Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Alemmasta keskiluokasta ylempään keskiluokkaan
Olen viettänyt lapsuuteni alemman keskiluokan perheessä, mutta nyt maisteritutkinnon suorittaneena huomaan, miten vaikeaa on karistaa lapsuudessa totuttuja käytösmalleja ja tapoja. Mitkä asiat teidän mielestä erottaa alemman keskiluokan ylemmästä? Ja tällä kertaa en hae materialistisia asioita, kuten auton merkki tai kodin valaisimet, vaan enemmän sellaisia käyttäytymiseen ja tapaan viettää aikaa ja olla liittyviä.
Jos joku on tehnyt ns. luokkasiirtymän, olisi kiva kuulla kokemuksia.
Kommentit (1543)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan rahasta, veneistä ja merkkivaatteista. Todellisuudessa luokkia ei voi erottaa toisistaan kuin koulutuksen kautta.
Ylemmän keskiluokan muista luokista erottaa yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto.
Ylemmän keskiluokan ihminen voi olla vaikka kuukauden myyjänä toimivaan tradenomiin verrattuna totaalinen tyhjätasku, mutta hän on silti muuta väestöä sivistyneempi ja hänellä on muita yhteiskuntaluokkia paremmat mahdollisuudet nousta ylöspäin.
Suomalaisessa luokkatutkimuskirjallisuudessa jako on sinänsä selvä, koska erot tulevat esimerkiksi vapaa-ajan vietossa, sosiaalisessa verkostossa sekä kulttuurimieltymyksissä parhaiten esille.
Itse katsoisin tuon riippuvan myös siitä, että määritelläänkö keskiluokka kaksi- vai kolmiportaisena. Jos jälkimmäisenä, niin ainakin itse maisterina katsoisin ylemmän keskiluokan koostuvan ennemmin esimerkiksi professoreista, rehtoreista, kunnanjohtajista, piispoista jne. Perusmaisteri on ihan sitä keskimmäistä keskiluokkaa.
Rehtorit yleensä on ihan perusmaistereita.
Jotkut perusmaisterit ovat Mäkissä töissä, jotkut rehtoreina. Rehtorin asema tekee hänestä ylempää keskiluokkaa.
Rehtorit - ylempää keskiluokkaa ?
Kyllä minä rehtorin sijoittaisin ylempään keskiluokaan. Kuuluvathan sille myös opettajat. Alemmassa keskiluokassa on sitten se kouluterkkari ja kanslisti.
Eivät taida kuulua.
Mitä ihmettä nyt. Joku yläkoulun opettaja tienaa viisitonnia kuussa ja on maisteri. Totta ihmeessä hän on ylempää keskiluokkaa. Hänen esimiehensä on rehtori ja aivan varmuudella ylempää keskiluokkaa.
Minä vetäisin ylemmän keskiluokan ja keskikeskiluokan rehtorin ja opettajien väliin. Kyllä varsinkin ennen ja pienemmillä paikkakunnilla rehtori oli paikkakunnan kermaa.
Mikä siinä rehtorina olemisessa on niin ihmeellistä? Tähänhän vaikuttaa myös se oma suhtautuminen. En tiedä mitä aikaa tarkoitat, mutta ainakin omassa lapsuudessa 90-luvulla ja 2000-luvulla ei ollut ihan noinkaan. Meidän perheen vanhemmista toinen on opettaja ja toinen rehtori, ja meillä vanhemmat oli töissä käyviä ihmisiä siinä missä toisetkin samassa elämäntilanteessa olevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan rahasta, veneistä ja merkkivaatteista. Todellisuudessa luokkia ei voi erottaa toisistaan kuin koulutuksen kautta.
Ylemmän keskiluokan muista luokista erottaa yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto.
Ylemmän keskiluokan ihminen voi olla vaikka kuukauden myyjänä toimivaan tradenomiin verrattuna totaalinen tyhjätasku, mutta hän on silti muuta väestöä sivistyneempi ja hänellä on muita yhteiskuntaluokkia paremmat mahdollisuudet nousta ylöspäin.
Suomalaisessa luokkatutkimuskirjallisuudessa jako on sinänsä selvä, koska erot tulevat esimerkiksi vapaa-ajan vietossa, sosiaalisessa verkostossa sekä kulttuurimieltymyksissä parhaiten esille.
Itse katsoisin tuon riippuvan myös siitä, että määritelläänkö keskiluokka kaksi- vai kolmiportaisena. Jos jälkimmäisenä, niin ainakin itse maisterina katsoisin ylemmän keskiluokan koostuvan ennemmin esimerkiksi professoreista, rehtoreista, kunnanjohtajista, piispoista jne. Perusmaisteri on ihan sitä keskimmäistä keskiluokkaa.
Rehtorit yleensä on ihan perusmaistereita.
Jotkut perusmaisterit ovat Mäkissä töissä, jotkut rehtoreina. Rehtorin asema tekee hänestä ylempää keskiluokkaa.
Rehtorit - ylempää keskiluokkaa ?
Kyllä minä rehtorin sijoittaisin ylempään keskiluokaan. Kuuluvathan sille myös opettajat. Alemmassa keskiluokassa on sitten se kouluterkkari ja kanslisti.
Eivät taida kuulua.
Mitä ihmettä nyt. Joku yläkoulun opettaja tienaa viisitonnia kuussa ja on maisteri. Totta ihmeessä hän on ylempää keskiluokkaa. Hänen esimiehensä on rehtori ja aivan varmuudella ylempää keskiluokkaa.
Minä vetäisin ylemmän keskiluokan ja keskikeskiluokan rehtorin ja opettajien väliin. Kyllä varsinkin ennen ja pienemmillä paikkakunnilla rehtori oli paikkakunnan kermaa.
Mikä siinä rehtorina olemisessa on niin ihmeellistä? Tähänhän vaikuttaa myös se oma suhtautuminen. En tiedä mitä aikaa tarkoitat, mutta ainakin omassa lapsuudessa 90-luvulla ja 2000-luvulla ei ollut ihan noinkaan. Meidän perheen vanhemmista toinen on opettaja ja toinen rehtori, ja meillä vanhemmat oli töissä käyviä ihmisiä siinä missä toisetkin samassa elämäntilanteessa olevat.
Et vaan nähnyt asia muiden vanhempien silmin. Sinulle he olivat vain vanhemmat. Rehtorilla on enemmän valtaa ja vastuuta. Työ ei ole vain opettamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan tämä nyt selväksi. AMK:lla ei olla ylempää keskiluokkaa. Ei siellä millään yamk:llakaan olla samassa joukossa kuin professorit, juristit, lääkärit ja muut akateemiset. Toinen pointti on, että ylemmässä keskiluokassa todellakin mennään avioon. Ei pelleillä avoliittojutuilla ellei olla aivan nuoria. Mennään avioon, hankitaan omistusasunto ja kasvatetaan loppuelämä niin lapsia, varallisuutta kuin kulttuuritietämystäkin yhdessä.
En yhtään tiedä, pitäisikö nyt nauraa vai itkeä jutuillenne. Täynnä tahatonta komiikkaa. Ai nyt jo kaikki ylemmän keskiluokan ihmiset ovat naimisissa? Lapsuudenperheeni oli niin ylempää keskiluokkaa kuin vaan olla ja voi. Jo isovanhempani olivat akateemisiä, vanhemmista puhumattakaan, tunnettuja ja kuuluisiakin omilla aloillaan. Sukuni on täynnä tohtoreita, dosentteja, professoreita. Toinen isovanhemmista on akateemikko, jos sanoisin nimen, niin ehkä jopa tietäisitte. Itse olen ollut sinkkuna ja yksin koko elämäni. Olen miehille kuin ilmaa ja näkymätön. Kaikilla wt naisilla on kyllä kumppani ja he ovat naimisissa. Ja toinen asia, voisitko ystävällisesti lopettaa sen AMK:in haukkumisen ja irvailun. Annat itsestäsi todella epämiellyttävän kuvan.
Sinkuksi jääminen on tietenkin eri asia kuin erilaiset susiparijärjestelyt. Näissäkin monesti kyse on resurssien puutteesta. Ei ole varaa eikä osaamista järjestää avioliittoa ja häitä. Naisen asema eri yhteiskuntaluokissa saattaa myös olla erilainen samoin kuin miehen malli. Ylemmässä keskiluokassa naisillakin on koulutusta ja uraa sekä resursseja. Ei tarvitse alkaa piikomaan miehiä eivätkä miehet sitä puolisoiltaan edes haluaisi.
Aiheen sivusta, mutta täytyy olla kyllä aika harhainen, jos kuvittelee, että naimisiinmeno maksaisi mitään Suomessa. Häitä ei ole pakko järjestää, mutta noin kaavoihin kangistunut sitä nyt varmaan tajuaisikaan. Eli kyllä se on lähtökohtaisesti ihan henkilökohtainen valinta, että onko avo- vai avioliitossa, eikä varallisuuskysymys.
Olen syntynyt vuonna 1958, ja ainakin minun ikäluokassani ihan joka ainoa pari on aloittanut avoliitolla. Tosin lähes kaikki ovat menneet myöhemmin naimisiin.
Olen työväenluokkainen nainen ja ikäluokkani suuret ikäluokat aloitti jo avoliitossa. Paitsi silloin sitä.pidettiin alaluokkien haureutena vanhempien ihmisten ja yläluokan tahoöta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan rahasta, veneistä ja merkkivaatteista. Todellisuudessa luokkia ei voi erottaa toisistaan kuin koulutuksen kautta.
Ylemmän keskiluokan muista luokista erottaa yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto.
Ylemmän keskiluokan ihminen voi olla vaikka kuukauden myyjänä toimivaan tradenomiin verrattuna totaalinen tyhjätasku, mutta hän on silti muuta väestöä sivistyneempi ja hänellä on muita yhteiskuntaluokkia paremmat mahdollisuudet nousta ylöspäin.
Suomalaisessa luokkatutkimuskirjallisuudessa jako on sinänsä selvä, koska erot tulevat esimerkiksi vapaa-ajan vietossa, sosiaalisessa verkostossa sekä kulttuurimieltymyksissä parhaiten esille.
Itse katsoisin tuon riippuvan myös siitä, että määritelläänkö keskiluokka kaksi- vai kolmiportaisena. Jos jälkimmäisenä, niin ainakin itse maisterina katsoisin ylemmän keskiluokan koostuvan ennemmin esimerkiksi professoreista, rehtoreista, kunnanjohtajista, piispoista jne. Perusmaisteri on ihan sitä keskimmäistä keskiluokkaa.
Rehtorit yleensä on ihan perusmaistereita.
Jotkut perusmaisterit ovat Mäkissä töissä, jotkut rehtoreina. Rehtorin asema tekee hänestä ylempää keskiluokkaa.
Rehtorit - ylempää keskiluokkaa ?
Kyllä minä rehtorin sijoittaisin ylempään keskiluokaan. Kuuluvathan sille myös opettajat. Alemmassa keskiluokassa on sitten se kouluterkkari ja kanslisti.
Eivät taida kuulua.
Mitä ihmettä nyt. Joku yläkoulun opettaja tienaa viisitonnia kuussa ja on maisteri. Totta ihmeessä hän on ylempää keskiluokkaa. Hänen esimiehensä on rehtori ja aivan varmuudella ylempää keskiluokkaa.
Minä vetäisin ylemmän keskiluokan ja keskikeskiluokan rehtorin ja opettajien väliin. Kyllä varsinkin ennen ja pienemmillä paikkakunnilla rehtori oli paikkakunnan kermaa.
Mikä siinä rehtorina olemisessa on niin ihmeellistä? Tähänhän vaikuttaa myös se oma suhtautuminen. En tiedä mitä aikaa tarkoitat, mutta ainakin omassa lapsuudessa 90-luvulla ja 2000-luvulla ei ollut ihan noinkaan. Meidän perheen vanhemmista toinen on opettaja ja toinen rehtori, ja meillä vanhemmat oli töissä käyviä ihmisiä siinä missä toisetkin samassa elämäntilanteessa olevat.
Et vaan nähnyt asia muiden vanhempien silmin. Sinulle he olivat vain vanhemmat. Rehtorilla on enemmän valtaa ja vastuuta. Työ ei ole vain opettamista.
Tottakai rehtorin työssä on myös niitä toisenlaisia tehtäviä kuin vain opettamista, mutta yleensä rehtorit ovat samalla opettajia ja tekevät jonkin verran myös sitä varsinaista opetustyötä. Riippunee varmaan alueesta ja aikakaudesta miten toisiin ihmisiin suhtaudutaan, mutta ainakin siellä missä me asuttiin niin kaikki tuskin edes tiesivät toistensa vanhempien, tai vanhemmat lastensa kavereiden vanhempien, ammatteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan rahasta, veneistä ja merkkivaatteista. Todellisuudessa luokkia ei voi erottaa toisistaan kuin koulutuksen kautta.
Ylemmän keskiluokan muista luokista erottaa yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto.
Ylemmän keskiluokan ihminen voi olla vaikka kuukauden myyjänä toimivaan tradenomiin verrattuna totaalinen tyhjätasku, mutta hän on silti muuta väestöä sivistyneempi ja hänellä on muita yhteiskuntaluokkia paremmat mahdollisuudet nousta ylöspäin.
Suomalaisessa luokkatutkimuskirjallisuudessa jako on sinänsä selvä, koska erot tulevat esimerkiksi vapaa-ajan vietossa, sosiaalisessa verkostossa sekä kulttuurimieltymyksissä parhaiten esille.
Itse katsoisin tuon riippuvan myös siitä, että määritelläänkö keskiluokka kaksi- vai kolmiportaisena. Jos jälkimmäisenä, niin ainakin itse maisterina katsoisin ylemmän keskiluokan koostuvan ennemmin esimerkiksi professoreista, rehtoreista, kunnanjohtajista, piispoista jne. Perusmaisteri on ihan sitä keskimmäistä keskiluokkaa.
Rehtorit yleensä on ihan perusmaistereita.
Jotkut perusmaisterit ovat Mäkissä töissä, jotkut rehtoreina. Rehtorin asema tekee hänestä ylempää keskiluokkaa.
Rehtorit - ylempää keskiluokkaa ?
Kyllä minä rehtorin sijoittaisin ylempään keskiluokaan. Kuuluvathan sille myös opettajat. Alemmassa keskiluokassa on sitten se kouluterkkari ja kanslisti.
Eivät taida kuulua.
Mitä ihmettä nyt. Joku yläkoulun opettaja tienaa viisitonnia kuussa ja on maisteri. Totta ihmeessä hän on ylempää keskiluokkaa. Hänen esimiehensä on rehtori ja aivan varmuudella ylempää keskiluokkaa.
Minä vetäisin ylemmän keskiluokan ja keskikeskiluokan rehtorin ja opettajien väliin. Kyllä varsinkin ennen ja pienemmillä paikkakunnilla rehtori oli paikkakunnan kermaa.
Mikä siinä rehtorina olemisessa on niin ihmeellistä? Tähänhän vaikuttaa myös se oma suhtautuminen. En tiedä mitä aikaa tarkoitat, mutta ainakin omassa lapsuudessa 90-luvulla ja 2000-luvulla ei ollut ihan noinkaan. Meidän perheen vanhemmista toinen on opettaja ja toinen rehtori, ja meillä vanhemmat oli töissä käyviä ihmisiä siinä missä toisetkin samassa elämäntilanteessa olevat.
Et vaan nähnyt asia muiden vanhempien silmin. Sinulle he olivat vain vanhemmat. Rehtorilla on enemmän valtaa ja vastuuta. Työ ei ole vain opettamista.
Tottakai rehtorin työssä on myös niitä toisenlaisia tehtäviä kuin vain opettamista, mutta yleensä rehtorit ovat samalla opettajia ja tekevät jonkin verran myös sitä varsinaista opetustyötä. Riippunee varmaan alueesta ja aikakaudesta miten toisiin ihmisiin suhtaudutaan, mutta ainakin siellä missä me asuttiin niin kaikki tuskin edes tiesivät toistensa vanhempien, tai vanhemmat lastensa kavereiden vanhempien, ammatteja.
Kaverien vanhempien ammatit käydään kyllä läpi lasten kanssa. Etenkin keskiluokassa. Sun vanhempien ei tarvinnut tentata samalla tavalla, kun tiesivät ne työnsä puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan rahasta, veneistä ja merkkivaatteista. Todellisuudessa luokkia ei voi erottaa toisistaan kuin koulutuksen kautta.
Ylemmän keskiluokan muista luokista erottaa yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto.
Ylemmän keskiluokan ihminen voi olla vaikka kuukauden myyjänä toimivaan tradenomiin verrattuna totaalinen tyhjätasku, mutta hän on silti muuta väestöä sivistyneempi ja hänellä on muita yhteiskuntaluokkia paremmat mahdollisuudet nousta ylöspäin.
Suomalaisessa luokkatutkimuskirjallisuudessa jako on sinänsä selvä, koska erot tulevat esimerkiksi vapaa-ajan vietossa, sosiaalisessa verkostossa sekä kulttuurimieltymyksissä parhaiten esille.
Itse katsoisin tuon riippuvan myös siitä, että määritelläänkö keskiluokka kaksi- vai kolmiportaisena. Jos jälkimmäisenä, niin ainakin itse maisterina katsoisin ylemmän keskiluokan koostuvan ennemmin esimerkiksi professoreista, rehtoreista, kunnanjohtajista, piispoista jne. Perusmaisteri on ihan sitä keskimmäistä keskiluokkaa.
Rehtorit yleensä on ihan perusmaistereita.
Jotkut perusmaisterit ovat Mäkissä töissä, jotkut rehtoreina. Rehtorin asema tekee hänestä ylempää keskiluokkaa.
Rehtorit - ylempää keskiluokkaa ?
Kyllä minä rehtorin sijoittaisin ylempään keskiluokaan. Kuuluvathan sille myös opettajat. Alemmassa keskiluokassa on sitten se kouluterkkari ja kanslisti.
Eivät taida kuulua.
Mitä ihmettä nyt. Joku yläkoulun opettaja tienaa viisitonnia kuussa ja on maisteri. Totta ihmeessä hän on ylempää keskiluokkaa. Hänen esimiehensä on rehtori ja aivan varmuudella ylempää keskiluokkaa.
Minä vetäisin ylemmän keskiluokan ja keskikeskiluokan rehtorin ja opettajien väliin. Kyllä varsinkin ennen ja pienemmillä paikkakunnilla rehtori oli paikkakunnan kermaa.
Mikä siinä rehtorina olemisessa on niin ihmeellistä? Tähänhän vaikuttaa myös se oma suhtautuminen. En tiedä mitä aikaa tarkoitat, mutta ainakin omassa lapsuudessa 90-luvulla ja 2000-luvulla ei ollut ihan noinkaan. Meidän perheen vanhemmista toinen on opettaja ja toinen rehtori, ja meillä vanhemmat oli töissä käyviä ihmisiä siinä missä toisetkin samassa elämäntilanteessa olevat.
Ylempi keskiluokka on tietysti suhteellisen tavallista työssäkäyvää väkeä. Rehtori on vastuussa sadoista oppilaista ja tyypillisesti parista tusinasta korkeakoulutetusta henkilöstä plus muusta henkilöstä, miljoonien kiinteistöomaisuudesta, koulun suhteista ympäröivään yhteisöön jne. Ei siis mikään aatelinen, kuninkaallinen tai eliitin jäsen, mutta ylempää keskiluokkaa kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta koulutuksesi ei tähän juuri vaikuta. Voit suorittaa maisterin, tohtorin tai mitä tahansa tutkintoja, mutta kotona opittu sivistys, käytöstavat ja suhtautuminen maailmaan ovat asioita, jotka iskostuvat ihmiseen todella syvälle. Tavallaan peli on jo pelattu lapsuudessa.
Olen itse syntynyt ja kasvanut keskiluokkaiseen perheeseen, enkä ole koskaan kokenut joutuneeni opettelemaan mitään "keskiluokkaista käytöstä". Jälkikäteen ajateltuna monet asiat olivat sellaisia, joita ei edes tiedostettu: luettiin kirjoja, seurattiin uutisia, keskusteltiin yhteiskunnasta, käyttäydyttiin kohteliaasti, osattiin olla erilaisissa tilanteissa ja paikoissa ilman että siitä tehtiin numeroa.
Sen olen huomannut, että aidon itsevarmuuden ja niin sanotun pyrkyröinnin erottaa yllättävän helposti. Ihmiset, jotka yrittävät tietoisesti näyttää kuuluvansa johonkin yhteiskuntaluokkaan, usein korostavat sitä liikaa. He puhuvat koulutuksestaan, kulttuuriharrastuksistaan, viineistä, matkustelusta tai muista statussymboleista tavalla, joka tuntuu vähän päälle liimatulta. Ne ihmiset, jotka ovat kasvaneet siihen ympäristöön, eivät yleensä tee siitä numeroa lainkaan.
Siksi ajattelen, että luokkasiirtymässä tärkeintä ei ole opetella jotain uusia tapoja tai maneereja. Päinvastoin. Mitä vähemmän yrittää esittää jotain muuta kuin on, sitä luontevammalta kaikki näyttää. Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan arvioi toisiaan sen perusteella, osaako käyttää oikeita viinilaseja tai tunteeko oopperan ohjelmiston, vaan sen perusteella, miten kohtelee muita ihmisiä ja miten osaa käyttäytyä erilaisissa tilanteissa.
Eli tiivistetysti: ap, peli on jo pelattu. Pyrkimyksesi esittää muuta kuin olet on muiden silmiin selvästi epäaitoa.
Joo kyllä naturellit herrasnaiset ja miehet erottaa....
Juuri näin, peli on pelattu jo lapsuudessa.
Ei tietenkään ole. Se on ihan mihin nuori itse alkaa tuntea viehtymystä, tai on tarpeen. Ei se tapakulttuurikaan sentäs mitään yliluonnollista ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta koulutuksesi ei tähän juuri vaikuta. Voit suorittaa maisterin, tohtorin tai mitä tahansa tutkintoja, mutta kotona opittu sivistys, käytöstavat ja suhtautuminen maailmaan ovat asioita, jotka iskostuvat ihmiseen todella syvälle. Tavallaan peli on jo pelattu lapsuudessa.
Olen itse syntynyt ja kasvanut keskiluokkaiseen perheeseen, enkä ole koskaan kokenut joutuneeni opettelemaan mitään "keskiluokkaista käytöstä". Jälkikäteen ajateltuna monet asiat olivat sellaisia, joita ei edes tiedostettu: luettiin kirjoja, seurattiin uutisia, keskusteltiin yhteiskunnasta, käyttäydyttiin kohteliaasti, osattiin olla erilaisissa tilanteissa ja paikoissa ilman että siitä tehtiin numeroa.
Sen olen huomannut, että aidon itsevarmuuden ja niin sanotun pyrkyröinnin erottaa yllättävän helposti. Ihmiset, jotka yrittävät tietoisesti näyttää kuuluvansa johonkin yhteiskuntaluokkaan, usein korostavat sitä liikaa. He puhuvat koulutuksestaan, kulttuuriharrastuksistaan, viineistä, matkustelusta tai muista statussymboleista tavalla, joka tuntuu vähän päälle liimatulta. Ne ihmiset, jotka ovat kasvaneet siihen ympäristöön, eivät yleensä tee siitä numeroa lainkaan.
Siksi ajattelen, että luokkasiirtymässä tärkeintä ei ole opetella jotain uusia tapoja tai maneereja. Päinvastoin. Mitä vähemmän yrittää esittää jotain muuta kuin on, sitä luontevammalta kaikki näyttää. Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan arvioi toisiaan sen perusteella, osaako käyttää oikeita viinilaseja tai tunteeko oopperan ohjelmiston, vaan sen perusteella, miten kohtelee muita ihmisiä ja miten osaa käyttäytyä erilaisissa tilanteissa.
Eli tiivistetysti: ap, peli on jo pelattu. Pyrkimyksesi esittää muuta kuin olet on muiden silmiin selvästi epäaitoa.
Joo kyllä naturellit herrasnaiset ja miehet erottaa....
Juuri näin, peli on pelattu jo lapsuudessa.
Ei tietenkään ole. Se on ihan mihin nuori itse alkaa tuntea viehtymystä, tai on tarpeen. Ei se tapakulttuurikaan sentäs mitään yliluonnollista ole.
Tässäkin on varmaan eri asia se, että yrittääkö ihminen myöhemmällä opetella tiettyja käyttäytymismalleja siksi, että kokee ne aidosti kiehtoviksi ja itseä koskettavaksi, vai katsooko hän jostain valmiista listasta asioita joita tuohon ryhmään kuuluvan pitäisi osata. Siis se, että valitseeko ihminen ryhmän siksi, että sen arvot koskettavat hätä vai yrittääkö hän muuttaa itsensä joksikin aivan toiseksi päästäkseen sisään ryhmään vain siksi, että muut pitävät ryhmää arvostettuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan rahasta, veneistä ja merkkivaatteista. Todellisuudessa luokkia ei voi erottaa toisistaan kuin koulutuksen kautta.
Ylemmän keskiluokan muista luokista erottaa yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto.
Ylemmän keskiluokan ihminen voi olla vaikka kuukauden myyjänä toimivaan tradenomiin verrattuna totaalinen tyhjätasku, mutta hän on silti muuta väestöä sivistyneempi ja hänellä on muita yhteiskuntaluokkia paremmat mahdollisuudet nousta ylöspäin.
Suomalaisessa luokkatutkimuskirjallisuudessa jako on sinänsä selvä, koska erot tulevat esimerkiksi vapaa-ajan vietossa, sosiaalisessa verkostossa sekä kulttuurimieltymyksissä parhaiten esille.
Itse katsoisin tuon riippuvan myös siitä, että määritelläänkö keskiluokka kaksi- vai kolmiportaisena. Jos jälkimmäisenä, niin ainakin itse maisterina katsoisin ylemmän keskiluokan koostuvan ennemmin esimerkiksi professoreista, rehtoreista, kunnanjohtajista, piispoista jne. Perusmaisteri on ihan sitä keskimmäistä keskiluokkaa.
Rehtorit yleensä on ihan perusmaistereita.
Jotkut perusmaisterit ovat Mäkissä töissä, jotkut rehtoreina. Rehtorin asema tekee hänestä ylempää keskiluokkaa.
Rehtorit - ylempää keskiluokkaa ?
Kyllä minä rehtorin sijoittaisin ylempään keskiluokaan. Kuuluvathan sille myös opettajat. Alemmassa keskiluokassa on sitten se kouluterkkari ja kanslisti.
Eivät taida kuulua.
Mitä ihmettä nyt. Joku yläkoulun opettaja tienaa viisitonnia kuussa ja on maisteri. Totta ihmeessä hän on ylempää keskiluokkaa. Hänen esimiehensä on rehtori ja aivan varmuudella ylempää keskiluokkaa.
Minä vetäisin ylemmän keskiluokan ja keskikeskiluokan rehtorin ja opettajien väliin. Kyllä varsinkin ennen ja pienemmillä paikkakunnilla rehtori oli paikkakunnan kermaa.
Mikä siinä rehtorina olemisessa on niin ihmeellistä? Tähänhän vaikuttaa myös se oma suhtautuminen. En tiedä mitä aikaa tarkoitat, mutta ainakin omassa lapsuudessa 90-luvulla ja 2000-luvulla ei ollut ihan noinkaan. Meidän perheen vanhemmista toinen on opettaja ja toinen rehtori, ja meillä vanhemmat oli töissä käyviä ihmisiä siinä missä toisetkin samassa elämäntilanteessa olevat.
Et vaan nähnyt asia muiden vanhempien silmin. Sinulle he olivat vain vanhemmat. Rehtorilla on enemmän valtaa ja vastuuta. Työ ei ole vain opettamista.
Tottakai rehtorin työssä on myös niitä toisenlaisia tehtäviä kuin vain opettamista, mutta yleensä rehtorit ovat samalla opettajia ja tekevät jonkin verran myös sitä varsinaista opetustyötä. Riippunee varmaan alueesta ja aikakaudesta miten toisiin ihmisiin suhtaudutaan, mutta ainakin siellä missä me asuttiin niin kaikki tuskin edes tiesivät toistensa vanhempien, tai vanhemmat lastensa kavereiden vanhempien, ammatteja.
Kaverien vanhempien ammatit käydään kyllä läpi lasten kanssa. Etenkin keskiluokassa. Sun vanhempien ei tarvinnut tentata samalla tavalla, kun tiesivät ne työnsä puolesta.
Käydään? No, missä käydään missä ei. Meillä ei ainakaan ole jäänyt mieleen että kaverien vanhempien ammatit olisi olleet mikään sen kummempi puheenaihe. En varmaan edes tiennyt kaikkien kaverien ammatteja. Ei myöskään vanhemmat tienneet niitä, eivät olleet opettajina samassa koulussa mitä itse kävin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan rahasta, veneistä ja merkkivaatteista. Todellisuudessa luokkia ei voi erottaa toisistaan kuin koulutuksen kautta.
Ylemmän keskiluokan muista luokista erottaa yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto.
Ylemmän keskiluokan ihminen voi olla vaikka kuukauden myyjänä toimivaan tradenomiin verrattuna totaalinen tyhjätasku, mutta hän on silti muuta väestöä sivistyneempi ja hänellä on muita yhteiskuntaluokkia paremmat mahdollisuudet nousta ylöspäin.
Suomalaisessa luokkatutkimuskirjallisuudessa jako on sinänsä selvä, koska erot tulevat esimerkiksi vapaa-ajan vietossa, sosiaalisessa verkostossa sekä kulttuurimieltymyksissä parhaiten esille.
Itse katsoisin tuon riippuvan myös siitä, että määritelläänkö keskiluokka kaksi- vai kolmiportaisena. Jos jälkimmäisenä, niin ainakin itse maisterina katsoisin ylemmän keskiluokan koostuvan ennemmin esimerkiksi professoreista, rehtoreista, kunnanjohtajista, piispoista jne. Perusmaisteri on ihan sitä keskimmäistä keskiluokkaa.
Rehtorit yleensä on ihan perusmaistereita.
Jotkut perusmaisterit ovat Mäkissä töissä, jotkut rehtoreina. Rehtorin asema tekee hänestä ylempää keskiluokkaa.
Rehtorit - ylempää keskiluokkaa ?
Kyllä minä rehtorin sijoittaisin ylempään keskiluokaan. Kuuluvathan sille myös opettajat. Alemmassa keskiluokassa on sitten se kouluterkkari ja kanslisti.
Eivät taida kuulua.
Mitä ihmettä nyt. Joku yläkoulun opettaja tienaa viisitonnia kuussa ja on maisteri. Totta ihmeessä hän on ylempää keskiluokkaa. Hänen esimiehensä on rehtori ja aivan varmuudella ylempää keskiluokkaa.
Minä vetäisin ylemmän keskiluokan ja keskikeskiluokan rehtorin ja opettajien väliin. Kyllä varsinkin ennen ja pienemmillä paikkakunnilla rehtori oli paikkakunnan kermaa.
Mikä siinä rehtorina olemisessa on niin ihmeellistä? Tähänhän vaikuttaa myös se oma suhtautuminen. En tiedä mitä aikaa tarkoitat, mutta ainakin omassa lapsuudessa 90-luvulla ja 2000-luvulla ei ollut ihan noinkaan. Meidän perheen vanhemmista toinen on opettaja ja toinen rehtori, ja meillä vanhemmat oli töissä käyviä ihmisiä siinä missä toisetkin samassa elämäntilanteessa olevat.
Ylempi keskiluokka on tietysti suhteellisen tavallista työssäkäyvää väkeä. Rehtori on vastuussa sadoista oppilaista ja tyypillisesti parista tusinasta korkeakoulutetusta henkilöstä plus muusta henkilöstä, miljoonien kiinteistöomaisuudesta, koulun suhteista ympäröivään yhteisöön jne. Ei siis mikään aatelinen, kuninkaallinen tai eliitin jäsen, mutta ylempää keskiluokkaa kuitenkin.
Ei rehtori todellakaan ole yksin vastuussa kaikista näistä. Ja kuten jo aiemmin taisin sanoa, varmasti jotkut rehtorina toimivat ihmiset suhtautuvat omaan työhönsä virkaintoisemmin ja virallisemmin kuin toiset. Omat vanhempani on olleet aika maanläheisiä, heille työ on aina ollut tavallaan vain työtä, vaikka työssään viihtyivätkin. Mutta tiedostaen, että se ei ole kenenkään koko elämää määrittävä tekijä, ainakaan toivottavasti, ja että elämässä on tärkeämpiäkin asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vähän niin urheilijat, jotka kuuluvat usein eliittiin, mutta heillä ei yleensä ole korkeakoulutkintoa, koska keskittyvät opintojen sijasta urheiluun."
Omissä silmissä kymmeniä miljoonia tehnyt lätkä- tai rallijonne on yhtä eliittiä kuin eurojackpot-voittaja. Enkä kyllä näe ketään olympiavoittajaakaan oikein eliitin jäsenenä sen vuoksi.
Niillä urheilijoilla on valtaa ja verkostoja. Jopa sanomiset somessa noteerataan ja pystyvät myymään tuotteita seuraajille. Lottovoittajalla vain rahaa.
Joku Räikkönen ja Selänne saattavat olla eliittiä, mutta eivät keskiluokkaa. He ovat työväenluokkaa.
Niin, työn raskaan raatajia. Onneksi ovat edes saaneet korvauksen - toki vaatimattoman - työpanoksestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta sairaanhoitajat ovat ylempää työväenluokkaa, ammattityöläisiä. Se on suorittavan portaan ammatti. Mutta aviomiehen ammatti ratkaisee perheen luokka-aseman, ja sairanhoitajilla on usein akateeminen aviomies.
Mitä lähärit sitten on, jos sh:t on ”ylempää” työväenluokkaa? Sh:t kuitenkin suorittaneet amk-tutkinnon, osa jopa ylemmän sellaisen.
Ovatko aiemman kommentoijan mielestä kirurgit ylintä työväenluokkaa? Suorittavaa työtähän hekin tekevät, duunareita siis?
Lääkis ja Otaniemi ovat ylempiä ammattikouluja. Sehän on ammattikoulutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan rahasta, veneistä ja merkkivaatteista. Todellisuudessa luokkia ei voi erottaa toisistaan kuin koulutuksen kautta.
Ylemmän keskiluokan muista luokista erottaa yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto.
Ylemmän keskiluokan ihminen voi olla vaikka kuukauden myyjänä toimivaan tradenomiin verrattuna totaalinen tyhjätasku, mutta hän on silti muuta väestöä sivistyneempi ja hänellä on muita yhteiskuntaluokkia paremmat mahdollisuudet nousta ylöspäin.
Suomalaisessa luokkatutkimuskirjallisuudessa jako on sinänsä selvä, koska erot tulevat esimerkiksi vapaa-ajan vietossa, sosiaalisessa verkostossa sekä kulttuurimieltymyksissä parhaiten esille.
Itse katsoisin tuon riippuvan myös siitä, että määritelläänkö keskiluokka kaksi- vai kolmiportaisena. Jos jälkimmäisenä, niin ainakin itse maisterina katsoisin ylemmän keskiluokan koostuvan ennemmin esimerkiksi professoreista, rehtoreista, kunnanjohtajista, piispoista jne. Perusmaisteri on ihan sitä keskimmäistä keskiluokkaa.
Rehtorit yleensä on ihan perusmaistereita.
Jotkut perusmaisterit ovat Mäkissä töissä, jotkut rehtoreina. Rehtorin asema tekee hänestä ylempää keskiluokkaa.
Rehtorit - ylempää keskiluokkaa ?
Kyllä minä rehtorin sijoittaisin ylempään keskiluokaan. Kuuluvathan sille myös opettajat. Alemmassa keskiluokassa on sitten se kouluterkkari ja kanslisti.
Eivät taida kuulua.
Mitä ihmettä nyt. Joku yläkoulun opettaja tienaa viisitonnia kuussa ja on maisteri. Totta ihmeessä hän on ylempää keskiluokkaa. Hänen esimiehensä on rehtori ja aivan varmuudella ylempää keskiluokkaa.
Minä vetäisin ylemmän keskiluokan ja keskikeskiluokan rehtorin ja opettajien väliin. Kyllä varsinkin ennen ja pienemmillä paikkakunnilla rehtori oli paikkakunnan kermaa.
Mikä siinä rehtorina olemisessa on niin ihmeellistä? Tähänhän vaikuttaa myös se oma suhtautuminen. En tiedä mitä aikaa tarkoitat, mutta ainakin omassa lapsuudessa 90-luvulla ja 2000-luvulla ei ollut ihan noinkaan. Meidän perheen vanhemmista toinen on opettaja ja toinen rehtori, ja meillä vanhemmat oli töissä käyviä ihmisiä siinä missä toisetkin samassa elämäntilanteessa olevat.
Lapset ne vasta tynnyrissä elääkin eivätkä ymmärrä yhteiskuntaluokista yhtään mitään, vaikka naamaan eroja hangattaisiin. Kovin erilaista on rehtorin elämä verrattuna vaikkapa työväenluokkaisen perheen elämään. Itse muista ysärin lamasta miten opettajat ja se rehtori naureskelivat "ns. lamasta" kun suurtyöttömyys alkoi kasaantua maassa. Eihän se toki heihin vaikuttanut yhtään mitenkään miten duunareilla pysyi työpaikat vientiteollisuudessa alla.
Vierailija kirjoitti:
Kaikennäköisiä ongelmia sitä onkin. Itse olen melko köyhästä maanviljelijäperheestä lähtöisin, nykyisin duunarina tienaan noin 10 000 euroa kuukaudessa nettona palkka- ja pääomatuloina eikä vähempää voisi kiinnostaa missä luokassa olen. Tavat ja pukeutuminen ovat pysyneet muuttumattomina köyhyydestä varakkuuteen.
Juuri näin! Ei siis ole olemassa mitään luokkayhteiskuntaa enää. Jokainen voi käyttäytyä normaalin hyvin, ei mitään hienostelua tarvi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan rahasta, veneistä ja merkkivaatteista. Todellisuudessa luokkia ei voi erottaa toisistaan kuin koulutuksen kautta.
Ylemmän keskiluokan muista luokista erottaa yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto.
Ylemmän keskiluokan ihminen voi olla vaikka kuukauden myyjänä toimivaan tradenomiin verrattuna totaalinen tyhjätasku, mutta hän on silti muuta väestöä sivistyneempi ja hänellä on muita yhteiskuntaluokkia paremmat mahdollisuudet nousta ylöspäin.
Suomalaisessa luokkatutkimuskirjallisuudessa jako on sinänsä selvä, koska erot tulevat esimerkiksi vapaa-ajan vietossa, sosiaalisessa verkostossa sekä kulttuurimieltymyksissä parhaiten esille.
Itse katsoisin tuon riippuvan myös siitä, että määritelläänkö keskiluokka kaksi- vai kolmiportaisena. Jos jälkimmäisenä, niin ainakin itse maisterina katsoisin ylemmän keskiluokan koostuvan ennemmin esimerkiksi professoreista, rehtoreista, kunnanjohtajista, piispoista jne. Perusmaisteri on ihan sitä keskimmäistä keskiluokkaa.
Rehtorit yleensä on ihan perusmaistereita.
Jotkut perusmaisterit ovat Mäkissä töissä, jotkut rehtoreina. Rehtorin asema tekee hänestä ylempää keskiluokkaa.
Rehtorit - ylempää keskiluokkaa ?
Kyllä minä rehtorin sijoittaisin ylempään keskiluokaan. Kuuluvathan sille myös opettajat. Alemmassa keskiluokassa on sitten se kouluterkkari ja kanslisti.
Eivät taida kuulua.
Mitä ihmettä nyt. Joku yläkoulun opettaja tienaa viisitonnia kuussa ja on maisteri. Totta ihmeessä hän on ylempää keskiluokkaa. Hänen esimiehensä on rehtori ja aivan varmuudella ylempää keskiluokkaa.
Minä vetäisin ylemmän keskiluokan ja keskikeskiluokan rehtorin ja opettajien väliin. Kyllä varsinkin ennen ja pienemmillä paikkakunnilla rehtori oli paikkakunnan kermaa.
Mikä siinä rehtorina olemisessa on niin ihmeellistä? Tähänhän vaikuttaa myös se oma suhtautuminen. En tiedä mitä aikaa tarkoitat, mutta ainakin omassa lapsuudessa 90-luvulla ja 2000-luvulla ei ollut ihan noinkaan. Meidän perheen vanhemmista toinen on opettaja ja toinen rehtori, ja meillä vanhemmat oli töissä käyviä ihmisiä siinä missä toisetkin samassa elämäntilanteessa olevat.
Lapset ne vasta tynnyrissä elääkin eivätkä ymmärrä yhteiskuntaluokista yhtään mitään, vaikka naamaan eroja hangattaisiin. Kovin erilaista on rehtorin elämä verrattuna vaikkapa työväenluokkaisen perheen elämään. Itse muista ysärin lamasta miten opettajat ja se rehtori naureskelivat "ns. lamasta" kun suurtyöttömyys alkoi kasaantua maassa. Eihän se toki heihin vaikuttanut yhtään mitenkään miten duunareilla pysyi työpaikat vientiteollisuudessa alla.
Eihän vain vanhemman ammatti ja perheen yhteiskuntaluokka määrittele kaikkea sitä minkälaista jonkun perheen elämä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan rahasta, veneistä ja merkkivaatteista. Todellisuudessa luokkia ei voi erottaa toisistaan kuin koulutuksen kautta.
Ylemmän keskiluokan muista luokista erottaa yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto.
Ylemmän keskiluokan ihminen voi olla vaikka kuukauden myyjänä toimivaan tradenomiin verrattuna totaalinen tyhjätasku, mutta hän on silti muuta väestöä sivistyneempi ja hänellä on muita yhteiskuntaluokkia paremmat mahdollisuudet nousta ylöspäin.
Suomalaisessa luokkatutkimuskirjallisuudessa jako on sinänsä selvä, koska erot tulevat esimerkiksi vapaa-ajan vietossa, sosiaalisessa verkostossa sekä kulttuurimieltymyksissä parhaiten esille.
Itse katsoisin tuon riippuvan myös siitä, että määritelläänkö keskiluokka kaksi- vai kolmiportaisena. Jos jälkimmäisenä, niin ainakin itse maisterina katsoisin ylemmän keskiluokan koostuvan ennemmin esimerkiksi professoreista, rehtoreista, kunnanjohtajista, piispoista jne. Perusmaisteri on ihan sitä keskimmäistä keskiluokkaa.
Rehtorit yleensä on ihan perusmaistereita.
Jotkut perusmaisterit ovat Mäkissä töissä, jotkut rehtoreina. Rehtorin asema tekee hänestä ylempää keskiluokkaa.
Rehtorit - ylempää keskiluokkaa ?
Kyllä minä rehtorin sijoittaisin ylempään keskiluokaan. Kuuluvathan sille myös opettajat. Alemmassa keskiluokassa on sitten se kouluterkkari ja kanslisti.
Eivät taida kuulua.
Mitä ihmettä nyt. Joku yläkoulun opettaja tienaa viisitonnia kuussa ja on maisteri. Totta ihmeessä hän on ylempää keskiluokkaa. Hänen esimiehensä on rehtori ja aivan varmuudella ylempää keskiluokkaa.
Minä vetäisin ylemmän keskiluokan ja keskikeskiluokan rehtorin ja opettajien väliin. Kyllä varsinkin ennen ja pienemmillä paikkakunnilla rehtori oli paikkakunnan kermaa.
Mikä siinä rehtorina olemisessa on niin ihmeellistä? Tähänhän vaikuttaa myös se oma suhtautuminen. En tiedä mitä aikaa tarkoitat, mutta ainakin omassa lapsuudessa 90-luvulla ja 2000-luvulla ei ollut ihan noinkaan. Meidän perheen vanhemmista toinen on opettaja ja toinen rehtori, ja meillä vanhemmat oli töissä käyviä ihmisiä siinä missä toisetkin samassa elämäntilanteessa olevat.
Lapset ne vasta tynnyrissä elääkin eivätkä ymmärrä yhteiskuntaluokista yhtään mitään, vaikka naamaan eroja hangattaisiin. Kovin erilaista on rehtorin elämä verrattuna vaikkapa työväenluokkaisen perheen elämään. Itse muista ysärin lamasta miten opettajat ja se rehtori naureskelivat "ns. lamasta" kun suurtyöttömyys alkoi kasaantua maassa. Eihän se toki heihin vaikuttanut yhtään mitenkään miten duunareilla pysyi työpaikat vientiteollisuudessa alla.
Kirjoituksesi näyttää ristiriitaiselta. Kirjoitat, että eri luokkien väliset erot ovat kovin erilaisia ja selkeitä, mutta samalla sanot, etteivät lapset huomaisi yhteiskuntaluokkien eroja. Kun nyt lamavuosista kirjoitit, niin itse muistan noilta ajoilta, kuinka eräs ystäväni sai koulutovereilta ikävää kohtelua nimenomaan vanhempiensa työttömyyden vuoksi, ja vaikka omaa perhettäni työttömyys ei koskettanut, jotkut luulivat perhettämme köyhäksi, kun en saanut vaikkapa rippilahjaksi niin paljon kuin muut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi ehkä helpompaa uskoa tutkintotodistusten kodin seinille esiinlaittamiseen, jos olisi edes joskus nähnyt sellaista.
Näinpä. Gradut ja väikkärit löytyvät kyllä painettuna kirjahyllystä. Niin omat kuin lasten.
Mietin tässä äskettäin, mitä niille tekisi. On omia julkaisuja ja läheisen väikkäri, joilla on tietysti joku tunnearvo, mutta turhaa tilaahan ne vain vievät. Olen ollut pois yliopistomaailmasta jo kauan, ja nuo tuntuvat aika muinaismuistoilta. Olen kai täysin WT, jos laitan ne paperinkeräykseen, ja ihan eri maailmasta kuin nuo todistusten kehystelijät, jos heitä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan rahasta, veneistä ja merkkivaatteista. Todellisuudessa luokkia ei voi erottaa toisistaan kuin koulutuksen kautta.
Ylemmän keskiluokan muista luokista erottaa yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto.
Ylemmän keskiluokan ihminen voi olla vaikka kuukauden myyjänä toimivaan tradenomiin verrattuna totaalinen tyhjätasku, mutta hän on silti muuta väestöä sivistyneempi ja hänellä on muita yhteiskuntaluokkia paremmat mahdollisuudet nousta ylöspäin.
Suomalaisessa luokkatutkimuskirjallisuudessa jako on sinänsä selvä, koska erot tulevat esimerkiksi vapaa-ajan vietossa, sosiaalisessa verkostossa sekä kulttuurimieltymyksissä parhaiten esille.
Itse katsoisin tuon riippuvan myös siitä, että määritelläänkö keskiluokka kaksi- vai kolmiportaisena. Jos jälkimmäisenä, niin ainakin itse maisterina katsoisin ylemmän keskiluokan koostuvan ennemmin esimerkiksi professoreista, rehtoreista, kunnanjohtajista, piispoista jne. Perusmaisteri on ihan sitä keskimmäistä keskiluokkaa.
Rehtorit yleensä on ihan perusmaistereita.
Jotkut perusmaisterit ovat Mäkissä töissä, jotkut rehtoreina. Rehtorin asema tekee hänestä ylempää keskiluokkaa.
Rehtorit - ylempää keskiluokkaa ?
Kyllä minä rehtorin sijoittaisin ylempään keskiluokaan. Kuuluvathan sille myös opettajat. Alemmassa keskiluokassa on sitten se kouluterkkari ja kanslisti.
Eivät taida kuulua.
Mitä ihmettä nyt. Joku yläkoulun opettaja tienaa viisitonnia kuussa ja on maisteri. Totta ihmeessä hän on ylempää keskiluokkaa. Hänen esimiehensä on rehtori ja aivan varmuudella ylempää keskiluokkaa.
Minä vetäisin ylemmän keskiluokan ja keskikeskiluokan rehtorin ja opettajien väliin. Kyllä varsinkin ennen ja pienemmillä paikkakunnilla rehtori oli paikkakunnan kermaa.
Mikä siinä rehtorina olemisessa on niin ihmeellistä? Tähänhän vaikuttaa myös se oma suhtautuminen. En tiedä mitä aikaa tarkoitat, mutta ainakin omassa lapsuudessa 90-luvulla ja 2000-luvulla ei ollut ihan noinkaan. Meidän perheen vanhemmista toinen on opettaja ja toinen rehtori, ja meillä vanhemmat oli töissä käyviä ihmisiä siinä missä toisetkin samassa elämäntilanteessa olevat.
Ylempi keskiluokka on tietysti suhteellisen tavallista työssäkäyvää väkeä. Rehtori on vastuussa sadoista oppilaista ja tyypillisesti parista tusinasta korkeakoulutetusta henkilöstä plus muusta henkilöstä, miljoonien kiinteistöomaisuudesta, koulun suhteista ympäröivään yhteisöön jne. Ei siis mikään aatelinen, kuninkaallinen tai eliitin jäsen, mutta ylempää keskiluokkaa kuitenkin.
Ei rehtori todellakaan ole yksin vastuussa kaikista näistä. Ja kuten jo aiemmin taisin sanoa, varmasti jotkut rehtorina toimivat ihmiset suhtautuvat omaan työhönsä virkaintoisemmin ja virallisemmin kuin toiset. Omat vanhempani on olleet aika maanläheisiä, heille työ on aina ollut tavallaan vain työtä, vaikka työssään viihtyivätkin. Mutta tiedostaen, että se ei ole kenenkään koko elämää määrittävä tekijä, ainakaan toivottavasti, ja että elämässä on tärkeämpiäkin asioita.
Rehtorin tehtäväkuvaan ja vastuisiin ei tod. kuulu nuo kaikki. Rehtorin yläpuolella on yleensä opetuspäällikkö ja sivistysjohtaja, ja näistä jälkimmäinen on ainoa isompi herra/rouva..
Alue: Aihe vapaa
Oli helppoa muuttaa likkakaverin kanssa yhteen. Vähän liiankin helppoa, kun nyt ajattelee. Hammasharja mukaan vain ja parit kalsarit, sukat ja t-paidat. Ei sitä tavaraa paljon ollutkaan. Oli helppoa tehdä myös virheitä parinvalinnassa. Nämä virheet jäivät joskus pysyviksi. Ei sillä että avioliitto tätä ongelmaa ratkaisisi, mutta onhan se vähään julkisempi ja vaatii enemmän järjestelyjä, joten päätöstä ei tehdä ihan yhtä kevyesti.