Estääkö jokin köyhän perheen lasta kouluttautumasta lääkäriksi tai diplomi-insinööriksi?

Vierailija kirjoitti:

Koko keskustelussa ei edes huomioida asiaan merkittävimmin vaikuttavia tekijöitä, mutta ei sinänsä mikään ihme kun keskustelua luotsaavat absoluuttiset keskinkertaisuudet, dipat ja lääkärit.

DI ja lääkäri on keskinkertaisuutta?

Okei.

Vierailija kirjoitti:

Koko keskustelussa ei edes huomioida asiaan merkittävimmin vaikuttavia tekijöitä, mutta ei sinänsä mikään ihme kun keskustelua luotsaavat absoluuttiset keskinkertaisuudet, dipat ja lääkärit.

Aloitin keskustelun lähinnä siltä kannalta, että jos joku nuori haaveilee haastavasta korkeakoulututkinnosta, mutta epäilee itseään vain sen takia että tulee köyhästä perheestä, hän tajuaisi ettei mitään estettä ole. Koulutus on Suomessa saatavilla tasa-arvoisesti kaikille.

Ainakin vielä 80-luvulla moni tavallisen perheen lapsi kouluttautui yliopistossa, korkeakoulussa. Olen pikkupaikkakunnalta. Tässä maanviljelijä- yms. kodeista tulleiden koulukaverieni koulutuksia: lääkäri, di, psykologi, ekonomi, luokanopettaja, kielenkääntäjä, useita filosofian maistereita, yms.

Kaikki eivät halua "luokkanousua "

Ne jotka kovasti pyrkivät nousemaan, heitä sanotaan nousukkaiksi ja sillä on ikävä kaiku.

Juu, moni haluaa asua Kontulassa vaikka olisi tarjolla Westend.:))

Mun on aika helppo vertailla, kun itse elin köyhän lapsuuden. Äitini teki keikkaduunia ja vähän väliä eleltiin tuilla. Mulla oli paljon ongelmia koulun kanssa, ja olin ihan hukassa, kun piti muuttaa omilleen. Pelkäsin köyhyyttä jo valmiiksi niin älyttömästi, etten ikinä olisi uskaltanut lähteä opintotukien varaan tilanteeseen, jossa pieninkin heilahdus tuntui nälänhädältä. 

Mun lapset tietää, että aina voi tulla kotiin syömään. Mun lapset kasvaa tähän hyväosaisuuteen kiinnni. Heille on opetettu, että on aivan itsestäänselvyys opiskella ja etsiä työtä - sossuhommat ovat vieraita asioita heille. Heille se on ihan normaali ratkaisu lähteä opiskelemaan tukien varaan, kuten kaikki muutkin ympärillä lähteävät yliopistoon. Se ei ole mikään mullistava ja ihmeellinen erottuva matka tuntemattomaan. Ei se ero ole sitä, että me ihan valtavasti koko ajan oltaisiin neuvomassa ja auttamassa joka läksyissä. Se on sitä, miten kotona puhutaan, mitä ympärillä olevat tekee, mitä he kuulevat puolihuomaamattaan meidän vanhempien keskustelevan, millainen asenne meillä on koulutusta ja työtä kohtaan. Jos he tarvitsevat neuvoja, he voivat luottaa AINA saavansa niitä. Koskaan mikään opiskeluhomma ei tule olemaan niin pelottava, että valinta täytyisi lopulta tehdä täysin yksin ihmetellen. Se eroavaisuus on jo se peruspohja ja perusluottamus asioihin, kun elämä on kantanut erilailla. Nämä omat eivät ole koskaan joutuneet käyttää energiaansa rahasta ahdistumiseen. He ovat käyttäneet aikansa itsensä kehittämiseen. Ahdistukset ovat olleet niitä tavallisia nuorten sydänsuruja ja ystäväjuttuja, jotka ovat kehittäneet heitä elämässä eteenpäin. Aika ei ole mennyt siihen, että he ahdistuvat kun koulusta pyydetään kahden euron maksua uimahalliin, ja jatkuvaa ahdistusta siitä, kuuluuko porukkaan kun ei ole koskaan rahaa mihinkään. He ajautuvat eri piireihin jo pienenä. 

Meillä on eroja lähtökohdissa, ja vaikka korkeakoulutus on mahdollista kenelle tahansa - toiselle se on huomattavasti vaikeampi tie jossa tosi moni luovuttaa, jos täytyy tehdä kymmenkertainen työ toiseen verrattuna. On äärimmäistä typeryyttä miten hyväsoaiset eivät ymmärrä tällaista. Omilleni olen tämän opettanut, ettei heistä sentään aivan ylimielisiä kermaperseitä kasva, vaikka asuvat itseeni verrattuna kartanossa. Mikään poikkeus-akateeminen, joka itsekin olen - ei näitä faktoja kyllä kumoa. Tässä oli yksittäinen tarina, mutta tilastollisesti tämä on myös aivan yleinen fakta.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin vielä 80-luvulla moni tavallisen perheen lapsi kouluttautui yliopistossa, korkeakoulussa. Olen pikkupaikkakunnalta. Tässä maanviljelijä- yms. kodeista tulleiden koulukaverieni koulutuksia: lääkäri, di, psykologi, ekonomi, luokanopettaja, kielenkääntäjä, useita filosofian maistereita, yms.

Joo, mutta kun katsotaan sen maanviljelijäperheen lääkärin opiskelijatovereita niin huomataan että se on poikkeus ylemmän sosiaaliluokan opppilaiden seassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkäriltä muuten vaaditaan henkisiä  ominaisuuksia, joita kaikilla ei ole.

 

Pelkkä älykkyys ja lukupää ei riitä.

Sääli, ettei sosiaalinen älykkyys ole yksi pääsyvaatimus lääkikseen. Totta on, että lääkäreissä on paljon heikon sosiaalisen taidon omaavia puupäitä, arroganttia käytöstä ja puhetapaa, jota ei sallittaisi missään muualla. Osin tämä liittyy nousukasmaisuuteen. Varsinkin työterveydessä olen törmännyt tällaisiin, mutta se johtuu siitä, että työterveysdä työskentelevät lääkärit ovat lääkärikunnan pohjasakkaa terveyskeskuslääkäreiden kanssa. Lääkäreillä on aika kova keskinäinen nokkimisjärjestys.

Lääkärit ovat ihan tavallisia ihmisiä jotka eivät poikkea sosiaalisilta taidoitaan muista. Älykkyys, hyvä ylioppilastodistus tai pääsykokeen läpäiseminen ei tarkoita että ihminen on sosiaalisesti kömpelö. Suureen joukkoon mahtuu toki monenlaista hiihtäjää sitä ei voi kieltää. 

Suurin osa lääkäreiden käytöksestä on opittua vanhemmilta lääkäreiltä jotka heitä opettavan kuuden vuoden ajan. Aikoinaan opiskellessani yli kaksikymmentä vuotta sitten meillä oli ns. "kasvaminen lääkäriksi"-opinnot missä opeteltiin potilaan kohtaamista erilaisissa tilanteissa jopa näyttelijöiden avulla. 

Nykypäivänä ei siedetä loukkaavaa käytöstä potilasta tai työkavereita kohtaan vaan sellaiseen puututaan välittömästi. Kukaan ei halua tehdä töitä yhteistyökyvyttömän työkaverin kanssa. Olen kuullut erikoistuvasta kirurgista joka ei saanut työpaikkaa klinikasta valmistumisen jälkeen kun käytös oli sen verrarn huonoa. 

Pääsykokeiden yhteyteen on joskus vaadittu soveltuvuuskoetta mutta voi kysyä mitä mittaa yksi lyhyt haastattelu kun hakijat osaavat vastata kysymyksiin niin kuin pitää. Todellinen selvitys vaatisi mielentilatutkimuksen mikä kestää useiden viikkojen ajan ja maksaa ainakin kymmenen tuhatta euroa tutkittavaa kohti. 

Vajaa kaksikymmentä vuotta sitten Karolinskaan pääsi haastattelun kautta opiskelemaan murhan tehnyt äärioikeistolainen niin että kaikenlaista voi tapahtua. Ks. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/karoliininen-instituut…

Vierailija kirjoitti:

Helsingin Kallio on äärimmäisen ankea paikka.

Huonot värähtelyt ja historian köyhälistön ja työväestön asuinalue. Punaisten kaupunginosa. Erittäin masentava.

 

 

 

Päivän ensimmäinen punaiset vastaan valkoiset-kommentoija.

Halonen = taistolaisuus/demarit

Kekkonen = kepu

Minulle on täysin yhdentekeviä KAIKKI puolueet.

En edes äänestä. 

Jokainen ihminen on minulle täysin ainutlaatuinen yksilö. Ihmisen tausta/puolue jne. on itselleni täysin yhdentekevä.

Aloitus on typerä koska ei tietenkään ole estettä.

Oikea kysymys olisi " miksi köyhän perheen lapsi opiskelee harvemmin korkeakoulututkinnon kun parempiosainen?"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkäriltä muuten vaaditaan henkisiä  ominaisuuksia, joita kaikilla ei ole.

 

Pelkkä älykkyys ja lukupää ei riitä.

Sääli, ettei sosiaalinen älykkyys ole yksi pääsyvaatimus lääkikseen. Totta on, että lääkäreissä on paljon heikon sosiaalisen taidon omaavia puupäitä, arroganttia käytöstä ja puhetapaa, jota ei sallittaisi missään muualla. Osin tämä liittyy nousukasmaisuuteen. Varsinkin työterveydessä olen törmännyt tällaisiin, mutta se johtuu siitä, että työterveysdä työskentelevät lääkärit ovat lääkärikunnan pohjasakkaa terveyskeskuslääkäreiden kanssa. Lääkäreillä on aika kova keskinäinen nokkimisjärjestys.

Lääkäri tapaa potilaan usein kahden kesken, ja yrittää löytää potilaan vaivojen syyn, eikä tässä toimenpiteessä tarvita nk. sosiaalista älykkyyttä. Tunneäly voi olla hyödyllistä riippuen siitä, mitä tunneälyllä ylipäänsä tarkoitetaan. Lääkärin tärkein kognitiivinen taito on perinteisesti ollut intuitio, ja NT-tyypit erityisesti ovat sopia lääkäreiksi. NT-tyypit ovat sopivia myös diplomi-insinööreiksi. Lääkäri voi hyvin olla introvertti ja introvertti pärjää ihan hvin kun saa olla kahden kesken potilaan kanssa. Sanoisin, että INT-tyyppi on pääsääntöisesti sopivin sekä lääkäriksi että diplomi-insinööriksi. INF-tyyppinen taas sopii erinomaisesti psykologiksi.

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi? Se että ylempi keskiluokka ihannoi sadistista silpomis- ja myrkyttämisammattia ei tee siitä järkevien, maanläheisten ihmisten silmissä mitenkään erityisen hienoa ja hohdokasta? Päin vastoin, vaikka minulle maksettaisiin opiskelusta, en suostuisi opiskelemaan lääketiedettä, jonka nimissä ollaan murhattu, silvottu ja myrkytetty jo varmaan useita miljardeja olentoja. Pitäkää paholaisharrastuksenne ihan itsellänne. Niin joo ja muistakaa että kaikilla on myös kehollinen itsemääräämisoikeus että jatkossa sitten silvotte ja myrkytätte myös vain toisianne ja jätätte muut rauhaan.##############

 

 

Jep. Eihän lääketiede ole muuta kuin tehnyt pahaa. 

 

Muista sitten se kun sairastut vakavasti vaikka tulehdukseen tai murrat luusi että pysyt POIS lääkärin läheltä.

Ei oikeastaan edes pelkoa että näin kävisi, mutta toivotaan että kirouksesi osuu omaan nilkkaasi. Ja sinä saat lisäksi onnettomuuden lisäksi muille toivomasi "hoidot" ja laskut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkäriltä muuten vaaditaan henkisiä  ominaisuuksia, joita kaikilla ei ole.

 

Pelkkä älykkyys ja lukupää ei riitä.

Sääli, ettei sosiaalinen älykkyys ole yksi pääsyvaatimus lääkikseen. Totta on, että lääkäreissä on paljon heikon sosiaalisen taidon omaavia puupäitä, arroganttia käytöstä ja puhetapaa, jota ei sallittaisi missään muualla. Osin tämä liittyy nousukasmaisuuteen. Varsinkin työterveydessä olen törmännyt tällaisiin, mutta se johtuu siitä, että työterveysdä työskentelevät lääkärit ovat lääkärikunnan pohjasakkaa terveyskeskuslääkäreiden kanssa. Lääkäreillä on aika kova keskinäinen nokkimisjärjestys.

Lääkäri tapaa potilaan usein kahden kesken, ja yrittää löytää potilaan vaivojen syyn, eikä tässä toimenpiteessä tarvita nk. sosiaalista älykkyyttä. Tunneäly voi olla hyödyllistä riippuen siitä, mitä tunneälyllä ylipäänsä tarkoitetaan. Lääkärin tärkein kognitiivinen taito on perinteisesti ollut intuitio, ja NT-tyypit erityisesti ovat sopia lääkäreiksi. NT-tyypit ovat sopivia myös diplomi-insinööreiksi. Lääkäri voi hyvin olla introvertti ja introvertti pärjää ihan hvin kun saa olla kahden kesken potilaan kanssa. Sanoisin, että INT-tyyppi on pääsääntöisesti sopivin sekä lääkäriksi että diplomi-insinööriksi. INF-tyyppinen taas sopii erinomaisesti psykologiksi.

Eikös psykologiakin jo pidä tuota horoskooppia puppuna :D Mitenkäs se nyt täällä nerojen lääkäreiden ja dippojen langassa kummittelee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi? Se että ylempi keskiluokka ihannoi sadistista silpomis- ja myrkyttämisammattia ei tee siitä järkevien, maanläheisten ihmisten silmissä mitenkään erityisen hienoa ja hohdokasta? Päin vastoin, vaikka minulle maksettaisiin opiskelusta, en suostuisi opiskelemaan lääketiedettä, jonka nimissä ollaan murhattu, silvottu ja myrkytetty jo varmaan useita miljardeja olentoja. Pitäkää paholaisharrastuksenne ihan itsellänne. Niin joo ja muistakaa että kaikilla on myös kehollinen itsemääräämisoikeus että jatkossa sitten silvotte ja myrkytätte myös vain toisianne ja jätätte muut rauhaan.##############

 

 

Jep. Eihän lääketiede ole muuta kuin tehnyt pahaa. 

 

Muista sitten se kun sairastut vakavasti vaikka tulehdukseen tai murrat luusi että pysyt POIS lääkärin läheltä.

Ei oikeastaan edes pelkoa että näin kävisi, mutta toivotaan että kirouksesi osuu omaan nilkkaasi. Ja sinä saat lisäksi onnettomuuden lisäksi muille toivomasi "hoidot" ja laskut.

LOL.

Toivotaan sullekin kroonista sairautta, muista siten että EI lääkkeitä.

Ainoa este taitaa olla se ettei pääse kyseisiin kouluihin tai puuttuu rohkeus. Ensimmäinen ainakin todella suuri este.

Ei oikeastaan edes pelkoa että näin kävisi, mutta toivotaan että kirouksesi osuu omaan nilkkaasi. Ja sinä saat lisäksi onnettomuuden lisäksi muille toivomasi "hoidot" ja laskut.

Juu, katotaan sitten kun saat kunnon bakteeritulehduksen nilkkaan niin valitset amputaation antibiootin sijaan.

Ei muu kuin älykkyyden puute.

Vierailija kirjoitti:

Lääkäriltä muuten vaaditaan henkisiä  ominaisuuksia, joita kaikilla ei ole.

 

Pelkkä älykkyys ja lukupää ei riitä.

Näkyy pelkkä lukupää riittävän 😄. Sen verran urpoja lääkäreitä olen tavannut. Älykkyydestä ei voi puhua samaan aikaan kuin käytöstavoista kun lääkäri huutaa potilaalle, täysin syyttä.

Olen syntynyt 1940-luvulla. Kun olin lapsi, me asuimme maalla, ja oppikouluun matkustettiin joka päivä bussilla kymmenien kilometrien päähän. Sielläkin oli vain keskikoulu (ikään kuin 9. luokkaan asti), ei lukiota. Kuuluin luokan parhaisiin oppilaisiin, mutta meillä ei ollut varaa maksaa minun asumistani monta vuotta jollakin toisella paikkakunnalla, missä oli lukio, ja sitten olisi pitänyt vielä opiskellakin.

Itseäni ei ainakaan kannustettu tämmöisiin, eikä oikeastaan mihinkään muuhunkaan.

Pappisuvut olivat kaikkein lahjakkaimpia kautta vuosisatojen Suomessa.

Sivistyssukuja.

Olen 81 pappissuvun jälkeläinen plus muut sivistyssuvut.

Suvussani on mm. musikaalinen huippulahjakkuus erittäin huomattavaa. Perimä.

Nytkin elossa olevat monet eri aloilta ovat akateemisen koulutuksen omaavia, mutta ikinä he eivät pullistele sillä eivätkä puhutyöurastaan.

Lähimmässä lähisuvussani on ammattimuusikkoja.

Mutta sitten on myös tällaisia käsittämättömiä tapauksia joita en ymmärrä:

Tiedän mm 2 tyyppiä joiden huippumusikaalisuus on erittäin huomattavaa.

Valitsivatko he ammattimuusikon uran?

Eivät.

Tekevät tavallista käytännön työtä ja uskoakseni heillä on hyvät tulot.

Miksi?

Heiltä ilmeisesti puuttuu kutsumus tms.

En tajua heitä. 

Eli asiat eivät ole niin yksinkertaisia kuin ap luulottelee itselleen.