Lue keskustelun säännöt.
Estääkö jokin köyhän perheen lasta kouluttautumasta lääkäriksi tai diplomi-insinööriksi?
13.06.2026 |
Eikö köyhän perheen lapsen ole helppoa tehdä luokkanousu vain kouluttautumalla hyväpalkkaiseen ammattiin? Tuskin on mitään, mikä sitä estäisi. DI:ksi tai lääkäriksi vain kouluttautumaan.
Kommentit (519)
Vierailija kirjoitti:
Rikkaiden tyhmät kakarat ovat jääneet älykkäiden köyhien perheiden lasten jalkoihin opiskelupaikkojen saannissa. Tästä syystä rikkaat kannattavat mahdollisimman isoja lukukausimaksuja ja yksityisiä kouluja, jotta saavat omat pikkuiset ääliönsä koulutettua.
Tällä hetkellä lääkäreiden kakaroita opiskelee varsinkin Riiassa, kun äly ei riittänyt Suomen lääkiksiin. Kaikkiaan pääosin Virossa, Latviassa ja Romaniassa opiskelee lääkäreiksi yli 1000 suomalaista. Tekee hyvää suomalaiselle terveydenhuollolle, kun nämä tulee Suomeen työmarkkinoille. Loppuu lääkäreiden ylihinnoittelu, kun lääkäreistä tulee ylitarjontaa.
Lääkäriliiton mahti murenee, vihdoinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikkaiden tyhmät kakarat ovat jääneet älykkäiden köyhien perheiden lasten jalkoihin opiskelupaikkojen saannissa. Tästä syystä rikkaat kannattavat mahdollisimman isoja lukukausimaksuja ja yksityisiä kouluja, jotta saavat omat pikkuiset ääliönsä koulutettua.
Tämä on aito ongelma. Monessa paikassa estetään lukiokoulutus, jos keskiarvo on alle 7,5. Jätetään jopa lukiopaikkoja täyttämättä.
Tuolla keskiarvolla ei pärjää lukiossa. Se vain on kylmä fakta.
Höpö höpö. Meidän poika meni lukioon 6,5 keskiarvolla, kirjoitti pari ällää, valmistui juuri tekniikan kandiksi ja on parin vuoden päästä DI.
Näitä esimerkkejä on monta, koska monesti pojat ”heräävät” vasta joskus lukion puolessa välissä, että tarttis ruveta tekemään töitä. Poikien aivot yksinkertaisesti kehittyvät hitaammin ja kiinnostuksen kohteet ovat pitempään muualla kuin opiskeluissa.
Köyhyys ja kouluttamattomuus eivät ole tietenkään aina yksi yhteen, mutta vahva tilastollinen yhteys niiden välillä löytyy käytännössä kaikkialla maailmassa. Samoin löytyy vahva tilastollinen yhteys henkilön kouluttautumisen ja ja vanhempien koulutuksen välillä. Kuten ketjussa on todettu moneen kertaan, kouluttamattomat vanhemmat eivät usein kannusta tai tue lastensa koulunkäyntiä, eikä heillä ole siihen usein edes taloudellisia resursseja. Suomi on ollut poikkeus siinä, että kuka tahansa voi kuitenkin tehdä luokkanousun verovaroin tuetun koulutuksen vuoksi. Siksi sitä ei pidä missään nimessä ajaa alas ja siirtyä maksulliseen koulutukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhillä lapsilla ei ole ympäristössä sellaista tukea ja turvaa, minkä avulla sinne lääkikseen opiskellaan.
Omituisen vääristyneitä käsityksiä liikkeellä. Köyhyys ei ole yhtä turvattomuus.
Kyllä se on itsestä lähtevä motivaatio, joka ajaa kohti tavoitteita. Olen hiton iloinen, että maassamme voi vielä opiskella akateemisen loppututkinnon riippumatta lapsuudenperheen sosioekonomisesta taustasta. Pahinta on, jos lapselle, nuorelle sanotaan, ettei hänestä ole mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys ja kouluttamattomuus eivät ole tietenkään aina yksi yhteen, mutta vahva tilastollinen yhteys niiden välillä löytyy käytännössä kaikkialla maailmassa. Samoin löytyy vahva tilastollinen yhteys henkilön kouluttautumisen ja ja vanhempien koulutuksen välillä. Kuten ketjussa on todettu moneen kertaan, kouluttamattomat vanhemmat eivät usein kannusta tai tue lastensa koulunkäyntiä, eikä heillä ole siihen usein edes taloudellisia resursseja. Suomi on ollut poikkeus siinä, että kuka tahansa voi kuitenkin tehdä luokkanousun verovaroin tuetun koulutuksen vuoksi. Siksi sitä ei pidä missään nimessä ajaa alas ja siirtyä maksulliseen koulutukseen.
Köyhyyttä ja kouluttanattomuutta selittää keskim. heikommat kongnitiiviset taidot, laiskuus, psyykkiset ongelmat, päihteet tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teen toisella koulutuksella diplomi-insinöörin työtä. Saan 73000 euroa vuodessa. Enemmän se on ihmisestä kiinni nykypäivänä kuin tutkinnosta. AI kirjoittaa 10 vuoden kuluttua reseptejä, eli harva tutkinto on suojassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikkaiden tyhmät kakarat ovat jääneet älykkäiden köyhien perheiden lasten jalkoihin opiskelupaikkojen saannissa. Tästä syystä rikkaat kannattavat mahdollisimman isoja lukukausimaksuja ja yksityisiä kouluja, jotta saavat omat pikkuiset ääliönsä koulutettua.
Tällä hetkellä lääkäreiden kakaroita opiskelee varsinkin Riiassa, kun äly ei riittänyt Suomen lääkiksiin. Kaikkiaan pääosin Virossa, Latviassa ja Romaniassa opiskelee lääkäreiksi yli 1000 suomalaista. Tekee hyvää suomalaiselle terveydenhuollolle, kun nämä tulee Suomeen työmarkkinoille. Loppuu lääkäreiden ylihinnoittelu, kun lääkäreistä tulee ylitarjontaa.
Lääkäriliiton mahti murenee, vihdoinkin.
Miksi he tulisivat Suomeen? Monessa maassa lääkäri on miljonääri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki aika menee lukemiseen, kun huonoilla geeneillä yrittää.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki aika menee lukemiseen, kun huonoilla geeneillä yrittää.
Vaikka ei olisi luonnostaan mitenkään älyttömän fiksu, voi diplomi-insinööriksi ainakin päästä opiskelemaan jos on ahkera ja jaksaa yrittää. Eivätkä ne DI-opinnotkaan loppujen lopuksi ole mitään ylitsepääsemättömän vaikeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki aika menee lukemiseen, kun huonoilla geeneillä yrittää.
Vaikka ei olisi luonnostaan mitenkään älyttömän fiksu, voi diplomi-insinööriksi ainakin päästä opiskelemaan jos on ahkera ja jaksaa yrittää. Eivätkä ne DI-opinnotkaan loppujen lopuksi ole mitään ylitsepääsemättömän vaikeita.
Luonnontieteiden ja tekniikan koulutusaloilla on tutkintoja, joissa osa kursseista ja tenteistä on niin vaikeita, että ainoa vaihtoehto on keskeyttää opinnot, mikä näkyy opintojen keskim. alhaisempana läpäisyasteena. Näissä tutkinnoissa ei riitä hyvä muisti, vaan pitää myös ymmärtää.
Tämän takia esim. kauppakorkeakoulun tai kasvatustieteiden tutkinnot ovat naurettavan helppoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikkaiden tyhmät kakarat ovat jääneet älykkäiden köyhien perheiden lasten jalkoihin opiskelupaikkojen saannissa. Tästä syystä rikkaat kannattavat mahdollisimman isoja lukukausimaksuja ja yksityisiä kouluja, jotta saavat omat pikkuiset ääliönsä koulutettua.
Tällä hetkellä lääkäreiden kakaroita opiskelee varsinkin Riiassa, kun äly ei riittänyt Suomen lääkiksiin. Kaikkiaan pääosin Virossa, Latviassa ja Romaniassa opiskelee lääkäreiksi yli 1000 suomalaista. Tekee hyvää suomalaiselle terveydenhuollolle, kun nämä tulee Suomeen työmarkkinoille. Loppuu lääkäreiden ylihinnoittelu, kun lääkäreistä tulee ylitarjontaa.
Lääkäriliiton mahti murenee, vihdoinkin.Miksi he tulisivat Suomeen? Monessa maassa lääkäri on miljonääri.
Kovasti ovat harjoittelupaikkoja vailla Suomesta. Ja mihinkähän maihin nämä Suomi-tytöt ja -pojat menevät tekemään miljonäärilääkäriuraa?
No raha ei ehkä se tärkein, vaan se että onko lapsella perusturva kunnossa, tuosta se kaikki lähtee elämässä.
Jos tuo asia huonosti kun on lapsi/nuori,( psyykkinen kasvu ,kiintymyssuhteet yms.) se kyllä jättää jälkensä aivoihin loppuelämäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Periaatteessa kenellä tahansa on mahdollista kouluttautua Suomessa vaikkapa nyt sitten lääkäriksi. Kouluttautumiseen kuitenkin vaikuttaa moni muukin asia kuin ilmainen koulutus.
Olen kasvanut vähävaraisessa perheessä, vanhemmat käyneet kansakoulun ja lopettaneet koulun ymmärtääkseni siis noin 13 vuoden iässä. Tämän jälkeen toinen vanhemmista kouluttautunut ammattiin, toisella ei ole ammattia, ollut ison osan elämästään kotiäitinä ja sairaseläkkeellä. Saimme kotona kyllä hellyyttä ja hoivaa, sivistystäkin sen verran, mitä nyt kirjallisuudesta ja maailmanmenosta kiinnostunut, mutta kouluttautumaton vanhempi pystyi tarjoamaan. Vanhempani eivät osanneet juurikaan matematiikkaa ja yläasteella viimeistään oltiin siinä pisteessä, että kotoa ei ollut mahdollista saada läksyihin apua. Sama juttu kielissä. Vähävaraisen perheen lomiin eivät myöskään kuuluneet museot tai lomareissut. Koko kesä kotona vähällä ruualla. Kouluaamuisin lähdin usein tyhjin vatsoin kouluun, kun lama vei siltä ainoalta työelämässä olevalta vanhemmalta työt. Isä itse oli kova lukemaan, mutta pienenä meille ei juuri luettu. Lukutaidon saavutettuani ja lukuesimerkin myötä käytin ahkerasti kirjastoautoa ja melko hyvä lukutaito onkin auttanut opinnoissa todella paljon. Se tavallaan paikkasi muita osa-alueita myöhemmissä opinnoissa.
Lapsena ajattelin, että minulla ei ole mahdollisuuksia päästä yliopistoon, että vain hienot ja älykkäät ihmiset menevät sinne. Kotona oli ristiriitainen ilmapiiri, opiskeluun toisaalta kannustettiin, mutta toinen puoli oli kyllä sitä, että luulenko olevani parempi ihminen, kun olen päässyt rimaa hipoen lukioon. Kesät tein töitä, jotta sain lukiokirjat ostettua. Myöhemmin menin ammattikoulun kautta ammattikorkeakouluun ja tajusin, etten olekaan "tyhmä".
Kun vertaa kaveriin, jonka toinen vanhemmista oli lääkäri ja toinen lastentarhanopettaja, niin kotoa saadut "eväät" olivat meillä aika erilaiset. Hän sai tukea läksyihin ja kokeisiin, vapaa-ajalla oli kehittäviä harrastuksia ja lomia, eikä ruuasta ollut pulaa koskaan. Vanhemmat olivat hyvinvoivia ja jaksoivat osallistua kaverin elämään ja arkeen. Kesätyörahat menivät säästöön ja huvituksiin, vanhemmat ostivat lukiokirjat, tietenkin! Myöhemmin opintolainaa ei tarvinnut nostaa, kun vanhemmilla oli mahdollisuus tukea tytärtään taloudellisesti.
Lisääntyvä lapsiperheköyhyys on huolestuttavaa, samoin varhaiskasvatukseen ja koulutukseen tehdyt leikkaukset. Vaikka Suomessa on ollut pakollinen yhdeksänvuotinen peruskoulu jo vuosikymmeniä, monet lapset elävät yhä perheissä, joissa vanhemmilla ei ole syystä tai toisesta resursseja tukea lapsen koulunkäyntiä.
JATKUU SEURAAVASSA VIESTISSÄ
JATKUU
Eriarvoisuus on kasvanut entisestään ja se tulee näkymään pitkään myös väestön koulutuksessa, ellei muutoksia tehdä. Sekä hyväosaisuus, että huono-osaisuus periytyvät. Osa pystyy heikommista lähtökohdista huolimatta kipuamaan parempaan elämään, osa ei. Tämän hetkisen hallituksen päätökset vievät tilannetta huonoon suuntaan. Kokonaisvaikutuksia on arvioitu aivan liian suppeasti. Hyvä esimerkki on omistusasujien asumistuen lakkauttaminen. Ennen omistusasujat saattoivat vaikka työttömyyden sattuessa saada tukea asuntolainan korkoihin ja mahdolliseen yhtiövastikkeeseen. Itse lyhennykseen sitä ei silloinkaan saanut, mikä on luonnollista, sillä valtion tehtävä ei ole kartuttaa kenenkään omaisuutta. Kummasti kuitenkin nyt valtio kartuttaa asuntoja vuokraavien yritysten ja asuntosijoittajien omaisuutta, kun yleisen maailman tilanteen vuoksi liriin joutuneet omistusasujat ovat myyneet asuntonsa tappiolla ja muuttaneet vuokralle, ja saavat nyt muiden omistamiin asuntoihin sitä samaa asumistukea. Mieluummin olisin suonut yksittäisen perheen saavan asumiseen tukea ja näin mahdollisuuden saada kerättyä edes vähän enemmän varallisuutta, kuin mitä edellisillä sukupolvilla oli. Nyt valmiiksi hyvin pärjäävät pärjäävät entistä paremmin.
Miksi esimerkki on lääkäri tai duo inssi?
Eiks kukaan tiedä et putkimies tienaa helposti enemmän kuin lääkäri?
Onhan niitä monta muutakin ammattia missä tienestit ovat suuremmat
Raha. Köyhillä on nollarahat käytännössä, asuminen ja ruoka maksaa. Parhaassa tapauksessa vanhemmilta tulee velat niskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki aika menee lukemiseen, kun huonoilla geeneillä yrittää.
Vaikka ei olisi luonnostaan mitenkään älyttömän fiksu, voi diplomi-insinööriksi ainakin päästä opiskelemaan jos on ahkera ja jaksaa yrittää. Eivätkä ne DI-opinnotkaan loppujen lopuksi ole mitään ylitsepääsemättömän vaikeita.
Riippuu vähän mitä tekniikan alaa opiskelee ja missä. Aallon teknillinen fysiikka on kyllä aidosti haastava eikä siinä riitä pelkkä ahkeruus. Ei sinne pääse edes sisälle ilman l:n papereita tai vastaavasti samantasoista osaamista pääsykokeissa. Sama pätee HY:n fysikaalisten tieteiden opintoihin, joka ei toki ole DI-koulutus. Sinne pääsee m.n papereilla, mutta käytännössä vaaditaan huomattavasti paljon parempaa osaamista matemaattisissa aineissa. Sen sijaan monelle DI-linjalle pääsee c-m:n osaamistasolla eikä läpipääsykään tuota ylitsepääsemättömiä ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Miksi esimerkki on lääkäri tai duo inssi?
Eiks kukaan tiedä et putkimies tienaa helposti enemmän kuin lääkäri?
Onhan niitä monta muutakin ammattia missä tienestit ovat suuremmat
Ei sillä ole mitään merkitystä että joku yksittäinen putkimies tienaa enemmän kuin lääkäri. Moni lääkäri tienaa enemmän kuin putkimies.
Keskimääräisillä palkoilla tarkasteltuna:
"Tilastokeskuksen mukaan putkiasentajien keskimääräinen kokonaisansio oli noin 3 280 euroa kuukaudessa vuonna 2019."
Lääketieteen lisensiaatin keskimääräinen kuukausiansio: 6451 euroa kuukaudessa.
Toivottavasti olet saanut näkemystä aloitukseen. Mielipiteitä on monenlaisia.