Estääkö jokin köyhän perheen lasta kouluttautumasta lääkäriksi tai diplomi-insinööriksi?

Ei kaikki dip inssit saa koulutusta vastaavaa työtä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa lääkikseen päässeistä on käynyt aika kalliin preppikurssin. 

Tämä tuskin pitää paikkaansa, sillä 50 % lääkiksen paikoista jaetaan todistusvalinnassa. Todistusvalintaan ei mitään valmennuskurssia ole (tai edes tarvita). 

 

Mikään ei myöskään pakota ensikertalaista hakemaan pääsykokeen kautta. Todistusvalinnalla kun pääsee helpommin ja halvemmalla.

Helkoimmallakin todistuksella pääsee Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan, jos on tiettyä vähemmistöä. Ei kaikilta pyrkijöiltä vaadita samoja pisteitä. Alhaisemmillakin pistemäärillä pääsee sisään, jos edustaa tiettyjä vähemmistöryhmiä.

Höpönlöpön. 

Kuules nyt. Voit itse googlata ja katsoa millä pisteillä suomenruotsalaiset pääsevät lukemaan Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. Ne ovat paljon alhaisempia kuin suomensuomalaisilla. Sitten on vielä muitakin vähemmistöryhmiä (jotka pääsevät vieläkin alhaisemmilla pistemäärillä sisään). Olet harvinaisen tietämätön ihminen.

Ihan yhtä hyvin voi suomalainenkin hakea ruotsinkieliseen lääkikseen. Siihen ei extrana vaadita muuta kuin keskipitkän ruotsin laudatur, mikä on lääkikseen tähtäävälle aivan helppo suoritus.

Ei se kovin yhdenvertaista kohtelua ole, että toisten erittäin vaikeaa päästä lukemaan Yliopistolle lääketiedettä ja toiset pääsevät sisään paljon helpommin. Herättää aidosti kysymyksen siitä, onko Suomi oikeusvaltio? No, me tiedämme toki, että laki ei ole kaikille sama, mikä tietenkin herättää kysymyksen, onko tämä oikeudenmukaista? No, moraali ja etiikka on nykytulkinnan mukaan makuasioita, joten kaikki käy.

Jokaisella on mahdollisuus hakea ruotsinkieliseen koulutukseen. Jokainen lukion käynyt on myös opiskellut ruotsia noin kuusi vuotta. Lukiossa ruotsia on viisi pakollista kurssia, ja niiden pohjalta voi jo saada keskipitkän laudaturin tai pitkän eximian, mikä riittää osoitukseksi kielitaidosta. Ruotsin kielen osaaminen ei siis ole mikään kynnyskysymys. Kaikilla on samat mahdollisuudet.

Niin, minkä takia pitää olla ruotsinkielinen koulutus? Eikö suomenkielinen koulutus pitäisi olla kaikille, kun ollaan kerran Suomessa, eikä missään Ruotsissa?

Ruotsi on Suomen virallinen kieli. On varsin järkevää kouluttaa lääkäreitä Suomen virallisella kielellä.

Miksi ruotsin kieli on virallinen kieli, mutta saamen kieli ei? Miksi saamelaisia syrjitään? Ylipäänsä tietenkin voidaan kysyä, että miksi Suomen pitää olla 2-kielinen maa? Ei suomen kieli riittäisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Typerää verrata DI koulutusta lääketieteelliseen. Maaseutuyliopistossa pääsee dippainssikoulutukseen varsin helposti, kynnysehtona pitkän matematiikan C. Moneen ammattikorkeaan on vaikeampi päästä. Lääketieteelliseen on oikeasti vaikea päästä. Perinteisesti sinne mentiin kalliilla preppauskurssilla, nykyään L-rivistöllä. Jokainen lääketieteeseen päätynyt pääsisi leikiten DI koulutukseen, mikä ei lainkaan päde toisinpäin. On tosin niitä vaikeitakin DI koulutuksia (muutama halutuin Aallossa), mutta mikään yleinen trendi se ei ole. 

Ei kai sillä ole tässä merkitystä, miten vaikea kouluihin on päästä. Aloituksen pointti oli lähinnä se, että köyhilläkin on mahdollisuus kouluttautua dippa-inssiksi, joka on perinteisesti melko hyvin palkattu tutkinto. Se että kouluun pääsee jossakin helposti, tekee DI-koulutuksesta vielä saavutettavamman, myös vähävaraisista perheistä tuleville.

Monella koulutusalalla dippainsseillä on varsin korkeat työttömyysluvut. Ei se mikään hopealuoti ole yläluokkaan.

-köyhitä oloista ponnistanut elektronikka DI, joka valmistui finanssikriisiin ja työskentelee matalapalkka-alalla

ICT-alan työllisyys on heikoin, mutta DI-koulutuksen saaneiden työttömyysaste on murto-osan tälläkin hetkellä Suomen keskim. työttömyysasteesta. Sähkötekniikan DI-koulutuksen saaneilla tilanne on parempi.
En tiedä, koulutetaanko edes elektroniikka-alan diplomi-insinöörejä enää kuten vielä 1980-luvulla. Nykyisin kyse on joko tietotekniikasta tai sähkötekniikasta. Olisiko sun matalapalkka-elektroniikka-DI:llä vanhentunut koulutus, eikä ole täydennyskouluttautunut sitten perustutkinnon? Sellaiset tippuu uraputkesta.

Tallaisia ainakin tuli mieleen. 

Genetiikka joskus. ADHD:t yms ovat periytyviä ja altistavat oppimisvaikeuksille 

Taustatuen puute joskus

Esimerkin puute Usein

Asenne, että "vähempi riittää" Usein

Ympäristön ennakko-odotukset Joskus. 

"Ei se kovin yhdenvertaista kohtelua ole, että toisten erittäin vaikeaa päästä lukemaan Yliopistolle lääketiedettä ja toiset pääsevät sisään paljon helpommin. Herättää aidosti kysymyksen siitä, onko Suomi oikeusvaltio? "

Jos kyse olisi siitä että ihan vain suomalaisia syrjiäkseen ruotsia puhuvilla olisi helpompaa, se olisi tietenkin väärin.

Mutta kun kyse on siitä että meillä nyt vain pitää olla tietty määrä ruotsia hyvin puhuvia lääkäreitä jotta kaikki suomalaiset tulevat hyvin hoidettua. Todella paljolti suomenkieliset ovat itse omaa oksaansa tässä sahanneet toistelemalla sitä ruotsi-vihaa vuosikymmeniä jonka takia juuri kukaan ei enää sitä haluaisi opiskella. Kun vain suhtautumalla siihen positiivisesti voisi hankkia sellaisen kielitaidon että pääsisi sisään siinä ruotsinkielisten kiintiössä.

Kouluttamattomaan ja köyhään perheeseen syntyminen voi vaikuttaa niin, että vanhemmat pienentävät lastaan ja tällä ei ole itseluottamusta opiskeluun. Voi olla myös niin, että perheessä arvostetaan työntekoa niin, että opiskelua ei tueta.

"Miksi ruotsin kieli on virallinen kieli, mutta saamen kieli ei?"

Saamen kielellä on kyllä virallinen asema tietyillä alueilla pohjoisessa ja siellä heillä on oikeus mm. opetukseen ja viranomaisasetukseen omalla kielellään.

Saamea oikeasti äidinkielenään puhuvia on vain noin 2-3 tuhatta joten ei olisi järkevää pitää sitä virallisena koko maassa. Rutsia äidinkielenään puhuvia on noin satakertainen määrä eli noin 285.000.

Vierailija kirjoitti:

Tallaisia ainakin tuli mieleen. 

 

Genetiikka joskus. ADHD:t yms ovat periytyviä ja altistavat oppimisvaikeuksille 

Taustatuen puute joskus

Esimerkin puute Usein

Asenne, että "vähempi riittää" Usein

Ympäristön ennakko-odotukset Joskus. 

Ei siihen korkeakoulutukseen tähtäämiseen ja pääsemiseen tarvita mitään taustatukea tai esimerkkiä, niin kuin tämän ketjun monista viesteistä tulee esille. Genetiikkakaan ei ole riippuvaindn köyhyydestä. Ei siis ole syitä, minkä takia juurikin köyhyys estäisi esim. DI:ksi tai lääkäriksi kouluttautumisen.

Huonoista oloista tuleva lapsi voi päästä pitkälle jos kaikki kuut ja tähdet ovat kohdallaan. Hyvistä oloista tulevalle lapselle se on normisuoritus. 

Eli siis toisen pitää tehdä ihan optimisuoritus ja pitää olla onneakin mukana, toisen ei tarvitse ponnistella mitenkään erityisesti ja siinä kestää muutaman takapakinkin.

Vierailija kirjoitti:

"Ei se kovin yhdenvertaista kohtelua ole, että toisten erittäin vaikeaa päästä lukemaan Yliopistolle lääketiedettä ja toiset pääsevät sisään paljon helpommin. Herättää aidosti kysymyksen siitä, onko Suomi oikeusvaltio? "

 

Jos kyse olisi siitä että ihan vain suomalaisia syrjiäkseen ruotsia puhuvilla olisi helpompaa, se olisi tietenkin väärin.

Mutta kun kyse on siitä että meillä nyt vain pitää olla tietty määrä ruotsia hyvin puhuvia lääkäreitä jotta kaikki suomalaiset tulevat hyvin hoidettua. Todella paljolti suomenkieliset ovat itse omaa oksaansa tässä sahanneet toistelemalla sitä ruotsi-vihaa vuosikymmeniä jonka takia juuri kukaan ei enää sitä haluaisi opiskella. Kun vain suhtautumalla siihen positiivisesti voisi hankkia sellaisen kielitaidon että pääsisi sisään siinä ruotsinkielisten kiintiössä.

Käytännössä kaikkiin ruotsinkielisiin yliopistotutkintoihin on päässyt vuosikymmeniä helpommin kuin vastaaviin suomenkielisiin oikeustieteellisestä ja lääkiksestä lähtien. Osa ruotsinkielisistä hakeutuu opiskelemaan myös Ruotsiin esim lääkikseen, mutta kyse on pienestä joukosta. Ruotsinkieliset hakeutuvat myös helpommin Ruotsiin töihin varsinkin, kun työllisyystilanne on Suomessa heikko.

Vierailija kirjoitti:

Huonoista oloista tuleva lapsi voi päästä pitkälle jos kaikki kuut ja tähdet ovat kohdallaan. Hyvistä oloista tulevalle lapselle se on normisuoritus. 

Eli siis toisen pitää tehdä ihan optimisuoritus ja pitää olla onneakin mukana, toisen ei tarvitse ponnistella mitenkään erityisesti ja siinä kestää muutaman takapakinkin.

Eihän tämä pidä paikkaansa. Kerro, millä tavalla huonoista oloista ja hyvistä oloista tulevilta lapsilta vaadittavat suoritukset konkreettisesti eroavat toisistaan, kun molemmat hakevat esim. LUTiin dippainsseiksi. Koulutus on molemmille ilmainen lukioon asti, ja lukion papereilla pääsee suoraan kouluun sisään.

"Ei siihen korkeakoulutukseen tähtäämiseen ja pääsemiseen tarvita mitään taustatukea tai esimerkkiä, niin kuin tämän ketjun monista viesteistä tulee esille. Genetiikkakaan ei ole riippuvaindn köyhyydestä. Ei siis ole syitä, minkä takia juurikin köyhyys estäisi esim. DI:ksi tai lääkäriksi kouluttautumisen."

Elämä ei kuitenkaan ole kiinni vain älykkyydestä. Kyse on aina myös esim. resilienssistä erilaisille elämän vaikeuksille. Heikoista oloista nouseminen vaatii sen että vaikka vanhempien alkoholismi, heikko tuki ja kannustus kotoa, rakkauden puute, taloudelliset haasteet jne. eivät murskaa sitä ihmistä alleen. Hyvistä oloista tuleva ei koskaan edes joudu noita kohtaamaan eli vaikka hyvistä oloista tulevalla olisi heikompikin kyky selättää näitä elämän haasteita, se ei ole ongelma koska hän ei niitä haasteita koskaan kohtaa. Huonoista oloista tuleva taas tarvitse jo heti aluksi myös kyvyn seliviytyä isommista vaikeuksista ennen kuin pääsee edes samalla tasolle sen paremmista oloista tulevan kanssa. Siksi niin moni karsiutuu pois jo ennen kuin pääsee sitä älyään käyttämään.

"Eihän tämä pidä paikkaansa. Kerro, millä tavalla huonoista oloista ja hyvistä oloista tulevilta lapsilta vaadittavat suoritukset konkreettisesti eroavat toisistaa"

Harhasi tässä on se että kuvittelet elämän olevan pelkkä koulusuoritus. Heikoimmista oloista tuleva on joutunut kotonaan ja elämässään jo ylittämään monta estettä siinä ennen kuin hän pääsee sinne koulusuorituksiin asti. 

Siinä kun hyvän perheen lasta kehutaan, kannustetaan ja autetaan, heikon perheen lapsi miettii että ehtiikö tehdä läksyt vai pitääko taas huolehtia siitä pikkusisaruksesta kun vanhemmat ovat ryyppäämässä.

Tämä oli tietenkin äärimmäinen esimerkki mutta kyllä moni elämän kuormitus on heikommista oloista tulevalla isompi joten osa hänen energiastaan menee niiden voittamiseen kun toinen voi vain keskittyä kouluun.

Vierailija kirjoitti:

"Miksi ruotsin kieli on virallinen kieli, mutta saamen kieli ei?"

 

Saamen kielellä on kyllä virallinen asema tietyillä alueilla pohjoisessa ja siellä heillä on oikeus mm. opetukseen ja viranomaisasetukseen omalla kielellään.

Saamea oikeasti äidinkielenään puhuvia on vain noin 2-3 tuhatta joten ei olisi järkevää pitää sitä virallisena koko maassa. Rutsia äidinkielenään puhuvia on noin satakertainen määrä eli noin 285.000.

Suomessa on yli 100 000 venäjänkielistä ihmistä. Miksi heillä ei ole omia kiintiöitä? 

"Eihän tämä pidä paikkaansa. Kerro, millä tavalla huonoista oloista ja hyvistä oloista tulevilta lapsilta vaadittavat suoritukset konkreettisesti eroavat toisistaan, kun molemmat hakevat esim. LUTiin dippainsseiksi. Koulutus on molemmille ilmainen lukioon asti, ja lukion papereilla pääsee suoraan kouluun sisään."

Kerronpa sinulla opettavaisen tarinan: 

Minulla oli fiksu kaveri joka pärjäsi alaluokilla ihan kuten minäkin. Sitten isä joutui vankilaan ja kuoli pian sen jälkeen. Äidillä oli vaihtuvia miehiä. No kaveri masentui ja alkoi käydä terapiassa ja alkoi olla poissaoloja. Sitten alkoi koulukiusaus joka viimeisteli tuhot. Lopullinen niitti oli huono seura ja päihteet. Koskaan hän ei ole päässyt työelämään kiinni. Minulla taas on ollut hyvä ura ja hyvä elämä ihan samoilla älynlahjoilla mutta hyvästä ja vakaasta akateemsesta perheestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tallaisia ainakin tuli mieleen. 

 

Genetiikka joskus. ADHD:t yms ovat periytyviä ja altistavat oppimisvaikeuksille 

Taustatuen puute joskus

Esimerkin puute Usein

Asenne, että "vähempi riittää" Usein

Ympäristön ennakko-odotukset Joskus. 

Ei siihen korkeakoulutukseen tähtäämiseen ja pääsemiseen tarvita mitään taustatukea tai esimerkkiä, niin kuin tämän ketjun monista viesteistä tulee esille. Genetiikkakaan ei ole riippuvaindn köyhyydestä. Ei siis ole syitä, minkä takia juurikin köyhyys estäisi esim. DI:ksi tai lääkäriksi kouluttautumisen.

Tämä koulutuksellinen tasa-arvoon yksi syy, miksi Suomi vaurastui sotien jälkeen. 1970-luvulta lähtien kaikilla on ollut mahdollisuus päästä yliopistoon opiskelemaan, mutta valitettavasti varsinkin 1970- ja 1980-luvuilla osassa perheistä tähän ei kannustettu, kun pelättiin opintolainan ottamista. Ilmeisesti ei osattu ajatella, kuinka pitkä työura on, joten se 70-80000 markan opintolainan ehti maksaa helposti 10 vuodessa keskimääräistä paremmalla palkalla siitäkin huolimatta, että esim. 1990-luvun alun lamavuosina opintolainan korko kipusi pahimmillaan 13 prosenttiin.

"Suomessa on yli 100 000 venäjänkielistä ihmistä. Miksi heillä ei ole omia kiintiöitä? "

Koska ei ole lakidääteistä vaatimusta palveluille heidän äidinkielellään. Ei siinä muuta syytä ole.

Vierailija kirjoitti:

"Eihän tämä pidä paikkaansa. Kerro, millä tavalla huonoista oloista ja hyvistä oloista tulevilta lapsilta vaadittavat suoritukset konkreettisesti eroavat toisistaan, kun molemmat hakevat esim. LUTiin dippainsseiksi. Koulutus on molemmille ilmainen lukioon asti, ja lukion papereilla pääsee suoraan kouluun sisään."

 

Kerronpa sinulla opettavaisen tarinan: 

Minulla oli fiksu kaveri joka pärjäsi alaluokilla ihan kuten minäkin. Sitten isä joutui vankilaan ja kuoli pian sen jälkeen. Äidillä oli vaihtuvia miehiä. No kaveri masentui ja alkoi käydä terapiassa ja alkoi olla poissaoloja. Sitten alkoi koulukiusaus joka viimeisteli tuhot. Lopullinen niitti oli huono seura ja päihteet. Koskaan hän ei ole päässyt työelämään kiinni. Minulla taas on ollut hyvä ura ja hyvä elämä ihan samoilla älynlahjoilla mutta hyvästä ja vakaasta akateemsesta perheestä.

Ei ne akateemisesti ja työurallaan menestyneet vanhemmat takaa, ettei niiden seinien sisällä voisi olla perhehelvettiä: juopottelua, henkistä ja fyysistä väkivaltaa, myös lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa.

"1970-luvulta lähtien kaikilla on ollut mahdollisuus päästä yliopistoon opiskelemaan, mutta valitettavasti varsinkin 1970- ja 1980-luvuilla osassa perheistä tähän ei kannustettu, kun pelättiin opintolainan ottamista. "

Silloinhan nimenomaan vielä kannustettiin ja todella moni teki ison luokkanousun omiin vanhempiin nähden. Moni työläystautainen vanhempi kun oli vielä silloin itse joutunut käymään vähemmän kouluja kuin olisi halunnut ja halusi parempaa lapsilleen.

Nykyisin taas sukupolvet ovat seuloituneet niin että ne jotka eivät ole kouluttautuneet, ovat tehneet niin joko omiasta halustaan tai lahjojen puutteessa. Ja siksi siirtävät saman asenteen myös lapsilleen. Kolutus periytyykin nykyään paljon voimakkaammin kuin vielä muutama vuosikymmen sitten.

Vierailija kirjoitti:

"Eihän tämä pidä paikkaansa. Kerro, millä tavalla huonoista oloista ja hyvistä oloista tulevilta lapsilta vaadittavat suoritukset konkreettisesti eroavat toisistaan, kun molemmat hakevat esim. LUTiin dippainsseiksi. Koulutus on molemmille ilmainen lukioon asti, ja lukion papereilla pääsee suoraan kouluun sisään."

 

Kerronpa sinulla opettavaisen tarinan: 

Minulla oli fiksu kaveri joka pärjäsi alaluokilla ihan kuten minäkin. Sitten isä joutui vankilaan ja kuoli pian sen jälkeen. Äidillä oli vaihtuvia miehiä. No kaveri masentui ja alkoi käydä terapiassa ja alkoi olla poissaoloja. Sitten alkoi koulukiusaus joka viimeisteli tuhot. Lopullinen niitti oli huono seura ja päihteet. Koskaan hän ei ole päässyt työelämään kiinni. Minulla taas on ollut hyvä ura ja hyvä elämä ihan samoilla älynlahjoilla mutta hyvästä ja vakaasta akateemsesta perheestä.

Yhteiskunnan ei ole koskaan mahdollista taata ihmisille hyviä vanhempia. Se, että jollain on huomattavasti Äiti ja viinaanmenevä isä, joka ei rakastanut, ei tuota mitään konkreettista säälikompensaatiota.