Pienten lasten äidit uupuvat nyt entistä enemmän. Syynä muuttunut isovanhemmuus.
Nyt on taas äidit uhrautumassa. Miten se muka voi isovanhempien syy olla, jos ei äidit omia lapsiaan jaksa hoitaa. Eläköön isovanhemmat sellaista elämää kuin elävät ja matkustelkoon niin paljon kuin sielu sietää.
Itsekin äitinä olen sitä mieltä, että jokaisen pitäisi tehdä tasan sen verran lapsia kuin itse jaksaa/pystyy hoitamaan. Ilman muiden apua. Sen takia meilläkin lapsimäärä on tasan 2.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/86266614-d828-47d8-bd40-781392fd654a
Kommentit (2914)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen ihmetellyt nuorten vanhempien väsymistä.
Minulla on 3 lasta, jotka ovat nyt jo aikuisia. Minä nautin niistä lapsistani. Minulla ei ollut enää vanhempiani ja myöskään mielelläni ei ollut enää vanhempia. Elikkä lapsilla ei ole ollut mummoja tai ukkeja.
Minä rakastin niitä vuosia, kun sain olla lasten kanssa kotona. Meidän lähellä oli puisto, jossa oli oikein mukava nainen jolle saattoi 3 vuotiaan jättää leikkimään valvotusti . Eli itse kävin nuorimman kanssa kaupassa ja saatoin myös itse olla siellä pienimmän kanssa. Lapset saivat kavereita ja me aikuisetkin tutustuttiin toisiimme. Se oli meidän henkireikä,
Sitten syötiin kotona ja lapset menivät päiväunille. Keksimme sen jälkeen jotain kivaa touhua ja vielä iltapäivällä ulkoilua. Kun mieheni tuli töistä, niin hän tykkäsi ruuan laitosta,eli pääsimme valmiiseen pöytään. Mieheni hassutteli ja kylvetti aina lapset ihan vauvasta alkaen. Isommat olivat jo kylpyammeessa, mutta heitäkin piti valvoa,ettei käy mitään.
Ja välillä menimme vanhaan mummolaan, mutta mummoni oli jo kuollut. Paikka oli järven rannalla ja rannassa vene ja sillä pääsi kaupunkiin. Siellä oli ihana luonto ja pienen matkan päässä Vuori, missä oli hyvät lenkkipolut ja marjamaat. Kyllä oli lapset hyvän näköisiä kun naama oli ihan mustikasta. Ja tätini asui aivan vieressämme ja hänen lapset ja lastenlapset tulivat sinne, niin lapsilla oli sielläkin kavereita.
Minusta lasten kanssa on ollut ihan parasta aikaa Mieheni kanssa myös, kesti vain vuosia ennenkuin saimme esikoisen mutta sen jälkeen tulivat muutkin vauvat.
Missä maassa? Suomessa ei ole vuoria.
Esimerkiksi meillä oli lapsuuskodin lähellä mäki mitä koko kylä nimitti "vuoreksi".
Aah, taas tämä jolla on oma suomen kieli. Lehmä on hevonen jne.
Niinkö?
"Suomessa ei ole itsenäisiä "Vuori"-nimisiä kuntia, mutta nimitys esiintyy laajasti osana maantieteellisiä paikannimiä. Erityisesti Lounais- ja Itä-Suomessa vuori-sanalla viitataan tyypillisesti muihin maastonmuotoihin verrattuna kookkaampiin ja jyrkkärinteisempiin kukkuloihin.
Tunnettuja ja historiallisia "Vuori"-loppuisia kohteita Suomessa ovat muun muassa:
Linnavuoret: Monet Suomen muinaislinnoista ovat nimeltään Linnavuori (esim. Janakkalan Hakoisten linnavuori, Hollolan Kapatuosia, Paimion Nakolinna ja Masku).
Kansallispuistojen ja nähtävyyksien vuoret: Esimerkiksi Kolin kansallispuiston huiput (Ukko-Koli, Akka-Koli ja Paha-Koli).
Asuinalueet: Paikannimi Vuori on myös esimerkiksi Tampereella sijaitseva tunnettu asuinalue ja kaupunginosa.
Suomessa on kuitenkin lukuisia "Vuori"-alkuisia paikkoja, kyliä ja kaupunginosia. Tunnettuja "Vuori"-nimisiä alueita ja kyliä Suomessa:
Vuori – Taivassalossa sijaitseva kylä.
Vuori – Pöytyällä sijaitseva kylä (entisen Yläneen alueella).
Erilaisia "Vuori"-loppuisia kuntia ja taajamia Suomessa:
Lempäälä / Tampere: Alueelta löytyy lukuisia asuinalueita, joissa on "Vuori" osana nimeä, kuten Linnavuori ja Vuores (joka on Tampereen ja Lempäälän rajalla sijaitseva uusi kaupunginosa). "
Suomessa ei ole varsinaisia vuoria, sillä maaperämme on geologisesti liian vanhaa ja vuoristoja synnyttävät mannerlaattojen törmäykset puuttuvat. Maan korkeimpia maastonkohtia kutsutaan tuntureiksi. [1, 2]
https://www3.jkl.fi/craft/craftmuseum/poro/lastenporo/lapintaika/tuntur…
Opetetaan siis jo lapsille.
Eli väitätkö sinä nyt, ettei noita vuori-nimisiä paikkoja ole Suomessa, vaikka ne saa näkyviin vaikka karttahaulla? Kannattaa sitten olla yhteydessä vaikka Maanmittauslaitokseen kun ovat moiset nimet päästäneet läpi.
Olet kyllä vertaasi vailla oleva inttäjä.
Suomessa ei ole varsinaisia vuoria, sillä maaperämme on geologisesti liian vanhaa ja vuoristoja synnyttävät mannerlaattojen törmäykset puuttuvat. Maan korkeimpia maastonkohtia kutsutaan tuntureiksi. [1, 2]
Mitä et ylläolevasta ymmärrä? Suomessa ei ole vuoria.
Nuo sun esittelemät on paikannimiä. Vuori on ihan yleinen sukunimikin. Ei sennimiset ihmisetkään ole vuoria, vaan ihan ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa ole me-muotoa😂
Päätettiin - ei päätetty, sinä olit ainoa joka tuosta sivukaupalla trollasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa ole me-muotoa😂
Päätettiin - ei päätetty, sinä olit ainoa joka tuosta sivukaupalla trollasi.
Se on passiivi, hyvä ihminen. Ei me-muoto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen ihmetellyt nuorten vanhempien väsymistä.
Minulla on 3 lasta, jotka ovat nyt jo aikuisia. Minä nautin niistä lapsistani. Minulla ei ollut enää vanhempiani ja myöskään mielelläni ei ollut enää vanhempia. Elikkä lapsilla ei ole ollut mummoja tai ukkeja.
Minä rakastin niitä vuosia, kun sain olla lasten kanssa kotona. Meidän lähellä oli puisto, jossa oli oikein mukava nainen jolle saattoi 3 vuotiaan jättää leikkimään valvotusti . Eli itse kävin nuorimman kanssa kaupassa ja saatoin myös itse olla siellä pienimmän kanssa. Lapset saivat kavereita ja me aikuisetkin tutustuttiin toisiimme. Se oli meidän henkireikä,
Sitten syötiin kotona ja lapset menivät päiväunille. Keksimme sen jälkeen jotain kivaa touhua ja vielä iltapäivällä ulkoilua. Kun mieheni tuli töistä, niin hän tykkäsi ruuan laitosta,eli pääsimme valmiiseen pöytään. Mieheni hassutteli ja kylvetti aina lapset ihan vauvasta alkaen. Isommat olivat jo kylpyammeessa, mutta heitäkin piti valvoa,ettei käy mitään.
Ja välillä menimme vanhaan mummolaan, mutta mummoni oli jo kuollut. Paikka oli järven rannalla ja rannassa vene ja sillä pääsi kaupunkiin. Siellä oli ihana luonto ja pienen matkan päässä Vuori, missä oli hyvät lenkkipolut ja marjamaat. Kyllä oli lapset hyvän näköisiä kun naama oli ihan mustikasta. Ja tätini asui aivan vieressämme ja hänen lapset ja lastenlapset tulivat sinne, niin lapsilla oli sielläkin kavereita.
Minusta lasten kanssa on ollut ihan parasta aikaa Mieheni kanssa myös, kesti vain vuosia ennenkuin saimme esikoisen mutta sen jälkeen tulivat muutkin vauvat.
Missä maassa? Suomessa ei ole vuoria.
Esimerkiksi meillä oli lapsuuskodin lähellä mäki mitä koko kylä nimitti "vuoreksi".
Aah, taas tämä jolla on oma suomen kieli. Lehmä on hevonen jne.
Niinkö?
"Suomessa ei ole itsenäisiä "Vuori"-nimisiä kuntia, mutta nimitys esiintyy laajasti osana maantieteellisiä paikannimiä. Erityisesti Lounais- ja Itä-Suomessa vuori-sanalla viitataan tyypillisesti muihin maastonmuotoihin verrattuna kookkaampiin ja jyrkkärinteisempiin kukkuloihin.
Tunnettuja ja historiallisia "Vuori"-loppuisia kohteita Suomessa ovat muun muassa:
Linnavuoret: Monet Suomen muinaislinnoista ovat nimeltään Linnavuori (esim. Janakkalan Hakoisten linnavuori, Hollolan Kapatuosia, Paimion Nakolinna ja Masku).
Kansallispuistojen ja nähtävyyksien vuoret: Esimerkiksi Kolin kansallispuiston huiput (Ukko-Koli, Akka-Koli ja Paha-Koli).
Asuinalueet: Paikannimi Vuori on myös esimerkiksi Tampereella sijaitseva tunnettu asuinalue ja kaupunginosa.
Suomessa on kuitenkin lukuisia "Vuori"-alkuisia paikkoja, kyliä ja kaupunginosia. Tunnettuja "Vuori"-nimisiä alueita ja kyliä Suomessa:
Vuori – Taivassalossa sijaitseva kylä.
Vuori – Pöytyällä sijaitseva kylä (entisen Yläneen alueella).
Erilaisia "Vuori"-loppuisia kuntia ja taajamia Suomessa:
Lempäälä / Tampere: Alueelta löytyy lukuisia asuinalueita, joissa on "Vuori" osana nimeä, kuten Linnavuori ja Vuores (joka on Tampereen ja Lempäälän rajalla sijaitseva uusi kaupunginosa). "
Suomessa ei ole varsinaisia vuoria, sillä maaperämme on geologisesti liian vanhaa ja vuoristoja synnyttävät mannerlaattojen törmäykset puuttuvat. Maan korkeimpia maastonkohtia kutsutaan tuntureiksi. [1, 2]
https://www3.jkl.fi/craft/craftmuseum/poro/lastenporo/lapintaika/tuntur…
Opetetaan siis jo lapsille.
Eli väitätkö sinä nyt, ettei noita vuori-nimisiä paikkoja ole Suomessa, vaikka ne saa näkyviin vaikka karttahaulla? Kannattaa sitten olla yhteydessä vaikka Maanmittauslaitokseen kun ovat moiset nimet päästäneet läpi.
Olet kyllä vertaasi vailla oleva inttäjä.
Suomessa ei ole varsinaisia vuoria, sillä maaperämme on geologisesti liian vanhaa ja vuoristoja synnyttävät mannerlaattojen törmäykset puuttuvat. Maan korkeimpia maastonkohtia kutsutaan tuntureiksi. [1, 2]
Mitä et ylläolevasta ymmärrä? Suomessa ei ole vuoria.
Nuo sun esittelemät on paikannimiä. Vuori on ihan yleinen sukunimikin. Ei sennimiset ihmisetkään ole vuoria, vaan ihan ihmisiä.
Myös Vuorisia on paljon. Ei nekään ole vuoria, edes pieniä vuoria. Ihmisiä ihan ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen ihmetellyt nuorten vanhempien väsymistä.
Minulla on 3 lasta, jotka ovat nyt jo aikuisia. Minä nautin niistä lapsistani. Minulla ei ollut enää vanhempiani ja myöskään mielelläni ei ollut enää vanhempia. Elikkä lapsilla ei ole ollut mummoja tai ukkeja.
Minä rakastin niitä vuosia, kun sain olla lasten kanssa kotona. Meidän lähellä oli puisto, jossa oli oikein mukava nainen jolle saattoi 3 vuotiaan jättää leikkimään valvotusti . Eli itse kävin nuorimman kanssa kaupassa ja saatoin myös itse olla siellä pienimmän kanssa. Lapset saivat kavereita ja me aikuisetkin tutustuttiin toisiimme. Se oli meidän henkireikä,
Sitten syötiin kotona ja lapset menivät päiväunille. Keksimme sen jälkeen jotain kivaa touhua ja vielä iltapäivällä ulkoilua. Kun mieheni tuli töistä, niin hän tykkäsi ruuan laitosta,eli pääsimme valmiiseen pöytään. Mieheni hassutteli ja kylvetti aina lapset ihan vauvasta alkaen. Isommat olivat jo kylpyammeessa, mutta heitäkin piti valvoa,ettei käy mitään.
Ja välillä menimme vanhaan mummolaan, mutta mummoni oli jo kuollut. Paikka oli järven rannalla ja rannassa vene ja sillä pääsi kaupunkiin. Siellä oli ihana luonto ja pienen matkan päässä Vuori, missä oli hyvät lenkkipolut ja marjamaat. Kyllä oli lapset hyvän näköisiä kun naama oli ihan mustikasta. Ja tätini asui aivan vieressämme ja hänen lapset ja lastenlapset tulivat sinne, niin lapsilla oli sielläkin kavereita.
Minusta lasten kanssa on ollut ihan parasta aikaa Mieheni kanssa myös, kesti vain vuosia ennenkuin saimme esikoisen mutta sen jälkeen tulivat muutkin vauvat.
Missä maassa? Suomessa ei ole vuoria.
Esimerkiksi meillä oli lapsuuskodin lähellä mäki mitä koko kylä nimitti "vuoreksi".
Aah, taas tämä jolla on oma suomen kieli. Lehmä on hevonen jne.
Niinkö?
"Suomessa ei ole itsenäisiä "Vuori"-nimisiä kuntia, mutta nimitys esiintyy laajasti osana maantieteellisiä paikannimiä. Erityisesti Lounais- ja Itä-Suomessa vuori-sanalla viitataan tyypillisesti muihin maastonmuotoihin verrattuna kookkaampiin ja jyrkkärinteisempiin kukkuloihin.
Tunnettuja ja historiallisia "Vuori"-loppuisia kohteita Suomessa ovat muun muassa:
Linnavuoret: Monet Suomen muinaislinnoista ovat nimeltään Linnavuori (esim. Janakkalan Hakoisten linnavuori, Hollolan Kapatuosia, Paimion Nakolinna ja Masku).
Kansallispuistojen ja nähtävyyksien vuoret: Esimerkiksi Kolin kansallispuiston huiput (Ukko-Koli, Akka-Koli ja Paha-Koli).
Asuinalueet: Paikannimi Vuori on myös esimerkiksi Tampereella sijaitseva tunnettu asuinalue ja kaupunginosa.
Suomessa on kuitenkin lukuisia "Vuori"-alkuisia paikkoja, kyliä ja kaupunginosia. Tunnettuja "Vuori"-nimisiä alueita ja kyliä Suomessa:
Vuori – Taivassalossa sijaitseva kylä.
Vuori – Pöytyällä sijaitseva kylä (entisen Yläneen alueella).
Erilaisia "Vuori"-loppuisia kuntia ja taajamia Suomessa:
Lempäälä / Tampere: Alueelta löytyy lukuisia asuinalueita, joissa on "Vuori" osana nimeä, kuten Linnavuori ja Vuores (joka on Tampereen ja Lempäälän rajalla sijaitseva uusi kaupunginosa). "
Suomessa ei ole varsinaisia vuoria, sillä maaperämme on geologisesti liian vanhaa ja vuoristoja synnyttävät mannerlaattojen törmäykset puuttuvat. Maan korkeimpia maastonkohtia kutsutaan tuntureiksi. [1, 2]
https://www3.jkl.fi/craft/craftmuseum/poro/lastenporo/lapintaika/tuntur…
Opetetaan siis jo lapsille.
Eli väitätkö sinä nyt, ettei noita vuori-nimisiä paikkoja ole Suomessa, vaikka ne saa näkyviin vaikka karttahaulla? Kannattaa sitten olla yhteydessä vaikka Maanmittauslaitokseen kun ovat moiset nimet päästäneet läpi.
Olet kyllä vertaasi vailla oleva inttäjä.
Suomessa ei ole varsinaisia vuoria, sillä maaperämme on geologisesti liian vanhaa ja vuoristoja synnyttävät mannerlaattojen törmäykset puuttuvat. Maan korkeimpia maastonkohtia kutsutaan tuntureiksi. [1, 2]
Mitä et ylläolevasta ymmärrä? Suomessa ei ole vuoria.
Nuo sun esittelemät on paikannimiä. Vuori on ihan yleinen sukunimikin. Ei sennimiset ihmisetkään ole vuoria, vaan ihan ihmisiä.
Perkele. Jos paikan nimi on vaikka Linnavuori, sen nimi on ihan varmasti sama Linnavuori on meillä Suomessa vuoria teoriassa tai ei. Samoin sitä lapsuuskottini läheistä korkeaa mäkeä kutsuttiin kylässä nimellä vuori, se oli siis vakiintunut nimi sille. Olet ihan mahdoton inttäjä ja jankkaaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen ihmetellyt nuorten vanhempien väsymistä.
Minulla on 3 lasta, jotka ovat nyt jo aikuisia. Minä nautin niistä lapsistani. Minulla ei ollut enää vanhempiani ja myöskään mielelläni ei ollut enää vanhempia. Elikkä lapsilla ei ole ollut mummoja tai ukkeja.
Minä rakastin niitä vuosia, kun sain olla lasten kanssa kotona. Meidän lähellä oli puisto, jossa oli oikein mukava nainen jolle saattoi 3 vuotiaan jättää leikkimään valvotusti . Eli itse kävin nuorimman kanssa kaupassa ja saatoin myös itse olla siellä pienimmän kanssa. Lapset saivat kavereita ja me aikuisetkin tutustuttiin toisiimme. Se oli meidän henkireikä,
Sitten syötiin kotona ja lapset menivät päiväunille. Keksimme sen jälkeen jotain kivaa touhua ja vielä iltapäivällä ulkoilua. Kun mieheni tuli töistä, niin hän tykkäsi ruuan laitosta,eli pääsimme valmiiseen pöytään. Mieheni hassutteli ja kylvetti aina lapset ihan vauvasta alkaen. Isommat olivat jo kylpyammeessa, mutta heitäkin piti valvoa,ettei käy mitään.
Ja välillä menimme vanhaan mummolaan, mutta mummoni oli jo kuollut. Paikka oli järven rannalla ja rannassa vene ja sillä pääsi kaupunkiin. Siellä oli ihana luonto ja pienen matkan päässä Vuori, missä oli hyvät lenkkipolut ja marjamaat. Kyllä oli lapset hyvän näköisiä kun naama oli ihan mustikasta. Ja tätini asui aivan vieressämme ja hänen lapset ja lastenlapset tulivat sinne, niin lapsilla oli sielläkin kavereita.
Minusta lasten kanssa on ollut ihan parasta aikaa Mieheni kanssa myös, kesti vain vuosia ennenkuin saimme esikoisen mutta sen jälkeen tulivat muutkin vauvat.
Missä maassa? Suomessa ei ole vuoria.
Esimerkiksi meillä oli lapsuuskodin lähellä mäki mitä koko kylä nimitti "vuoreksi".
Aah, taas tämä jolla on oma suomen kieli. Lehmä on hevonen jne.
Niinkö?
"Suomessa ei ole itsenäisiä "Vuori"-nimisiä kuntia, mutta nimitys esiintyy laajasti osana maantieteellisiä paikannimiä. Erityisesti Lounais- ja Itä-Suomessa vuori-sanalla viitataan tyypillisesti muihin maastonmuotoihin verrattuna kookkaampiin ja jyrkkärinteisempiin kukkuloihin.
Tunnettuja ja historiallisia "Vuori"-loppuisia kohteita Suomessa ovat muun muassa:
Linnavuoret: Monet Suomen muinaislinnoista ovat nimeltään Linnavuori (esim. Janakkalan Hakoisten linnavuori, Hollolan Kapatuosia, Paimion Nakolinna ja Masku).
Kansallispuistojen ja nähtävyyksien vuoret: Esimerkiksi Kolin kansallispuiston huiput (Ukko-Koli, Akka-Koli ja Paha-Koli).
Asuinalueet: Paikannimi Vuori on myös esimerkiksi Tampereella sijaitseva tunnettu asuinalue ja kaupunginosa.
Suomessa on kuitenkin lukuisia "Vuori"-alkuisia paikkoja, kyliä ja kaupunginosia. Tunnettuja "Vuori"-nimisiä alueita ja kyliä Suomessa:
Vuori – Taivassalossa sijaitseva kylä.
Vuori – Pöytyällä sijaitseva kylä (entisen Yläneen alueella).
Erilaisia "Vuori"-loppuisia kuntia ja taajamia Suomessa:
Lempäälä / Tampere: Alueelta löytyy lukuisia asuinalueita, joissa on "Vuori" osana nimeä, kuten Linnavuori ja Vuores (joka on Tampereen ja Lempäälän rajalla sijaitseva uusi kaupunginosa). "
Suomessa ei ole varsinaisia vuoria, sillä maaperämme on geologisesti liian vanhaa ja vuoristoja synnyttävät mannerlaattojen törmäykset puuttuvat. Maan korkeimpia maastonkohtia kutsutaan tuntureiksi. [1, 2]
https://www3.jkl.fi/craft/craftmuseum/poro/lastenporo/lapintaika/tuntur…
Opetetaan siis jo lapsille.
Eli väitätkö sinä nyt, ettei noita vuori-nimisiä paikkoja ole Suomessa, vaikka ne saa näkyviin vaikka karttahaulla? Kannattaa sitten olla yhteydessä vaikka Maanmittauslaitokseen kun ovat moiset nimet päästäneet läpi.
Olet kyllä vertaasi vailla oleva inttäjä.
Suomessa ei ole varsinaisia vuoria, sillä maaperämme on geologisesti liian vanhaa ja vuoristoja synnyttävät mannerlaattojen törmäykset puuttuvat. Maan korkeimpia maastonkohtia kutsutaan tuntureiksi. [1, 2]
Mitä et ylläolevasta ymmärrä? Suomessa ei ole vuoria.
Nuo sun esittelemät on paikannimiä. Vuori on ihan yleinen sukunimikin. Ei sennimiset ihmisetkään ole vuoria, vaan ihan ihmisiä.
Perkele. Jos paikan nimi on vaikka Linnavuori, sen nimi on ihan varmasti sama Linnavuori on meillä Suomessa vuoria teoriassa tai ei. Samoin sitä lapsuuskottini läheistä korkeaa mäkeä kutsuttiin kylässä nimellä vuori, se oli siis vakiintunut nimi sille. Olet ihan mahdoton inttäjä ja jankkaaja.
Niin, se on sen nimi. Sen sijaan vuori (pienellä kuten itsekin kirjoitat) ei ole erisnimi, vaan yleisnimi eli siinä vaan sitten joku kutsuu väärällä yleisnimellä väärää kohdetta. Kuin nimittäisi kissaa koiraksi tai lehmää hevoseksi. Oma suomen kieli käytössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ennen isovanhemmat osallistuivat aktiivisemmin perheen arkeen? Ei ole kiva ajatus, että yksin on pakko pärjätä.
80-luvulla olin kolmen alle kouluikäisen lapsen äiti. Mummot oli vähän yli neljäkymppisiä ja tietysti työelämässä. En saanut heiltä (enkä edes odottanut saavani) minkäänlaista lastenhoitoapua.
Ihme kitisiöitä nykyään.
Minulla lähes sama juttu. Anoppini oli kaukana, joten ei tullut se edes mieleen, että edes kesällä olisi pyytänyt hoitamaan. Molemmat vanhempani olivat töissä ja molemmat vielä kolmivuorossa, joten en koskaan pyytänyt heitä hoitamaan lapsiani. Äitini oli 40, kun sain ensimmäisen lapseni ja kolmella ikäeroa yhteensä 7 vuotta . Eikä tullut mieleenkään kitistä. Vein aamulla lapset tarhaan tai vanhempi jo kouluun ja mieheni haki sitten illalla, joten sain olla töissä tarpeellisen verran. Ruoan tein monelle päivälle, joten saivat syödä, kun pääsivät kotiin. Mieheni lisäksi osti ruuat lapset mukanaan eivätkä kitisseet karkkeja, kun ensimmäisellä kerralla tuli selväksi, että mitään ylimääräistä ei osteta. 'Karkkipäivä' oli sitten erikseen. Nykyisin vanhemmat tyytyvät kaikkiin lasten oikkuihin, eihän se niin mene. Ei töissäkään tai koulussa tehdä, mitä haluaa vaan sitä, mitä kuuluu tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen ihmetellyt nuorten vanhempien väsymistä.
Minulla on 3 lasta, jotka ovat nyt jo aikuisia. Minä nautin niistä lapsistani. Minulla ei ollut enää vanhempiani ja myöskään mielelläni ei ollut enää vanhempia. Elikkä lapsilla ei ole ollut mummoja tai ukkeja.
Minä rakastin niitä vuosia, kun sain olla lasten kanssa kotona. Meidän lähellä oli puisto, jossa oli oikein mukava nainen jolle saattoi 3 vuotiaan jättää leikkimään valvotusti . Eli itse kävin nuorimman kanssa kaupassa ja saatoin myös itse olla siellä pienimmän kanssa. Lapset saivat kavereita ja me aikuisetkin tutustuttiin toisiimme. Se oli meidän henkireikä,
Sitten syötiin kotona ja lapset menivät päiväunille. Keksimme sen jälkeen jotain kivaa touhua ja vielä iltapäivällä ulkoilua. Kun mieheni tuli töistä, niin hän tykkäsi ruuan laitosta,eli pääsimme valmiiseen pöytään. Mieheni hassutteli ja kylvetti aina lapset ihan vauvasta alkaen. Isommat olivat jo kylpyammeessa, mutta heitäkin piti valvoa,ettei käy mitään.
Ja välillä menimme vanhaan mummolaan, mutta mummoni oli jo kuollut. Paikka oli järven rannalla ja rannassa vene ja sillä pääsi kaupunkiin. Siellä oli ihana luonto ja pienen matkan päässä Vuori, missä oli hyvät lenkkipolut ja marjamaat. Kyllä oli lapset hyvän näköisiä kun naama oli ihan mustikasta. Ja tätini asui aivan vieressämme ja hänen lapset ja lastenlapset tulivat sinne, niin lapsilla oli sielläkin kavereita.
Minusta lasten kanssa on ollut ihan parasta aikaa Mieheni kanssa myös, kesti vain vuosia ennenkuin saimme esikoisen mutta sen jälkeen tulivat muutkin vauvat.
Missä maassa? Suomessa ei ole vuoria.
Esimerkiksi meillä oli lapsuuskodin lähellä mäki mitä koko kylä nimitti "vuoreksi".
Aah, taas tämä jolla on oma suomen kieli. Lehmä on hevonen jne.
Niinkö?
"Suomessa ei ole itsenäisiä "Vuori"-nimisiä kuntia, mutta nimitys esiintyy laajasti osana maantieteellisiä paikannimiä. Erityisesti Lounais- ja Itä-Suomessa vuori-sanalla viitataan tyypillisesti muihin maastonmuotoihin verrattuna kookkaampiin ja jyrkkärinteisempiin kukkuloihin.
Tunnettuja ja historiallisia "Vuori"-loppuisia kohteita Suomessa ovat muun muassa:
Linnavuoret: Monet Suomen muinaislinnoista ovat nimeltään Linnavuori (esim. Janakkalan Hakoisten linnavuori, Hollolan Kapatuosia, Paimion Nakolinna ja Masku).
Kansallispuistojen ja nähtävyyksien vuoret: Esimerkiksi Kolin kansallispuiston huiput (Ukko-Koli, Akka-Koli ja Paha-Koli).
Asuinalueet: Paikannimi Vuori on myös esimerkiksi Tampereella sijaitseva tunnettu asuinalue ja kaupunginosa.
Suomessa on kuitenkin lukuisia "Vuori"-alkuisia paikkoja, kyliä ja kaupunginosia. Tunnettuja "Vuori"-nimisiä alueita ja kyliä Suomessa:
Vuori – Taivassalossa sijaitseva kylä.
Vuori – Pöytyällä sijaitseva kylä (entisen Yläneen alueella).
Erilaisia "Vuori"-loppuisia kuntia ja taajamia Suomessa:
Lempäälä / Tampere: Alueelta löytyy lukuisia asuinalueita, joissa on "Vuori" osana nimeä, kuten Linnavuori ja Vuores (joka on Tampereen ja Lempäälän rajalla sijaitseva uusi kaupunginosa). "
Suomessa ei ole varsinaisia vuoria, sillä maaperämme on geologisesti liian vanhaa ja vuoristoja synnyttävät mannerlaattojen törmäykset puuttuvat. Maan korkeimpia maastonkohtia kutsutaan tuntureiksi. [1, 2]
https://www3.jkl.fi/craft/craftmuseum/poro/lastenporo/lapintaika/tuntur…
Opetetaan siis jo lapsille.
Eli väitätkö sinä nyt, ettei noita vuori-nimisiä paikkoja ole Suomessa, vaikka ne saa näkyviin vaikka karttahaulla? Kannattaa sitten olla yhteydessä vaikka Maanmittauslaitokseen kun ovat moiset nimet päästäneet läpi.
Olet kyllä vertaasi vailla oleva inttäjä.
Suomessa ei ole varsinaisia vuoria, sillä maaperämme on geologisesti liian vanhaa ja vuoristoja synnyttävät mannerlaattojen törmäykset puuttuvat. Maan korkeimpia maastonkohtia kutsutaan tuntureiksi. [1, 2]
Mitä et ylläolevasta ymmärrä? Suomessa ei ole vuoria.
Nuo sun esittelemät on paikannimiä. Vuori on ihan yleinen sukunimikin. Ei sennimiset ihmisetkään ole vuoria, vaan ihan ihmisiä.
Perkele. Jos paikan nimi on vaikka Linnavuori, sen nimi on ihan varmasti sama Linnavuori on meillä Suomessa vuoria teoriassa tai ei. Samoin sitä lapsuuskottini läheistä korkeaa mäkeä kutsuttiin kylässä nimellä vuori, se oli siis vakiintunut nimi sille. Olet ihan mahdoton inttäjä ja jankkaaja.
Niin, se on sen nimi. Sen sijaan vuori (pienellä kuten itsekin kirjoitat) ei ole erisnimi, vaan yleisnimi eli siinä vaan sitten joku kutsuu väärällä yleisnimellä väärää kohdetta. Kuin nimittäisi kissaa koiraksi tai lehmää hevoseksi. Oma suomen kieli käytössä.
Tämä sinun nipottamisesi lähti muuten tekstistä, missä vuori oli kirjoitettu isolla "Vuori".
Ei tarvi ihmetellä miksi olet näin juhnnuksenkin ollut yksin, ei tuollaista ihmistä kukaan kestä IRL.
"Suomalaiset isovanhemmat ovat aktiivisesti mukana lastenlastensa elämässä (julkaistu 2021)
Vuosina 1945–50 syntyneen suuren ikäluokan isovanhemmat pitävät useimmiten yhteyttä lapsenlapsiinsa lähes viikoittain. 80 prosenttia isovanhemmista osallistuu myös lastenlastensa hoitoon ainakin silloin tällöin, kertoo Turun yliopiston sosiologian apulaisprofessori ja Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen erikoistutkija Mirkka Danielsbacka.
Tutkimustietojen mukaan hoitoavun tarve on saattanut kasvaa hieman reilussa 10 vuodessa."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen ihmetellyt nuorten vanhempien väsymistä.
Minulla on 3 lasta, jotka ovat nyt jo aikuisia. Minä nautin niistä lapsistani. Minulla ei ollut enää vanhempiani ja myöskään mielelläni ei ollut enää vanhempia. Elikkä lapsilla ei ole ollut mummoja tai ukkeja.
Minä rakastin niitä vuosia, kun sain olla lasten kanssa kotona. Meidän lähellä oli puisto, jossa oli oikein mukava nainen jolle saattoi 3 vuotiaan jättää leikkimään valvotusti . Eli itse kävin nuorimman kanssa kaupassa ja saatoin myös itse olla siellä pienimmän kanssa. Lapset saivat kavereita ja me aikuisetkin tutustuttiin toisiimme. Se oli meidän henkireikä,
Sitten syötiin kotona ja lapset menivät päiväunille. Keksimme sen jälkeen jotain kivaa touhua ja vielä iltapäivällä ulkoilua. Kun mieheni tuli töistä, niin hän tykkäsi ruuan laitosta,eli pääsimme valmiiseen pöytään. Mieheni hassutteli ja kylvetti aina lapset ihan vauvasta alkaen. Isommat olivat jo kylpyammeessa, mutta heitäkin piti valvoa,ettei käy mitään.
Ja välillä menimme vanhaan mummolaan, mutta mummoni oli jo kuollut. Paikka oli järven rannalla ja rannassa vene ja sillä pääsi kaupunkiin. Siellä oli ihana luonto ja pienen matkan päässä Vuori, missä oli hyvät lenkkipolut ja marjamaat. Kyllä oli lapset hyvän näköisiä kun naama oli ihan mustikasta. Ja tätini asui aivan vieressämme ja hänen lapset ja lastenlapset tulivat sinne, niin lapsilla oli sielläkin kavereita.
Minusta lasten kanssa on ollut ihan parasta aikaa Mieheni kanssa myös, kesti vain vuosia ennenkuin saimme esikoisen mutta sen jälkeen tulivat muutkin vauvat.
Missä maassa? Suomessa ei ole vuoria.
Esimerkiksi meillä oli lapsuuskodin lähellä mäki mitä koko kylä nimitti "vuoreksi".
Aah, taas tämä jolla on oma suomen kieli. Lehmä on hevonen jne.
Niinkö?
"Suomessa ei ole itsenäisiä "Vuori"-nimisiä kuntia, mutta nimitys esiintyy laajasti osana maantieteellisiä paikannimiä. Erityisesti Lounais- ja Itä-Suomessa vuori-sanalla viitataan tyypillisesti muihin maastonmuotoihin verrattuna kookkaampiin ja jyrkkärinteisempiin kukkuloihin.
Tunnettuja ja historiallisia "Vuori"-loppuisia kohteita Suomessa ovat muun muassa:
Linnavuoret: Monet Suomen muinaislinnoista ovat nimeltään Linnavuori (esim. Janakkalan Hakoisten linnavuori, Hollolan Kapatuosia, Paimion Nakolinna ja Masku).
Kansallispuistojen ja nähtävyyksien vuoret: Esimerkiksi Kolin kansallispuiston huiput (Ukko-Koli, Akka-Koli ja Paha-Koli).
Asuinalueet: Paikannimi Vuori on myös esimerkiksi Tampereella sijaitseva tunnettu asuinalue ja kaupunginosa.
Suomessa on kuitenkin lukuisia "Vuori"-alkuisia paikkoja, kyliä ja kaupunginosia. Tunnettuja "Vuori"-nimisiä alueita ja kyliä Suomessa:
Vuori – Taivassalossa sijaitseva kylä.
Vuori – Pöytyällä sijaitseva kylä (entisen Yläneen alueella).
Erilaisia "Vuori"-loppuisia kuntia ja taajamia Suomessa:
Lempäälä / Tampere: Alueelta löytyy lukuisia asuinalueita, joissa on "Vuori" osana nimeä, kuten Linnavuori ja Vuores (joka on Tampereen ja Lempäälän rajalla sijaitseva uusi kaupunginosa). "
Suomessa ei ole varsinaisia vuoria, sillä maaperämme on geologisesti liian vanhaa ja vuoristoja synnyttävät mannerlaattojen törmäykset puuttuvat. Maan korkeimpia maastonkohtia kutsutaan tuntureiksi. [1, 2]
https://www3.jkl.fi/craft/craftmuseum/poro/lastenporo/lapintaika/tuntur…
Opetetaan siis jo lapsille.
Eli väitätkö sinä nyt, ettei noita vuori-nimisiä paikkoja ole Suomessa, vaikka ne saa näkyviin vaikka karttahaulla? Kannattaa sitten olla yhteydessä vaikka Maanmittauslaitokseen kun ovat moiset nimet päästäneet läpi.
Olet kyllä vertaasi vailla oleva inttäjä.
Suomessa ei ole varsinaisia vuoria, sillä maaperämme on geologisesti liian vanhaa ja vuoristoja synnyttävät mannerlaattojen törmäykset puuttuvat. Maan korkeimpia maastonkohtia kutsutaan tuntureiksi. [1, 2]
Mitä et ylläolevasta ymmärrä? Suomessa ei ole vuoria.
Nuo sun esittelemät on paikannimiä. Vuori on ihan yleinen sukunimikin. Ei sennimiset ihmisetkään ole vuoria, vaan ihan ihmisiä.
Perkele. Jos paikan nimi on vaikka Linnavuori, sen nimi on ihan varmasti sama Linnavuori on meillä Suomessa vuoria teoriassa tai ei. Samoin sitä lapsuuskottini läheistä korkeaa mäkeä kutsuttiin kylässä nimellä vuori, se oli siis vakiintunut nimi sille. Olet ihan mahdoton inttäjä ja jankkaaja.
Niin, se on sen nimi. Sen sijaan vuori (pienellä kuten itsekin kirjoitat) ei ole erisnimi, vaan yleisnimi eli siinä vaan sitten joku kutsuu väärällä yleisnimellä väärää kohdetta. Kuin nimittäisi kissaa koiraksi tai lehmää hevoseksi. Oma suomen kieli käytössä.
Tämä sinun nipottamisesi lähti muuten tekstistä, missä vuori oli kirjoitettu isolla "Vuori".
Ei tarvi ihmetellä miksi olet näin juhnnuksenkin ollut yksin, ei tuollaista ihmistä kukaan kestä IRL.
Sun tyhmyytesi ei ole millään tavoin minun syytäni.
"– On tutkittu, että isovanhempien hoitoapu on kansantaloudellisestikin erittäin merkittävää, arviolta 540 miljoonaa euroa vuodessa. Mutta totta kai kyse on myös sellaisista inhimillisistä ja emotionaalisista asioista ja perinteiden jakamisesta, joita ei voi rahassa mitata.
– Isovanhemmat ovat yleensä lapsiperheen kriisitilanteissa ne, jotka ensimmäisinä rientävät tai kutsutaan apuun.
Auttajillakin on silti rajansa.
– Moni sanoo, että on ihanaa, kun lapsenlapset tulevat hoitoon, mutta vielä ihanampaa on, kun he lähtevät. Eli vaikka lapsenlapset tuovat iloa ja mukavia hetkiä, toisaalta huokaistaan helpotuksesta, ettei heistä tarvitse olla kokonaisvastuussa.
– Monet isovanhemmat eivät enää fyysisestikään jaksa samalla tavalla kuin silloin, kun heidän omat lapsensa olivat pieniä. Lapsenlapsen hoitaminen kuormittaa enemmän senkin takia, että hän ei kuitenkaan ole oma. Vaikka hän olisi kuinka tuttu, hän on kuitenkin vieras, ja vieraan lapsen hoitamista jännittää yleensä enemmän kuin oman lapsen hoitamista aikoinaan."
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/isovanhempi-ei-ole-lastenhoitoautom…
Vierailija kirjoitti:
"Suomalaiset isovanhemmat ovat aktiivisesti mukana lastenlastensa elämässä (julkaistu 2021)
Vuosina 1945–50 syntyneen suuren ikäluokan isovanhemmat pitävät useimmiten yhteyttä lapsenlapsiinsa lähes viikoittain. 80 prosenttia isovanhemmista osallistuu myös lastenlastensa hoitoon ainakin silloin tällöin, kertoo Turun yliopiston sosiologian apulaisprofessori ja Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen erikoistutkija Mirkka Danielsbacka.
Tutkimustietojen mukaan hoitoavun tarve on saattanut kasvaa hieman reilussa 10 vuodessa."
Eli onkin ihan päin vastoin mitä ketjussa on väitetty. Isovanhemmat jotka eivät auta on lähinnä marginaalinen porukka, jos siis 80 % auttaa ja lopuista osa asuu kaukana ja on sairaita. Jäljelle jää hyvin pieni osa jotka eivät auta vaikka pystyisivät. Lisäksi apu on lisääntynyt ei vähentynyt. Tuota tukee myös omat havaintoni ympäristöstä.
Vierailija kirjoitti:
"– On tutkittu, että isovanhempien hoitoapu on kansantaloudellisestikin erittäin merkittävää, arviolta 540 miljoonaa euroa vuodessa. Mutta totta kai kyse on myös sellaisista inhimillisistä ja emotionaalisista asioista ja perinteiden jakamisesta, joita ei voi rahassa mitata.
– Isovanhemmat ovat yleensä lapsiperheen kriisitilanteissa ne, jotka ensimmäisinä rientävät tai kutsutaan apuun.
Auttajillakin on silti rajansa.
– Moni sanoo, että on ihanaa, kun lapsenlapset tulevat hoitoon, mutta vielä ihanampaa on, kun he lähtevät. Eli vaikka lapsenlapset tuovat iloa ja mukavia hetkiä, toisaalta huokaistaan helpotuksesta, ettei heistä tarvitse olla kokonaisvastuussa.
– Monet isovanhemmat eivät enää fyysisestikään jaksa samalla tavalla kuin silloin, kun heidän omat lapsensa olivat pieniä. Lapsenlapsen hoitaminen kuormittaa enemmän senkin takia, että hän ei kuitenkaan ole oma. Vaikka hän olisi kuinka tuttu, hän on kuitenkin vieras, ja vieraan lapsen hoitamista jännittää yleensä enemmän kuin oman lapsen hoitamista aikoinaan."
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/isovanhempi-ei-ole-lastenhoitoautom…
Tuossa hyvää juttua lastenlasten hoidon kuormittamisesta. Todetaan myös se, etteivät isovanhemmat jaksa enää kuin nuoremmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ennen isovanhemmat osallistuivat aktiivisemmin perheen arkeen? Ei ole kiva ajatus, että yksin on pakko pärjätä.
80-luvulla olin kolmen alle kouluikäisen lapsen äiti. Mummot oli vähän yli neljäkymppisiä ja tietysti työelämässä. En saanut heiltä (enkä edes odottanut saavani) minkäänlaista lastenhoitoapua.
Ihme kitisiöitä nykyään.
Täällä kitiseen lähinnä he, joiden mielestä apua ei saa tarvita tai odottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ennen isovanhemmat osallistuivat aktiivisemmin perheen arkeen? Ei ole kiva ajatus, että yksin on pakko pärjätä.
80-luvulla olin kolmen alle kouluikäisen lapsen äiti. Mummot oli vähän yli neljäkymppisiä ja tietysti työelämässä. En saanut heiltä (enkä edes odottanut saavani) minkäänlaista lastenhoitoapua.
Ihme kitisiöitä nykyään.
Täällä kitiseen lähinnä he, joiden mielestä apua ei saa tarvita tai odottaa.
Miten monta sataa kertaa tämäkin heitto on nyt luettu?
Vierailija kirjoitti:
Uskon että syy ei ole isovanhemmuus vaan nykyisten äitien vaatimustasot. Pitää tehdä lapset mutta pitää saada koko ajan vapaata ja pitää tehdä uraa ja asunnon on oltava tiptop.
Vaikka olisi kumppani joka hoitaa puolet lastenhoidosta ja kotitöistä niin siltikin aika rankkaa suorittaa kaikea.
Olen sitä mieltä että osa voisi jättää lapset tekemättä ja keskittyä bilettämiseen ja uraansa rauhassa.
Kuinka monta tällaista tunnet ja niin läheisesti, että on varaa arvostella heidän elämää?
Nuo kursivoidut otteet on vuodelta 2021. Nyt on vuosi 2026.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen ihmetellyt nuorten vanhempien väsymistä.
Minulla on 3 lasta, jotka ovat nyt jo aikuisia. Minä nautin niistä lapsistani. Minulla ei ollut enää vanhempiani ja myöskään mielelläni ei ollut enää vanhempia. Elikkä lapsilla ei ole ollut mummoja tai ukkeja.
Minä rakastin niitä vuosia, kun sain olla lasten kanssa kotona. Meidän lähellä oli puisto, jossa oli oikein mukava nainen jolle saattoi 3 vuotiaan jättää leikkimään valvotusti . Eli itse kävin nuorimman kanssa kaupassa ja saatoin myös itse olla siellä pienimmän kanssa. Lapset saivat kavereita ja me aikuisetkin tutustuttiin toisiimme. Se oli meidän henkireikä,
Sitten syötiin kotona ja lapset menivät päiväunille. Keksimme sen jälkeen jotain kivaa touhua ja vielä iltapäivällä ulkoilua. Kun mieheni tuli töistä, niin hän tykkäsi ruuan laitosta,eli pääsimme valmiiseen pöytään. Mieheni hassutteli ja kylvetti aina lapset ihan vauvasta alkaen. Isommat olivat jo kylpyammeessa, mutta heitäkin piti valvoa,ettei käy mitään.
Ja välillä menimme vanhaan mummolaan, mutta mummoni oli jo kuollut. Paikka oli järven rannalla ja rannassa vene ja sillä pääsi kaupunkiin. Siellä oli ihana luonto ja pienen matkan päässä Vuori, missä oli hyvät lenkkipolut ja marjamaat. Kyllä oli lapset hyvän näköisiä kun naama oli ihan mustikasta. Ja tätini asui aivan vieressämme ja hänen lapset ja lastenlapset tulivat sinne, niin lapsilla oli sielläkin kavereita.
Minusta lasten kanssa on ollut ihan parasta aikaa Mieheni kanssa myös, kesti vain vuosia ennenkuin saimme esikoisen mutta sen jälkeen tulivat muutkin vauvat.
Missä maassa? Suomessa ei ole vuoria.
Esimerkiksi meillä oli lapsuuskodin lähellä mäki mitä koko kylä nimitti "vuoreksi".
Aah, taas tämä jolla on oma suomen kieli. Lehmä on hevonen jne.
Niinkö?
"Suomessa ei ole itsenäisiä "Vuori"-nimisiä kuntia, mutta nimitys esiintyy laajasti osana maantieteellisiä paikannimiä. Erityisesti Lounais- ja Itä-Suomessa vuori-sanalla viitataan tyypillisesti muihin maastonmuotoihin verrattuna kookkaampiin ja jyrkkärinteisempiin kukkuloihin.
Tunnettuja ja historiallisia "Vuori"-loppuisia kohteita Suomessa ovat muun muassa:
Linnavuoret: Monet Suomen muinaislinnoista ovat nimeltään Linnavuori (esim. Janakkalan Hakoisten linnavuori, Hollolan Kapatuosia, Paimion Nakolinna ja Masku).
Kansallispuistojen ja nähtävyyksien vuoret: Esimerkiksi Kolin kansallispuiston huiput (Ukko-Koli, Akka-Koli ja Paha-Koli).
Asuinalueet: Paikannimi Vuori on myös esimerkiksi Tampereella sijaitseva tunnettu asuinalue ja kaupunginosa.
Suomessa on kuitenkin lukuisia "Vuori"-alkuisia paikkoja, kyliä ja kaupunginosia. Tunnettuja "Vuori"-nimisiä alueita ja kyliä Suomessa:
Vuori – Taivassalossa sijaitseva kylä.
Vuori – Pöytyällä sijaitseva kylä (entisen Yläneen alueella).
Erilaisia "Vuori"-loppuisia kuntia ja taajamia Suomessa:
Lempäälä / Tampere: Alueelta löytyy lukuisia asuinalueita, joissa on "Vuori" osana nimeä, kuten Linnavuori ja Vuores (joka on Tampereen ja Lempäälän rajalla sijaitseva uusi kaupunginosa). "
Suomessa ei ole varsinaisia vuoria, sillä maaperämme on geologisesti liian vanhaa ja vuoristoja synnyttävät mannerlaattojen törmäykset puuttuvat. Maan korkeimpia maastonkohtia kutsutaan tuntureiksi. [1, 2]
https://www3.jkl.fi/craft/craftmuseum/poro/lastenporo/lapintaika/tuntur…
Opetetaan siis jo lapsille.
"Helsingin ja koko Suomen kallioperä on muodostunut satoja miljoonia vuosia sitten valtavasta muinaisesta vuoristosta, jota kutsutaan Svekokarjalaiseksi poimuvuoristoksi. Tämä vuoristo syntyi noin 1,9–1,8 miljardia vuotta sitten mannerlaattojen törmätessä toisiinsa."
Täällä kun on selitetty ettei nykyäidit tiedä mikä on pula-aika niin mikähän se 90-luvun lama oli? Just kun he oli lapsia.
Eli väitätkö sinä nyt, ettei noita vuori-nimisiä paikkoja ole Suomessa, vaikka ne saa näkyviin vaikka karttahaulla? Kannattaa sitten olla yhteydessä vaikka Maanmittauslaitokseen kun ovat moiset nimet päästäneet läpi.
Olet kyllä vertaasi vailla oleva inttäjä.