Tosiasia on että 70- ja 80- luvuilla työnteko oli leppoisaa puuhastelua

Vierailija kirjoitti:

Mummoni oli pienen kunnan pankkikonttorissa kokoaikaisena siivoojana. Nykyään siellä käy siivousfirma pari tuntia viikossa hutaisemassa ja juoksee seuraavaan paikkaan. Ukkini oli hitsaaja, mutta selkä meni lopulta niin kipeäksi, että pääsi nopeasti ja helposti eläkkeelle viisikymppisenä. Kipeä selkä ei haitannut sen jälkeen menoa kotona. Pystyi hakkaamaan kirveellä polttopuita ja temppuilemaan yms. Ei onnistuisi nykyään.

Ukkisi hakkasi halkoja ja teki remontteja silloin kun oli hyvä päivä selän suhteen ja pystyi siihen. Se on toinen juttu kun selän pitäisi kestää työssä 8 tuntia joka päivä, Tämä jää ulkopuoliselta yleensä tajuamatta. EI niitä eläkkeitä ole sairauden takia koskaan helposti myönnetty vaan siihen on aina olemassa todellinen syy.

Vierailija kirjoitti:

Valtiolta ei potkittu ees juoppoja pois.Tai jos potkittiin niin ne sai jotain ihmeellistä lakkaustuspalkkaa tms. tai ainakin isot pomot. ei ollut työvelvollisuutta mutta töihin ei saanut tulla.

Lakkautuspalkka tuli, jos virka lakkautettiin ei yksittäisen juopon potkujen seurauksena.

Vierailija kirjoitti:

70- ja 80- luvuilla myös lasten teko oli leppoisaa puuhastelua

Joo ei ollut niin tarkan suunnittelun ja aikataulutuksen tulosta, että jää kokonaan tekemättä tai, jos tulee tehtyä, niin saa todeta, että pöh, pilalle meni.

Vierailija kirjoitti:

Leppoisasta työstä maksettu palkka oli niin hyvä, että yhdenkin työssä käyneen perheenjäsenen palkalla hoituivat helposti oma talo, mökki, auto...

Tuo väite tulee aina esille. Kyllä nytkin yhden palkka riittäisi reilusti, jos talot, autot ja mökit olisivat sitä tasoa, mitä ne tuolloin olivat eikä esimerkiksi jokaisen perheenjäsenen puhelinta vaihdettaisi vuoden välein.

Jaa tämäkin on taas yhden paperin pyörittäjän valitusta jolla ei ole mitään kokemusta oikeasta työnteosta

Vierailija kirjoitti:

Kyllä siellä nyt jotain on varmasti tehty. Vai miksi Suomella olisi muuten mennyt paremmin kuin nykyään?

Venäjälle sai myytyä tolkuttomasti huonolaatuista bulkkitavaraa hyvällä hinnalla, Sieltä sai tuotua halvalla esim. puuta metsäteollisuudelle. Puusta tehtiin monenlaisia paperituotteita  joita myytiin hyvällä hinnalla länsimaihin. Oli semmoinen sanonta että "Suomi elää metsästä". Tarkoitettiin itänaapurin halpaa metsää. Halvan puun aika loppui joten täkäläinen metsäteollisuus menetti kilpailukykynsä ja kuihtui.

Metalli- ja konepajateollisuus oli toinen iso työllistäjä. Sekin hiipui idänkaupan vähentyessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

70- ja 80- luvuilla myös lasten teko oli leppoisaa puuhastelua

Joo ei ollut niin tarkan suunnittelun ja aikataulutuksen tulosta, että jää kokonaan tekemättä tai, jos tulee tehtyä, niin saa todeta, että pöh, pilalle meni.

Häh! eikö lasten teko tapa ole ollut aina suunilleen sama.

Olen syntynyt vasta 90, mutta villi veikkaukseni on, että ennen työn jälki oli laadukkaampaa ja huolellisempaa. Nykyään luullaan, että määrä korvaa laadun, ja millään muulla ei ole väliä kuin työn tehokkuudella. 

Olen ollut elintarviketehtaassa töissä viimeiset 28 vuotta ja olihan siellä paljon leppoisampaa 90-luvun lopulla, kun vertaa nykyisyyteen. 

Suurin syy kiireeseen atk. Ennen riitti se, että.käytit konetta, nyt rinnalla kulkee koko ajan tietokone, mihin pitää kirjata kaikki tuotanto. 

Jos tuotantokoneet ja atk pelittäisi kunnolla, niin ei välttämättä olisi kiire. Mutta kun ne eivät toimi. Lähes aina ongelmaa, mistä seuraa kiire. Kun oot 8 tuntia juossut töissä  sä et jaksa vapaa-ajalla tehdä mitään.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä nykyajan laiskat eivät siis muista aikaa, jolloin työtä tehtiin ja koulua käytiin myös lauantaisin. itse olen mennyt töihin 12-v (aputyttönä pitopalveluun) ja sittemmin mm kaupassa hommissa . Korkeakoulututkinto tehtynä, ja joka ikinen kesä ja lomapäivä tuli myös tehtyä hommia että sai opiskelut rahoitettua. Ensimmäisen palkallisen kesälomani pidin 31-vuotiaana. Olin ihan ihmeissäni ja mietin että mitä kuuluu tehdä lomalla. 

Ei silloin ihmiset olleet myöskään hermolomilla tai veetutussaikuilla, mitä enemmän ketutti,sitä enemmin  painoi töitä.

Pomot huusivat silloin tällöin , mutta yleensä siihen oli joku syykin. Ei pillahdettu itkuun keskellä päivää eikä oltu viikko poissa töistä jos marsu kuoli.

Sanon suoraan että nykypäivän lumihiutaleet eivät olisi pärjänneet päivääkään 70-luvun työelämässä.

Ja sinä et kykenisi saamaan tämän päivän työelämästä yhtäkään työpaikkaa. Niitä kun ei saa enää vain sillä, että menee hymyillen kysymään.

Hanttihommia ei ole opiskelijoille tarjolla. Ne ovat joko kokonaan poistuneet tai ne tekee kone tai m amu.

Helppohan se oli teillä. Kun valmistumisen jälkeen, usein jo sitä ennen, sai kunnon työpaikan, siitä pystyi sitten 30+ vuoden jälkeen jäämään eläkkeelle 63-vuotiaana.

paitsi että eläkkeelle jäätiin 60 vuotiaana, poliisin ja vanginvartijan hommista 55 -vuotiaana ja armeijasta 45 -vuotiaana, oli muitakin alemman eläkeiön hommia mutta tuossa muutama esimerkki

Armeijasta sai jäädä eläkkeelle 25 vuoden jälkeen tai 20 vuoden jälkeen, jos oli tarpeeksi alhaisessa sotilasarvossa (ali-/ toimiupseeri vääpeli, kadettiupseeri kapteeni). Eläkkeelle painostettiin, että virkoja avautuisi. Sairaanhoitajat jäivät eläkkeelle 58-vuotiaina, samoin poliisit ja valtion autonkuljettajat, erityisopettajat ja yleisaineiden opettajat 55-vuotiaina, peruskoulujen opettajat 60-vuotiaina, lukioiden opettajat 63-vuotiaana. Julkisen puolen ammateissa oli alhaisempi eläkeikä.

Joku tuossa kirjoitti, että pankkiin pääsi ylioppilaspohjalta. Tiedän pari tuttua naista, joista toisella oli pohjakoulutuksena melkonomin tutkinto eli kesken jäänyt kauppaopisto, toisella pohjana tarjoilijan koulutus ja kaupan kassana toimiminen. Molemmat olivat sitten töissä eläkkeelle asti, 2020- luvulle. Myös päinvastaista kehitystä tapahtui, kun pankkeja lopetettiin 1990-luvulla, siirtyi eräs tyylikäs pankkivirkailija halpakaupan kassalle enkä sano tätä arvostellakseni.

Helvetti tuli tietokoneen ja kännykän myötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummoni oli pienen kunnan pankkikonttorissa kokoaikaisena siivoojana. Nykyään siellä käy siivousfirma pari tuntia viikossa hutaisemassa ja juoksee seuraavaan paikkaan. Ukkini oli hitsaaja, mutta selkä meni lopulta niin kipeäksi, että pääsi nopeasti ja helposti eläkkeelle viisikymppisenä. Kipeä selkä ei haitannut sen jälkeen menoa kotona. Pystyi hakkaamaan kirveellä polttopuita ja temppuilemaan yms. Ei onnistuisi nykyään.

Ukkisi hakkasi halkoja ja teki remontteja silloin kun oli hyvä päivä selän suhteen ja pystyi siihen. Se on toinen juttu kun selän pitäisi kestää työssä 8 tuntia joka päivä, Tämä jää ulkopuoliselta yleensä tajuamatta. EI niitä eläkkeitä ole sairauden takia koskaan helposti myönnetty vaan siihen on aina olemassa todellinen syy.

Hänellä oli kuule hyvä päivä joka päivä. Pihalla touhusi aamusta iltaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tosiasia vaan mielipiteesi.

Boomeri hiljaa! Tuut tänne taas täsuirtyöttömyydes nuorenpias haukkumaan, kun oot helpolla kaiken saanut.

Vierailija kirjoitti:

70- ja 80- luvuilla myös lasten teko oli leppoisaa puuhastelua

Kyllä. Lapset vain oli olemassa vanhemmille. Kunhan päivällisen tarjosi ja vaatetta päälle. Ei tarvinnut huolehtia älypuhelimista ja niiden käytöstä ja haitoista, kaikista kouluun liittyvistä asioista, koska koulu hoisi ne. Puhumattakaan päivystää Wilmaa. Hammaslääkäriinkin lapset vietiin koulun toimesta. Ei tarvinnut ostaa kalliita merkkivaatteita, viedä harrastuksiin ja ostaa kalliita välineitä, hankkia kallista eloktroniikkaa tai ulkomaanmatkaa ja kesämökkiä vain siksi, että kaikilla muillakin normivanhemmilla on varaa. Lapsia ei tarvinnut holhota 16-vuotiaaksi kuin pikkulapsia. Aivan normaalia oli, että 13-vuotias ja 9-vuotias pikkusisko pärjäsivät kahdestaan jopa yön yli, tekivät ruokaa ja kotitöitä. Lasusta ei tietoakaan kuten tänä päivänä, kun perheitä vahditaan haukkana jopa kateellisten naapurien toimesta, jotta pääsisi lasuttamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Helvetti tuli tietokoneen ja kännykän myötä.

Kaikenlisäksi mahdoton savotta vanhemmille tänä päivänä vahtia tuota. Tietookoneet ja älylaitteet ovat kaikkialla.

Niin, taas joku toimistorotta kertoo, että ei tarvitse töitä paljon tehdä, mutta oikeissa töissä 70-80-luvuilla kyllä painettiin menemään jopa urakalla, että se siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä siellä nyt jotain on varmasti tehty. Vai miksi Suomella olisi muuten mennyt paremmin kuin nykyään?

Venäjälle sai myytyä tolkuttomasti huonolaatuista bulkkitavaraa hyvällä hinnalla, Sieltä sai tuotua halvalla esim. puuta metsäteollisuudelle. Puusta tehtiin monenlaisia paperituotteita  joita myytiin hyvällä hinnalla länsimaihin. Oli semmoinen sanonta että "Suomi elää metsästä". Tarkoitettiin itänaapurin halpaa metsää. Halvan puun aika loppui joten täkäläinen metsäteollisuus menetti kilpailukykynsä ja kuihtui.

Metalli- ja konepajateollisuus oli toinen iso työllistäjä. Sekin hiipui idänkaupan vähentyessä.

Kauppa itään oli kuitenkin bilateraalisia eli vaihtokauppaa. Ongelmana oli, ettei idästä ollut juuri mitään tuotavaa. Autoja tuotiin ja se selittää Ladojen suuren määrän teillämme aikoinaan. Ladoja myytiin halvalla, että oli jotakin tuotavaa Neuvostoliitosta.

Vierailija kirjoitti:

Valtiolta ei potkittu ees juoppoja pois.Tai jos potkittiin niin ne sai jotain ihmeellistä lakkaustuspalkkaa tms. tai ainakin isot pomot. ei ollut työvelvollisuutta mutta töihin ei saanut tulla.

Pomot joo mutta tavan kansa sai kyllä potkut.

80-luvulla pääsi silmänpalvonnalla pitkälle. Nht etätyön aikaan on helppo palkata analyytikko toimittamaan tilastoja henkilöstön tekemisestä ja aikaansaamisesta ja myös aktiivisesta ajasta koneella. Raportilla erotellaan myös töihin kuulumattomat nettinaputtelut. 

Ja silti maan tuhonneet boomerin jaksavat valittaa nuorista.