Lue keskustelun säännöt.
Olen aivan uupunut työhöni ja lapseeni - miten tätä jaksaa?
21.06.2026 |
Ei tarvitse tulla sanomaan, että mitäs läksit vanhemmaksi. Ei kukaan tilaa haastavaa lasta tai vaikeaa elämäntilannetta.
Olen aivan poikki. Töissä on ollut jo pitkään liikaa töitä, esimies ei reagoi siihen, kun asiasta sanoo. Työterveyspsykologi on kehottanut jäämään sairauslomalle. En ole jaksanut kuukausiin nähdä kavereita tai tehdä muutakaan erityistä, kuntoilemassa olen käynyt välillä. Puolisollakin on tiivistä töissä, joten arki on usein läpsystä vaihtoa. Parisuhdeaikaa emme ole jaksaneet viettää kunnolla vuosiin, iltaisin vain väsyneenä makaamme sohvalla, kun olemme saaneet lapsen nukkumaan ja kotityöt tehtyä. Emmekä kotoa pääsisikään mihinkään ilman lasta kahdestaan.
Kaikista eniten kuormittaa kohta 5 v lapsemme. Lapsen kanssa uhmat ja muut vaikeat vaiheet ovat jatkuneet ikuisuuden. Lapsi on temperamentiltaan nopeasti tulistuva. Lapsella on haasteita ruokailun kanssa ja lapsi kiukuttelee lukuisia kertoja joka päivä. Lapsi on motorisesti levoton, heiluu paljon ja kaipaa paljon liikuntaa. Vaikka liikummekin paljon, ei se silti väsytä lasta. Lapsi nukahtaa illalla, mutta herää aamulla ennen kuutta. Itse saan unta vasta puolen yön aikaan, kun keho on ihan ylivireä. Nukun öisin siis 6 tuntia tai alle. Olen henkisesti aivan loppu, kun lapsi kiukuttelee jatkuvasti. Vaikka kuinka olen yrittänyt tehdä yhdessä mukavia asioita (luetaan, leikitään ja ulkoillaan), kiukustuu lapsi herkästi. Lapsi myös puhuu suurimman osan hereilläoloajastaan ja olen ihan väsynyt, kun jatkuvasti lapsi hälisee. Hermostoni on aivan ylivirittynyt, kroppa ja mieli on kireä. Oloani ei helpota sekään, että lapseni on päiväkodissa hankala ja usein hänestä tulee ikävää palautetta.
Käytännössä meillä ei ole tukiverkkojakaan, kun isovanhemmat eivät jaksa lapsen kanssa auttaa. Jos menemme kylään, saamme kylässäkin hoitaa lapseen liittyvät asiat. Nyt lomalla on ollut ihan hirveää, kun en palaudu töiden kuormituksesta ja lapsen kanssa jokainen päivä on jatkuvaa kiukkua. Haluaisin vain itkeä, kun on niin raskasta. Olen yrittänyt saada meille perheneuvolasta apua, mutta totesivat ettei asiallamme ole kiire ja katsotaan sitten elokuussa yhteydenottoa heidän lomiensa jälkeen. Jos olen yrittänyt avautua tilanteestamme muille, niin vähätellään miten ei voi olla yhden lapsen kanssa rankkaa.
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi ei ole normaali. Onko hänellä diagnoosi ja lääkitys?
Tuo on pahinta että diagnosoidaan lapsi kaiken maailman nepsyksi yms ja nappeja naamaan mitkä pahentaa tilannetta.
Ei 5-vuotiaille anneta diagnoosia ja lääkityksiä.
Diagnoosi halutaan antaa, kun oma vanhemmuus on hukassa. Helppo tapa sysätä syy muualle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osanottoni. Tiedän tunteesi, koska olin joskus samassa tilanteessa. Selvisin järjissäni ja niin selviät sinäkin vaikka ei nyt paljon lohduta.
Milloin tilanteesi helpotti ja miten?
Ap
Kun lasten kouluikä oli ohitse. Hirveää vääntöä oli aikoinaan. Nyt ovat jo aikuisia ja kyllä niistä tuli ihan kelpoihmisiä. En oikeasti muista, milloin se helpotti vaan liitän sen tuohon kouluun. Heille tuli ehkä sellainen kyky ajatella eikä ollut enää kaikesta vänkäämistä.
Vierailija kirjoitti:
En osaa auttaa, mutta hyvä että joku uskaltaa rehellisesti kertoa tilanteensa vaikka sitten netissä anonyymisti. Varsinkin vela-keskusteluissa pikkulapsiarjen rankkuutta tullaan aina vähättelemään, eihän pikkulapsiaika kestä kuin hetken jne. Vuosikausien kuormitus on aivan muuta kuin "pieni hetki".
Kyllä ja etenkin, jos on haastava lapsi(a). Siihen päälle vielä kuormittava työ ja muita haasteita. Meidän 4v. esikoinen on ollut ihan vauvasta saakka todella haastava... Vauvana nukkui huonosti ja oli levoton. Noin 3-vuotiaasta eteenpäin (eli siitä, kun pikkusisarus syntyi) alkoi aivan mahdoton käytös... En osannut varautua moiseen. Välillä sitä on aivan neuvoton ja kädetön ja jotkut antaa mitä erikoisempia ohjeita ja "pitämään kuria", mutta eipä sitten sen tarkemmin selitetä miten :) ja kyllä meillä ollaan johdonmukaisia, kielletään, ohjataan ja teoilla on seurauksia ikätason mukaan.
Eli ehkä joskus kouluiässä saattaa helpottaa? Kuopus on aivan toista maata tähän asti.
Adhd-piirteinen taitaa olla. Jo tuossa iässäkin voi aloittaa harrastuksen. Esim temppujumppaa, uimakoulua...Vanhempien kanssa pyöräilyä, luonnossa liikkumista.
Eskarissa huomioidaan tarkemmin lapsen kehitystä. Ja osaako muualla käyttäytyä paremmin kuin kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi ei ole normaali. Onko hänellä diagnoosi ja lääkitys?
Tuo on pahinta että diagnosoidaan lapsi kaiken maailman nepsyksi yms ja nappeja naamaan mitkä pahentaa tilannetta.
Ei 5-vuotiaille anneta diagnoosia ja lääkityksiä.
Diagnoosi halutaan antaa, kun oma vanhemmuus on hukassa. Helppo tapa sysätä syy muualle.
Lopeta jo. Sinulla on moni asia hukassa.
Vierailija kirjoitti:
Myy se kakara.
Ei sitä kukaan osta. Oletko sinä myynyt omat lapsesi? Onko sinut myyty lapsena?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa tyypilliseltä yhden lapsen perheen perusongelmalta. Ainokainen kullanmuru on koko ajan vanhempiensa kimpussa, koska on YKSINÄINEN.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi ei ole normaali. Onko hänellä diagnoosi ja lääkitys?
Tuo on pahinta että diagnosoidaan lapsi kaiken maailman nepsyksi yms ja nappeja naamaan mitkä pahentaa tilannetta.
Ei 5-vuotiaille anneta diagnoosia ja lääkityksiä.
Diagnoosi halutaan antaa, kun oma vanhemmuus on hukassa. Helppo tapa sysätä syy muualle.
Lopeta jo. Sinulla on moni asia hukassa.
Saattaa olla. Yleensä avaimet.
- mummo -
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myy se kakara.
Ei sitä kukaan osta. Oletko sinä myynyt omat lapsesi? Onko sinut myyty lapsena?
Kyllä sen joku ulkomailla ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tyypilliseltä yhden lapsen perheen perusongelmalta. Ainokainen kullanmuru on koko ajan vanhempiensa kimpussa, koska on YKSINÄINEN.
Tätä olen itse pohtinut välillä, että kehtaisiko esimerkiksi pyytää vapaa-ajalla päiväkotikavereita kylään? En ole siis ap, mutta toinen vanhempi, jonka päiväkoti-ikäisellä lapsella ei ole kavereita päiväkodin ulkopuolella ja pikkusisaruskin on niin paljon nuorempi. Naapurissa, kavereilla, sukulaisilla ei ole samanikäisiä lapsia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyypillinen ylisuorittavan henkilön avaus. Jämäkkyys puuttuu nyt monella osa-alueella. Esihenkilö ei kuuntele, että olet ylityöllistetty. Näin moni esihenkilö usein toimii, silloin pitää mennä työterveyteen. Sairaslomaa saa kyllä työterveydedtä työuupumukseen, mutta sanavalinta pitää olla selkeä ja sanoa, että on työstä uupunut ja tarvitsee sairaslomaa.
Tuohon unettomuuteen voit vaikuttaa itse omalla unihygienilla. Lapselle voi ottaa hoitajan myös lomapäivinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tyypilliseltä yhden lapsen perheen perusongelmalta. Ainokainen kullanmuru on koko ajan vanhempiensa kimpussa, koska on YKSINÄINEN.
Tätä olen itse pohtinut välillä, että kehtaisiko esimerkiksi pyytää vapaa-ajalla päiväkotikavereita kylään? En ole siis ap, mutta toinen vanhempi, jonka päiväkoti-ikäisellä lapsella ei ole kavereita päiväkodin ulkopuolella ja pikkusisaruskin on niin paljon nuorempi. Naapurissa, kavereilla, sukulaisilla ei ole samanikäisiä lapsia...
Tietenkin. Yksinkertaisin tapa on järjestää kaverisynttärit ja tarjota siinä tuodessa/hakiessa myös vanhemmille kahvit ja vaihtaa samalla yhteystiedot.
Kannattaa myös ihan itse opiskella kaikkea lapsen käytökseen liittyvää, kirjallisuutta on pilvin pimein, niistä saa myös paljon vinkkejä siihen, miten ohjata lasta. Ja sekin auttaa, kun saa apua ymmärtää mistä milloinkin on kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millainen on ruokavalio? Sokeriset tuotteet minimiin ja valkoinen höttövehnä pois? Ei pikaruokaa, limsoja, karkkia, keksejä tms. muulloin kuin synttärinä?
Nopea verensokerin heilahtelu voi vaikuttaa kiukutteluun joillekin henkilöille?
Tämä joi
plus lihansyönti minimiin. Meill kumpikin lapsi rauhoittui ja isommalla alkoi koulu sujua aivan eri malliin, kun puolitettiin resepteistä lihan määrä plus pidettiin 2-3 kasvisruokapvää / vko. Tilalle palkokasveja, pähkinää ym.
Alan oikeesti uskoa, ett älyttömyyksiin paisunut lihansyönti on yks syy tarkkaavaisuus- ym. häiriöiden yleistymiseen.
Mitäs läksit vanhemmaksi. Jos hankkii oman lapsen, ottaa tietoisen riskin että lapsi voi olla todellakin hankala, myös esimerkiksi sillä tavalla vammainen, että häntä joutuu hoitamaan kellon ympäri koko lopun ikänsä. Tällaisia asioita voisi miettiä ennen lapsen hankkimista.
Aikanaan sama ongelma, mutta 2 lasta. Mies paljon reissutöissä arkena. Ei tukiverkkoja, isovanhemmat tosi iäkkäitä, sukulaiset kaukana, naapureilla omat lapset.
Minua auttoi
- työajan lyhennys
- ulkopuolinen maksullinen apu, MLL , työkaverin tytär joskus
- aina kun mahdollista otin " omaa" aikaa vaikka 15 min,( menin kotiin päiväunille ennenkuin hain lapset päiväkodista, kävin kahvilassa tms
- lasten alakouluiässä oli päiväleirit jne.
Selvittiin, nyt ovat aikuisia ja itse pikkulasten vanhempia. Yritämme auttaa minkä saamme, jaksamme tai kykenemme. Onneksi on hyvät välit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen on ruokavalio? Sokeriset tuotteet minimiin ja valkoinen höttövehnä pois? Ei pikaruokaa, limsoja, karkkia, keksejä tms. muulloin kuin synttärinä?
Nopea verensokerin heilahtelu voi vaikuttaa kiukutteluun joillekin henkilöille?Tämä joi
plus lihansyönti minimiin. Meill kumpikin lapsi rauhoittui ja isommalla alkoi koulu sujua aivan eri malliin, kun puolitettiin resepteistä lihan määrä plus pidettiin 2-3 kasvisruokapvää / vko. Tilalle palkokasveja, pähkinää ym.
Alan oikeesti uskoa, ett älyttömyyksiin paisunut lihansyönti on yks syy tarkkaavaisuus- ym. häiriöiden yleistymiseen.
Nerokasta! Aliravitse lapsi ja puh! mukaongelmasi on tiessään
"Lapsi myös puhuu suurimman osan hereilläoloajastaan ja olen ihan väsynyt, kun jatkuvasti lapsi hälisee."
Tämä oli vähän häiritsevää. Lapsi haluaa jutella ja äidin mielestä lapsi hälisee. Eikö äiti pidä lapsestaan? Kyllä lapsi sen tajuaa.
Sairauslomaa nyt ensi alkuun. Viis siitä, onko töissä millainen tilanne ja onko sijaista vaikea löytää - se on työnantajan murhe. Ja yritä päästä lepäämään johonkin, jossa saisit olla ilman lasta ja puoliso hoitaisi häntä sillä aikaa.
Elämä on raskasta ja sillä siisti! Jos et jaksa työtä, lopeta se!