Lue keskustelun säännöt.
Helsingissä kadonnut intialainen nuori miesopiskelija
21.06.2026 |
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012091255.html
"Iltapäivällä maanantaina 4. toukokuuta opiskelija lähetti tekstiviestin äidilleen. Hän kysyi, saisiko käyttää tämän luottokortilta rahaa ystävien kanssa syömiseen.
Opiskelija oli käyttänyt Suomessa äitinsä pankkitiliin liitettyä luottokorttia. Hän oli vielä koti-Intiasta lähtiessään alaikäinen ja täytti kahdeksantoista maaliskuussa.
– Hän kiitti ja lupasi soittaa äidilleen vielä saman päivän iltana. Hän ei soittanut, Reddy kertoo.
Seuraavana päivänä siskonpoika ei enää vastannut puhelimeen. Reddyn mukaan luottokortin tilitapahtumia ja puhelimen sijaintisovelluksen lokitietoja yhdistelemällä siskonpojan liikkeistä muodostui kokonaiskuva.
Bussilippu Lahdessa, junalippu Lahden juna-asemalla, osto hampurilaispaikassa Helsingissä ja osto ruokakaupassa noin iltakahdeksalta.
Myöhemmin poliisi on julkaissut kaupan valvontakamerakuvan. Poliisin kuvasta ei selviä, milloin tai missä kaupassa kuva on otettu.
Viimeisenä sijaintina oli Saaristolaivastonkadun pääty Helsingin Kruunuvuorenrannassa noin kolme tuntia myöhemmin.
Sinne sijaintisovellus Find My iPhonen lokikirjaus siskonpojan puhelimen sijainnista näyttää noin iltayhdentoista aikaan 5. toukokuuta."
Kommentit (2778)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkaa tuntua kyseenalaiselta oliko perhe varautunut lainoineen ja säästöineen rahoittamaan pojan opiskelun elämisineen edes koko DI-tutkinnon ajaksi. Ellei pojalla ollut lisäksi stipendiä lähtömaastaan ja miten Migri (ja OKM ja esimerkkiyliopisto) tämän varmistaa. Yliopiston vastuulla ei liene varmistaakaan muuta kuin riittävä valmius opiskella, kielitaidon ja edeltävien opintojen osalta ja että tulee saamaan lukuvuosimaksun joka lukuvuodelle.
Kyseenalaista on myös se, miten Suomi on markkinoitu. Enolla tässä vaikuttaa olevan enemmän rahaa. Asuu New Yorkissa ja oli valmis kustantamaan lomamatkojakin. Suvun yhteinen panostus - ja paine - nuorelle.
No, nyt ainakin leviää tieto Intiaan Suomesta. Käyköhän kuin marjanpoimijoille. Eipä päästetäkään tai haluta tulla Suomeen.
Jos ihan suoraan sanotaan, niin onhan tuo ihan silkkaa rahastusta periä 12000e/v jostain etäopinnoista. Voisi sitten järjestää ne opinnot niin, että ne voi suorittaa kotimaasta käsin.
DI-alalla etäopinnot on viritetty niin viimeiseen asti, ettei mitään järkeä. Seminaareissakaan ei tarvitse olla paikalla kuin kaksi kertaa. Ainoa mahdollinen seminaarien muoto on se, että niissä käydään paikan päällä kerran viikossa, kuuntelemassa ainakin ja ehkä jopa keskustelemassa. Kyse taitaa olla myös sen alan opetushenkilökunnan työn karttamisesta kautta aikojen, sellainen perinne. Haloo, @OKM.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Mitä voisi tehdä, olisi ehkä yrittää vaikka jutella jonkun yksinäiseltä näyttävän opiskelijan kanssa, jos on samalla kurssilla ja vaikka yhtä aikaa ruokalassa. Tai jos huomaa toisen laihtuneen paljon, kysyä mitä kuuluu. ”
Ja tähän, samaa koulua käyneenä voin sanoa että ei noi ihmiset käy juurikaan kampuksella. Lähes koko koulu etänä, aasialaisia (kiinalaisia) näkyi kaikista eniten kampuksella. He söivät jääkaapista muiden ruokia, nyt osaan suhtautua siihenkin lempeämmin.. Ulkkareita ei juuri koskaan näkynyt kouluruokaloissa, en tiedä eivätkö tienneet hinnasta (~3€) vai eivätkö vaan olleet kampuksella, että olisivat ymmärtäneet että ruokaa on tarjolla. Ulkkareille todella vähän mitään yhteisiä rientoja, ja nekin aina maksaa ja jos budjetti on tiukka niin eihän niihin voi osallistua. Tämä tietty yleistystä ja tästäkin muutamia vuosia aikaa, mutta en usko että lähiluentoihin oltaisiin siirrytty takaisin, kun se maksaa.
Suomalaisille ainakin kaikki riennot on baariin liittyviä, niin eihän 17v olisi niihinkään voinut osallistua.Ongelma on juuri se, ettei koronan jälkeen palattu enää lähiopetukseen. Opiskelijat eivät tajua, ettei se ole heidän etunsa. DI-opinnoissa vapaa-ajan toiminta on tunnetusti erittäin humalahakuista, joten sitä on aivan turha kiistää. On mielipuolinen ajatus, elleivät ulkomaalaiset tietäisi opiskelijaruokalasta ja ruoan tietysti tulee kelvata, siitä tulee lähteä, jos tänne tulee. Vaikka istuisi kotona, voisi edes käydä syömässä kampuksella. Jos raha muka ei riittäisi opiskelijaruokaan, sitten pitää Migrin ja OKM:n tarkistaa aika tavalla sisäänpääsyvaatimuksiaan ja valvontaansa. (Aivan, tunnettua kautta aikojen on miten toisten ruokia syödään yhteisjääkaapeista, eikä suinkaan vahingossa, kai se on jokin raju kulttuurillinen ero, ei varmasti rahapulassakaan, jotain outoa sosialisointia.)
On aivan olennaista käydä oppilaitoksessa, jossa tutustuu myös vanhempien vuosikurssien opiskelijoihin tai aikaisemmin aloittaneisiin opiskelijoihin, ellei voimallisen kurssimaisesta opiskelusta olisi kyse, muihinkin kuin oman alansa. / Lääketieteenkin 2 ensimmäistä vuotta ovat melkeinpä vain etäopiskelua. Täysin järjen vastaista toimintaa. Siinä ei ryhmäydytä ja opetushenkilökunnan anti on aivan toista kuin luennoilla, jossa luennoitsijan karisma tulee esiin ja voi puhua siinä sivussa muutakin, sellaista kasvatuksellista ja ammattikunnan identiteettiin sitouttamista. Vaikka perinteisesti eivät lääketieteen opiskelijatkaan niillä ole istuneet, vaan aikoja sitten vuorottelivat, yksi teki muistiinpanot, jotka sitten kopioitiin toisille. Ei järjen häivääkään, kun jokaisen tulisi prosessoida kuulemansa omilla aivoillaan. /
Tajutonta, miten yliopistot säästää tässäkin asiassa. Noissa IT-opinnoissa nyt on perinteisestikin ollut etäopintoja. Ehkä Lahteen ei ole niin helppo saada opettajia, kun tunteja ei noin pienelle opiskelijaryhmälle tule kovin paljon.
Lisäksi tuonne LUT -Lahden opintoihin on jatkuva haku, eli kaikki ei edes aloita yhtäaikaa. Jos laskee karkeasti 5 vuoden opinnot ja 800 opiskelijaa neljässä kandiohjelmassa ja 13 maisteriohjelmassa, tekee se vain muutama kymmenen uutta opiskelijaa vuodessa eri koulutusohjelmiin. Ei välttämättä kovin helppoa tutustua.
Itsenäistyvä nuori tarvitsisi tukea. Jotkut voi olla hyvinkin kypsiä huolehtimaan kaikesta itsenäisesti. Ylipäänsä opiskelijoiden mt-ongelmat on tiedossa Suomessakin koko ikänsä asuneilla. Ja siihen päälle kaikki vieraassa maassa asumiseen liittyvä. Ulkonäön muutoksesta kyllä näkee, että on saattanut olla vanhemmilla syytä huoleen. Tuntien Suomen hintatason, on voinut olla rahatkin hyvin vähissä.
Koulun sivuilla lukee, että kaikille taataan opiskelija-asunto ja vuokria euroina. Tuollaisilla syillä voi olla vaikutusta siihen, että valitaan pienempi opiskelupaikkakunta. Isommassa kaupungissa olisi kuitenkin löytynyt ehkä helpommin muiden samasta maasta tulleiden yhteisö, joka olisi voinut kannatella.
Kaikkihan tämä on jossittelua. Sitä vain miettii, mitä vanhemmat tästä ajattelee. Kunpa voisi heille välittää tätä tietoa, miten monia sellaisia asioita tässä voi olla taustalla, jotka rasittaisivat ihan ketä tahansa 17-vuotiasta yliopistossa opiskelevaa.
Migri. OKM ja UM, tai ties mitkä tolimivaltaiset viranomaiset, ovat vastuussa siitä, että tänne ei saa päästää liian vähin rahavaroin. Ehdottomastikaan ei voida edellyttää, että kävisi töissä opintojen ohella, joka vääjäämättä hidastaisi valmistumista ja siitä ei olisi mitään hyötyä, ellei kyse olisi opintojen loppuvaiheessa oman alan töistä, kuten jokainen DI-opiskelija dippityönsä palkallisena tekeekin.
Vierailija kirjoitti:
”Mitä voisi tehdä, olisi ehkä yrittää vaikka jutella jonkun yksinäiseltä näyttävän opiskelijan kanssa, jos on samalla kurssilla ja vaikka yhtä aikaa ruokalassa. Tai jos huomaa toisen laihtuneen paljon, kysyä mitä kuuluu. ”
Ja tähän, samaa koulua käyneenä voin sanoa että ei noi ihmiset käy juurikaan kampuksella. Lähes koko koulu etänä, aasialaisia (kiinalaisia) näkyi kaikista eniten kampuksella. He söivät jääkaapista muiden ruokia, nyt osaan suhtautua siihenkin lempeämmin.. Ulkkareita ei juuri koskaan näkynyt kouluruokaloissa, en tiedä eivätkö tienneet hinnasta (~3€) vai eivätkö vaan olleet kampuksella, että olisivat ymmärtäneet että ruokaa on tarjolla. Ulkkareille todella vähän mitään yhteisiä rientoja, ja nekin aina maksaa ja jos budjetti on tiukka niin eihän niihin voi osallistua. Tämä tietty yleistystä ja tästäkin muutamia vuosia aikaa, mutta en usko että lähiluentoihin oltaisiin siirrytty takaisin, kun se maksaa.
Suomalaisille ainakin kaikki riennot on baariin liittyviä, niin eihän 17v olisi niihinkään voinut osallistua.
Ei ole kyllä toisten opiskelijoiden asiaa alkaa leikkiä mitään terapeuttia tai alkaa hakeutua yksin ruokalassa istuvien pöytään, ellei muuten toinen kiinnosta, vain hyvää hyvyyttään. Rajansa kaikella. Ensisijaisesti tulee voida keskittyä omiin opintoihinsa, ei toisten mahdollisiin mt-ongelmiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Mitä voisi tehdä, olisi ehkä yrittää vaikka jutella jonkun yksinäiseltä näyttävän opiskelijan kanssa, jos on samalla kurssilla ja vaikka yhtä aikaa ruokalassa. Tai jos huomaa toisen laihtuneen paljon, kysyä mitä kuuluu. ”
Ja tähän, samaa koulua käyneenä voin sanoa että ei noi ihmiset käy juurikaan kampuksella. Lähes koko koulu etänä, aasialaisia (kiinalaisia) näkyi kaikista eniten kampuksella. He söivät jääkaapista muiden ruokia, nyt osaan suhtautua siihenkin lempeämmin.. Ulkkareita ei juuri koskaan näkynyt kouluruokaloissa, en tiedä eivätkö tienneet hinnasta (~3€) vai eivätkö vaan olleet kampuksella, että olisivat ymmärtäneet että ruokaa on tarjolla. Ulkkareille todella vähän mitään yhteisiä rientoja, ja nekin aina maksaa ja jos budjetti on tiukka niin eihän niihin voi osallistua. Tämä tietty yleistystä ja tästäkin muutamia vuosia aikaa, mutta en usko että lähiluentoihin oltaisiin siirrytty takaisin, kun se maksaa.
Suomalaisille ainakin kaikki riennot on baariin liittyviä, niin eihän 17v olisi niihinkään voinut osallistua.Ja jos vielä yksin viihtyvä, kuten jossain luki. Eli ei siinä opettajatkaan voi paljon havaita muutoksia, kun lähes koko koulu etänä.
Kaupassakin kaikki on suomeksi, että kännykän kääntäjällä katsot, mitä paketissa on.
Liikaa luottoa vanhemmilla ja suvulla Suomen "hyvinvointi"yhteiskuntaan, jossa ketään ei jätetä.
Varmaan tuntuu ikävältä tämä tapaus samaa koulua käyneenä.
Jos Suomessakin yo:n jälkeen muuttaa toiselle paikkakunnalle ensimmäistä ammatillista tutkintoa opiskelemaan, kerta kaikkiaan tulee olla riittävän kypsä ja/tai perheen tuki takana, että pärjää henkisesti. Jos perusosaaminen on kunnossa, opinnoista selviää, vähintään ahkeruudella, ellei muuten. Intian koulutodistus tulisi tarkistaa onko aito ja oppilaitos hyväksynyt riittävin perustein 17-vuotiaan. @OKM:n tulisi ilman muuta luoda alaikäraja. Ei alaikäisiä tänne mistään maasta tutkinto-opiskelijoiksi, Liian rajua.
Opetushenkilökuntaa on turhaa alkaa syyttää, vaikka edellä ei syytelläkään. Vaikka olisi lähiluentoja, kun luentopakkoahan ei yleensä edes ole, ja joku vääntöytyisi istumaan luentosaliin, ei luennoitsija siitä voi havaita kenenkään mahdollisia mt-ongelmia. Ainoastaan jos opiskelija kontaktoi luennoitsijaa tavallista enemmän emaililla jollain tavalla oireelliseen tapaan. Mitään vastaanottoaikojakaan enää kun ei ole, että käytäisiin luennoitsijan juttusilla, johon yleensä ei aihetta muutenkaan olisi, ellei jostain aivan erityisestä syystä, kuten jokin poikkeuksellinen tentin uusimispyyntö.
Ovatko DI-opinnoissa demonstraatiot, harjoitustyöt ja laskuharjoituksetkin muutettu jo etäopinnoiksi. Eikö mitään tehdä enää ryhmätöinä laboratoriossakaan, opiskelualan mukaan. Toki esimerkkihenkilöllä oli it:tä, mutta voisi olla sivuaineena esimerkiksi fysikaalisia tieteitä harjoitustöineen laboratoriossa, etenkin opintojen alkuvuosina, pakollisia sivuaineita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ovatko DI-opinnoissa demonstraatiot, harjoitustyöt ja laskuharjoituksetkin muutettu jo etäopinnoiksi. Eikö mitään tehdä enää ryhmätöinä laboratoriossakaan, opiskelualan mukaan. Toki esimerkkihenkilöllä oli it:tä, mutta voisi olla sivuaineena esimerkiksi fysikaalisia tieteitä harjoitustöineen laboratoriossa, etenkin opintojen alkuvuosina, pakollisia sivuaineita.
Englanninkieliset koulutusohjelmat ovat pääsääntöisesti lähiopetusta, suomenkielisiä opintoja voi suorittaa monimuotona tai täysin etänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Intiassa keskipalkka on 32000 INR eli noin 290 euroa/kk. Lukuvuosimaksu LUT:iin on 12000 euroa eli 3,5 vuoden palkka. Suomessa keskipalkka on noin 3300e/kk eli se olisi noin 4 kk bruttopalkka.
Eno asuu New Yorkissa. Siellä on eri palkkataso. Lupasi kustantaa matkusteluakin. Äiti on soittanut päivittäin, ja saanut vastauksia parin päivän viiveellä. Joillakin tuossa iässä voi syömiset ja muu unohtua. Ikävä tapaus. Varmasti raskasta perheelle.
Toivottavasti Suomen hehkuttaminen onnelana helposti saatavine työpaikkoineen loppuu. Sitähän ei tiedä, millainen koulutus- ja Suomi-mainonta tässä on takana. Kaikkeahan hehkutetaan myös koulujen sivuilla niin upeaksi.
Tuolla kouluasteella on yleensä täysi-ikäisiä, joten koulun puolelta ei ole samanlaista seurantaa kuin esim. lukiossa.
Liian nuorena oli lapsi lähetetty maailmalle. :(
Ei Monitippi laihalta näytä valvontakamerakuvissa, toki päällystakki päällä, ainakaan kasvoista. Tuskinpa kukaan opiskelija unohtaa syödä. Päinvastoin tietokoneella istuvat (ja animea tujiottavat) voivat napsia epäterveellistä, lihotusruokaa ruokaa. Hyvä vain, jos on syönyt ravintoköyhän kotimaansa riisin sijaan jotain muuta ja kiloja karissut.
Mistä olet aanut päähäsi, että Intiassa syötäisiin vain riisiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alunperin todellakaan ei. Vaikka luennoilla ei ole yleensä pakko käydä, mutta aina kannattaa käydä ja prosessoida asioita omilla aivoillaan. "Noissa IT-opinnoissa nyt on perinteisestikin ollut etäopintoja.".
Ei ole syy. Ei akateemisia työpaikkoja niin joka oksalla kasva, etteikö työ kelpaisi, kyllä akateemisista työpaikoista on verinen kilpailu. Vähemmän arvostettujen yliopistojen työpaikkoja käytetään astinlautana siirtymiseen arvosttuimpiin. Jokainen helsinkiläinen palaa töihin Helsinkiin heti kun on mahdollista. Niin Kuopiosta, Lahdesta, Oulusta kuin Tampereeltakin. Karuja totuuksia, "Ehkä Lahteen ei ole niin helppo saada opettajia, kun tunteja ei noin pienelle opiskelijaryhmälle tule kovin paljon.". Tuskinpa minään tuntiopetuksena opetus järjestetään, lehtoreita (jollaisiksi määräaikaiset päätoimiset tuntiopettajatkin muutettiin).
Käsittämätön ajatus, jos opinnoissa voisi aloittaa kesken lukuvuotta, koska matemaattiset opinnot ovat siten kumuatiivisia, että opinnot tulee suorittaa määrätyssä järjestyksessä. Jotta pystyy oppimaan jotain vaativampaa, tulee olla ensin omaksuttuna alemman vaativuustason opinnot, "Lisäksi tuonne LUT -Lahden opintoihin on jatkuva haku, eli kaikki ei edes aloita yhtäaikaa.". Järjetöntä myös opiskelijavalinnan näkökulmasta, ellei voida verrata samaan aikaan kaikkia ulkomailla pohjakoulutuksensa saaneita. Ainoa järkevä tapa on ulkomailla pohjakoulutuksensa saaneiden haku kerran vuodessa määräajan mukaan, haloo @OKM.
Vierailija kirjoitti:
On kyllä suomimammojen hoivavietti taas huonosti kohdistettu, kun jaksetaan jauhaa jostain saatanan intialaisesta satojen sivujen verran samalla, kun tuhannet suomalaiset nuoret kärsivät siinä sivussa.
No sinä varmaan pidät heistä huolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Intiassa keskipalkka on 32000 INR eli noin 290 euroa/kk. Lukuvuosimaksu LUT:iin on 12000 euroa eli 3,5 vuoden palkka. Suomessa keskipalkka on noin 3300e/kk eli se olisi noin 4 kk bruttopalkka.
Eno asuu New Yorkissa. Siellä on eri palkkataso. Lupasi kustantaa matkusteluakin. Äiti on soittanut päivittäin, ja saanut vastauksia parin päivän viiveellä. Joillakin tuossa iässä voi syömiset ja muu unohtua. Ikävä tapaus. Varmasti raskasta perheelle.
Toivottavasti Suomen hehkuttaminen onnelana helposti saatavine työpaikkoineen loppuu. Sitähän ei tiedä, millainen koulutus- ja Suomi-mainonta tässä on takana. Kaikkeahan hehkutetaan myös koulujen sivuilla niin upeaksi.
Tuolla kouluasteella on yleensä täysi-ikäisiä, joten koulun puolelta ei ole samanlaista seurantaa kuin esim. lukiossa.
Liian nuorena oli lapsi lähetetty maailmalle. :(
Ei Monitippi laihalta näytä valvontakamerakuvissa, toki päällystakki päällä, ainakaan kasvoista. Tuskinpa kukaan opiskelija unohtaa syödä. Päinvastoin tietokoneella istuvat (ja animea tujiottavat) voivat napsia epäterveellistä, lihotusruokaa ruokaa. Hyvä vain, jos on syönyt ravintoköyhän kotimaansa riisin sijaan jotain muuta ja kiloja karissut.
Mistä olet aanut päähäsi, että Intiassa syötäisiin vain riisiä?
Ainakin se on valkoista riisiä, eikö totta, ravintoarvoiltaan äärimmäisen heikkoa. Kasvispainotteista toki. Intialainen leipä tuskinpa on ainakaan ruisleipää hapankorppuineen ja varrasleipineen, vaan se/kin vaaleaa leipää. Suomessa olevat intialaiset ruokaravintolat tietysti voivat antaa sen maan ruokakulttuurista vääristyneen kuvan. Miten sopeuvia intialaiset ovat toisten maiden ruokakulttuuriin; monien maiden ihmiset eivät ole, vaan Migrin suojissakin vaativat sitä riisiään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovatko DI-opinnoissa demonstraatiot, harjoitustyöt ja laskuharjoituksetkin muutettu jo etäopinnoiksi. Eikö mitään tehdä enää ryhmätöinä laboratoriossakaan, opiskelualan mukaan. Toki esimerkkihenkilöllä oli it:tä, mutta voisi olla sivuaineena esimerkiksi fysikaalisia tieteitä harjoitustöineen laboratoriossa, etenkin opintojen alkuvuosina, pakollisia sivuaineita.
Englanninkieliset koulutusohjelmat ovat pääsääntöisesti lähiopetusta, suomenkielisiä opintoja voi suorittaa monimuotona tai täysin etänä.
Sittenhän pojalla on kaikki ollut siltä osin hyvin, kurssimaista opetusta ja pieni kurssi, jolloin tutustuu kurssitovereihinsa. Muutenkin DI-koulutus on sen verran kurssimaista, ettei ole vastuussa opintojen suunnittelusta, vaan lukujärjestys annetaan valmiina. Ja kun etenee ohjeellisen suunnitelman mukaan, niin saa tutkintonsa valmiiksi tavoiteajassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oliko sitä siis viideksi vuodeksi, jos lapsi olisi ahkeroinut ohjeellisen ajoituksen mukaan: "Kumarin mukaan vanhemmat käyttivät poikansa ulkomailla opiskeluun kaikki säästönsä ja ottivat lisäksi lainaa." (keltainen media kertaa 18.7.2026 vanhoja intialaisia lehtiartikkeleita ja vastaavaa). Miten suunnittelivat maksavansa lainan. < Nyt ei ainakaan mitään keräystä suomalaisilta, ei toden totta. > Mahtaa oikeustaistelukin nyt tulla maksamaan. "Perhe on köyhä ja nyt he ovat taloudellisesti vaikeassa tilanteessa.": onhan heillä ne rahat, jotka oli varattu opintojen muita lukuvuosia varten, asumiseen ja muuhun elämiseen.
Kalliiksi tämä olisi perheelle siis tullut joka tapauksessa ilman tätä ikävää käännettäkin. Eli jonkin sortin uhkapelaamista sillä ajatuksella, että laitetaan kaikki yhden kortin varaan ja toivotaan parasta. Eli opintojen jälkeen poika olisi sitten päässyt kovapalkkaiseen duuniin, millä rahoilla maksella perheen ottamia lainoja. Ei nyt ihan taloudellisesti kestävää ajattelua alun perinkään. Ymmärrän toki surun ja menetyksen, mutta se, että sekoitetaan tarkoituksellisesti perheen köyhät lähtökohdat tähän, on eri juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkaa tuntua kyseenalaiselta oliko perhe varautunut lainoineen ja säästöineen rahoittamaan pojan opiskelun elämisineen edes koko DI-tutkinnon ajaksi. Ellei pojalla ollut lisäksi stipendiä lähtömaastaan ja miten Migri (ja OKM ja esimerkkiyliopisto) tämän varmistaa. Yliopiston vastuulla ei liene varmistaakaan muuta kuin riittävä valmius opiskella, kielitaidon ja edeltävien opintojen osalta ja että tulee saamaan lukuvuosimaksun joka lukuvuodelle.
Kyseenalaista on myös se, miten Suomi on markkinoitu. Enolla tässä vaikuttaa olevan enemmän rahaa. Asuu New Yorkissa ja oli valmis kustantamaan lomamatkojakin. Suvun yhteinen panostus - ja paine - nuorelle.
No, nyt ainakin leviää tieto Intiaan Suomesta. Käyköhän kuin marjanpoimijoille. Eipä päästetäkään tai haluta tulla Suomeen.
Jos ihan suoraan sanotaan, niin onhan tuo ihan silkkaa rahastusta periä 12000e/v jostain etäopinnoista. Voisi sitten järjestää ne opinnot niin, että ne voi suorittaa kotimaasta käsin.
Ellei olisi lukuvuosimaksua, tänne hakisi edelleen niin valtava määrä ilmaisen opetuksen perässä, ettei mikään maailman mahti pystyisi edes hakemuksia käsittelemään. Hakemuksien käsittely on täysin tuottamattoman työn tekemistä. Se houkuttelisi, kuten aikaisemmin, aivan erilaisia opiskelijoita kuten tietyt muut maat. "Ennen vuotta 2017 Suomi oli yksi harvoista maista, joissa korkeakoulutus oli täysin maksutonta kaikille". Tietysti syynä maksuihin on myös yliopistojen omien budjettien leikkaaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku tulkitsi että ketju on niin pitkä suomalaisten auttamishalusta (selvittää tätä). Se tuskinpa on syynä, vaan mieltä voi jäädä kalvamaan, vaikka mitä se loppujen lopuksi kenellekään kuuluu, että oliko onnettomuus vai jotain muuta ja jos jotain muuta, miksi ja onko Suomen asia alkaa sellaisia estää, kun tänne vapaaehtoisesti tullaan omine rahoituksineen kieltä osaamattomana, määräajaksi.
Eikö intialainen yhteisö katso täällä omiensa perään. Ota vastaan ja totuta maan tavoitelle. Kv-tuutorit tietysti ottavat vastaan kv-vaihtoon tulevat kaikkine selviytymispakkauksineenkin, tutkinto-opiskelijat ovat eri ryhmä.
Paljonko puoli-/intialaisia asuu Lahdessa?
Kannattaako Suomen ja erityisesti LUT:n siis houkutella Lahteen intialaisia 17-vuotiaita, onpa englanninkielen taito ja koulumenestys siihen oikeuttava? Mitä LUT mahtaneekaan niistä vaatia, onpa koulutodistus mistä koulusta hyvänsä.
Se kaksivaiheinen tunnistautuminen käytin läpi jo aiemmin ketjussa. Kaksivaiheinen tunnistautuminen vaaditaan vain parin viikon välein jos laitteella on ennen kirjauduttu sisään. Eli jos se on antanut jonkun kaverin tai sukulaisen kerran kirjautua sisään, niin se pääsee myös myöhemmin sinne.
Toinen mahdollisuus on että joku koulun it osastolta on käynyt nuuskimassa.
12 000 x 5 on aika iso summa köyhille intiaaneille, miten ne aikoivat tuollaisen summan ihan oikeasti maksaa. Ja siihen päälle vielä asuminen ja syöminen eli periaatteessa 24 000 per vuosi.
Aivan totta. Ei ole mitään järkeä tulla Suomeen istumaan opiskelijahuoneessaan tietokoneen ääressä opiskellakseen englanniksi. Kertaus. Eikö ole saanut opiskelupaikkaa omasta maastaan, ellei olekaan sitä huippua siellä ja Suomi oli ainoa mahdollisuus ja Suomi tulkitsee, että niillä koulutiedoissa opintomenestyksineen selviää täällä englanninkielisestä DI-tutkinnosta, jossa sentään ei alkuunsakaan riitä, ei suomalaiselta eikä yhdeltäkään ulkomaalaiselta, pelkkä kouluenglanti. Huomattavan työlästä kirjoittaa viereella kielellä asiallista tieteelllistä tekstiä, alkaen tenttivastauksista, elleivät ne ole monivalintoja (lääketieteessä valitettavasti ovat pitkälti), vaikka mahdollisine kompineen, joka edellyttäisikin sitten jo huomattavasti parempaa kielitaitoa.