Lue keskustelun säännöt.
Estääkö jokin köyhän perheen lasta kouluttautumasta lääkäriksi tai diplomi-insinööriksi?
13.06.2026 |
Eikö köyhän perheen lapsen ole helppoa tehdä luokkanousu vain kouluttautumalla hyväpalkkaiseen ammattiin? Tuskin on mitään, mikä sitä estäisi. DI:ksi tai lääkäriksi vain kouluttautumaan.
Kommentit (506)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa lääkikseen päässeistä on käynyt aika kalliin preppikurssin.
Tämä tuskin pitää paikkaansa, sillä 50 % lääkiksen paikoista jaetaan todistusvalinnassa. Todistusvalintaan ei mitään valmennuskurssia ole (tai edes tarvita).
Mikään ei myöskään pakota ensikertalaista hakemaan pääsykokeen kautta. Todistusvalinnalla kun pääsee helpommin ja halvemmalla.
Helkoimmallakin todistuksella pääsee Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan, jos on tiettyä vähemmistöä. Ei kaikilta pyrkijöiltä vaadita samoja pisteitä. Alhaisemmillakin pistemäärillä pääsee sisään, jos edustaa tiettyjä vähemmistöryhmiä.
Onko tämä joku bensanhajuinen persutrolli, joka levittää näin katkuista pskaa täällä 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi esimerkki on lääkäri tai duo inssi?
Eiks kukaan tiedä et putkimies tienaa helposti enemmän kuin lääkäri?
Onhan niitä monta muutakin ammattia missä tienestit ovat suuremmat
Ei sillä ole mitään merkitystä että joku yksittäinen putkimies tienaa enemmän kuin lääkäri. Moni lääkäri tienaa enemmän kuin putkimies.
Keskimääräisillä palkoilla tarkasteltuna:
"Tilastokeskuksen mukaan putkiasentajien keskimääräinen kokonaisansio oli noin 3 280 euroa kuukaudessa vuonna 2019."
Lääketieteen lisensiaatin keskimääräinen kuukausiansio: 6451 euroa kuukaudessa.
Minä luulin et lääkäri tienaa kymppi tonnin.
Tuntemani putkimies tienaa 12 tonnia
Edelleenkään yksittäistapauksilla ei ole mitään merkitystä. Tuntemani erikoislääkäri tienaa 18 tonnia. Esim. mediaaniansioiden tutkiminen sen sijaan on oleellista.
Keskipalkkainen naapurini omistaa jo 4 asuntoa jotka on vuokralaisten kautta maksettu pois.
Ehkä kiinnostavampaa olisi tietää mitä ammatteja tietyn hienosto alueen asukkaat tekevät.
Lääkäri aloitta rahan tienaamisen vuosikymmeniä myöhemmin kuin muut
Lääkäriksi voi valmistua vaikka 23-vuotiaana. Lääkärin koulutus kestää vain vuoden kandi + maisterintutkintoa kauemmin. Ei siinä mitään vuosikymmeniä mene.
Joo, ja sit sairaalassa kuluu muutama vuosi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa lääkikseen päässeistä on käynyt aika kalliin preppikurssin.
Tämä tuskin pitää paikkaansa, sillä 50 % lääkiksen paikoista jaetaan todistusvalinnassa. Todistusvalintaan ei mitään valmennuskurssia ole (tai edes tarvita).
Mikään ei myöskään pakota ensikertalaista hakemaan pääsykokeen kautta. Todistusvalinnalla kun pääsee helpommin ja halvemmalla.
Helkoimmallakin todistuksella pääsee Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan, jos on tiettyä vähemmistöä. Ei kaikilta pyrkijöiltä vaadita samoja pisteitä. Alhaisemmillakin pistemäärillä pääsee sisään, jos edustaa tiettyjä vähemmistöryhmiä.
Höpönlöpön.
Kuules nyt. Voit itse googlata ja katsoa millä pisteillä suomenruotsalaiset pääsevät lukemaan Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. Ne ovat paljon alhaisempia kuin suomensuomalaisilla. Sitten on vielä muitakin vähemmistöryhmiä (jotka pääsevät vieläkin alhaisemmilla pistemäärillä sisään). Olet harvinaisen tietämätön ihminen.
Ihan yhtä hyvin voi suomalainenkin hakea ruotsinkieliseen lääkikseen. Siihen ei extrana vaadita muuta kuin keskipitkän ruotsin laudatur, mikä on lääkikseen tähtäävälle aivan helppo suoritus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa lääkikseen päässeistä on käynyt aika kalliin preppikurssin.
Joo. Kyllä lääkärit ovat varakkaista koti oloista.
Ala ei kaikkia edes kiinnosta. Vähemmälläkin päästään ihan mukaviin tuloihin
Tämä ketju todistaa hyvin, miksi perheen tuki, kannustus ja malli ovat ratkaisevia tekijöitä siinä, minne lapsi päätyy opiskelemaan. Toivottavasti osaatte edes pitää nämä muinaisjäännösasenteet itsellänne ja kannustaa lastanne valitsemaan alan, joka oikeasti kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa lääkikseen päässeistä on käynyt aika kalliin preppikurssin.
Tämä tuskin pitää paikkaansa, sillä 50 % lääkiksen paikoista jaetaan todistusvalinnassa. Todistusvalintaan ei mitään valmennuskurssia ole (tai edes tarvita).
Mikään ei myöskään pakota ensikertalaista hakemaan pääsykokeen kautta. Todistusvalinnalla kun pääsee helpommin ja halvemmalla.
Helkoimmallakin todistuksella pääsee Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan, jos on tiettyä vähemmistöä. Ei kaikilta pyrkijöiltä vaadita samoja pisteitä. Alhaisemmillakin pistemäärillä pääsee sisään, jos edustaa tiettyjä vähemmistöryhmiä.
Höpönlöpön.
Kuules nyt. Voit itse googlata ja katsoa millä pisteillä suomenruotsalaiset pääsevät lukemaan Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. Ne ovat paljon alhaisempia kuin suomensuomalaisilla. Sitten on vielä muitakin vähemmistöryhmiä (jotka pääsevät vieläkin alhaisemmilla pistemäärillä sisään). Olet harvinaisen tietämätön ihminen.
Ihan yhtä hyvin voi suomalainenkin hakea ruotsinkieliseen lääkikseen. Siihen ei extrana vaadita muuta kuin keskipitkän ruotsin laudatur, mikä on lääkikseen tähtäävälle aivan helppo suoritus.
Ei laudatur ruotsinkilessä ole edes pakollinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa lääkikseen päässeistä on käynyt aika kalliin preppikurssin.
Tämä tuskin pitää paikkaansa, sillä 50 % lääkiksen paikoista jaetaan todistusvalinnassa. Todistusvalintaan ei mitään valmennuskurssia ole (tai edes tarvita).
Mikään ei myöskään pakota ensikertalaista hakemaan pääsykokeen kautta. Todistusvalinnalla kun pääsee helpommin ja halvemmalla.
Helkoimmallakin todistuksella pääsee Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan, jos on tiettyä vähemmistöä. Ei kaikilta pyrkijöiltä vaadita samoja pisteitä. Alhaisemmillakin pistemäärillä pääsee sisään, jos edustaa tiettyjä vähemmistöryhmiä.
Höpönlöpön.
Kuules nyt. Voit itse googlata ja katsoa millä pisteillä suomenruotsalaiset pääsevät lukemaan Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. Ne ovat paljon alhaisempia kuin suomensuomalaisilla. Sitten on vielä muitakin vähemmistöryhmiä (jotka pääsevät vieläkin alhaisemmilla pistemäärillä sisään). Olet harvinaisen tietämätön ihminen.
Mikä estää suomenkielistä hakemasta ruotsinkieliseen koulutukseen? Myös muiden alojen kv-linjoille voi hakea, ja sinne on myös helpompi päästä. Pääsääntöisesti nuoret eivät näitä hyödynnä, mikä on jokaisen oma päätös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on halua ja riittävän lahjakas, mikään ei estä.
Riittävän lahjakas tosiaan riittää. Moni luulee että pitää olla huippulahjakas mutta peruskoulusta 7,5-8 keskiarvolla voi päästä opiskelemaan ja valmistua keskipalkkaiseen työhön, 3000-4000€/kk.
Itsellä päättötodistus 6.8 enkä sit halunnu mihkään turhaan autonasentaja linjalle tms mikä ei oikeasti kiinnosta niin menin vain töihin.
Nykyään vakkariduuni, 6200e/kk ja saman verran ellei enemmänkin pääomatuloja (omasta firmasta ja sijoituksista)
Kai ihan normaalijärkinen oon, oli vain varmaan jotain asenneongelmia nuorena kun nykyään puhun useaa kieltä ja esim kirjanpito/laskenta tuntuu ihan helpolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa lääkikseen päässeistä on käynyt aika kalliin preppikurssin.
Tämä tuskin pitää paikkaansa, sillä 50 % lääkiksen paikoista jaetaan todistusvalinnassa. Todistusvalintaan ei mitään valmennuskurssia ole (tai edes tarvita).
Mikään ei myöskään pakota ensikertalaista hakemaan pääsykokeen kautta. Todistusvalinnalla kun pääsee helpommin ja halvemmalla.
Helkoimmallakin todistuksella pääsee Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan, jos on tiettyä vähemmistöä. Ei kaikilta pyrkijöiltä vaadita samoja pisteitä. Alhaisemmillakin pistemäärillä pääsee sisään, jos edustaa tiettyjä vähemmistöryhmiä.
Höpönlöpön.
Kuules nyt. Voit itse googlata ja katsoa millä pisteillä suomenruotsalaiset pääsevät lukemaan Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. Ne ovat paljon alhaisempia kuin suomensuomalaisilla. Sitten on vielä muitakin vähemmistöryhmiä (jotka pääsevät vieläkin alhaisemmilla pistemäärillä sisään). Olet harvinaisen tietämätön ihminen.
Ihan yhtä hyvin voi suomalainenkin hakea ruotsinkieliseen lääkikseen. Siihen ei extrana vaadita muuta kuin keskipitkän ruotsin laudatur, mikä on lääkikseen tähtäävälle aivan helppo suoritus.
Ei se kovin yhdenvertaista kohtelua ole, että toisten erittäin vaikeaa päästä lukemaan Yliopistolle lääketiedettä ja toiset pääsevät sisään paljon helpommin. Herättää aidosti kysymyksen siitä, onko Suomi oikeusvaltio? No, me tiedämme toki, että laki ei ole kaikille sama, mikä tietenkin herättää kysymyksen, onko tämä oikeudenmukaista? No, moraali ja etiikka on nykytulkinnan mukaan makuasioita, joten kaikki käy.
Typerää verrata DI koulutusta lääketieteelliseen. Maaseutuyliopistossa pääsee dippainssikoulutukseen varsin helposti, kynnysehtona pitkän matematiikan C. Moneen ammattikorkeaan on vaikeampi päästä. Lääketieteelliseen on oikeasti vaikea päästä. Perinteisesti sinne mentiin kalliilla preppauskurssilla, nykyään L-rivistöllä. Jokainen lääketieteeseen päätynyt pääsisi leikiten DI koulutukseen, mikä ei lainkaan päde toisinpäin. On tosin niitä vaikeitakin DI koulutuksia (muutama halutuin Aallossa), mutta mikään yleinen trendi se ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa lääkikseen päässeistä on käynyt aika kalliin preppikurssin.
Tämä tuskin pitää paikkaansa, sillä 50 % lääkiksen paikoista jaetaan todistusvalinnassa. Todistusvalintaan ei mitään valmennuskurssia ole (tai edes tarvita).
Mikään ei myöskään pakota ensikertalaista hakemaan pääsykokeen kautta. Todistusvalinnalla kun pääsee helpommin ja halvemmalla.
Helkoimmallakin todistuksella pääsee Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan, jos on tiettyä vähemmistöä. Ei kaikilta pyrkijöiltä vaadita samoja pisteitä. Alhaisemmillakin pistemäärillä pääsee sisään, jos edustaa tiettyjä vähemmistöryhmiä.
Höpönlöpön.
Kuules nyt. Voit itse googlata ja katsoa millä pisteillä suomenruotsalaiset pääsevät lukemaan Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. Ne ovat paljon alhaisempia kuin suomensuomalaisilla. Sitten on vielä muitakin vähemmistöryhmiä (jotka pääsevät vieläkin alhaisemmilla pistemäärillä sisään). Olet harvinaisen tietämätön ihminen.
Ihan yhtä hyvin voi suomalainenkin hakea ruotsinkieliseen lääkikseen. Siihen ei extrana vaadita muuta kuin keskipitkän ruotsin laudatur, mikä on lääkikseen tähtäävälle aivan helppo suoritus.
Ei se kovin yhdenvertaista kohtelua ole, että toisten erittäin vaikeaa päästä lukemaan Yliopistolle lääketiedettä ja toiset pääsevät sisään paljon helpommin. Herättää aidosti kysymyksen siitä, onko Suomi oikeusvaltio? No, me tiedämme toki, että laki ei ole kaikille sama, mikä tietenkin herättää kysymyksen, onko tämä oikeudenmukaista? No, moraali ja etiikka on nykytulkinnan mukaan makuasioita, joten kaikki käy.
Jokaisella on mahdollisuus hakea ruotsinkieliseen koulutukseen. Jokainen lukion käynyt on myös opiskellut ruotsia noin kuusi vuotta. Lukiossa ruotsia on viisi pakollista kurssia, ja niiden pohjalta voi jo saada keskipitkän laudaturin tai pitkän eximian, mikä riittää osoitukseksi kielitaidosta. Ruotsin kielen osaaminen ei siis ole mikään kynnyskysymys. Kaikilla on samat mahdollisuudet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa lääkikseen päässeistä on käynyt aika kalliin preppikurssin.
Joo. Kyllä lääkärit ovat varakkaista koti oloista.
Ala ei kaikkia edes kiinnosta. Vähemmälläkin päästään ihan mukaviin tuloihin
Olen samaa mieltä. Jotta lääkäri pääse kymppitonnin kuukausituloille, pitää julkisella sektorilla olla vähintään ylilääkäri. Toinen vaihtoehto on, että virkalääkärityön jälkeen lähdet pitämään yksityisvastaanottoa johonkin pörriäiseen ja teet ympäripyöreää työpäivää, myös viikonloppuisin. Tämäkin vaati erikoislääkärin koulutuksen.
Monet DI:t saavat helposti 6000-8000 euron kuukausipalkan paljon vähemmillä työtunneilla kuin lääkärit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, onneksi nykyään oppivelvollisuus jatkuu 18 ikävuoteen asti. Se on monen vähävaraisen perheen nuoren onni!
Akateemisuuden myötä maailmankuva lapsuudenkodissasi oli kuitenkin varmastikin keskimääräistä laajempi, vaikka et apua saanut tai tarvinnut? Kyllähän poikkeuksia on aina molempiin suuntiin.
Omat lapseni ovat saaneet ihan eri tavalla eväitä elämään, vaikka itse olen "vain" AMK-duunari. Molemmat jatko-opintojen kynnyksellä olevat lapset pitävät selvänä asiana, että voivat mennä vaikka sinne yliopistoon, jos vain tekevät töitä sen eteen. Heidän silmissään korkeakouluissa ei ole mitään ihmeellistä, sinne voi päästä ihan vaan kun opiskelee. Joku menneiden sukupolvien ajatusvääristymä tässä on onneksi korjaantunut vuosien varrella. Toki heillä on myös yleisesti parempi luotto elämään, eikä ole esimerkiksi kokemusta ja kuormaa siitä, että kotona ei olisi vaikka ollut ruokaa viikkoihin.
Kun on itse elänyt Suomen mittapuulla äärimmäisessä köyhyydessä, tuntee kyllä kipua ja surua siitä, että tälläkin hetkellä Suomessa on paljon lapsia ja nuoria, joilla ei ole kotona tukea tai ruokaa saatavilla. Vaikka itsellä on asiat hyvin, ei pidä kääriytyä siihen harhaluuloon, etteikö Suomessa olisi köyhyyttä, kurjuutta ja näköalattomuutta...
Vierailija kirjoitti:
Typerää verrata DI koulutusta lääketieteelliseen. Maaseutuyliopistossa pääsee dippainssikoulutukseen varsin helposti, kynnysehtona pitkän matematiikan C. Moneen ammattikorkeaan on vaikeampi päästä. Lääketieteelliseen on oikeasti vaikea päästä. Perinteisesti sinne mentiin kalliilla preppauskurssilla, nykyään L-rivistöllä. Jokainen lääketieteeseen päätynyt pääsisi leikiten DI koulutukseen, mikä ei lainkaan päde toisinpäin. On tosin niitä vaikeitakin DI koulutuksia (muutama halutuin Aallossa), mutta mikään yleinen trendi se ei ole.
Ei kai sillä ole tässä merkitystä, miten vaikea kouluihin on päästä. Aloituksen pointti oli lähinnä se, että köyhilläkin on mahdollisuus kouluttautua dippa-inssiksi, joka on perinteisesti melko hyvin palkattu tutkinto. Se että kouluun pääsee jossakin helposti, tekee DI-koulutuksesta vielä saavutettavamman, myös vähävaraisista perheistä tuleville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typerää verrata DI koulutusta lääketieteelliseen. Maaseutuyliopistossa pääsee dippainssikoulutukseen varsin helposti, kynnysehtona pitkän matematiikan C. Moneen ammattikorkeaan on vaikeampi päästä. Lääketieteelliseen on oikeasti vaikea päästä. Perinteisesti sinne mentiin kalliilla preppauskurssilla, nykyään L-rivistöllä. Jokainen lääketieteeseen päätynyt pääsisi leikiten DI koulutukseen, mikä ei lainkaan päde toisinpäin. On tosin niitä vaikeitakin DI koulutuksia (muutama halutuin Aallossa), mutta mikään yleinen trendi se ei ole.
Ei kai sillä ole tässä merkitystä, miten vaikea kouluihin on päästä. Aloituksen pointti oli lähinnä se, että köyhilläkin on mahdollisuus kouluttautua dippa-inssiksi, joka on perinteisesti melko hyvin palkattu tutkinto. Se että kouluun pääsee jossakin helposti, tekee DI-koulutuksesta vielä saavutettavamman, myös vähävaraisista perheistä tuleville.
Tössä faktaa, miksi kannattaa hakeutua rnnemmin yliopistoon kuin ammattikorkeakouluun:
koulutus ja palkka (€ / vuosi)
Insinööri (AMK)55 000–75 000
Diplomi-insinööri (DI)70 000–100 000
https://palkka.io/insinoori-palkka-2026/
Kertokaa tuo vuosiero 40 työvuodella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typerää verrata DI koulutusta lääketieteelliseen. Maaseutuyliopistossa pääsee dippainssikoulutukseen varsin helposti, kynnysehtona pitkän matematiikan C. Moneen ammattikorkeaan on vaikeampi päästä. Lääketieteelliseen on oikeasti vaikea päästä. Perinteisesti sinne mentiin kalliilla preppauskurssilla, nykyään L-rivistöllä. Jokainen lääketieteeseen päätynyt pääsisi leikiten DI koulutukseen, mikä ei lainkaan päde toisinpäin. On tosin niitä vaikeitakin DI koulutuksia (muutama halutuin Aallossa), mutta mikään yleinen trendi se ei ole.
Ei kai sillä ole tässä merkitystä, miten vaikea kouluihin on päästä. Aloituksen pointti oli lähinnä se, että köyhilläkin on mahdollisuus kouluttautua dippa-inssiksi, joka on perinteisesti melko hyvin palkattu tutkinto. Se että kouluun pääsee jossakin helposti, tekee DI-koulutuksesta vielä saavutettavamman, myös vähävaraisista perheistä tuleville.
Monella koulutusalalla dippainsseillä on varsin korkeat työttömyysluvut. Ei se mikään hopealuoti ole yläluokkaan.
-köyhitä oloista ponnistanut elektronikka DI, joka valmistui finanssikriisiin ja työskentelee matalapalkka-alalla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa lääkikseen päässeistä on käynyt aika kalliin preppikurssin.
Tämä tuskin pitää paikkaansa, sillä 50 % lääkiksen paikoista jaetaan todistusvalinnassa. Todistusvalintaan ei mitään valmennuskurssia ole (tai edes tarvita).
Mikään ei myöskään pakota ensikertalaista hakemaan pääsykokeen kautta. Todistusvalinnalla kun pääsee helpommin ja halvemmalla.
Helkoimmallakin todistuksella pääsee Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan, jos on tiettyä vähemmistöä. Ei kaikilta pyrkijöiltä vaadita samoja pisteitä. Alhaisemmillakin pistemäärillä pääsee sisään, jos edustaa tiettyjä vähemmistöryhmiä.
Höpönlöpön.
Kuules nyt. Voit itse googlata ja katsoa millä pisteillä suomenruotsalaiset pääsevät lukemaan Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. Ne ovat paljon alhaisempia kuin suomensuomalaisilla. Sitten on vielä muitakin vähemmistöryhmiä (jotka pääsevät vieläkin alhaisemmilla pistemäärillä sisään). Olet harvinaisen tietämätön ihminen.
Ihan yhtä hyvin voi suomalainenkin hakea ruotsinkieliseen lääkikseen. Siihen ei extrana vaadita muuta kuin keskipitkän ruotsin laudatur, mikä on lääkikseen tähtäävälle aivan helppo suoritus.
Ei se kovin yhdenvertaista kohtelua ole, että toisten erittäin vaikeaa päästä lukemaan Yliopistolle lääketiedettä ja toiset pääsevät sisään paljon helpommin. Herättää aidosti kysymyksen siitä, onko Suomi oikeusvaltio? No, me tiedämme toki, että laki ei ole kaikille sama, mikä tietenkin herättää kysymyksen, onko tämä oikeudenmukaista? No, moraali ja etiikka on nykytulkinnan mukaan makuasioita, joten kaikki käy.
Kirjoitin jo aiemmin, että tiedän monta perhettä, joissa ainakin toinen vanhempi on lääkäri ja joiden jälkikasvu ei ole päässyt Suomessa lääkikseen. Nyt tätä jälkikasvua on pääosin Riiassa, Tartossa tai Romaniassa lääkäriopinnoissa. Hintalappu on Riiassa ja Tartossa yli 10 000 euroa per lukuvuosi. Suomalaisia opiskelee ulkom. lääkiksissä noin 1100, ja kova on pyrky päästä Suomeen harjoittelemaan ja töihin. Hyvä näin. Yhä harvempi tulevista lääkäreistä pääsee huippupalkoille edes yks. sektorilla, kun lääkäreiden tarjonta kasvaa Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa lääkikseen päässeistä on käynyt aika kalliin preppikurssin.
Tämä tuskin pitää paikkaansa, sillä 50 % lääkiksen paikoista jaetaan todistusvalinnassa. Todistusvalintaan ei mitään valmennuskurssia ole (tai edes tarvita).
Mikään ei myöskään pakota ensikertalaista hakemaan pääsykokeen kautta. Todistusvalinnalla kun pääsee helpommin ja halvemmalla.
Helkoimmallakin todistuksella pääsee Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan, jos on tiettyä vähemmistöä. Ei kaikilta pyrkijöiltä vaadita samoja pisteitä. Alhaisemmillakin pistemäärillä pääsee sisään, jos edustaa tiettyjä vähemmistöryhmiä.
Höpönlöpön.
Kuules nyt. Voit itse googlata ja katsoa millä pisteillä suomenruotsalaiset pääsevät lukemaan Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. Ne ovat paljon alhaisempia kuin suomensuomalaisilla. Sitten on vielä muitakin vähemmistöryhmiä (jotka pääsevät vieläkin alhaisemmilla pistemäärillä sisään). Olet harvinaisen tietämätön ihminen.
Ihan yhtä hyvin voi suomalainenkin hakea ruotsinkieliseen lääkikseen. Siihen ei extrana vaadita muuta kuin keskipitkän ruotsin laudatur, mikä on lääkikseen tähtäävälle aivan helppo suoritus.
Ei se kovin yhdenvertaista kohtelua ole, että toisten erittäin vaikeaa päästä lukemaan Yliopistolle lääketiedettä ja toiset pääsevät sisään paljon helpommin. Herättää aidosti kysymyksen siitä, onko Suomi oikeusvaltio? No, me tiedämme toki, että laki ei ole kaikille sama, mikä tietenkin herättää kysymyksen, onko tämä oikeudenmukaista? No, moraali ja etiikka on nykytulkinnan mukaan makuasioita, joten kaikki käy.
Jokaisella on mahdollisuus hakea ruotsinkieliseen koulutukseen. Jokainen lukion käynyt on myös opiskellut ruotsia noin kuusi vuotta. Lukiossa ruotsia on viisi pakollista kurssia, ja niiden pohjalta voi jo saada keskipitkän laudaturin tai pitkän eximian, mikä riittää osoitukseksi kielitaidosta. Ruotsin kielen osaaminen ei siis ole mikään kynnyskysymys. Kaikilla on samat mahdollisuudet.
Niin, minkä takia pitää olla ruotsinkielinen koulutus? Eikö suomenkielinen koulutus pitäisi olla kaikille, kun ollaan kerran Suomessa, eikä missään Ruotsissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa lääkikseen päässeistä on käynyt aika kalliin preppikurssin.
Tämä tuskin pitää paikkaansa, sillä 50 % lääkiksen paikoista jaetaan todistusvalinnassa. Todistusvalintaan ei mitään valmennuskurssia ole (tai edes tarvita).
Mikään ei myöskään pakota ensikertalaista hakemaan pääsykokeen kautta. Todistusvalinnalla kun pääsee helpommin ja halvemmalla.
Helkoimmallakin todistuksella pääsee Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan, jos on tiettyä vähemmistöä. Ei kaikilta pyrkijöiltä vaadita samoja pisteitä. Alhaisemmillakin pistemäärillä pääsee sisään, jos edustaa tiettyjä vähemmistöryhmiä.
Höpönlöpön.
Kuules nyt. Voit itse googlata ja katsoa millä pisteillä suomenruotsalaiset pääsevät lukemaan Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. Ne ovat paljon alhaisempia kuin suomensuomalaisilla. Sitten on vielä muitakin vähemmistöryhmiä (jotka pääsevät vieläkin alhaisemmilla pistemäärillä sisään). Olet harvinaisen tietämätön ihminen.
Ihan yhtä hyvin voi suomalainenkin hakea ruotsinkieliseen lääkikseen. Siihen ei extrana vaadita muuta kuin keskipitkän ruotsin laudatur, mikä on lääkikseen tähtäävälle aivan helppo suoritus.
Ei se kovin yhdenvertaista kohtelua ole, että toisten erittäin vaikeaa päästä lukemaan Yliopistolle lääketiedettä ja toiset pääsevät sisään paljon helpommin. Herättää aidosti kysymyksen siitä, onko Suomi oikeusvaltio? No, me tiedämme toki, että laki ei ole kaikille sama, mikä tietenkin herättää kysymyksen, onko tämä oikeudenmukaista? No, moraali ja etiikka on nykytulkinnan mukaan makuasioita, joten kaikki käy.
Jokaisella on mahdollisuus hakea ruotsinkieliseen koulutukseen. Jokainen lukion käynyt on myös opiskellut ruotsia noin kuusi vuotta. Lukiossa ruotsia on viisi pakollista kurssia, ja niiden pohjalta voi jo saada keskipitkän laudaturin tai pitkän eximian, mikä riittää osoitukseksi kielitaidosta. Ruotsin kielen osaaminen ei siis ole mikään kynnyskysymys. Kaikilla on samat mahdollisuudet.
Niin, minkä takia pitää olla ruotsinkielinen koulutus? Eikö suomenkielinen koulutus pitäisi olla kaikille, kun ollaan kerran Suomessa, eikä missään Ruotsissa?
Ruotsi on Suomen virallinen kieli. On varsin järkevää kouluttaa lääkäreitä Suomen virallisella kielellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typerää verrata DI koulutusta lääketieteelliseen. Maaseutuyliopistossa pääsee dippainssikoulutukseen varsin helposti, kynnysehtona pitkän matematiikan C. Moneen ammattikorkeaan on vaikeampi päästä. Lääketieteelliseen on oikeasti vaikea päästä. Perinteisesti sinne mentiin kalliilla preppauskurssilla, nykyään L-rivistöllä. Jokainen lääketieteeseen päätynyt pääsisi leikiten DI koulutukseen, mikä ei lainkaan päde toisinpäin. On tosin niitä vaikeitakin DI koulutuksia (muutama halutuin Aallossa), mutta mikään yleinen trendi se ei ole.
Ei kai sillä ole tässä merkitystä, miten vaikea kouluihin on päästä. Aloituksen pointti oli lähinnä se, että köyhilläkin on mahdollisuus kouluttautua dippa-inssiksi, joka on perinteisesti melko hyvin palkattu tutkinto. Se että kouluun pääsee jossakin helposti, tekee DI-koulutuksesta vielä saavutettavamman, myös vähävaraisista perheistä tuleville.
Monella koulutusalalla dippainsseillä on varsin korkeat työttömyysluvut. Ei se mikään hopealuoti ole yläluokkaan.
-köyhitä oloista ponnistanut elektronikka DI, joka valmistui finanssikriisiin ja työskentelee matalapalkka-alalla
Diplomi-insinöörien työttömyysaste on 4,2%. Yleinen työttömyysaste Suomessa on 10,5%.
Kuules nyt. Voit itse googlata ja katsoa millä pisteillä suomenruotsalaiset pääsevät lukemaan Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. Ne ovat paljon alhaisempia kuin suomensuomalaisilla. Sitten on vielä muitakin vähemmistöryhmiä (jotka pääsevät vieläkin alhaisemmilla pistemäärillä sisään). Olet harvinaisen tietämätön ihminen.