Onkohan kova rasva oikeasti pahasta? Äidinmaidon energiasta suurin osa tulee juuri kovasta rasvasta ja äidinmaito sisältää vain ihmiselle
Kommentit (25)
Siellä taas Nestlén agentti vauhdissa.
Ei ole. Kovaa rasvaa syödään eniten Keski-Euroopan maissa ja siellä on korkeat eliniänodotteet.
Vauva ja aikuinen eroavat toisistaan. Vauva tarvitsee paljon energiaa nopeaan kasvuun ja kehitykseen. Aikuisen elimistö ei kasva samalla tavalla, ja runsas kovan rasvan saanti kuormittaa verenkiertoelimistöä. Ihan perus alakoulun biologiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vauva ja aikuinen eroavat toisistaan. Vauva tarvitsee paljon energiaa nopeaan kasvuun ja kehitykseen. Aikuisen elimistö ei kasva samalla tavalla, ja runsas kovan rasvan saanti kuormittaa verenkiertoelimistöä. Ihan perus alakoulun biologiaa.
Ihan Pekka Puskan propagandaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauva ja aikuinen eroavat toisistaan. Vauva tarvitsee paljon energiaa nopeaan kasvuun ja kehitykseen. Aikuisen elimistö ei kasva samalla tavalla, ja runsas kovan rasvan saanti kuormittaa verenkiertoelimistöä. Ihan perus alakoulun biologiaa.
Ihan Pekka Puskan propagandaa.
Näin on, Pekka Puska haukkui väärää puuta ja kusi suomalaisten kintuille. HH-mättö on se oikea syy pumppuongelmiin.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Kovaa rasvaa syödään eniten Keski-Euroopan maissa ja siellä on korkeat eliniänodotteet.
Tätä ilmiötä kutsutaan usein lääketieteessä "ranskalaiseksi paradoksiksi". Ranskan ja muiden korkean eliniänodotteen maiden asukkaat syövät paljon kovaa rasvaa, mutta heidän ruokavalioonsa kuuluu myös runsaasti kasviksia, hedelmiä, oliiviöljyä ja kalaa. Nämä pehmeät rasvat ja antioksidantit suojaavat sydäntä. Eliniänodotteeseen vaikuttavat kaikkein voimakkaimmin maan yleinen elintaso, korkea terveysmenojen määrä ja laadukas terveydenhuolto. Ja tutkimuksissa on havaittu, että sydäntautien riski korreloi vahvasti myös prosisoitujen, korkean glykemialatauksen hiilihydraattien ja sokerin kulutuksen kanssa. Keski-Euroopassa perinteinen ruokakulttuuri suosii usein täysipainoista ruokaa valmisruokien sijaan.
Noin. Nyt olen korjannut tämän harhaluulon. Saat taas jatkaa arkeasi yhtä tietoa rikkaampana.
Maidossa tai juustossa siitä nimenomaan ei ole löydetty niitä odotettuja kolesterolihaittoja.Meijerivoi vaikuttaa kolesteroliarvoihin hyvin eri tavalla.
Suomessa tappaa masentava sää ja hallinto joka jakaa rahamme sinne Keski-Eurooppaan, minkä nimissä milloinkin.
Lisäksi Suomessa tappaa einekset ja muu moska mitä kauppa tyrkyttää ja jota sumutetut ostaa. Makean orjat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Kovaa rasvaa syödään eniten Keski-Euroopan maissa ja siellä on korkeat eliniänodotteet.
Tätä ilmiötä kutsutaan usein lääketieteessä "ranskalaiseksi paradoksiksi". Ranskan ja muiden korkean eliniänodotteen maiden asukkaat syövät paljon kovaa rasvaa, mutta heidän ruokavalioonsa kuuluu myös runsaasti kasviksia, hedelmiä, oliiviöljyä ja kalaa. Nämä pehmeät rasvat ja antioksidantit suojaavat sydäntä. Eliniänodotteeseen vaikuttavat kaikkein voimakkaimmin maan yleinen elintaso, korkea terveysmenojen määrä ja laadukas terveydenhuolto. Ja tutkimuksissa on havaittu, että sydäntautien riski korreloi vahvasti myös prosisoitujen, korkean glykemialatauksen hiilihydraattien ja sokerin kulutuksen kanssa. Keski-Euroopassa perinteinen ruokakulttuuri suosii usein täysipainoista ruokaa valmisruokien sijaan.
Noin. Nyt olen korjannut tämän harhaluulon. Saat taas jatkaa arkeasi yhtä tietoa rikkaampana.
Mitä muuta tekoäly löysi asian tiimoilta?
On taas vähän ajateltu sillä suunnalla.
Tässä 3h luento aiheesta. Koko kolestrolihypoteesi on täysin debunkattu aikoja sitten. Suomessa mennään vielä Puskan paskan tieteen höyryillä.
Äidin ruoalla on vaikutusta äidinmaidon koostumukseen. Äidin ruokavalion rasvakoostumus heijastuu äidinmaidon rasvan laatuun. Täysjyväviljavalmisteet ja kasvikset lisäävät vesiliukoisten vitamiinien määrää äidinmaidossa.
Riittävästi täysipainoista ruokaa
Runsas maidoneritys lisää huomattavasti energiantarvetta. Osa maidoneritykseen tarvittavasta energiasta saadaan raskauden aikana elimistöön kertyneestä rasvasta, mutta valtaosa lisäenergiasta on saatava ruoasta. Imetys lisää yleensä ruokahalua ja äidin syömät ruokamäärät lisääntyvät luonnostaan. Säännöllinen ateriarytmi sisältää aamuaterian, lounaan, päivällisen sekä muutaman välipalan. Se edistää monipuolista syömistä ja omaa jaksamista.
Kun äiti imettää ja luovuttaa äidinmaitoa, hänen painonsa yleensä laskee. Tavoitteena on, että paino on imetyksen lopettamisen jälkeen sama kuin ennen raskautta. Pieni, tasainen painonpudotus, esimerkiksi noin 1–2 kiloa kuukaudessa, ei vaikuta maidontuloon. Painonhallintaa voidaan edistää pienillä muutoksilla, esimerkiksi liikkumalla ja syömällä säännöllisesti, suosimalla terveellisiä välipaloja ja syömällä harvemmin runsasrasvaisia ja -sokerisia ruokia.
Vauvat kasvattavat vielä aivojaan.
Vanhempana taas pyritään ptämään niitä vanhenevia suonia auki.
Ei se mitään haittaa. Päinvastoin. Olisi pelkästän hieno juttu karsia kaikki sepelvaltimotautigeenejä kantavat itäsuomalaisäijät pois populaatiosta. Eihän niillä edes muna toimi kun sekin on liisteröity kolesterolilla tukkoon. Ja jos toimii, ne lykkää sen lapseen Pietarissa ja tuo Suomeen HIV:tä.
Suomessa ruokasuosituksiin vaikuttaa politiikka ja ohjaus kasvisruuan pariin. Oikeasti meidän ruoka-asiantuntijat on poliittisessa ohjauksessa ja suositukset sen mukaisia.
Vierailija kirjoitti:
Maidossa tai juustossa siitä nimenomaan ei ole löydetty niitä odotettuja kolesterolihaittoja.Meijerivoi vaikuttaa kolesteroliarvoihin hyvin eri tavalla.
Ihminen on yksilö ja kaikki erilaisia. Meijerivoi vaikuttaa kolesteroliarvoihin eri ihmisillä hyvin eri tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ruokasuosituksiin vaikuttaa politiikka ja ohjaus kasvisruuan pariin. Oikeasti meidän ruoka-asiantuntijat on poliittisessa ohjauksessa ja suositukset sen mukaisia.
Kautta aikojen suomessa viralliset ruokasuositukset ovat laatineen maa- ja metsätalousministeriön alainen elin.
Vierailija kirjoitti:
Äidin ruoalla on vaikutusta äidinmaidon koostumukseen. Äidin ruokavalion rasvakoostumus heijastuu äidinmaidon rasvan laatuun. Täysjyväviljavalmisteet ja kasvikset lisäävät vesiliukoisten vitamiinien määrää äidinmaidossa.
Riittävästi täysipainoista ruokaa
Runsas maidoneritys lisää huomattavasti energiantarvetta. Osa maidoneritykseen tarvittavasta energiasta saadaan raskauden aikana elimistöön kertyneestä rasvasta, mutta valtaosa lisäenergiasta on saatava ruoasta. Imetys lisää yleensä ruokahalua ja äidin syömät ruokamäärät lisääntyvät luonnostaan. Säännöllinen ateriarytmi sisältää aamuaterian, lounaan, päivällisen sekä muutaman välipalan. Se edistää monipuolista syömistä ja omaa jaksamista.
Kun äiti imettää ja luovuttaa äidinmaitoa, hänen painonsa yleensä laskee. Tavoitteena on, että paino on imetyksen lopettamisen jälkeen sama kuin ennen raskautta. Pieni, tasainen painonpudotus, esimerkiksi noin 1–2 kiloa kuukaudessa, ei vaikuta maidontuloon. Painonhallintaa voidaan edistää pienillä muutoksilla, esimerkiksi liikkumalla ja syömällä säännöllisesti, suosimalla terveellisiä välipaloja ja syömällä harvemmin runsasrasvaisia ja -sokerisia ruokia.
#tekoäly
Syötkö sinä ainoaksi ravinnoksesi äidinmaitoa vielä 50-vuotiaana?