Kissasi kummalliset/ihanat/hauskat piirteet

ahne katti, mutta lohta ei suostu syömään millään

Kaverien kissa ei välitä lainkaan, kun hänelle on ostettu kalliita kissanpetejä ja alustoja. Nukkuu mieluiten paljaan muovisen pesuvadin pohjalla. :D 

Toiseen ketjuun kirjoittamani viesti kissan kakkaragesta eli vetää aina ihme villit päälle käytyään hiekkalaatikolla.

Perheemme kissavanhus nukkuu suurimman osan päivästä eikä ole erityisen leikkisä tapaus vanhoilla päivillään. Silti kakan jälkeen pinkoo kuin viimeistä päivää parvekkeelle, vetää siellä parit kunniakierrokset mouruten ja käy raapimapuun kimppuun pitkäksi aikaa. Sitten katsoo pää kallellaan, että miksi talon asukkaat tuli ihmettelemään hänen menoaan. Lopuksi käpertyy nukkumaan, niin kuin mitään kakkaragea ei olisi ollutkaan.😂

Meidän kissa on varsinainen ahmatti. Ruokaa ei koskaan tunnu olevan riittävästi ja aina on mouruamassa naksuja lisää. Omien pöperöiden lisäksi maiskuttaisi mielellään ihmistenkin ruoat. Kissa on tunkenut päänsä niin keittokattilaan kuin avonaiseen ruisleipäpussiin. Kerran erehtyi syömään yhden keitetyn ruusukaalin ja ilmeensä oli näkemisen arvoinen, ei ole koskenut niihin toiste. :D

Ei tykkää toisista kissoista ja nähdessään toisen kissan sähisee ja väliin röhkii. Ehkä luulee olevansa pikkupossu.

Tangle teezer wet harja löytyi toistuvasti vessan lattialta. Harjasta löytyi kissan karvoja.

Syylliseksi paljastui Kissa joka puski harjaa vessan lattialla.

Meillä oli kissa, joka sai ulkoilla vapaasti talomme pihalla. Sillä oli tapana kadota, kun kutsuimme sitä sisään. Monta kertaa etsimme sitä ympäri pihaa, ja kun luovutimme ja palasimme sisälle, se istuikin jo siellä, usein keskellä eteisen lattiaa, sen näköisenä kuin olisi halunnut sanoa, mitä te ihmiset huudatte ja hössötätte.

Se piti erityisen paljon tietyn myymälän jauhelihasta. Ilmeisesti kyseisen pikkukaupan liha oli laadukkaampaa kuin muualla.

Kun tulimme kaupasta, sillä oli tapana tulla heti tutkimaan kauppakassien sisältöä.

Kun se oli siirtynyt ajasta ikuisuuteen, ensimmäisten kuukausien ajan sen jälkeen olin monesti kuulevinani vielä sen tassuttelevan olohuoneen lattialla. Ja kun kaupasta tultua laski ostoskassin alas, kassin toinen laita painui kasaan kuin kissa olisi vielä tullut tutkimaan ostokset. Mutta sitten, aikanaan, tuo loppui.

Kissamme ei aina ole välkyin tapaus. Jos lattialla on hänellä kulhossa tuoretta vettä, menee karvapallo mieluummin lipittämään vettä suihkuhuoneen lattialta. Muutaman kerran karvapallo on kiskonut lattiakaivon kannen irti. En halua tietää, onko juonut lattiakaivosta. :D

Meidän talon pohjaratkaisu on sellainen, että eteisestä pääsee olohuoneeseen, olohuoneesta keittiöön ja keittiöstä takaisin eteiseen.

Kun tätä kierrosta kävelee rivakasti, muutoin laiska kissa juoksee perässä ja yrittää näykkäistä lahkeesta. Jää joskus kuikuilemaan esimerkiksi olohuoneen puolelle ja vaanii, jotta saa kiinni. Voisi jatkaa tätä leikkiä loputtomiin.

Kissa on jo muilla mailla💔 mutta lapsuudenkodissa asuessamme se meni AINA ensin isosiskon huoneeseen illalla, viipyi siellä hetken ja tuli lopulta minun huoneeseeni🥰🥰 missä sitten oli siihen asti että nukahdin, en tiedä kuinka kauan sen jälkeen hengaili sängyssäni.

Ei ikinä nukkunut pääni vieressä vaan aina jalkopäässä, vaikka kuinka yritin saada sitä kainaloon nukkumaan.

Kun itkin, se puraisi minua :33 ja sai minut aina nauramaan, koska se oli niin epäempaattinen ja silti niin suloinen otus XD.

Tietysti masu oli pohjaton ja halusi ihan jatkuvasti ruokaa. Raksut eivät meinanneet usein kelvata, kai ne olivat niin tylsää ruokaa. Mutta aina lopulta alkoi kuulumaan raksutusta ruokakupilta, kun en antanut periksi ja vaihtanut ruokaa.

Veljeni kissa menee aurinkoisella säällä aina pihaan samaan paikkaan selälleen ottamaan aurinkoa. Siinä se mahapystyssä ja tassut sojossa nauttii lämmöstä. 

Vierailija kirjoitti:

Kissamme ei aina ole välkyin tapaus. Jos lattialla on hänellä kulhossa tuoretta vettä, menee karvapallo mieluummin lipittämään vettä suihkuhuoneen lattialta. Muutaman kerran karvapallo on kiskonut lattiakaivon kannen irti. En halua tietää, onko juonut lattiakaivosta. :D

meillä kissa tiputti lelunsa sinne

Mikään muu ihmisten ruoka ei meidän kissaa kiinnosta, ei vaikka jäisi vahingossa vartioimatta pöydälle. Mutta auta armias jos on kakkua tai muuta leivonnaista esillä. Sitten ollaan kyllä heti varastamassa.

Anopin uroskissa on todella ylipainoinen, sillä appiukko syöttää kissalle katkarapuja. Kun appiukko tai anoppi ottaa esille lävikön, jossa katkaravut valutetaan, niin kissa juoksee keittiöön huutaen kurkku suorana.

Samassa kissassa mua naurattaa se, että kissa on hyvin kookas ja kaikkea muuta kuin pikkuruinen. Sitten kun tämä kissa aukaisee suunsa, kuuluu hänen suustaan pieni, hento ja tyttökissalta kuulostava "miau". Repeän tuolle joka kerta, kun ääni ei ollenkaan sovi kantajalleen.

Meidän kissa ei rakasta vettä, mutta suostuu kuumalla ilmalla suihkutettavaksi kylppärissä. Mouruaa kasteluoperaation ajan, mutta kun hoksaa suihkun viilentävän mukavasti, niin menee parvekkeelle tyytyväisenä jatkamaan eloaan.

Kissat ovat ihania.

Kissani ihan pienestä asti halusi katolle. Siis ulos savupiipun viereen istumaan, tai sen yläreunalle, niin ylös kuin mahdollista. Aluksi pelkäsin sen putoavan putoavan lumen mukana tms, kevät kun oli, mutta siellä se vaan tykkäsi oleskella.

Nyt sillä on uusi hyvä koti maalla (muutin enkä voinut enää pitää sitä).  Siellä omistaja turhautui kun kissa vaan kiipesi seinää pitkin katolle. Teki sille pikkuiset tikkaat joita se nyt käyttää.  Yhä siis nukkuu savupiipun juurella:).

Kun menen sänkyyn makaamaan, kömpii kissa rintakehäni päälle istumaan. Hetken siinä oltuaan kääntää takapuolensa minulle ja jää jalkoihini nukkumaan.

Ihania nämä luottamuksen osoitukset.

Meidän kissa on ollut autuaammilla hiirestysmailla jo pari vuotta, mutta vieläkin on ikävä. Sillä oli tapana nukuttaa minut iltaisin. Kun se huomasi, että menen harjaamaan hampaita, se juoksi edeltä parvisänkyyn, jossa kehräsi tyynyni vieressä kunnes nukahdin ja lähti sitten heti pois.

Kissa nukkui itse olohuoneen lattialla tai sohvan selkänojalla ja näki todella eläväisiä unia, korvat heiluivat, viikset vipattivat, tassut ja häntä nykivät. Joskus se myös maiskutti unissaan tai näki unia silmät auki ja pari kertaa putosi sohvan selkänojalta.

Kotona vanha kissaherra on aivan kuin ihmisvanhus. Ei enää jaksa hötkyillä nuorempien kissojen tai lapsivieraiden tahdissa, vaan nauttii rauhallisesta elosta. Kissaa saa kanniskella sylissä rauhassa, ei kynsi tai vastustele. Vessakäynnin jälkeen saa olla pyyhkimässä, kun takapuolensa saattaa jäädä märäksi. Kissa maukuu hiekkalaatikolta kutsuakseen kuivaamaan. En millään malttaisi luopua tästä kissaherrasta joskus.<3

Keväällä ei voi ostaa tulppaaneita, kun kissa rouskuttaisi niistä lehdet...