Lue keskustelun säännöt.
Tosiasia on että 70- ja 80- luvuilla työnteko oli leppoisaa puuhastelua
07.06.2026 |
Ainakin osalla.
Itse lähdin 80-luvulla töihin ja valtiolla työtahti oli todella leppoisaa. Jonkun paperin kanssa moni pyöri kokopäivän eikä mitään saatu aikaiseksi.
Muistan kun erään työntekijän huoneen vieressä oli faxi. Hänen piti vahtia ja viedä faxit eteenpäin. Lopputuloksena oli että faxit oli kokopäivän kasaantuneena laitteeseen. Sama muija tuli aikaisin töihin ja meikkasi 30 min töissä ja luki sen jälkeen päivän lehden….
Kommentit (166)
Vierailija kirjoitti:
Eihän tässä puhuttu työnteosta, ei valtiolla ja kunnilla koskaan ole töitä tehty ja nykyään vielä vähemmän.
Kuitenkin on kakarat koulussa opettajien toimesta kiusattu), sairaat väärin diagnosoitu, juopot kuskattu ja hakattu, intissä vittuiltu varusmiehille, rajat vartioitu ( ettei suomalaiset pakene sankoin joukoin itänaapuriin nisuvatien ääreen) vangit passattu, tiet rakennettu ja aikanaan hoidettukin jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin kasarilla IT-alalla, Kansallisosakepankin IT-osastolla. Olihan se rentoa nykyaikaan verrattuna. Meitä IT-tyyppejä kohdeltiin kuin jumalia, eikä kukaan painostanut tai hoputtanut. Aikaa oli sosialisointiin ja pitkiin lounaisiin.
Mutta niin siinä kävi, että vähitellen firmat ulkoistivat IT-hommat konsulttifirmoille, ja minäkin sitten tällaisen kaupan mukana päädyin konsulttitaloon. Siellä olikin sitten kiire ja tahti vähän eri, monia projekteja monille asiakkaille samaan aikaan ja jatkuva kiire. Ja sellainen valvonta, joka päivä selittelet daily-palaverissa mitä olet tehnyt ja mitä aiot tehdä seuraavaksi, kirjaat jokaisen laskutettavan tunnin tarkkaan mille projektille ja työvaiheelle teit ja kauanko jne. Kyllähän se ilo koodaustyöstä aika lailla meni sen myötä, kun brittiläisperäiseen konsulttitaloon päädyin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä siellä nyt jotain on varmasti tehty. Vai miksi Suomella olisi muuten mennyt paremmin kuin nykyään?
- Silloin ei ollut sellaista määrää eläkeläisiä elätettävänä kuin nykyään. Ei kyllä työttömiäkään, mutta eläkeläisten määrässä se suurin ero on.
- Silloin oli elintaso kuitenkin matalampi kuin nykyään. Asuttiin ahtaammin. Ei ollut oletuksena, että käydään monta kertaa vuodessa ulkomailla. Ei ollut lapsilla niin paljon kalliita harrastuksia.
- Idänkauppa toi stabiiliutta talouteen. Siellä kun kysyntää riitti lännen suhdannevaihteluista riippumatta.
Mitä eläkeläisille pitäisi tehdä, viedä montun reunalle vai? Jos he olisivat pitempään töissä, sitten valitettaisiin, etteivät älyä jäädä eläkkeelle, että olisi nuoremmille töitä. Itse 60 v:nä, iässä, jossa aiemmin jäätiin ammatissani eläkkeelle. Voisin jäädä töistä vaikka huomenna, jos saisin eläkettä.
Muistan, että naapurustossa, jossa asui paljon korkeita virkamiehiä, kävi vuosittain ulkomailla vain yksi perhe ja heilläkin oli yksi lapsi. Nykyään käy moni perhe ulkomailla vuosittain useampaankin kertaan. Muita saattoi käydä sitten kerran tai kaksi viidessä-kymmenessä vuodessa. Nyt puhun lähinnä 1970-luvusta.
Eläkeläisten määrä on väliaikainen ongelma. Aika hoitaa ongelman.
Vierailija kirjoitti:
Muistan niin pankkineidit, jotka tarkasti tilinumeron moneen kertaan. Aikaa meni melkoisesti.
Nyt pankkineiti on eläkkeellä ja valtio laskee väestötarvetta eläkkeiden maksuun. Oikeasti työtä ei ole samalle populalle tänä päivänä.
Väliaikainen, reps. Se on 20-30v. Siinä ajassa suomi kerkeää tehdä konkurssin 3 kertaa peräkkäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leppoisaa se on minulla nykyäänkin, olen valinnut aikanaan hyvän ammatin. Vauva-palstalla tulee roikuttua valtaosa päivästä.
Kun työpaikoille on tullut näitä melkein jo eläkeiässä olevia, niin ovet paukkuen ovat lähteneet ja valitelleet meille nuoremmille, että mitä te riuhdotte menemään, ei ole mihinkään kiire ja tajuatteko mitä etette kun riehutte urakka tahdilla töitä? Myös ylitöihin jäämisestä valittivat. Lopullinen lähtö tulee yleensä siitä kun työnantaja ei tee kirjallista työsopimusta tai halua tehdä sellaista. Stäkn ihmettelevät että ettekö vaadi sopimuksia, no vähän vaikeaa kun työkkäri ahdistelee toiselta puolelta ja uhkaa karenssilla ja työantaja välttelee kokoajan kontaktia ja väistrelee sopimuspyyntöjä että saisko sopparin tai voisko tämän puolenvuoden mittaisen harjoittelun harjoittelupalkalla jo siirtää ihan oikeaan työntekoon oikeall palkalla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lepposet työt ja talouskin kasvoi
Vierailija kirjoitti:
Tielaitos varsinkin. Muutti nimeäänkin mutta tilanne ei muuttunut...kaksi miestä katsoi kun kolmas ei tehnyt mitään. Silloin tuli lapioihinkin riimuvarret että nojailu olisi loppunut. No nojasivat sitten rautakankeen.
TVH...Tee Laiskasti Hitaasti
TLV... Tee Laiskasti Vähän
Googlasin just riimuvarsilapio. Täytyykin mennä tästä takasin kodaamaan niinkun ei ois aivot jo tarpeeks pehmenneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse valitsin perustulon odottelun ja työttömänä omaan tahtiin kaiken opiskelun mikä kiinnostaa omaan tahtiin ja epävirallisesti. Liikaa kannustinloukkuja ja töitä joita ei kannata tehdä. Huonoja olemattomia sopimuksia ja palkat on niin surkeat sillä tahdilla millä tehdään, niin päätin odottaa perustuloa ja sitten voi itsenäisesti jotain lähteä yrittämään.
En ala rääkkäämään enää itseäni, kokemusta tuli sen verran työelämästä että ei kannata. Ne käy joita kannattaa. On paljon sellaisiakin töitä joissa kannattaa käydä ja he ovat niihin soveltuneet. Minä en niihin töihin sopinut, koska olen lievästi kehitysvammainen nainen. En kyllä ymmärrä miksi sitä pitää rangaista köyhyydellä ja huonoilla töillä???
Tämäkin hyvä kattaus vauvan kirjoittelijoista. Toimistopöydän vieressä istujat kotka kuitenkin joutavat valittamaan miten pakkotahtista on työ palavereiden ja joutoajan keskellä.
Keskusteluista puuttuvat he joiden palkka 70- ja 80-luvuilla määräytyi tehdyn työsuorituksen mukaan sen joutilaan pomon kytätessä lasiseinäisestä kopistaan ja kellokallet pyöri työsaleissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
90-luvulla se muuttui. 2000-luvulla meni pahaksi.
Valtiolla on vain suojatyöpaikkoja toinen toistaan joutavampia paperinpyörittäjiä.
Vierailija kirjoitti:
Leppoisaa se on minulla nykyäänkin, olen valinnut aikanaan hyvän ammatin. Vauva-palstalla tulee roikuttua valtaosa päivästä.
Et mitään kärkevää tekemistä keksi ns. luppoajaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuottavuus ei kasva jos työntekijöitä väsytetään kuin Eläinten Vallankumouksen Hevosia. Suomessa työntekijät n tällä hetkellä ne hevoset siitä kirjasta.
Tarvttaisi yli puolet pois nykyisestä työtahdista ja yli puolet lisää työväkeä tekemään hommia ja jakamaan taakkaa.
Ihan järjetöntä on nykyään meno töyelämässä. Toiseksi jos tämä olisii huippu-urheilua, niin ei yksikään näistä palautuisi ensimmäisen työpäivän jälkeen. Tuottavuus ja tulokset alkaisi pian laskea.
Ei huippu-urheilussakaan tehdä tulosta vetämällä harjoituksia 100 lasissa joka päivä. Korkeintaan yhden kerran viikossa kova harjoitus ja loput sitten siltä väliltä mutta enimmäkseen kevyitä. On ihan selvää että ku lähetetään kilpaluihin väsytetty urheilija, niin hän häviää.
Siksi Suomi tällä hetkellä häviää.
Vierailija kirjoitti:
Muistan ja virastoihin haettiin ihmisiä a-palkkaluokkiin vaikka työtä ei ees ollut. Istuit tyhjän panttina. Työkaverin alalaatikossa kolisi alkon pullo josta se kävi ottamassa huikkaa aina silloin tällöin.
Jossakin virastossa on voinut olla joskus tällaista, mutta monilla on hyvin toisenlaisia muistoja työnteosta valtiolla. Työtä tehtiin koko ajan, sillä ne tehtiin itse eikä nykyaikaisilla nopeilla digilaitteilla. Ahkeruutta vaadittiin ja joku taaperoikäisen vanhempi komennettiin ylitöihin illalla. Ihmisiä myös roikotettiin vuosikausia jonkun sijaisena. Sijaisena toimiva sai aina välillä työnantajalta kirjallisen ilmoituksen, jossa luki, että sinun, henkilö X:n, työ jatkuu niin kauan kuin henkilö Y toimii henkilö Z:n sijaisena, joka toimii henkilö W sijaisena...Elämää leimasi samantapainen epävarmuus kuin nykyajan työttömillä tai lyhyessä työsuhteessa olevia nuorilla. Siihen aikaan oli enemmän työpaikkoja, mutta valtion hommissa oli epävarmuus määrärahoista. Välillä ylityöt kiellettiin johtuen rahan vähyydestä. Mutta työt kasaantuivat pahasti, mikä kuormitti henkilökuntaa. Muistin nuo ajat tänä aamuna, kun TV:ssä kerrottiin, että nyt leikataan oikeuslaitokselta. Heillä on jo ennestään paljon rikosasioita rästissä, suomeksi sanottuna hoitamatta. Kun heiltä vähennetään väkeä, se tarkoittaa oikeusjuttujen lykkääntymistä ja pitkittymistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leppoisaa se on minulla nykyäänkin, olen valinnut aikanaan hyvän ammatin. Vauva-palstalla tulee roikuttua valtaosa päivästä.
Et mitään kärkevää tekemistä keksi ns. luppoajaksi?
Nykyään ei enää tupakoida ja kyniäkään ei voi teroittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90-luvulla se muuttui. 2000-luvulla meni pahaksi.
Valtiolla on vain suojatyöpaikkoja toinen toistaan joutavampia paperinpyörittäjiä.
Ketkä pistäisit pois? Laita vaikka kolme ammattiryhmää. Aloittaisitko poliiseista, armeijasta, Kelasta vai mistä, kun valtiolla on VAIN suojatyöpaikkoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leppoisaa se on minulla nykyäänkin, olen valinnut aikanaan hyvän ammatin. Vauva-palstalla tulee roikuttua valtaosa päivästä.
Et mitään kärkevää tekemistä keksi ns. luppoajaksi?
En voi töissä tehdä mitään minua kiinnostavaa töiden lisäksi, teen ne "järkevät" (vai kärkevät?) jutut sitten töiden jälkeen.
Ei ole kiva työtahti jos joutaa vauvakeskusteluja seuraamaan. Vaikka olen nopea lukija kyllä tämä aikaa vie. Ja työaikana luetut digilehdet.
. . . riuskat, ei rieskat. . .