Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Alemmasta keskiluokasta ylempään keskiluokkaan
Olen viettänyt lapsuuteni alemman keskiluokan perheessä, mutta nyt maisteritutkinnon suorittaneena huomaan, miten vaikeaa on karistaa lapsuudessa totuttuja käytösmalleja ja tapoja. Mitkä asiat teidän mielestä erottaa alemman keskiluokan ylemmästä? Ja tällä kertaa en hae materialistisia asioita, kuten auton merkki tai kodin valaisimet, vaan enemmän sellaisia käyttäytymiseen ja tapaan viettää aikaa ja olla liittyviä.
Jos joku on tehnyt ns. luokkasiirtymän, olisi kiva kuulla kokemuksia.
Kommentit (1543)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan rahasta, veneistä ja merkkivaatteista. Todellisuudessa luokkia ei voi erottaa toisistaan kuin koulutuksen kautta.
Ylemmän keskiluokan muista luokista erottaa yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto.
Ylemmän keskiluokan ihminen voi olla vaikka kuukauden myyjänä toimivaan tradenomiin verrattuna totaalinen tyhjätasku, mutta hän on silti muuta väestöä sivistyneempi ja hänellä on muita yhteiskuntaluokkia paremmat mahdollisuudet nousta ylöspäin.
Suomalaisessa luokkatutkimuskirjallisuudessa jako on sinänsä selvä, koska erot tulevat esimerkiksi vapaa-ajan vietossa, sosiaalisessa verkostossa sekä kulttuurimieltymyksissä parhaiten esille.
Itse katsoisin tuon riippuvan myös siitä, että määritelläänkö keskiluokka kaksi- vai kolmiportaisena. Jos jälkimmäisenä, niin ainakin itse maisterina katsoisin ylemmän keskiluokan koostuvan ennemmin esimerkiksi professoreista, rehtoreista, kunnanjohtajista, piispoista jne. Perusmaisteri on ihan sitä keskimmäistä keskiluokkaa.
Rehtorit yleensä on ihan perusmaistereita.
Jotkut perusmaisterit ovat Mäkissä töissä, jotkut rehtoreina. Rehtorin asema tekee hänestä ylempää keskiluokkaa.
Rehtorit - ylempää keskiluokkaa ?
Kyllä minä rehtorin sijoittaisin ylempään keskiluokaan. Kuuluvathan sille myös opettajat. Alemmassa keskiluokassa on sitten se kouluterkkari ja kanslisti.
Eivät taida kuulua.
Mitä ihmettä nyt. Joku yläkoulun opettaja tienaa viisitonnia kuussa ja on maisteri. Totta ihmeessä hän on ylempää keskiluokkaa. Hänen esimiehensä on rehtori ja aivan varmuudella ylempää keskiluokkaa.
Minä vetäisin ylemmän keskiluokan ja keskikeskiluokan rehtorin ja opettajien väliin. Kyllä varsinkin ennen ja pienemmillä paikkakunnilla rehtori oli paikkakunnan kermaa.
Mikä siinä rehtorina olemisessa on niin ihmeellistä? Tähänhän vaikuttaa myös se oma suhtautuminen. En tiedä mitä aikaa tarkoitat, mutta ainakin omassa lapsuudessa 90-luvulla ja 2000-luvulla ei ollut ihan noinkaan. Meidän perheen vanhemmista toinen on opettaja ja toinen rehtori, ja meillä vanhemmat oli töissä käyviä ihmisiä siinä missä toisetkin samassa elämäntilanteessa olevat.
Ylempi keskiluokka on tietysti suhteellisen tavallista työssäkäyvää väkeä. Rehtori on vastuussa sadoista oppilaista ja tyypillisesti parista tusinasta korkeakoulutetusta henkilöstä plus muusta henkilöstä, miljoonien kiinteistöomaisuudesta, koulun suhteista ympäröivään yhteisöön jne. Ei siis mikään aatelinen, kuninkaallinen tai eliitin jäsen, mutta ylempää keskiluokkaa kuitenkin.
Ei rehtori todellakaan ole yksin vastuussa kaikista näistä. Ja kuten jo aiemmin taisin sanoa, varmasti jotkut rehtorina toimivat ihmiset suhtautuvat omaan työhönsä virkaintoisemmin ja virallisemmin kuin toiset. Omat vanhempani on olleet aika maanläheisiä, heille työ on aina ollut tavallaan vain työtä, vaikka työssään viihtyivätkin. Mutta tiedostaen, että se ei ole kenenkään koko elämää määrittävä tekijä, ainakaan toivottavasti, ja että elämässä on tärkeämpiäkin asioita.
Rehtorin tehtäväkuvaan ja vastuisiin ei tod. kuulu nuo kaikki. Rehtorin yläpuolella on yleensä opetuspäällikkö ja sivistysjohtaja, ja näistä jälkimmäinen on ainoa isompi herra/rouva..
Lapseni koulussa on 900 oppilasta. Sitä johtaa rehtori. Opettajia ja muuta henkilöstöä on varmasti kymmeniä. Kyllä minusta rehtori on aika kovassa asemassa yhteiskunnassa.
Rehtorin työtehtäviin kuuluu erilaisia asioita kuin pelkän opettajan, mutta eihän se rehtori mitenkään yksin sitä koulua johda. On nimellisesti yhteyshenkilönä ja todennäköisesti mukana koulua koskevassa päätöksenteossa, mutta ei tosiaan yksin ole sellaista päätösvaltaa.
Käytännössä rehtorin päivät on aika tavallisia, aamulla omat lapset päiväkotiin ja kouluun, töissä opetusta, suunnittelua, arviointia, ehkä kokouksia ja palavereja ja vastaavia työhommia. Työpäivän jälkeen haetaan lapset päiväkodista ja mennään kotiin, kotona odottaa ihan tavalliset kotihommat, kuten pyykit, tiskit ja siivous, ehkä viedään lapsia harrastuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä rehtoreista kirjoitteleva ei itse taida olla rehtori, kun ei oikein tunnu tietävän rehtorin tehtäviä. Rehtori on yleensä yksi opettajista, ja moni opettaja pitää sitä koiran virkana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan rahasta, veneistä ja merkkivaatteista. Todellisuudessa luokkia ei voi erottaa toisistaan kuin koulutuksen kautta.
Ylemmän keskiluokan muista luokista erottaa yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto.
Ylemmän keskiluokan ihminen voi olla vaikka kuukauden myyjänä toimivaan tradenomiin verrattuna totaalinen tyhjätasku, mutta hän on silti muuta väestöä sivistyneempi ja hänellä on muita yhteiskuntaluokkia paremmat mahdollisuudet nousta ylöspäin.
Suomalaisessa luokkatutkimuskirjallisuudessa jako on sinänsä selvä, koska erot tulevat esimerkiksi vapaa-ajan vietossa, sosiaalisessa verkostossa sekä kulttuurimieltymyksissä parhaiten esille.
Itse katsoisin tuon riippuvan myös siitä, että määritelläänkö keskiluokka kaksi- vai kolmiportaisena. Jos jälkimmäisenä, niin ainakin itse maisterina katsoisin ylemmän keskiluokan koostuvan ennemmin esimerkiksi professoreista, rehtoreista, kunnanjohtajista, piispoista jne. Perusmaisteri on ihan sitä keskimmäistä keskiluokkaa.
Rehtorit yleensä on ihan perusmaistereita.
Jotkut perusmaisterit ovat Mäkissä töissä, jotkut rehtoreina. Rehtorin asema tekee hänestä ylempää keskiluokkaa.
Rehtorit - ylempää keskiluokkaa ?
Kyllä minä rehtorin sijoittaisin ylempään keskiluokaan. Kuuluvathan sille myös opettajat. Alemmassa keskiluokassa on sitten se kouluterkkari ja kanslisti.
Eivät taida kuulua.
Mitä ihmettä nyt. Joku yläkoulun opettaja tienaa viisitonnia kuussa ja on maisteri. Totta ihmeessä hän on ylempää keskiluokkaa. Hänen esimiehensä on rehtori ja aivan varmuudella ylempää keskiluokkaa.
Minä vetäisin ylemmän keskiluokan ja keskikeskiluokan rehtorin ja opettajien väliin. Kyllä varsinkin ennen ja pienemmillä paikkakunnilla rehtori oli paikkakunnan kermaa.
Mikä siinä rehtorina olemisessa on niin ihmeellistä? Tähänhän vaikuttaa myös se oma suhtautuminen. En tiedä mitä aikaa tarkoitat, mutta ainakin omassa lapsuudessa 90-luvulla ja 2000-luvulla ei ollut ihan noinkaan. Meidän perheen vanhemmista toinen on opettaja ja toinen rehtori, ja meillä vanhemmat oli töissä käyviä ihmisiä siinä missä toisetkin samassa elämäntilanteessa olevat.
Ylempi keskiluokka on tietysti suhteellisen tavallista työssäkäyvää väkeä. Rehtori on vastuussa sadoista oppilaista ja tyypillisesti parista tusinasta korkeakoulutetusta henkilöstä plus muusta henkilöstä, miljoonien kiinteistöomaisuudesta, koulun suhteista ympäröivään yhteisöön jne. Ei siis mikään aatelinen, kuninkaallinen tai eliitin jäsen, mutta ylempää keskiluokkaa kuitenkin.
Ei rehtori todellakaan ole yksin vastuussa kaikista näistä. Ja kuten jo aiemmin taisin sanoa, varmasti jotkut rehtorina toimivat ihmiset suhtautuvat omaan työhönsä virkaintoisemmin ja virallisemmin kuin toiset. Omat vanhempani on olleet aika maanläheisiä, heille työ on aina ollut tavallaan vain työtä, vaikka työssään viihtyivätkin. Mutta tiedostaen, että se ei ole kenenkään koko elämää määrittävä tekijä, ainakaan toivottavasti, ja että elämässä on tärkeämpiäkin asioita.
Rehtorin tehtäväkuvaan ja vastuisiin ei tod. kuulu nuo kaikki. Rehtorin yläpuolella on yleensä opetuspäällikkö ja sivistysjohtaja, ja näistä jälkimmäinen on ainoa isompi herra/rouva..
Lapseni koulussa on 900 oppilasta. Sitä johtaa rehtori. Opettajia ja muuta henkilöstöä on varmasti kymmeniä. Kyllä minusta rehtori on aika kovassa asemassa yhteiskunnassa.
Rehtorin työtehtäviin kuuluu erilaisia asioita kuin pelkän opettajan, mutta eihän se rehtori mitenkään yksin sitä koulua johda. On nimellisesti yhteyshenkilönä ja todennäköisesti mukana koulua koskevassa päätöksenteossa, mutta ei tosiaan yksin ole sellaista päätösvaltaa.
Käytännössä rehtorin päivät on aika tavallisia, aamulla omat lapset päiväkotiin ja kouluun, töissä opetusta, suunnittelua, arviointia, ehkä kokouksia ja palavereja ja vastaavia työhommia. Työpäivän jälkeen haetaan lapset päiväkodista ja mennään kotiin, kotona odottaa ihan tavalliset kotihommat, kuten pyykit, tiskit ja siivous, ehkä viedään lapsia harrastuksiin.
Ei ylempään keskiluokkaan kuuluminen tarkoita ihmeellistä elämää. Pyykkiä pitää pestä silti.
Jokaisella odottavat kotona ne pyykit ja lasten harrastukset. Ihan presidenttiä myöten. Meillä oli pääministeri, joka rentoutui siivoamalla. M. Thatcher kokkasi kabinetilleen illallisen samalla kun veti hallituksen kokouksen. Kyllä ne ihmiset silti ovat eliittiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan rahasta, veneistä ja merkkivaatteista. Todellisuudessa luokkia ei voi erottaa toisistaan kuin koulutuksen kautta.
Ylemmän keskiluokan muista luokista erottaa yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto.
Ylemmän keskiluokan ihminen voi olla vaikka kuukauden myyjänä toimivaan tradenomiin verrattuna totaalinen tyhjätasku, mutta hän on silti muuta väestöä sivistyneempi ja hänellä on muita yhteiskuntaluokkia paremmat mahdollisuudet nousta ylöspäin.
Suomalaisessa luokkatutkimuskirjallisuudessa jako on sinänsä selvä, koska erot tulevat esimerkiksi vapaa-ajan vietossa, sosiaalisessa verkostossa sekä kulttuurimieltymyksissä parhaiten esille.
Itse katsoisin tuon riippuvan myös siitä, että määritelläänkö keskiluokka kaksi- vai kolmiportaisena. Jos jälkimmäisenä, niin ainakin itse maisterina katsoisin ylemmän keskiluokan koostuvan ennemmin esimerkiksi professoreista, rehtoreista, kunnanjohtajista, piispoista jne. Perusmaisteri on ihan sitä keskimmäistä keskiluokkaa.
Rehtorit yleensä on ihan perusmaistereita.
Jotkut perusmaisterit ovat Mäkissä töissä, jotkut rehtoreina. Rehtorin asema tekee hänestä ylempää keskiluokkaa.
Rehtorit - ylempää keskiluokkaa ?
Kyllä minä rehtorin sijoittaisin ylempään keskiluokaan. Kuuluvathan sille myös opettajat. Alemmassa keskiluokassa on sitten se kouluterkkari ja kanslisti.
Eivät taida kuulua.
Mitä ihmettä nyt. Joku yläkoulun opettaja tienaa viisitonnia kuussa ja on maisteri. Totta ihmeessä hän on ylempää keskiluokkaa. Hänen esimiehensä on rehtori ja aivan varmuudella ylempää keskiluokkaa.
Minä vetäisin ylemmän keskiluokan ja keskikeskiluokan rehtorin ja opettajien väliin. Kyllä varsinkin ennen ja pienemmillä paikkakunnilla rehtori oli paikkakunnan kermaa.
Mikä siinä rehtorina olemisessa on niin ihmeellistä? Tähänhän vaikuttaa myös se oma suhtautuminen. En tiedä mitä aikaa tarkoitat, mutta ainakin omassa lapsuudessa 90-luvulla ja 2000-luvulla ei ollut ihan noinkaan. Meidän perheen vanhemmista toinen on opettaja ja toinen rehtori, ja meillä vanhemmat oli töissä käyviä ihmisiä siinä missä toisetkin samassa elämäntilanteessa olevat.
Ylempi keskiluokka on tietysti suhteellisen tavallista työssäkäyvää väkeä. Rehtori on vastuussa sadoista oppilaista ja tyypillisesti parista tusinasta korkeakoulutetusta henkilöstä plus muusta henkilöstä, miljoonien kiinteistöomaisuudesta, koulun suhteista ympäröivään yhteisöön jne. Ei siis mikään aatelinen, kuninkaallinen tai eliitin jäsen, mutta ylempää keskiluokkaa kuitenkin.
Ei rehtori todellakaan ole yksin vastuussa kaikista näistä. Ja kuten jo aiemmin taisin sanoa, varmasti jotkut rehtorina toimivat ihmiset suhtautuvat omaan työhönsä virkaintoisemmin ja virallisemmin kuin toiset. Omat vanhempani on olleet aika maanläheisiä, heille työ on aina ollut tavallaan vain työtä, vaikka työssään viihtyivätkin. Mutta tiedostaen, että se ei ole kenenkään koko elämää määrittävä tekijä, ainakaan toivottavasti, ja että elämässä on tärkeämpiäkin asioita.
Rehtorin tehtäväkuvaan ja vastuisiin ei tod. kuulu nuo kaikki. Rehtorin yläpuolella on yleensä opetuspäällikkö ja sivistysjohtaja, ja näistä jälkimmäinen on ainoa isompi herra/rouva..
Lapseni koulussa on 900 oppilasta. Sitä johtaa rehtori. Opettajia ja muuta henkilöstöä on varmasti kymmeniä. Kyllä minusta rehtori on aika kovassa asemassa yhteiskunnassa.
Rehtorin työtehtäviin kuuluu erilaisia asioita kuin pelkän opettajan, mutta eihän se rehtori mitenkään yksin sitä koulua johda. On nimellisesti yhteyshenkilönä ja todennäköisesti mukana koulua koskevassa päätöksenteossa, mutta ei tosiaan yksin ole sellaista päätösvaltaa.
Käytännössä rehtorin päivät on aika tavallisia, aamulla omat lapset päiväkotiin ja kouluun, töissä opetusta, suunnittelua, arviointia, ehkä kokouksia ja palavereja ja vastaavia työhommia. Työpäivän jälkeen haetaan lapset päiväkodista ja mennään kotiin, kotona odottaa ihan tavalliset kotihommat, kuten pyykit, tiskit ja siivous, ehkä viedään lapsia harrastuksiin.
Ei ylempään keskiluokkaan kuuluminen tarkoita ihmeellistä elämää. Pyykkiä pitää pestä silti.
Ei, mutta eipä se rehtori niin kovassa asemassakaan ole. Toki myös sen rehtorina toimivan oma suhtautuminen vaikuttaa, että miten itse kokee työnsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkää on oyse myös ajasta, joskus aikoinaan rehtpreita katsottiin ylöspäin, kun rehtorit liikkuivat aina puku päällä arkenakin, olivat ylimpänä auktoriteettina koulussa ja lasten keskuudessa heitä jopa pelättiin. Nykyään taas rehtorit kuuluvat opettajakuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Ehkää on oyse myös ajasta, joskus aikoinaan rehtpreita katsottiin ylöspäin, kun rehtorit liikkuivat aina puku päällä arkenakin, olivat ylimpänä auktoriteettina koulussa ja lasten keskuudessa heitä jopa pelättiin. Nykyään taas rehtorit kuuluvat opettajakuntaan.
Ei ylempää keskiluokkaa tarvitse pelätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin ajattelen noin, että ei yhteiskuntaluokka liity ihmisen arvoon. Kaikkia tarvitaan, ja elämänsä aikana sama ihminen voi löytää itsensä erilaisista tilanteista.
Diibadaabadaa tämän ketjun aihe ei ole ihmisen arvo
Kun katsot muutaman kommentin ylöspäin, siellä eräs kommentoija kysyi "Nopea arvio vaatetuksesta ja käytöksestä oletko ylempänä vai alempana kyseistä henkilöä". Tästä voidaan päätellä hänen olettavan, että luokittelussa olisi kysymys juuri arvosta, ja nämä kommentit olivat vastauksia siihen.
Minä ylemmän keskiluokan akateemisena naisena, esim. katson miehistä päältäpäin yhteiskuntaluokan ja sillä arvioin kiinnostukseni. Työväenluokkaisia miehiä en katso sillä silmällä lainkaan, eivät ole minua varten.
ja miten näet sen heti "kättelyssä" päältäpäin, ilman että mies ehtii sanoa sanaakaan? ulkonäkö voi pettää, tiesitkö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko tämä (tai joku maa mahdollisesti samoin ajatteleva) kertoa mikä on suomalainen weetee-luokka ja ketkä siihen (lähihoitajien lisäksi) kuuluvat ja millä perusteilla, kiitos?
Ketjussa on keskitytty pääosin ylempään keskiluokkaan joten ei oteta tuota weetee luokkaa siihen. Voit tehdä oman keskustelun siitä jos haluat
Miksi et sanonut tuota sille joka alkoi weeteistä ja lähihoitajista länkyttämään? Vai oletko se sinä itse ja nyt väistät sopivasti hankalan kysymyksen? Tuo oli ihan asiallinen kysymys, keskustelu usein rönsyilee ja tuossa pysyttiin kuitenkin aiheessa, luokista kun on puhuttu voi sitä laventaa, ei se pitkässä ketjussa moneen kertaan mainittu työväenluokkakaan mitään keskiluokkaa ole, se ei sinua kuitenkaan ole häirinnyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun kerran luokat ja tulotasot on olemassa, tietenkin juuri niihin ylempiin halutaan samastua. Vanhoilla, perinteisillä tavoilla. Vaatteet, harrastukset ym. Toki on oikeasti korkeakulttuurista kiinnostuneita, ja jos on vielä varaa sitä harrastaa sehän on ihanteellista. Mutta mitä tapahtuisi jos siihen luokkaharrastukseen tupsahtaisi selvästi alemman luokan henkilö? Alkaako miettiä onko nyt sittenkään oikeassa paikassa, ja pitäisikö vaihtaa johonkin, johon ei kaikki yllä ettei olisi noloa?
Se joka oikeasti nauttii korkeakulttuurisista riennoista ei pahastu vaan iloitsee kaikista jotka ovat löytäneet samat nautinnot.
Vierailija kirjoitti:
Ylempi keskiluokka vaihtaa uuden bemarin parin kolmen vuoden välein (ajettu 40t-60t) niin ettei siihen tarvitse teettää katsastusta siihen mennessä. Ylempi keskiluokka ei myöskään mieti, miten paljon tappiota auton vaihdot tuottaa, merkitsee vain kylmänviileästi alaskirjauksen menosarakkeeseen.
Jaa jos ostaa uuden bemarin ei tarvitse kolmeen vuoteen katsastuttaa joka vuosi niin kuin autoja yleensä pitää? Tuo olikin uutta tietoa minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin ajattelen noin, että ei yhteiskuntaluokka liity ihmisen arvoon. Kaikkia tarvitaan, ja elämänsä aikana sama ihminen voi löytää itsensä erilaisista tilanteista.
Diibadaabadaa tämän ketjun aihe ei ole ihmisen arvo
Kun katsot muutaman kommentin ylöspäin, siellä eräs kommentoija kysyi "Nopea arvio vaatetuksesta ja käytöksestä oletko ylempänä vai alempana kyseistä henkilöä". Tästä voidaan päätellä hänen olettavan, että luokittelussa olisi kysymys juuri arvosta, ja nämä kommentit olivat vastauksia siihen.
Minä ylemmän keskiluokan akateemisena naisena, esim. katson miehistä päältäpäin yhteiskuntaluokan ja sillä arvioin kiinnostukseni. Työväenluokkaisia miehiä en katso sillä silmällä lainkaan, eivät ole minua varten.
ja miten näet sen heti "kättelyssä" päältäpäin, ilman että mies ehtii sanoa sanaakaan? ulkonäkö voi pettää, tiesitkö.
Voi, mutta se ei ole ongelma, kun parin muodostuksessa joka tapauksessa katsotaan myös ulkonäköä.
Osalla 'ylemmän keskiluokan' vastaajista on kova tarve korostaa erilaista sivistystä ja korkeakulttuuria. Samoissa viesteissä useasti mukana puhdasta materiaalista pätemistä. Ja silkkaa pätemistä tavoilla viettää esim. vapaa-aikaa ( joista yllättäen hienoimpia ovat runsaasti rahaa vaativia). Ja eipä tuo ylempikeskiluokkaisuus näytä ylipäätään suojaavan kilpailulta ja näyttämisen tarpeelta. Paras on tämä tohtorinmiekat seinällä. En tiedä miten pokka pitäisi, jos joku tuttavapiirin tohtoreista ripustaisi sen seinälle tai hattu olisi asetettu esille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osalla 'ylemmän keskiluokan' vastaajista on kova tarve korostaa erilaista sivistystä ja korkeakulttuuria. Samoissa viesteissä useasti mukana puhdasta materiaalista pätemistä. Ja silkkaa pätemistä tavoilla viettää esim. vapaa-aikaa ( joista yllättäen hienoimpia ovat runsaasti rahaa vaativia). Ja eipä tuo ylempikeskiluokkaisuus näytä ylipäätään suojaavan kilpailulta ja näyttämisen tarpeelta. Paras on tämä tohtorinmiekat seinällä. En tiedä miten pokka pitäisi, jos joku tuttavapiirin tohtoreista ripustaisi sen seinälle tai hattu olisi asetettu esille.
Ihmettelen samaa. Miksi on edes tarve puhua erikseen "korkeakulttuurista"? Samoin väitettiin, että samoilla ihmisillä usein olisi useampiakin tohtorintutkintoja, vaikka ihan tilastoistakin voidaan todeta että näin ei tosiaan ole. Selkeästi täällä myös liioitellaan asioita, jossain kohtaa väitettiin, että ylempi keskiluokka muka aina tekisi matkoja kulttuurikohteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vähän niin urheilijat, jotka kuuluvat usein eliittiin, mutta heillä ei yleensä ole korkeakoulutkintoa, koska keskittyvät opintojen sijasta urheiluun."
Omissä silmissä kymmeniä miljoonia tehnyt lätkä- tai rallijonne on yhtä eliittiä kuin eurojackpot-voittaja. Enkä kyllä näe ketään olympiavoittajaakaan oikein eliitin jäsenenä sen vuoksi.
Niillä urheilijoilla on valtaa ja verkostoja. Jopa sanomiset somessa noteerataan ja pystyvät myymään tuotteita seuraajille. Lottovoittajalla vain rahaa.
Tällä logiikalla Susanna Penttiläkin on eliittiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin ajattelen noin, että ei yhteiskuntaluokka liity ihmisen arvoon. Kaikkia tarvitaan, ja elämänsä aikana sama ihminen voi löytää itsensä erilaisista tilanteista.
Diibadaabadaa tämän ketjun aihe ei ole ihmisen arvo
Kun katsot muutaman kommentin ylöspäin, siellä eräs kommentoija kysyi "Nopea arvio vaatetuksesta ja käytöksestä oletko ylempänä vai alempana kyseistä henkilöä". Tästä voidaan päätellä hänen olettavan, että luokittelussa olisi kysymys juuri arvosta, ja nämä kommentit olivat vastauksia siihen.
Minä ylemmän keskiluokan akateemisena naisena, esim. katson miehistä päältäpäin yhteiskuntaluokan ja sillä arvioin kiinnostukseni. Työväenluokkaisia miehiä en katso sillä silmällä lainkaan, eivät ole minua varten.
ja miten näet sen heti "kättelyssä" päältäpäin, ilman että mies ehtii sanoa sanaakaan? ulkonäkö voi pettää, tiesitkö.
Ylemmän keskiluokan mies ei yleensä pukeudu esim. työhaalareihin. Muutenkin kannetaan itsensä eri tavalla. Kyllä sen habituksesta huomaa aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin ajattelen noin, että ei yhteiskuntaluokka liity ihmisen arvoon. Kaikkia tarvitaan, ja elämänsä aikana sama ihminen voi löytää itsensä erilaisista tilanteista.
Diibadaabadaa tämän ketjun aihe ei ole ihmisen arvo
Kun katsot muutaman kommentin ylöspäin, siellä eräs kommentoija kysyi "Nopea arvio vaatetuksesta ja käytöksestä oletko ylempänä vai alempana kyseistä henkilöä". Tästä voidaan päätellä hänen olettavan, että luokittelussa olisi kysymys juuri arvosta, ja nämä kommentit olivat vastauksia siihen.
Minä ylemmän keskiluokan akateemisena naisena, esim. katson miehistä päältäpäin yhteiskuntaluokan ja sillä arvioin kiinnostukseni. Työväenluokkaisia miehiä en katso sillä silmällä lainkaan, eivät ole minua varten.
ja miten näet sen heti "kättelyssä" päältäpäin, ilman että mies ehtii sanoa sanaakaan? ulkonäkö voi pettää, tiesitkö.
Ylemmän keskiluokan mies ei yleensä pukeudu esim. työhaalareihin. Muutenkin kannetaan itsensä eri tavalla. Kyllä sen habituksesta huomaa aina.
Esimerkiksi terveydenhuollossa kaikilla on työvaatteet, ja vaikka leikkurissa kaikilla aika samanlaiset. Psykiatriassa taas päinvastoin, moni työntekijä käyttää omia vaatteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vähän niin urheilijat, jotka kuuluvat usein eliittiin, mutta heillä ei yleensä ole korkeakoulutkintoa, koska keskittyvät opintojen sijasta urheiluun."
Omissä silmissä kymmeniä miljoonia tehnyt lätkä- tai rallijonne on yhtä eliittiä kuin eurojackpot-voittaja. Enkä kyllä näe ketään olympiavoittajaakaan oikein eliitin jäsenenä sen vuoksi.
Niillä urheilijoilla on valtaa ja verkostoja. Jopa sanomiset somessa noteerataan ja pystyvät myymään tuotteita seuraajille. Lottovoittajalla vain rahaa.
Tällä logiikalla Susanna Penttiläkin on eliittiä.
Hänellä ei ole valtaa eikä merkittäviä verkostoja niihin joilla on myös valtaa. Taloudellinen tilanne on kysymysmerkki, mutta joka tapauksessa kaukana kansainvälisistä huippu-urheilijoista.
Parempi vertailukohta on Sukari. Hän on syntynyt köyhyyteen, mutta nykyään eliittiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempi keskiluokka vaihtaa uuden bemarin parin kolmen vuoden välein (ajettu 40t-60t) niin ettei siihen tarvitse teettää katsastusta siihen mennessä. Ylempi keskiluokka ei myöskään mieti, miten paljon tappiota auton vaihdot tuottaa, merkitsee vain kylmänviileästi alaskirjauksen menosarakkeeseen.
Jaa jos ostaa uuden bemarin ei tarvitse kolmeen vuoteen katsastuttaa joka vuosi niin kuin autoja yleensä pitää? Tuo olikin uutta tietoa minulle.
Uutta tietoa se oli minullekin. Tähän mennessä uudet autot on pitänyt katsastaa vasta neljän vuoden ikäisenä mutta bemarin laatu on nykyään mitä on joten hyvä vaan jos niiltä vaaditaan katsastus jo vuotta aiemmin.
Alue: Aihe vapaa
Lapseni koulussa on 900 oppilasta. Sitä johtaa rehtori. Opettajia ja muuta henkilöstöä on varmasti kymmeniä. Kyllä minusta rehtori on aika kovassa asemassa yhteiskunnassa.