Lue keskustelun säännöt.
Helsingissä kadonnut intialainen nuori miesopiskelija
21.06.2026 |
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012091255.html
"Iltapäivällä maanantaina 4. toukokuuta opiskelija lähetti tekstiviestin äidilleen. Hän kysyi, saisiko käyttää tämän luottokortilta rahaa ystävien kanssa syömiseen.
Opiskelija oli käyttänyt Suomessa äitinsä pankkitiliin liitettyä luottokorttia. Hän oli vielä koti-Intiasta lähtiessään alaikäinen ja täytti kahdeksantoista maaliskuussa.
– Hän kiitti ja lupasi soittaa äidilleen vielä saman päivän iltana. Hän ei soittanut, Reddy kertoo.
Seuraavana päivänä siskonpoika ei enää vastannut puhelimeen. Reddyn mukaan luottokortin tilitapahtumia ja puhelimen sijaintisovelluksen lokitietoja yhdistelemällä siskonpojan liikkeistä muodostui kokonaiskuva.
Bussilippu Lahdessa, junalippu Lahden juna-asemalla, osto hampurilaispaikassa Helsingissä ja osto ruokakaupassa noin iltakahdeksalta.
Myöhemmin poliisi on julkaissut kaupan valvontakamerakuvan. Poliisin kuvasta ei selviä, milloin tai missä kaupassa kuva on otettu.
Viimeisenä sijaintina oli Saaristolaivastonkadun pääty Helsingin Kruunuvuorenrannassa noin kolme tuntia myöhemmin.
Sinne sijaintisovellus Find My iPhonen lokikirjaus siskonpojan puhelimen sijainnista näyttää noin iltayhdentoista aikaan 5. toukokuuta."
Kommentit (2778)
”Mitä voisi tehdä, olisi ehkä yrittää vaikka jutella jonkun yksinäiseltä näyttävän opiskelijan kanssa, jos on samalla kurssilla ja vaikka yhtä aikaa ruokalassa. Tai jos huomaa toisen laihtuneen paljon, kysyä mitä kuuluu. ”
Ja tähän, samaa koulua käyneenä voin sanoa että ei noi ihmiset käy juurikaan kampuksella. Lähes koko koulu etänä, aasialaisia (kiinalaisia) näkyi kaikista eniten kampuksella. He söivät jääkaapista muiden ruokia, nyt osaan suhtautua siihenkin lempeämmin.. Ulkkareita ei juuri koskaan näkynyt kouluruokaloissa, en tiedä eivätkö tienneet hinnasta (~3€) vai eivätkö vaan olleet kampuksella, että olisivat ymmärtäneet että ruokaa on tarjolla. Ulkkareille todella vähän mitään yhteisiä rientoja, ja nekin aina maksaa ja jos budjetti on tiukka niin eihän niihin voi osallistua. Tämä tietty yleistystä ja tästäkin muutamia vuosia aikaa, mutta en usko että lähiluentoihin oltaisiin siirrytty takaisin, kun se maksaa.
Suomalaisille ainakin kaikki riennot on baariin liittyviä, niin eihän 17v olisi niihinkään voinut osallistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
”Mitä voisi tehdä, olisi ehkä yrittää vaikka jutella jonkun yksinäiseltä näyttävän opiskelijan kanssa, jos on samalla kurssilla ja vaikka yhtä aikaa ruokalassa. Tai jos huomaa toisen laihtuneen paljon, kysyä mitä kuuluu. ”
Ja tähän, samaa koulua käyneenä voin sanoa että ei noi ihmiset käy juurikaan kampuksella. Lähes koko koulu etänä, aasialaisia (kiinalaisia) näkyi kaikista eniten kampuksella. He söivät jääkaapista muiden ruokia, nyt osaan suhtautua siihenkin lempeämmin.. Ulkkareita ei juuri koskaan näkynyt kouluruokaloissa, en tiedä eivätkö tienneet hinnasta (~3€) vai eivätkö vaan olleet kampuksella, että olisivat ymmärtäneet että ruokaa on tarjolla. Ulkkareille todella vähän mitään yhteisiä rientoja, ja nekin aina maksaa ja jos budjetti on tiukka niin eihän niihin voi osallistua. Tämä tietty yleistystä ja tästäkin muutamia vuosia aikaa, mutta en usko että lähiluentoihin oltaisiin siirrytty takaisin, kun se maksaa.
Suomalaisille ainakin kaikki riennot on baariin liittyviä, niin eihän 17v olisi niihinkään voinut osallistua.
Ja jos vielä yksin viihtyvä, kuten jossain luki. Eli ei siinä opettajatkaan voi paljon havaita muutoksia, kun lähes koko koulu etänä.
Kaupassakin kaikki on suomeksi, että kännykän kääntäjällä katsot, mitä paketissa on.
Liikaa luottoa vanhemmilla ja suvulla Suomen "hyvinvointi"yhteiskuntaan, jossa ketään ei jätetä.
Varmaan tuntuu ikävältä tämä tapaus samaa koulua käyneenä.
Onko viemärit tarkistettu? Poika voi löytyä sieltä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Mitä voisi tehdä, olisi ehkä yrittää vaikka jutella jonkun yksinäiseltä näyttävän opiskelijan kanssa, jos on samalla kurssilla ja vaikka yhtä aikaa ruokalassa. Tai jos huomaa toisen laihtuneen paljon, kysyä mitä kuuluu. ”
Ja tähän, samaa koulua käyneenä voin sanoa että ei noi ihmiset käy juurikaan kampuksella. Lähes koko koulu etänä, aasialaisia (kiinalaisia) näkyi kaikista eniten kampuksella. He söivät jääkaapista muiden ruokia, nyt osaan suhtautua siihenkin lempeämmin.. Ulkkareita ei juuri koskaan näkynyt kouluruokaloissa, en tiedä eivätkö tienneet hinnasta (~3€) vai eivätkö vaan olleet kampuksella, että olisivat ymmärtäneet että ruokaa on tarjolla. Ulkkareille todella vähän mitään yhteisiä rientoja, ja nekin aina maksaa ja jos budjetti on tiukka niin eihän niihin voi osallistua. Tämä tietty yleistystä ja tästäkin muutamia vuosia aikaa, mutta en usko että lähiluentoihin oltaisiin siirrytty takaisin, kun se maksaa.
Suomalaisille ainakin kaikki riennot on baariin liittyviä, niin eihän 17v olisi niihinkään voinut osallistua.Ja jos vielä yksin viihtyvä, kuten jossain luki. Eli ei siinä opettajatkaan voi paljon havaita muutoksia, kun lähes koko koulu etänä.
Kaupassakin kaikki on suomeksi, että kännykän kääntäjällä katsot, mitä paketissa on.
Liikaa luottoa vanhemmilla ja suvulla Suomen "hyvinvointi"yhteiskuntaan, jossa ketään ei jätetä.
Varmaan tuntuu ikävältä tämä tapaus samaa koulua käyneenä.
Jos Suomessakin yo:n jälkeen muuttaa toiselle paikkakunnalle ensimmäistä ammatillista tutkintoa opiskelemaan, kerta kaikkiaan tulee olla riittävän kypsä ja/tai perheen tuki takana, että pärjää henkisesti. Jos perusosaaminen on kunnossa, opinnoista selviää, vähintään ahkeruudella, ellei muuten. Intian koulutodistus tulisi tarkistaa onko aito ja oppilaitos hyväksynyt riittävin perustein 17-vuotiaan. @OKM:n tulisi ilman muuta luoda alaikäraja. Ei alaikäisiä tänne mistään maasta tutkinto-opiskelijoiksi, Liian rajua.
Vierailija kirjoitti:
”Mitä voisi tehdä, olisi ehkä yrittää vaikka jutella jonkun yksinäiseltä näyttävän opiskelijan kanssa, jos on samalla kurssilla ja vaikka yhtä aikaa ruokalassa. Tai jos huomaa toisen laihtuneen paljon, kysyä mitä kuuluu. ”
Ja tähän, samaa koulua käyneenä voin sanoa että ei noi ihmiset käy juurikaan kampuksella. Lähes koko koulu etänä, aasialaisia (kiinalaisia) näkyi kaikista eniten kampuksella. He söivät jääkaapista muiden ruokia, nyt osaan suhtautua siihenkin lempeämmin.. Ulkkareita ei juuri koskaan näkynyt kouluruokaloissa, en tiedä eivätkö tienneet hinnasta (~3€) vai eivätkö vaan olleet kampuksella, että olisivat ymmärtäneet että ruokaa on tarjolla. Ulkkareille todella vähän mitään yhteisiä rientoja, ja nekin aina maksaa ja jos budjetti on tiukka niin eihän niihin voi osallistua. Tämä tietty yleistystä ja tästäkin muutamia vuosia aikaa, mutta en usko että lähiluentoihin oltaisiin siirrytty takaisin, kun se maksaa.
Suomalaisille ainakin kaikki riennot on baariin liittyviä, niin eihän 17v olisi niihinkään voinut osallistua.
Veli oli myös ollut yhteydessä lähes päivittäin. On kuitenkin ollut välittäviä ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kyllä suomimammojen hoivavietti taas huonosti kohdistettu, kun jaksetaan jauhaa jostain saatanan intialaisesta satojen sivujen verran samalla, kun tuhannet suomalaiset nuoret kärsivät siinä sivussa.
Vierailija kirjoitti:
”Mitä voisi tehdä, olisi ehkä yrittää vaikka jutella jonkun yksinäiseltä näyttävän opiskelijan kanssa, jos on samalla kurssilla ja vaikka yhtä aikaa ruokalassa. Tai jos huomaa toisen laihtuneen paljon, kysyä mitä kuuluu. ”
Ja tähän, samaa koulua käyneenä voin sanoa että ei noi ihmiset käy juurikaan kampuksella. Lähes koko koulu etänä, aasialaisia (kiinalaisia) näkyi kaikista eniten kampuksella. He söivät jääkaapista muiden ruokia, nyt osaan suhtautua siihenkin lempeämmin.. Ulkkareita ei juuri koskaan näkynyt kouluruokaloissa, en tiedä eivätkö tienneet hinnasta (~3€) vai eivätkö vaan olleet kampuksella, että olisivat ymmärtäneet että ruokaa on tarjolla. Ulkkareille todella vähän mitään yhteisiä rientoja, ja nekin aina maksaa ja jos budjetti on tiukka niin eihän niihin voi osallistua. Tämä tietty yleistystä ja tästäkin muutamia vuosia aikaa, mutta en usko että lähiluentoihin oltaisiin siirrytty takaisin, kun se maksaa.
Suomalaisille ainakin kaikki riennot on baariin liittyviä, niin eihän 17v olisi niihinkään voinut osallistua.
Ongelma on juuri se, ettei koronan jälkeen palattu enää lähiopetukseen. Opiskelijat eivät tajua, ettei se ole heidän etunsa. DI-opinnoissa vapaa-ajan toiminta on tunnetusti erittäin humalahakuista, joten sitä on aivan turha kiistää. On mielipuolinen ajatus, elleivät ulkomaalaiset tietäisi opiskelijaruokalasta ja ruoan tietysti tulee kelvata, siitä tulee lähteä, jos tänne tulee. Vaikka istuisi kotona, voisi edes käydä syömässä kampuksella. Jos raha muka ei riittäisi opiskelijaruokaan, sitten pitää Migrin ja OKM:n tarkistaa aika tavalla sisäänpääsyvaatimuksiaan ja valvontaansa. (Aivan, tunnettua kautta aikojen on miten toisten ruokia syödään yhteisjääkaapeista, eikä suinkaan vahingossa, kai se on jokin raju kulttuurillinen ero, ei varmasti rahapulassakaan, jotain outoa sosialisointia.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Mitä voisi tehdä, olisi ehkä yrittää vaikka jutella jonkun yksinäiseltä näyttävän opiskelijan kanssa, jos on samalla kurssilla ja vaikka yhtä aikaa ruokalassa. Tai jos huomaa toisen laihtuneen paljon, kysyä mitä kuuluu. ”
Ja tähän, samaa koulua käyneenä voin sanoa että ei noi ihmiset käy juurikaan kampuksella. Lähes koko koulu etänä, aasialaisia (kiinalaisia) näkyi kaikista eniten kampuksella. He söivät jääkaapista muiden ruokia, nyt osaan suhtautua siihenkin lempeämmin.. Ulkkareita ei juuri koskaan näkynyt kouluruokaloissa, en tiedä eivätkö tienneet hinnasta (~3€) vai eivätkö vaan olleet kampuksella, että olisivat ymmärtäneet että ruokaa on tarjolla. Ulkkareille todella vähän mitään yhteisiä rientoja, ja nekin aina maksaa ja jos budjetti on tiukka niin eihän niihin voi osallistua. Tämä tietty yleistystä ja tästäkin muutamia vuosia aikaa, mutta en usko että lähiluentoihin oltaisiin siirrytty takaisin, kun se maksaa.
Suomalaisille ainakin kaikki riennot on baariin liittyviä, niin eihän 17v olisi niihinkään voinut osallistua.Veli oli myös ollut yhteydessä lähes päivittäin. On kuitenkin ollut välittäviä ihmisiä.
On ollut ihailtavan perheriippuvainen, myönteisesti, kuten tuossa iässä, 17-vuotiaana voi ollakin, kun lähetetään aivan eri kulttuuriin. Persoonallisuus kehittyy noin 23-vuotiaaksi asti. Kehitys on tuossa vaiheessa aivan kesken ja perheen tuki olennaista. Jokaiselle suomalaisnuorellekin, jotka tekevät sen virheen, että haluavat lukioon johonkin muuhun kaupunkiin kuin siihen, jossa voisivat käydä lukiota kotoa käsin. Kotoa ei pidä muuttaa pois alaikäisenä, kesken lukiota (ongelmallista tietysti ammatillisiin oppilaitoksiin peruskoulun jälkeen siirtyminen, aivan toisille paikkakunnille, ei vain siksi mitä kustannuksia sekin yhteiskunnalle aiheuttaa, lapset ovat aivan heitteillä siinä iässä yksin asuessaan tai vaikka kimppakämpässä, jossa tyhmyys tiivistyy, alkoholin ja tupakan käyttöön perehdyttäminen mukaan lukien).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se kaksivaiheinen tunnistautuminen yliopiston järjestelmiin pakollinen vai oma valinta? Itse vuosia sitten eri yliopistossa pääsi halutessaan ihan vaan salasanalla kirjautumaan kaikkialle. Ensimmäisenä tuli mieleen, että jos sillä on jäänyt se tietokone päälle ja vaikka tallentanut kirjautumistiedot jollekin selaimelle, niin helpostihan vaikka kämppis pääsisi katselemaan, jos on vaikka yrittänyt tutkia hakutiedoista, että minne se kämppis ehkä on mennyt. Mutta jos joku tunnistautuminen on nykyään pakollista, niin ei sitten. Outo ajatus, että koko ajan pitäisi olla vahvasti tunnistautumassa omalla laitteella.
On pakollista. Samaa koulua käyneenä tiedän. En itse olisi halunnut, mutta sitä ei voinut välttää. Appi pitää olla puhelimessa, ja puhelimessa yhteydet että voi kirjautua sisää.
Moneen kertaan todettu, niin muissakin yliopistoissa. Kirjautuminen omiin tietoihin voi olla mahdollista useamman matkapuhelimen kautta. (Kouluhan se silti ei ole, vaan yliopisto. Ei tule antaa väärää kuvaa. Peruskoulussa tai lukiossa opiskelu olisi aika paljon kurssimaisempaa ja sitä lähiopetusta.) Valitettavaa tietysti, että sitä varten tulee hankkia puhelin, jollaista muuten ehkei tarvitsisi, jos tavanomaisempi matkapuhelin riittäisi, kuten puhumiseen tai tekstiviesteihin (vaikka enemmistöllä älylaite onkin, jota ilman on aika mahdotonta elää Suomessa, toki pöytäkone korjaa sen kätevästi, laskujen maksun, sisäisen liikenteen matkojen lataamisen ja sen sellaisen).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ainakin tekoälyn mukaan lut yliopistolla on kaksinkertainen kirjaantuminen joka vaatii puhelimen. mielestäni se on kaikissa korkeakouluissa.
Tämä on selvä asia, 100 %, moneen kertaan ketjussa todettu. Todennäköisimmältä tuntuu, että on luvattomasti antanut mahdollisuuden kirjautua omiin opintosuoritustietoihinsa ja muihin) myös jollekulle perheestä, joka voisi tämän kertoa. Kirjautuminen on mahdollista eri matkapuhelinnumeron kautta, kunhan luo sellaisen polun. Se on vain sallittua itselle. Pääsyä ei saa antaa kenellekään ulkopuoliselle. Ehdottoman kiellettyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Mitä voisi tehdä, olisi ehkä yrittää vaikka jutella jonkun yksinäiseltä näyttävän opiskelijan kanssa, jos on samalla kurssilla ja vaikka yhtä aikaa ruokalassa. Tai jos huomaa toisen laihtuneen paljon, kysyä mitä kuuluu. ”
Ja tähän, samaa koulua käyneenä voin sanoa että ei noi ihmiset käy juurikaan kampuksella. Lähes koko koulu etänä, aasialaisia (kiinalaisia) näkyi kaikista eniten kampuksella. He söivät jääkaapista muiden ruokia, nyt osaan suhtautua siihenkin lempeämmin.. Ulkkareita ei juuri koskaan näkynyt kouluruokaloissa, en tiedä eivätkö tienneet hinnasta (~3€) vai eivätkö vaan olleet kampuksella, että olisivat ymmärtäneet että ruokaa on tarjolla. Ulkkareille todella vähän mitään yhteisiä rientoja, ja nekin aina maksaa ja jos budjetti on tiukka niin eihän niihin voi osallistua. Tämä tietty yleistystä ja tästäkin muutamia vuosia aikaa, mutta en usko että lähiluentoihin oltaisiin siirrytty takaisin, kun se maksaa.
Suomalaisille ainakin kaikki riennot on baariin liittyviä, niin eihän 17v olisi niihinkään voinut osallistua.Veli oli myös ollut yhteydessä lähes päivittäin. On kuitenkin ollut välittäviä ihmisiä.
Siksi voisi hyvin olettaa, että olisi laittomasti antanut perheelle mahdollisuuden kirjautua omiin opintosuoritustietoihinsa, perheen hallussa olevan matkapuhelimen kautta (perhe tai eno) ja perheelle mahdollisuuden seurata opintojen etenemistä ja opintomenestystä, kun oli niin napanuorassa kotiin, jos joutui pyytämään luvan jokaiseen 50 euroonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
”Mitä voisi tehdä, olisi ehkä yrittää vaikka jutella jonkun yksinäiseltä näyttävän opiskelijan kanssa, jos on samalla kurssilla ja vaikka yhtä aikaa ruokalassa. Tai jos huomaa toisen laihtuneen paljon, kysyä mitä kuuluu. ”
Ja tähän, samaa koulua käyneenä voin sanoa että ei noi ihmiset käy juurikaan kampuksella. Lähes koko koulu etänä, aasialaisia (kiinalaisia) näkyi kaikista eniten kampuksella. He söivät jääkaapista muiden ruokia, nyt osaan suhtautua siihenkin lempeämmin.. Ulkkareita ei juuri koskaan näkynyt kouluruokaloissa, en tiedä eivätkö tienneet hinnasta (~3€) vai eivätkö vaan olleet kampuksella, että olisivat ymmärtäneet että ruokaa on tarjolla. Ulkkareille todella vähän mitään yhteisiä rientoja, ja nekin aina maksaa ja jos budjetti on tiukka niin eihän niihin voi osallistua. Tämä tietty yleistystä ja tästäkin muutamia vuosia aikaa, mutta en usko että lähiluentoihin oltaisiin siirrytty takaisin, kun se maksaa.
Suomalaisille ainakin kaikki riennot on baariin liittyviä, niin eihän 17v olisi niihinkään voinut osallistua.
LUT:lla lienee kuntosali maksuttomasti käytettävissä ja ainakin opiskelijaliikuntaa, vai miten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ainakin tekoälyn mukaan lut yliopistolla on kaksinkertainen kirjaantuminen joka vaatii puhelimen. mielestäni se on kaikissa korkeakouluissa.
Tää on kyl jännä, koska miten se on ees mahdollista? Jos puhelin oli jo suljettu aikoja sitten.
Ei se olekaan lukuun ottamatta toisen matkapuhelimen kautta, johon on luonut sen mahdollisuuden itse. Joku tietää kirjautuneensa ja voisi sen kertoa. Tietysti se saadaan selvillekin teknisesti, ehkä poliisi ja yliopisto jo tietävätkin. Pitää muistaa, ettei kansalle sentään kaikkea kerrota. Perheellsekin tiettyjen säännöksien mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ainakin tekoälyn mukaan lut yliopistolla on kaksinkertainen kirjaantuminen joka vaatii puhelimen. mielestäni se on kaikissa korkeakouluissa.
Tää on kyl jännä, koska miten se on ees mahdollista? Jos puhelin oli jo suljettu aikoja sitten.
Miten olisi mahdollista, ellei saisi kesätöitä, vaikka jokaiselle suomalaisellekaan ei riitä, väitetään. Markettien vartijaksi pääsee ilman, että harrastaa mitään kuntosaliakaan, vaikka hyllyttämään, kassalle tai keräilijäksi ei pääsisikään. Kouluttavat sisäisesti ja koulutus vaaditaan uudelleen, vaikka menisi samaan työhön seuraavana kesänä. Mahdetaanko edellyttää suomenkielen osaamista. Niissä ei kyllä aasialaisia ole näkynyt. Lahden kaupungin työllisyyspalvelut osaa kertoa mitä kesätöitä se järjestää suomea osaamattomille DI-opiskelija-asiakkailleen, kun oman opiskelualan työt eivät 1. lukuvuoden jälkeen vielä ole mahdollisia. Jotain oman alan töihin vivahtavia töitä, jopa niitä, varmasti olisi tarjolla. Hyvin outoa on, että tyyppi oli sanonut, enolleenko, että hakee osa-aikatyötä kesäksi. Miksi ihmeessä. Kyllä kesä kannattaisi raataa ja kokopäivätyössä kerätä lisärahaa talven ajalle, vaikka perhe hänet rahoissa pitääkin, lainoineen ja säästöineen.
Alkaa tuntua kyseenalaiselta oliko perhe varautunut lainoineen ja säästöineen rahoittamaan pojan opiskelun elämisineen edes koko DI-tutkinnon ajaksi. Ellei pojalla ollut lisäksi stipendiä lähtömaastaan ja miten Migri (ja OKM ja esimerkkiyliopisto) tämän varmistaa. Yliopiston vastuulla ei liene varmistaakaan muuta kuin riittävä valmius opiskella, kielitaidon ja edeltävien opintojen osalta ja että tulee saamaan lukuvuosimaksun joka lukuvuodelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Mitä voisi tehdä, olisi ehkä yrittää vaikka jutella jonkun yksinäiseltä näyttävän opiskelijan kanssa, jos on samalla kurssilla ja vaikka yhtä aikaa ruokalassa. Tai jos huomaa toisen laihtuneen paljon, kysyä mitä kuuluu. ”
Ja tähän, samaa koulua käyneenä voin sanoa että ei noi ihmiset käy juurikaan kampuksella. Lähes koko koulu etänä, aasialaisia (kiinalaisia) näkyi kaikista eniten kampuksella. He söivät jääkaapista muiden ruokia, nyt osaan suhtautua siihenkin lempeämmin.. Ulkkareita ei juuri koskaan näkynyt kouluruokaloissa, en tiedä eivätkö tienneet hinnasta (~3€) vai eivätkö vaan olleet kampuksella, että olisivat ymmärtäneet että ruokaa on tarjolla. Ulkkareille todella vähän mitään yhteisiä rientoja, ja nekin aina maksaa ja jos budjetti on tiukka niin eihän niihin voi osallistua. Tämä tietty yleistystä ja tästäkin muutamia vuosia aikaa, mutta en usko että lähiluentoihin oltaisiin siirrytty takaisin, kun se maksaa.
Suomalaisille ainakin kaikki riennot on baariin liittyviä, niin eihän 17v olisi niihinkään voinut osallistua.Ongelma on juuri se, ettei koronan jälkeen palattu enää lähiopetukseen. Opiskelijat eivät tajua, ettei se ole heidän etunsa. DI-opinnoissa vapaa-ajan toiminta on tunnetusti erittäin humalahakuista, joten sitä on aivan turha kiistää. On mielipuolinen ajatus, elleivät ulkomaalaiset tietäisi opiskelijaruokalasta ja ruoan tietysti tulee kelvata, siitä tulee lähteä, jos tänne tulee. Vaikka istuisi kotona, voisi edes käydä syömässä kampuksella. Jos raha muka ei riittäisi opiskelijaruokaan, sitten pitää Migrin ja OKM:n tarkistaa aika tavalla sisäänpääsyvaatimuksiaan ja valvontaansa. (Aivan, tunnettua kautta aikojen on miten toisten ruokia syödään yhteisjääkaapeista, eikä suinkaan vahingossa, kai se on jokin raju kulttuurillinen ero, ei varmasti rahapulassakaan, jotain outoa sosialisointia.)
On aivan olennaista käydä oppilaitoksessa, jossa tutustuu myös vanhempien vuosikurssien opiskelijoihin tai aikaisemmin aloittaneisiin opiskelijoihin, ellei voimallisen kurssimaisesta opiskelusta olisi kyse, muihinkin kuin oman alansa. / Lääketieteenkin 2 ensimmäistä vuotta ovat melkeinpä vain etäopiskelua. Täysin järjen vastaista toimintaa. Siinä ei ryhmäydytä ja opetushenkilökunnan anti on aivan toista kuin luennoilla, jossa luennoitsijan karisma tulee esiin ja voi puhua siinä sivussa muutakin, sellaista kasvatuksellista ja ammattikunnan identiteettiin sitouttamista. Vaikka perinteisesti eivät lääketieteen opiskelijatkaan niillä ole istuneet, vaan aikoja sitten vuorottelivat, yksi teki muistiinpanot, jotka sitten kopioitiin toisille. Ei järjen häivääkään, kun jokaisen tulisi prosessoida kuulemansa omilla aivoillaan. /
Vierailija kirjoitti:
On kyllä suomimammojen hoivavietti taas huonosti kohdistettu, kun jaksetaan jauhaa jostain saatanan intialaisesta satojen sivujen verran samalla, kun tuhannet suomalaiset nuoret kärsivät siinä sivussa.
Jospa yhdessä voisimme miettiä tässä samalla, miten vastaavaa ei tapahdu kenellekään suomalaiselle nuorelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Mitä voisi tehdä, olisi ehkä yrittää vaikka jutella jonkun yksinäiseltä näyttävän opiskelijan kanssa, jos on samalla kurssilla ja vaikka yhtä aikaa ruokalassa. Tai jos huomaa toisen laihtuneen paljon, kysyä mitä kuuluu. ”
Ja tähän, samaa koulua käyneenä voin sanoa että ei noi ihmiset käy juurikaan kampuksella. Lähes koko koulu etänä, aasialaisia (kiinalaisia) näkyi kaikista eniten kampuksella. He söivät jääkaapista muiden ruokia, nyt osaan suhtautua siihenkin lempeämmin.. Ulkkareita ei juuri koskaan näkynyt kouluruokaloissa, en tiedä eivätkö tienneet hinnasta (~3€) vai eivätkö vaan olleet kampuksella, että olisivat ymmärtäneet että ruokaa on tarjolla. Ulkkareille todella vähän mitään yhteisiä rientoja, ja nekin aina maksaa ja jos budjetti on tiukka niin eihän niihin voi osallistua. Tämä tietty yleistystä ja tästäkin muutamia vuosia aikaa, mutta en usko että lähiluentoihin oltaisiin siirrytty takaisin, kun se maksaa.
Suomalaisille ainakin kaikki riennot on baariin liittyviä, niin eihän 17v olisi niihinkään voinut osallistua.Ongelma on juuri se, ettei koronan jälkeen palattu enää lähiopetukseen. Opiskelijat eivät tajua, ettei se ole heidän etunsa. DI-opinnoissa vapaa-ajan toiminta on tunnetusti erittäin humalahakuista, joten sitä on aivan turha kiistää. On mielipuolinen ajatus, elleivät ulkomaalaiset tietäisi opiskelijaruokalasta ja ruoan tietysti tulee kelvata, siitä tulee lähteä, jos tänne tulee. Vaikka istuisi kotona, voisi edes käydä syömässä kampuksella. Jos raha muka ei riittäisi opiskelijaruokaan, sitten pitää Migrin ja OKM:n tarkistaa aika tavalla sisäänpääsyvaatimuksiaan ja valvontaansa. (Aivan, tunnettua kautta aikojen on miten toisten ruokia syödään yhteisjääkaapeista, eikä suinkaan vahingossa, kai se on jokin raju kulttuurillinen ero, ei varmasti rahapulassakaan, jotain outoa sosialisointia.)
On aivan olennaista käydä oppilaitoksessa, jossa tutustuu myös vanhempien vuosikurssien opiskelijoihin tai aikaisemmin aloittaneisiin opiskelijoihin, ellei voimallisen kurssimaisesta opiskelusta olisi kyse, muihinkin kuin oman alansa. / Lääketieteenkin 2 ensimmäistä vuotta ovat melkeinpä vain etäopiskelua. Täysin järjen vastaista toimintaa. Siinä ei ryhmäydytä ja opetushenkilökunnan anti on aivan toista kuin luennoilla, jossa luennoitsijan karisma tulee esiin ja voi puhua siinä sivussa muutakin, sellaista kasvatuksellista ja ammattikunnan identiteettiin sitouttamista. Vaikka perinteisesti eivät lääketieteen opiskelijatkaan niillä ole istuneet, vaan aikoja sitten vuorottelivat, yksi teki muistiinpanot, jotka sitten kopioitiin toisille. Ei järjen häivääkään, kun jokaisen tulisi prosessoida kuulemansa omilla aivoillaan. /
Tajutonta, miten yliopistot säästää tässäkin asiassa. Noissa IT-opinnoissa nyt on perinteisestikin ollut etäopintoja. Ehkä Lahteen ei ole niin helppo saada opettajia, kun tunteja ei noin pienelle opiskelijaryhmälle tule kovin paljon.
Lisäksi tuonne LUT -Lahden opintoihin on jatkuva haku, eli kaikki ei edes aloita yhtäaikaa. Jos laskee karkeasti 5 vuoden opinnot ja 800 opiskelijaa neljässä kandiohjelmassa ja 13 maisteriohjelmassa, tekee se vain muutama kymmenen uutta opiskelijaa vuodessa eri koulutusohjelmiin. Ei välttämättä kovin helppoa tutustua.
Itsenäistyvä nuori tarvitsisi tukea. Jotkut voi olla hyvinkin kypsiä huolehtimaan kaikesta itsenäisesti. Ylipäänsä opiskelijoiden mt-ongelmat on tiedossa Suomessakin koko ikänsä asuneilla. Ja siihen päälle kaikki vieraassa maassa asumiseen liittyvä. Ulkonäön muutoksesta kyllä näkee, että on saattanut olla vanhemmilla syytä huoleen. Tuntien Suomen hintatason, on voinut olla rahatkin hyvin vähissä.
Koulun sivuilla lukee, että kaikille taataan opiskelija-asunto ja vuokria euroina. Tuollaisilla syillä voi olla vaikutusta siihen, että valitaan pienempi opiskelupaikkakunta. Isommassa kaupungissa olisi kuitenkin löytynyt ehkä helpommin muiden samasta maasta tulleiden yhteisö, joka olisi voinut kannatella.
Kaikkihan tämä on jossittelua. Sitä vain miettii, mitä vanhemmat tästä ajattelee. Kunpa voisi heille välittää tätä tietoa, miten monia sellaisia asioita tässä voi olla taustalla, jotka rasittaisivat ihan ketä tahansa 17-vuotiasta yliopistossa opiskelevaa.
Vierailija kirjoitti:
Alkaa tuntua kyseenalaiselta oliko perhe varautunut lainoineen ja säästöineen rahoittamaan pojan opiskelun elämisineen edes koko DI-tutkinnon ajaksi. Ellei pojalla ollut lisäksi stipendiä lähtömaastaan ja miten Migri (ja OKM ja esimerkkiyliopisto) tämän varmistaa. Yliopiston vastuulla ei liene varmistaakaan muuta kuin riittävä valmius opiskella, kielitaidon ja edeltävien opintojen osalta ja että tulee saamaan lukuvuosimaksun joka lukuvuodelle.
Kyseenalaista on myös se, miten Suomi on markkinoitu. Enolla tässä vaikuttaa olevan enemmän rahaa. Asuu New Yorkissa ja oli valmis kustantamaan lomamatkojakin. Suvun yhteinen panostus - ja paine - nuorelle.
No, nyt ainakin leviää tieto Intiaan Suomesta. Käyköhän kuin marjanpoimijoille. Eipä päästetäkään tai haluta tulla Suomeen.
Jos ihan suoraan sanotaan, niin onhan tuo ihan silkkaa rahastusta periä 12000e/v jostain etäopinnoista. Voisi sitten järjestää ne opinnot niin, että ne voi suorittaa kotimaasta käsin.
On pakollista. Samaa koulua käyneenä tiedän. En itse olisi halunnut, mutta sitä ei voinut välttää. Appi pitää olla puhelimessa, ja puhelimessa yhteydet että voi kirjautua sisää.