jos syö väärin enemmän kuin yhden päivän.
Ja silti olet siltä mieltä, ettei sulla ole lihomisgeenejä? :D
Itse voin maata vaikka viikkoja sohvalla syömässä pakastepizzaa ja jäätelöä eikä paino liiku mihinkään. Viime kuussa yritin saada vähän painoa lisää, kun alkaa alipaino taas lähestyä. Kauhealla työllä onnistuin saamaan 1,5 kg.
Syöt ja juot yhteensä sellaisen 3000-4000kcal joka päivä vaikka 1-2kk ja tuu sitten sanomaan. Väitän että muutama kilo tulee painoa. Se että syö pizzaa joka päivä ei tarkoita että lihoo, jos normi pizzassa on noin 1200kcal niin sehän ov vasta puolet päivän tarpeesta.
Heh. Yleensä lihaville annetaan typeriä neuvoja, koska heitä pidetään tyhminä ja laiskoina. Nyt osansa saa laihakin, jonka omaa sanaa ja kokemusta ei uskota.
Olen pahoillani, yritä ohittaa nämä alentuvat ehdotukset.
Minulla ja siskollani on vain vuosi ikäeroa, mutta hän on nyt vasta kolmekymppisenä alkanut saamaan pikkasen vatsaa. Hänellä on aina ollut kaunis tiimalasivartalo, jonka eteen ei ole tarvinnut tehdä mitään. Hän ei ole ikinä laskenut kaloreita (eikä edes osaisikaan!) vaan on mättänyt tyytyväisenä kaikkea mitä ikinä onkaan mieli tehnyt. Minulla taas omenavartalo ja alan näyttää vasta painoindeksillä 17 siltä miltä tällaiset luonnostaan hoikat. Minun on myös paljon vaikeampi vastustaa ruokaa ja olenkin sairastanut, BED:iä, bulimiaa ja anoreksiaa kun huomasin syömättömyyden olevan kohtuusyömistä helpompaa. Nykyisin olen pönäkkä painoindeksillä 23,9 ja muistelen haikeudella laihoja aikojani, mutta en toisaalta halua luisua takaisin laihdutushelvettiin. Pitää vain ottaa päivä kerrallaan ja vastustaa halua syödä kaikki eteen tuleva. Ravitsevan ruoan syöminenkään ei auta himoihin kun vika on yksinomaan korvien välissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
4-5 vuorokauden vesipaasto murtaa painojumit ja kropan halun palata vanhoihin painoihin. Suosittelen pari kertaa vuodessa jos laihduttaa ja paino jumittelee yai haluaa palailla takaisin.
Vierailija kirjoitti:
"Lihoamisgeeni" olisi varmaan pistänyt silmään jossain kes kitysleirilla, jossa muilla näkyy luuranko ihon alta?
Et siis ymmärrä, mikä lihomisgeeni on. Ok. Ei se mitään. Googletapa vaikka niin et nolaa itseäsi tuon enempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Lihomisgeeniä ei ole olemassakaan", jännästi kuitenkin tutkijat ja lääkärit kutsuu FTO-geeniä lihomisgeeniksi -> "ihmisen perimään kuuluva geeni, joka on tunnetusti merkittävin yksittäinen lihavuusalttiuteen vaikuttava tekijä. Se säätelee aivoissa (hypotalamuksessa) ruokahalua ja kylläisyyden tunnetta."
Missähän ne nk. lihomisgeenet luurasivat ennenwanhaan kun ihmiset eivät olleet ollenkaan lihavia muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Vielä ei edes 1970 luvulla näkynyt tätä ongelmaa katukuvassa, eikä ollut vaatetustakaan XXXXLLLL kokoja. Siis täh noille geenihulluille!
Mun suvuissa. Äidin isä oli lihava 70-luvulla ja isän äiti. Ja ahkerasti tekkivät töitä ja söivät terveellistä kotiruokaa.
Munkin suvussa. Äidin äiti oli lihava suurperheen äiti, äiti ja sisaruksensa pullukoita, ja itsellä on paha taipumus lihoa. Isäkin on ylipainoinen, hänen vanhemmistaan en tiedä.
On vaikea uskoa, että tuo kirjoittaja on ollut 70-luvulla katukuvia tarkkailemassa, sen verta keskenkasvuisesti kirjoittaa.
Usein vertaillaan vain omaan lapsuuteen ja luokkatovereihin, ja että vain pari hassua oli lihavia. Kummasti unohdetaan, että puolet opettajista ja keittäjä ja bussikuski ja kaupan kassa ja naapurin täti olivat vähintäänkin pullukoita. Lihavia on ollut aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uus keksintö tuo geeni, sitä ei ollu 25v sitte ollenkaan.
Perustelepa.
Tiede on kehittynyt 25 vuodessa aika hurjasti etenkin geenien osalta.
Lihavuus periytyy voimakkaasti. Kaksostutkimusten mukaan perintötekijät selittävät lihavuudesta ja alttiudesta lihoa noin 40–70 prosenttia. Geenit eivät kuitenkaan määrää kohtaloa yksin, vaan lihavuuden kehittymiseen vaikuttavat perimän lisäksi ympäristötekijät ja elintavat
Niin, lihavuus periytyy koska läskit vanhemmat syöttävät ne kakaransakin läskeiksi.
Eikä ihmekään kun täällä puolustellaan miten on ihan normaalia juoda limsaa ruoan kanssa (läskeille varmaan onkin) ja miten hoikat sukulaisetkin syövät ihan pizzaa ja karkkeja. Mutta ettehän te tutki heidän ruokailuaan 24/7. Sukulaiset syövät erikoispäivinä tavatessa samalla tavalla miten läskit syövät joka päivä. Monet suomalaiset ovat nykyään niin älyttömän jenkkilihavia että oikeasti kiinnostaa mitä pitää syödä sellaisen painon ylläpitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla ja siskollani on vain vuosi ikäeroa, mutta hän on nyt vasta kolmekymppisenä alkanut saamaan pikkasen vatsaa. Hänellä on aina ollut kaunis tiimalasivartalo, jonka eteen ei ole tarvinnut tehdä mitään. Hän ei ole ikinä laskenut kaloreita (eikä edes osaisikaan!) vaan on mättänyt tyytyväisenä kaikkea mitä ikinä onkaan mieli tehnyt. Minulla taas omenavartalo ja alan näyttää vasta painoindeksillä 17 siltä miltä tällaiset luonnostaan hoikat. Minun on myös paljon vaikeampi vastustaa ruokaa ja olenkin sairastanut, BED:iä, bulimiaa ja anoreksiaa kun huomasin syömättömyyden olevan kohtuusyömistä helpompaa. Nykyisin olen pönäkkä painoindeksillä 23,9 ja muistelen haikeudella laihoja aikojani, mutta en toisaalta halua luisua takaisin laihdutushelvettiin. Pitää vain ottaa päivä kerrallaan ja vastustaa halua syödä kaikki eteen tuleva. Ravitsevan ruoan syöminenkään ei auta himoihin kun vika on yksinomaan korvien välissä.
Mutta kannattaako verrata siskoon? Anna siskon olla sellainen kuin on ja ole sinä sellainen kuin olet. Ulkoapäin tulevat kauneusihanteet ovat mitä ovat, mutta olette molemmat yhtä hyviä ja arvokkaita ihmisiä, vaikka vartalon muoto olisi erilainen.
Kaikkien meidän pitäisi päästä yli kauneusihanteista ja keskittyä sisäiseen terveyteen ja siihen, miltä meistä tuntuu. Se on paljon, paljon tärkeämpää kuin se, miltä näyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei oo olemassakaa mitää lihomis geeniä. Mun molemmat vanhemmat on ylipainosia ja melkein kaikki sukulaiset ja perhe muutenkin. Mä en ole koska mä teen fiksumpia valintoja omassa arjessa ja noudatan todella itsekurillisesi omaa treeniohjelmaa ja syömistä ylipäätää, mä olen vuosia noudattanut omia rutiineja näissä asioissa. Se ei ole vahinko miksi mä olen kunnossa ja ne muut eivät ole.
Osa lihoo herkemmin. Se on fakta.
Koska eivät osaa syödä tarpeeksi vähän.
Oon joskus kuunnellut kun lihomiseen taipuvainen selittää miten ei syö enempää kuin muutkaan. Siinä vilahtelee aamupala, lounas, päivällinen, välipala, iltapala ja ties mitä. Sellaista vähän ihmettelee kun itse syön kun on nälkä, yleensä kerran päivässä.
Niin. Heille tulee nälkä useammin. Sen aiheuttaa se lihavuusgeeni.
No ei tasan aiheuta mikään geeni, vaan huono ruoka, joka vain lisää nälkää.
Mikä sinun koulutuksesi on? Olet selkeästi alan asiantuntija kerta tiedät paremmin kuin alan tiedemiehet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihomisgeeniä ei ole olemassakaan. Normaalipainoisilla on ymmärrys siitä, paljonko tarvitsee syödä. Lihavat syövät ajankuluksi, kun ei ole muutakaan hommaa. Ja minkä helvetin takia pitää tehdä hyvää ruokaa. Minä teen niin huonoa, ettei sitä turhan takia tule syötyä.
ONko ihanaa olla noin vajaaälyinen?
Tiesitko että mitään alkoholismille altistavaa geeniäkään ei ole olemassa, koska minä voin juua viinaa niin paljon kuin haluan tai olla juomatta? NÄin sen on oltava muillakin, tutkijat on vaan tyhmiä kuin saapikkaat.Näin se on. Ei ole riippuvuutta alkoon eikä tupakkaan, koska MINÄ en niistä välitä. Kokeillut olen, mutta ei vaan kiinnosta.
Aivan totta. Olen myös sitä mieltä ettei mitää keliakioita tai laktoosi-intoleransseja ole olemassa, ei mullakaan ole mitään ongelmia tollasten ruokien kanssa!
Menee laardikasojen selitykset aina vaan ihmeellisemmiksi.
Mä oon ollut "läpipasko" ison osan elämääni. Painoindeksi on keikkunut aikuisiällä 18,5 - 19,5 välillä, ihan sama mitä olen syönyt ja olenko liikkuunut vai en.
Hassusti kun 40v tuli ikään, alkoi esivaihdevuodet ja paino alkoi nousemaan, ihan sama miten kevyesti söi ja kuinka paljon liikkui.
Vierailija kirjoitti:
Voin syödä vain yhden lihapiirakan siinä missä joku muu 2-3 kpl. Haluaisin syödä 2-3 kpl.
Tätä tarkoitin.
ap
Johtuu jojolaihdutuksesta joka vähentää energiankulutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Lihoamisgeeni" olisi varmaan pistänyt silmään jossain kes kitysleirilla, jossa muilla näkyy luuranko ihon alta?
Sehän on todettu jo täällä, että kitukuuri ja paasto laihduttavat.
On muutenkin häpeällistä ja epäinhimillistä verrata normaalin ihmisen elämää keskitysleiriin. Heitä kidutettiin, he tekivät pakkotyötä, he elivät saastassa ja tautien keskellä, saivat tuskin ruokaa ja vesikin oli likaista. On ihme, että kukaan heistä selvisi edes hengissä, sitkeitä sissejä olivat. Jos jotain, joidenkin selviäminen kertoo siitä, että elimistö menee säästöliekille ja pyrkii kaikin keinon selviämään nälän hetkellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei oo olemassakaa mitää lihomis geeniä. Mun molemmat vanhemmat on ylipainosia ja melkein kaikki sukulaiset ja perhe muutenkin. Mä en ole koska mä teen fiksumpia valintoja omassa arjessa ja noudatan todella itsekurillisesi omaa treeniohjelmaa ja syömistä ylipäätää, mä olen vuosia noudattanut omia rutiineja näissä asioissa. Se ei ole vahinko miksi mä olen kunnossa ja ne muut eivät ole.
Se, että sun koko suku on pullukoita nimenomaan kertoo lihavuusgeenin olemassaolosta.
Niinpä.
Kirjoittajat eivät tunnu ymmärtävän, mikä tuo geeni on. He olettavat, että jokainen jolla tuo geeni on, on automaattisesti lihavia eikä asialle voi mitään. Vaikka tuo väite on todettu vääräksi jo tässä ketjussa. Omalla toiminnalla voi vaikuttaa painoonsa tietenkin. Mutta painonhallinta on vaan vaikeampaa heille kuin niille, joilla tuota geeniä ei ole
Mutta pitkällä tähtäimellä tämä on hyvä asia ja varmasti evoluution tulos. Tosiaan mummoni eli erittäin hyväkuntoisena satavuotiaaksi, vaikka hän oli lihava aikuisiässä (ei enää myöhäisessä vanhuudessa). Hän esimerkiksi käveli todella, todella pitkiä matkoja, mutta silti oli lihava. Geenit..