Estääkö jokin köyhän perheen lasta kouluttautumasta lääkäriksi tai diplomi-insinööriksi?
Eikö köyhän perheen lapsen ole helppoa tehdä luokkanousu vain kouluttautumalla hyväpalkkaiseen ammattiin? Tuskin on mitään, mikä sitä estäisi. DI:ksi tai lääkäriksi vain kouluttautumaan.
Kommentit (527)
Tuskin noista perähikiöistä kovin kauaa enää koulutettavia löytyy.
Useiden sukupolvien ajan jo lukuhaluiset ja -kykyiset lähteneet suurten kaupunkien opinahjoihin ja jäävät sille tielleen, koska maalla ei ole duuneja.
Ne jotka maalle jäävät, ovat niitä vähemmän koulutuskelpoisia, ja kun nämä ovat sukupolvia pariutuneet samanlaisten kanssa, on helppo nähdä, mitä seuraa.
Kyse ei ole vain köyhyydestä vaan ihan myös vanhempien tuesta ..
Olkoonkin vaikka vanhemmat olisi köyhiä mutta jos kodissa ei tueta lapsen kehitystä ja kannusteta opiskeluun tai ylipäätään elämässä mihinkään ei tästä taatusti tule mitään
.toki on yksittäis tapauksia että ihan orpokodissa päästään hyvään sosiaaliseen asemaan mutta nämä on poikkeuksia
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole vain köyhyydestä vaan ihan myös vanhempien tuesta ..
Olkoonkin vaikka vanhemmat olisi köyhiä mutta jos kodissa ei tueta lapsen kehitystä ja kannusteta opiskeluun tai ylipäätään elämässä mihinkään ei tästä taatusti tule mitään
.toki on yksittäis tapauksia että ihan orpokodissa päästään hyvään sosiaaliseen asemaan mutta nämä on poikkeuksia
Hyvin lahjakkaat pärjää aina mutta hyvin lahjakkaita on aina pieni osa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on halua ja riittävän lahjakas, mikään ei estä.
Rahatilanne estää jos vanhemmat eivät auta. Mää jouduin keskeyttämään opinnot rahanpuutteen vuoksi.
Yli 95 %:ssa näissä tapauksissa opiskeluja olisi voinut jatkaa, jos vain olisi uskaltanut ottaa opintolainaa.
Köyhän voi opiskella mutta lainat pitää nostaa täysimääräisenä...toki työpaikka ei ole taattu jolla ne jättvelkoja pitää maksaa
80 tapauksissa rikkaat hyvätuloiset vanhemmat auttaa taloudellisesti opiskelija lapsiaan...
Kustantaa vaatteita,tietokoneet ja opiskeluvälineitä ja tukee asumista ja liikkumista
.
Kolmevuotias Sherwyn Sarabi sai Mensan testissä tuloksen 136.
Britannian Mensalla on noin sata alle 10 vuotiasta jäsentä.
Eli Lääkäri tai DI voi olla 5 vuotiaan tasolla älyllisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marko Mäkelä nakutti käsittämättömän tuloksen Mensan äo testistä.
Markolla on korkeampi älykkyysosamäärä kuin 99,98% suomalaisista.
Ammatiltaan Marko on Kultaseppä...
Niin? Ei kai kukaan nyt väitä, että vain lääkärit ja DI.t ovat älykkäitä.
Se että Kolmevuotias pääsee Mensan jäseneksi kertoo jotain älykkyydestä ja sen mittaamisesta.
Rauha mieheni äitipuolen sielulle, mutta kun tutustuin mieheeni, ihmettelin jo ensimmäisellä kyläilykerralla hänen lapsuudenkodissaan, miten ihmeessä mieheni on pystynyt opiskelemaan siellä ylioppilaaksi.
Tuo anoppipuoleni oli gramofonineulalla rokotettu. Oli koko ajan äänessä. Puhui usein haastavaan tai vaativaan sävyyn. Jos siitä lähti pois, puhui sitten itsekseen. Mieheni isä taas oli sulkeutunut persoona. Ei paljastanut esim lapsuudestaan mitään, kunnes minä aloin tonkia. Oli jäänyt täysorvoksi noin kymmenvuotiaana ja menettänyt sairaudelle mieheni äidin mieheni vauva-aikaan.
Tuossa perheessä ei ollut mitään opiskelun tukemista. Mieheni isä ja äitipuoli olivat tehdastöissä. Mieheni isä ei varmaan osannut kouluhommissa auttaa.
Mun omassa perheessä vanhemmat oli häiritsemättä, kun luin vaikka kokeisiin ja neuvoivat kouluaineissa tarvittaessa. Kuulustelivat kielten sanoja (olen niin vanha, että meillä tankattiin lukiossa keskeinen sanasto-kirjoja)
Houkuttelin mieheni opiskelemaan akateemisen ammatin itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marko Mäkelä nakutti käsittämättömän tuloksen Mensan äo testistä.
Markolla on korkeampi älykkyysosamäärä kuin 99,98% suomalaisista.
Ammatiltaan Marko on Kultaseppä...
Niin? Ei kai kukaan nyt väitä, että vain lääkärit ja DI.t ovat älykkäitä.
Se että Kolmevuotias pääsee Mensan jäseneksi kertoo jotain älykkyydestä ja sen mittaamisesta.
Ahaa, no lääkäriksi ja DI.ksi ei pääse mensan jäsenyydellä. Mensa on vain yksi tapa mitata älykkyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Aloituksesta näkee sen, että aloittaja ei ymmärrä köyhyydestä, sen syistä ja vaikutuksista mitään. Ei kannata alkaa ottamaan hirveästi kantaa asioihin, joista ei todellisuudessa ymmärrä mitään.
T: yhteiskuntatieteilijä
Kyllä minä ymmärrän köyhyydestä paljonkin. Teinkin aloituksen siksi, että olen itse hyvin köyhistä oloista ponnistanut diplomi-insinööri(opiskelija)ksi.
Toinen vanhemmistani ei ole koko elinaikanani ollut töissä, toinenkin vain matalapalkka-alalla. Meidän perheessä on monta lasta ja on ollut täten hyvin köyhää.
Ap
Rahanpuute. Esim. yliopistoiden tentaatorien kynnysraha ja opiskeluaikainen "pappa betalar"- mahdollisuudenolemattomuus. Myös tarvittavat sosiaaliset verkostot eri vaiheissa ovat tarpeen.
Vierailija kirjoitti:
Rahanpuute. Esim. yliopistoiden tentaatorien kynnysraha ja opiskeluaikainen "pappa betalar"- mahdollisuudenolemattomuus. Myös tarvittavat sosiaaliset verkostot eri vaiheissa ovat tarpeen.
Olen opettanut yliopistossa yli 30 vuotta, enkä ole koskaan kuullut mistään kynnysrahoista. Jos sellaisia rupeaisi ottamaan, saisi hyvin nopeasti potkut. Kerran tosin diplomityöntekijä toi berliininmunkin diplomityön valmistuttua. Se on suurin saamani lahjus koko urani aikana.
Niitä sosiaalisia verkostojakin ehtii hankkimaan opiskeluaikana.
Vierailija kirjoitti:
Lääkärin ja insinöörin koulutusta ei voi verrata keskenään, kun se insinööri ja tuleva DI ei ymmärrä ihmisistä sitäkään vertaa kuin sika Pohjantähdestä.
Ja mitäs se lekuri ymmärtää ydinvoimalasta tai jäänmurtajasta?
Vierailija kirjoitti:
Tuskin noista perähikiöistä kovin kauaa enää koulutettavia löytyy.
Useiden sukupolvien ajan jo lukuhaluiset ja -kykyiset lähteneet suurten kaupunkien opinahjoihin ja jäävät sille tielleen, koska maalla ei ole duuneja.
Ne jotka maalle jäävät, ovat niitä vähemmän koulutuskelpoisia, ja kun nämä ovat sukupolvia pariutuneet samanlaisten kanssa, on helppo nähdä, mitä seuraa.
No niin, nyt tehdään heseläisistä jo jotain herr.arot.ua. Kyllä meitä paluumuuttajia on täällä landella paljonkin. Ja kaikki meidän muksuista on yliopistonsa käyneet paitsi yksi joka on liikennelentäjä. Ihan ovat hyvistä tarpeista tehtyjä.
Vierailija kirjoitti:
Köyhillä lapsilla ei ole ympäristössä sellaista tukea ja turvaa, minkä avulla sinne lääkikseen opiskellaan.
Omituisen vääristyneitä käsityksiä liikkeellä. Köyhyys ei ole yhtä turvattomuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marko Mäkelä nakutti käsittämättömän tuloksen Mensan äo testistä.
Markolla on korkeampi älykkyysosamäärä kuin 99,98% suomalaisista.
Ammatiltaan Marko on Kultaseppä...
Niin? Ei kai kukaan nyt väitä, että vain lääkärit ja DI.t ovat älykkäitä.
Se että Kolmevuotias pääsee Mensan jäseneksi kertoo jotain älykkyydestä ja sen mittaamisesta.
Ahaa, no lääkäriksi ja DI.ksi ei pääse mensan jäsenyydellä. Mensa on vain yksi tapa mitata älykkyyttä.
Juurihan kerrottiin että vaatii sen 120 Äo:n...Miten sinne sitten pääsee?
Kohta varmaan väität että 80 Äo:llakin voi päästä Lääkäriksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marko Mäkelä nakutti käsittämättömän tuloksen Mensan äo testistä.
Markolla on korkeampi älykkyysosamäärä kuin 99,98% suomalaisista.
Ammatiltaan Marko on Kultaseppä...
Niin? Ei kai kukaan nyt väitä, että vain lääkärit ja DI.t ovat älykkäitä.
Se että Kolmevuotias pääsee Mensan jäseneksi kertoo jotain älykkyydestä ja sen mittaamisesta.
Ahaa, no lääkäriksi ja DI.ksi ei pääse mensan jäsenyydellä. Mensa on vain yksi tapa mitata älykkyyttä.
Juurihan kerrottiin että vaatii sen 120 Äo:n...Miten sinne sitten pääsee?
Kohta varmaan väität että 80 Äo:llakin voi päästä Lääkäriksi.
Minua ei kiinnosta toisten ÄO.t. eikä sitä tarvitse selvittää päästääkseen lääkikseen tai tekn. yliopistoon. Sisälle pääsee pääsääntöisesti lukemalla lukiossa läksynsä. Toki muitakin reittejä on. En henk. koht. tunne kuin yhden virallisen testin tehneen ja hän on nyt mensan jäsen. ÄO.llä 80 tuskin on mitään asiaa lääkäriksi tai dippainssiksi.
Yleensä opinnoissa auttaa eniten loogisuus ja järjestelmällisyys. Älystä on hyötyä. Itselleni suurin hyöty oli enneunista ja näkömuistista.