Estääkö jokin köyhän perheen lasta kouluttautumasta lääkäriksi tai diplomi-insinööriksi?

Suurin osa lääkikseen päässeistä on käynyt aika kalliin preppikurssin. 

Vierailija kirjoitti:

Raha. Köyhillä on nollarahat käytännössä, asuminen ja ruoka maksaa. Parhaassa tapauksessa vanhemmilta tulee velat niskaan.  

Kyllä niillä opintotuilla pärjää jos vain suostuu opiskelemaan jossain vähän pohjoisemmassa. Suuremmissakin kaupungeissa on kyllä opiskelijan varaa asua, jos tyytyy asumaan esim. solussa. Ei siis tarvitse edes nostaa lainaa, vaikka sekin toki on yhtälailla saatavilla kaikille.

Kalliit lääkkeet jne harvinaisemmat kulut ovat toki eri asia, mutta jos ei muuten niin opintolainan kanssa niistä selviää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi esimerkki on lääkäri tai duo inssi?

Eiks kukaan tiedä et putkimies tienaa helposti enemmän kuin lääkäri?

Onhan niitä monta muutakin ammattia missä tienestit ovat suuremmat

Ei sillä ole mitään merkitystä että joku yksittäinen putkimies tienaa enemmän kuin lääkäri. Moni lääkäri tienaa enemmän kuin putkimies.

 

Keskimääräisillä palkoilla tarkasteltuna:

"Tilastokeskuksen mukaan putkiasentajien keskimääräinen kokonaisansio oli noin 3 280 euroa kuukaudessa vuonna 2019."

 

Lääketieteen lisensiaatin keskimääräinen kuukausiansio: 6451 euroa kuukaudessa.

Minä luulin et lääkäri tienaa kymppi tonnin.

Tuntemani putkimies tienaa 12 tonnia

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa lääkikseen päässeistä on käynyt aika kalliin preppikurssin. 

 Vähintään puolet menee todistusvalinnalla, kuten kaikkiin muihinkin paikkoihin. Sen takia nykyisin moni korottaa ja korottaa vuosia yo-arvosanojaan. 

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa lääkikseen päässeistä on käynyt aika kalliin preppikurssin. 

Joo. Kyllä lääkärit ovat varakkaista koti oloista.

Ala ei kaikkia edes kiinnosta. Vähemmälläkin päästään ihan mukaviin tuloihin

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa lääkikseen päässeistä on käynyt aika kalliin preppikurssin. 

Niillä kursseila on sisäänpääsytakuu. Me olemme kaikki samalla viivalla:)

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa lääkikseen päässeistä on käynyt aika kalliin preppikurssin. 

Tämä tuskin pitää paikkaansa, sillä 50 % lääkiksen paikoista jaetaan todistusvalinnassa. Todistusvalintaan ei mitään valmennuskurssia ole (tai edes tarvita). 

Mikään ei myöskään pakota ensikertalaista hakemaan pääsykokeen kautta. Todistusvalinnalla kun pääsee helpommin ja halvemmalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raha. Köyhillä on nollarahat käytännössä, asuminen ja ruoka maksaa. Parhaassa tapauksessa vanhemmilta tulee velat niskaan.  

Kyllä niillä opintotuilla pärjää jos vain suostuu opiskelemaan jossain vähän pohjoisemmassa. Suuremmissakin kaupungeissa on kyllä opiskelijan varaa asua, jos tyytyy asumaan esim. solussa. Ei siis tarvitse edes nostaa lainaa, vaikka sekin toki on yhtälailla saatavilla kaikille.

 

Kalliit lääkkeet jne harvinaisemmat kulut ovat toki eri asia, mutta jos ei muuten niin opintolainan kanssa niistä selviää.

Juu, raha on aika lailla vain tekosyy olla opiskelematta. Siihen on toki helppo vedota, mutta ei vastaa todellisuutta. Tämäkin ajatusmalli saattaa olla lähtöisin kotoa, jossa väitetään, että vain rikkaiden lapset voivat opiskella vuosia yliopistossa.

Vierailija kirjoitti:

JATKUU

 

Eriarvoisuus on kasvanut entisestään ja se tulee näkymään pitkään myös väestön koulutuksessa, ellei muutoksia tehdä. Sekä hyväosaisuus, että huono-osaisuus periytyvät. Osa pystyy heikommista lähtökohdista huolimatta kipuamaan parempaan elämään, osa ei. Tämän hetkisen hallituksen päätökset vievät tilannetta huonoon suuntaan. Kokonaisvaikutuksia on arvioitu aivan liian suppeasti. Hyvä esimerkki on omistusasujien asumistuen lakkauttaminen. Ennen omistusasujat saattoivat vaikka työttömyyden sattuessa saada tukea asuntolainan korkoihin ja mahdolliseen yhtiövastikkeeseen. Itse lyhennykseen sitä ei silloinkaan saanut, mikä on luonnollista, sillä valtion tehtävä ei ole kartuttaa kenenkään omaisuutta. Kummasti kuitenkin nyt valtio kartuttaa asuntoja vuokraavien yritysten ja asuntosijoittajien omaisuutta, kun yleisen maailman tilanteen vuoksi liriin joutuneet omistusasujat ovat myyneet asuntonsa tappiolla ja muuttaneet vuokralle, ja saavat nyt muiden omistamiin asuntoihin sitä samaa asumistukea. Mieluummin olisin suonut yksittäisen perheen saavan asumiseen tukea ja näin mahdollisuuden saada kerättyä edes vähän enemmän varallisuutta, kuin mitä edellisillä sukupolvilla oli. Nyt valmiiksi hyvin pärjäävät pärjäävät entistä paremmin.

Nykyisin oppivelvollisuus jatkuu toiselle asteelle asti, mikä tarkoittaa, että nuori on oikeutettu ilmaiseen oppimateriaaliin lukiossa ja amiksessa aina sen vuoden loppuun, kun täyttää 20 vuotta. Tämä lisää koulutuksellista tasa-arvoa.

Vanhempani ovat akateemisesti koulutettuja, mutta he eivät ikinä auttaneet läksyissä tai muissa koulutehtävissä tai kuskanneet harrastuksiin. Heillä ei ollut aikaa, oma työura ja raha oli tärkeämpää kuin me lapset. Toisaalta omat lapseni, jotka opiskelevat nyt yliopistossa, eivät koskaan pyytäneet apua koulutehtävissä. Tiedän, että lukion vaikeita matematiikan ja fysiikan tehtäviä ratkottiin koulukavereiden kanssa somessa. Aikanaan itse valitsin hakea yliopistoon samoin kuin lapseni. Ei olisi tullut mieleenkään puuttua lasteni valintoihin, korkeintaan antaa henkistä tukea pääsykokeisiin. Yliopsto-opinnot rahoitin opintolainalla, niin tekevät myös lapseni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi esimerkki on lääkäri tai duo inssi?

Eiks kukaan tiedä et putkimies tienaa helposti enemmän kuin lääkäri?

Onhan niitä monta muutakin ammattia missä tienestit ovat suuremmat

Ei sillä ole mitään merkitystä että joku yksittäinen putkimies tienaa enemmän kuin lääkäri. Moni lääkäri tienaa enemmän kuin putkimies.

 

Keskimääräisillä palkoilla tarkasteltuna:

"Tilastokeskuksen mukaan putkiasentajien keskimääräinen kokonaisansio oli noin 3 280 euroa kuukaudessa vuonna 2019."

 

Lääketieteen lisensiaatin keskimääräinen kuukausiansio: 6451 euroa kuukaudessa.

Minä luulin et lääkäri tienaa kymppi tonnin.

Tuntemani putkimies tienaa 12 tonnia

Edelleenkään yksittäistapauksilla ei ole mitään merkitystä. Tuntemani erikoislääkäri tienaa 18 tonnia. Esim. mediaaniansioiden tutkiminen sen sijaan on oleellista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa lääkikseen päässeistä on käynyt aika kalliin preppikurssin. 

Tämä tuskin pitää paikkaansa, sillä 50 % lääkiksen paikoista jaetaan todistusvalinnassa. Todistusvalintaan ei mitään valmennuskurssia ole (tai edes tarvita). 

 

Mikään ei myöskään pakota ensikertalaista hakemaan pääsykokeen kautta. Todistusvalinnalla kun pääsee helpommin ja halvemmalla.

Helkoimmallakin todistuksella pääsee Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan, jos on tiettyä vähemmistöä. Ei kaikilta pyrkijöiltä vaadita samoja pisteitä. Alhaisemmillakin pistemäärillä pääsee sisään, jos edustaa tiettyjä vähemmistöryhmiä.

DI:ksi synnytään. Jokainen ei voi olla DI, vaikka haluaisi toki niin. Opiskelu ei auta asiaan.

t. The Original DI

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

JATKUU

 

Eriarvoisuus on kasvanut entisestään ja se tulee näkymään pitkään myös väestön koulutuksessa, ellei muutoksia tehdä. Sekä hyväosaisuus, että huono-osaisuus periytyvät. Osa pystyy heikommista lähtökohdista huolimatta kipuamaan parempaan elämään, osa ei. Tämän hetkisen hallituksen päätökset vievät tilannetta huonoon suuntaan. Kokonaisvaikutuksia on arvioitu aivan liian suppeasti. Hyvä esimerkki on omistusasujien asumistuen lakkauttaminen. Ennen omistusasujat saattoivat vaikka työttömyyden sattuessa saada tukea asuntolainan korkoihin ja mahdolliseen yhtiövastikkeeseen. Itse lyhennykseen sitä ei silloinkaan saanut, mikä on luonnollista, sillä valtion tehtävä ei ole kartuttaa kenenkään omaisuutta. Kummasti kuitenkin nyt valtio kartuttaa asuntoja vuokraavien yritysten ja asuntosijoittajien omaisuutta, kun yleisen maailman tilanteen vuoksi liriin joutuneet omistusasujat ovat myyneet asuntonsa tappiolla ja muuttaneet vuokralle, ja saavat nyt muiden omistamiin asuntoihin sitä samaa asumistukea. Mieluummin olisin suonut yksittäisen perheen saavan asumiseen tukea ja näin mahdollisuuden saada kerättyä edes vähän enemmän varallisuutta, kuin mitä edellisillä sukupolvilla oli. Nyt valmiiksi hyvin pärjäävät pärjäävät entistä paremmin.

Nykyisin oppivelvollisuus jatkuu toiselle asteelle asti, mikä tarkoittaa, että nuori on oikeutettu ilmaiseen oppimateriaaliin lukiossa ja amiksessa aina sen vuoden loppuun, kun täyttää 20 vuotta. Tämä lisää koulutuksellista tasa-arvoa.

Vanhempani ovat akateemisesti koulutettuja, mutta he eivät ikinä auttaneet läksyissä tai muissa koulutehtävissä tai kuskanneet harrastuksiin. Heillä ei ollut aikaa, oma työura ja raha oli tärkeämpää kuin me lapset. Toisaalta omat lapseni, jotka opiskelevat nyt yliopistossa, eivät koskaan pyytäneet apua koulutehtävissä. Tiedän, että lukion vaikeita matematiikan ja fysiikan tehtäviä ratkottiin koulukavereiden kanssa somessa. Aikanaan itse valitsin hakea yliopistoon samoin kuin lapseni. Ei olisi tullut mieleenkään puuttua lasteni valintoihin, korkeintaan antaa henkistä tukea pääsykokeisiin. Yliopsto-opinnot rahoitin opintolainalla, niin tekevät myös lapseni.

Jos vanhemmat ovat syrjäytyneitä päihdeongelmaisia, ja lasten pitää muuttaa kotoa elättämään itsensä jo toisen asteen aikana, on vaikea ellei mahdoton keskittyä opintoihin, pyrkiä sisään, elää vailla tukea ja kiinnekohtaa ja esikuvia miten opintoihin panostetaan. Ja miksi. Ei pysty katsomaan tulevaan, turvaamaan pitkällä tähtäimellä elämäänsä, kun kaikki voimat menevät selviytymiseen, seuraavan vuokran hankkimiseen. Ei ole kotia jonne palata, josta hakea ruokakassi, ketään joka kysyy kuulumisia ja auttaa arjessa, pyykeissä, elämänhallinnassa. Nekin jotka hallitsevat nämä, me pärjääjät, katsotaan pikkusisarusten perään, haetaan heitä päihdekämpistä, palautetaan ysiluokalle ja sinne kotiin , mistä olisi pakko päästä pakoon että pysyy ehjänä. "Valitsin hakea yliopistoon", sanot. Minä en valinnut edes syntyä tänne. Kärsimään. Ruokkimaan perheenjäseniäni, kun en itsekään saanut syödäkseni tarpeeksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rikkaiden tyhmät kakarat ovat jääneet älykkäiden köyhien perheiden lasten jalkoihin opiskelupaikkojen saannissa. Tästä syystä rikkaat kannattavat mahdollisimman isoja lukukausimaksuja ja yksityisiä kouluja, jotta saavat omat pikkuiset ääliönsä koulutettua.

Tämä on aito ongelma. Monessa paikassa estetään lukiokoulutus, jos keskiarvo on alle 7,5. Jätetään jopa lukiopaikkoja täyttämättä.

Tuolla keskiarvolla ei pärjää lukiossa. Se vain on kylmä fakta. 

Höpö höpö. Meidän poika meni lukioon 6,5 keskiarvolla, kirjoitti pari ällää, valmistui juuri tekniikan kandiksi ja on parin vuoden päästä DI.

Minun vanhempani ei koskaan sanoisi missään "meidän poika". Hän ei edes tiedä olenko käynyt lukion. Tai mikä oli keskiarvoni, minään vuonna. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa lääkikseen päässeistä on käynyt aika kalliin preppikurssin. 

Tämä tuskin pitää paikkaansa, sillä 50 % lääkiksen paikoista jaetaan todistusvalinnassa. Todistusvalintaan ei mitään valmennuskurssia ole (tai edes tarvita). 

 

Mikään ei myöskään pakota ensikertalaista hakemaan pääsykokeen kautta. Todistusvalinnalla kun pääsee helpommin ja halvemmalla.

Helkoimmallakin todistuksella pääsee Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan, jos on tiettyä vähemmistöä. Ei kaikilta pyrkijöiltä vaadita samoja pisteitä. Alhaisemmillakin pistemäärillä pääsee sisään, jos edustaa tiettyjä vähemmistöryhmiä.

Höpönlöpön. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi esimerkki on lääkäri tai duo inssi?

Eiks kukaan tiedä et putkimies tienaa helposti enemmän kuin lääkäri?

Onhan niitä monta muutakin ammattia missä tienestit ovat suuremmat

Ei sillä ole mitään merkitystä että joku yksittäinen putkimies tienaa enemmän kuin lääkäri. Moni lääkäri tienaa enemmän kuin putkimies.

 

Keskimääräisillä palkoilla tarkasteltuna:

"Tilastokeskuksen mukaan putkiasentajien keskimääräinen kokonaisansio oli noin 3 280 euroa kuukaudessa vuonna 2019."

 

Lääketieteen lisensiaatin keskimääräinen kuukausiansio: 6451 euroa kuukaudessa.

Minä luulin et lääkäri tienaa kymppi tonnin.

Tuntemani putkimies tienaa 12 tonnia

Edelleenkään yksittäistapauksilla ei ole mitään merkitystä. Tuntemani erikoislääkäri tienaa 18 tonnia. Esim. mediaaniansioiden tutkiminen sen sijaan on oleellista.

Keskipalkkainen naapurini omistaa jo 4 asuntoa jotka on vuokralaisten kautta maksettu pois.

Ehkä kiinnostavampaa olisi tietää mitä ammatteja tietyn hienosto alueen asukkaat tekevät.

Lääkäri aloitta rahan tienaamisen vuosikymmeniä myöhemmin kuin muut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki aika menee lukemiseen, kun huonoilla geeneillä yrittää.

Vaikka ei olisi luonnostaan mitenkään älyttömän fiksu, voi diplomi-insinööriksi ainakin päästä opiskelemaan jos on ahkera ja jaksaa yrittää. Eivätkä ne DI-opinnotkaan loppujen lopuksi ole mitään ylitsepääsemättömän vaikeita.

DI opinnot ovat vaikeita, jos ei omaa riittävästi älykkyysosamäärää ja intuitiota. DI-opinnot ovat ainoita Suomessa, jossa 1. vuoden keväänä tietoisesti pudotetaan heikoin aines pois. Tyypillinen mensalainen on suomensuomalainen mies, joka on diplomi-insinööri koulutukseltaan. Otaniemesta insinööripuolelta on vaikea valmistua ilman korkeaa älykkyysosamäärää.

Olen köyhästä kuusilapsisesta kodista. Äiti teki ison työn ja sai presidentiltä sen äitienpäivämitalin. Kävin sekä lääkiksen että teknillisen korkeakoulun pääsykokeet ja pääsin molempiin. Valitsin lääkiksen. Aikanaan erikoistuin, olin töissä vähän aikaa myös ulkomailla. Kotimaahan palattua olin ensin erikoislääkärin hommissa ja viimeiset 23 vuotta ylilääkärinä. Kotoa sain aikanaan markka-aikana noin 700-800 markkaa avustusta. Opintolainalla ja loma-aikojen palkoilla elin opiskeluajan. Kunnallisella puolella aina. Mökki ja koti ovat jääneet käteen, ja joka euron eteen on tehty kyllä töitä. Jos työtunnit panisi peräkkäin, olisin edelleen töissä, vaikka olen ollut jo monta vuotta eläkkeellä. Jos olisin ollut raha mielessä liikkeellä, niin olisin tietysti toiminut toisin, joko yksityispuolella tai sitten mennyt ihan muualle, putkitöihin tms ja oma firma. Rahaa tekevät ihmiset monella alalla, lääkäreistä tehdään otsikot ja lööpit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi esimerkki on lääkäri tai duo inssi?

Eiks kukaan tiedä et putkimies tienaa helposti enemmän kuin lääkäri?

Onhan niitä monta muutakin ammattia missä tienestit ovat suuremmat

Ei sillä ole mitään merkitystä että joku yksittäinen putkimies tienaa enemmän kuin lääkäri. Moni lääkäri tienaa enemmän kuin putkimies.

 

Keskimääräisillä palkoilla tarkasteltuna:

"Tilastokeskuksen mukaan putkiasentajien keskimääräinen kokonaisansio oli noin 3 280 euroa kuukaudessa vuonna 2019."

 

Lääketieteen lisensiaatin keskimääräinen kuukausiansio: 6451 euroa kuukaudessa.

Minä luulin et lääkäri tienaa kymppi tonnin.

Tuntemani putkimies tienaa 12 tonnia

Edelleenkään yksittäistapauksilla ei ole mitään merkitystä. Tuntemani erikoislääkäri tienaa 18 tonnia. Esim. mediaaniansioiden tutkiminen sen sijaan on oleellista.

Keskipalkkainen naapurini omistaa jo 4 asuntoa jotka on vuokralaisten kautta maksettu pois.

Ehkä kiinnostavampaa olisi tietää mitä ammatteja tietyn hienosto alueen asukkaat tekevät.

Lääkäri aloitta rahan tienaamisen vuosikymmeniä myöhemmin kuin muut

Lääkäriksi voi valmistua vaikka 23-vuotiaana. Lääkärin koulutus kestää vain vuoden kandi + maisterintutkintoa kauemmin. Ei siinä mitään vuosikymmeniä mene.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi esimerkki on lääkäri tai duo inssi?

Eiks kukaan tiedä et putkimies tienaa helposti enemmän kuin lääkäri?

Onhan niitä monta muutakin ammattia missä tienestit ovat suuremmat

Ei sillä ole mitään merkitystä että joku yksittäinen putkimies tienaa enemmän kuin lääkäri. Moni lääkäri tienaa enemmän kuin putkimies.

 

Keskimääräisillä palkoilla tarkasteltuna:

"Tilastokeskuksen mukaan putkiasentajien keskimääräinen kokonaisansio oli noin 3 280 euroa kuukaudessa vuonna 2019."

 

Lääketieteen lisensiaatin keskimääräinen kuukausiansio: 6451 euroa kuukaudessa.

Minä luulin et lääkäri tienaa kymppi tonnin.

Tuntemani putkimies tienaa 12 tonnia

Lääreiden keskim. kuukausiansio ei kerro koko totuutta, koska iso joukko lääkäreitä toimii ammatinharjoittajina ’pörriäisissä”. He nostavat osinkotuloja näistä listaamattomista yrityksistä naurettavan pienellä prosentilla. Eikä nämä pääomatulit näy missää kuukausiansioissa, vaikka on työllä hankittua. Veronkiertoa, laillista sellaista siis 😂

Putkiasentajan keskiansio on tällä hetkellä alle 3800 euroa, jolla en edes nostaisi takamusta penkistä tällä akateemisella koulutuksella ja työkokemuksella. Sitä psitsi putkiasentajien työllisyystilanne on tälle hetkellä surkea toisin kuin esim. lääkäreiden..