Petin sitten miestäni viime yönä. Tosi, tosi huono omatunto nyt.

Oltiin saunaillassa lasten urheilujengin vanhempien kanssa. Minulla ja yhdellä oto-valmentajalla on ollut pientä flirttiä koko kauden. se nyt sitten kulminoitui kiimanhuuruisen kännipanoon saunaillassa. Metsässä, mäntyä vasten. Ei ollut kummoinen kokemus, mutta tehty on. 
Mulla ei ikinä ole ollut näin huonoa omaatuntoa. Tämä on ihan fyysistä kipua ja tuskaa. En pysty katsomaan miestäni. Itkettää, itkettää ja itkettää. Ja hävettää. 
Haluaisi kertoa miehelleni, mutta luulen, että kaipaan vain omaa huojennusta. Siis sitä, että saisin anteeksi, ja mulle tulisi siitä parempi olo. Mieheni murenisi, ihan varmasti. 
Joutuisimme näkemään tuota valmentajaa koko seuraavan kauden, tyyppi on valittu valmentajaksi myös ensi kaudelle. 
Olin yksin saunaillassa, koska mulla oli vuoro saada vapaata, mies jäi kolmen lapsen (12, 8 ja 3) kanssa kotiin. 
Kerronko miehelle? Vai onko se itsekästä.
Antakaa te anteeksi tekoni, pliis. Se ehkä helpottaisi tätä järjetöntä tuskaan!