Alemmasta keskiluokasta ylempään keskiluokkaan
Olen viettänyt lapsuuteni alemman keskiluokan perheessä, mutta nyt maisteritutkinnon suorittaneena huomaan, miten vaikeaa on karistaa lapsuudessa totuttuja käytösmalleja ja tapoja. Mitkä asiat teidän mielestä erottaa alemman keskiluokan ylemmästä? Ja tällä kertaa en hae materialistisia asioita, kuten auton merkki tai kodin valaisimet, vaan enemmän sellaisia käyttäytymiseen ja tapaan viettää aikaa ja olla liittyviä.
Jos joku on tehnyt ns. luokkasiirtymän, olisi kiva kuulla kokemuksia.
Kommentit (1543)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi ehkä helpompaa uskoa tutkintotodistusten kodin seinille esiinlaittamiseen, jos olisi edes joskus nähnyt sellaista.
Miksi tämä todistusasia herättää niin suuria tunteita? Itselläni kaikki koulu- ja yliopistotodistukset ovat omassa kansiossaan suojassa, enkä ole laittanut niitä esille, mutta en näe mitenkään ihmeteltävänä sitä, jos joku haluaa pistää ne kehyksiin seinälle. Riippuu tietysti myös ihan todistuksesta, että onko se sellainen perinteinen helposti kehystettävä A4-arkki vai avattava "vihkomallinen".
Se esillelaittaminen lienee aika harvinaista, ja littyy ehkä tiettyyn kulttuuriin tai aikakauteen. Siihen aikaan, kun niitä lentolupakirjojakin kehystettiin seinille.
Vierailija kirjoitti:
Olisi ehkä helpompaa uskoa tutkintotodistusten kodin seinille esiinlaittamiseen, jos olisi edes joskus nähnyt sellaista.
Näinpä. Gradut ja väikkärit löytyvät kyllä painettuna kirjahyllystä. Niin omat kuin lasten.
Ylempi keskiluokka vaihtaa uuden bemarin parin kolmen vuoden välein (ajettu 40t-60t) niin ettei siihen tarvitse teettää katsastusta siihen mennessä. Ylempi keskiluokka ei myöskään mieti, miten paljon tappiota auton vaihdot tuottaa, merkitsee vain kylmänviileästi alaskirjauksen menosarakkeeseen.
Aasialaiseen kulttuuriin kuuluu kaikenmaailman tutkintotodistusten ja muiden plakaattien kehystäminen seinälle. Työpaikoilta oikein saadaan sellaisia meidän näkökulmasta karmivia tauluja, joissa on joku erinomaiseen työsuoritukseen viittaava sananen. Ne annetaan valtavissa sametilla vuorailluissa laatikoissa. Omaan tyyliin ja makuun ne tuntuvat irvokkailta. Oma kokemusotantani rajoittuu tosin Kiinaan ja Japaniin, suuriin teknologiayrityksiin.
Jos mulla olisi se kuuluisa kirjastohuone, voisin hyvinkin kehystää perheen tutkintotodistuksia ja lasten tärkeitä kunniakirjoja seinälle. Hauskoja muistoja. Suomessa naureskellaan jo perhekuvien pitämiselle esillä. Aina pitää olla niin nöyrää, käytännöllistä ja harmaata.
Vierailija kirjoitti:
Jos mulla olisi se kuuluisa kirjastohuone, voisin hyvinkin kehystää perheen tutkintotodistuksia ja lasten tärkeitä kunniakirjoja seinälle. Hauskoja muistoja. Suomessa naureskellaan jo perhekuvien pitämiselle esillä. Aina pitää olla niin nöyrää, käytännöllistä ja harmaata.
Tuo taas on itselleni uusi asia, että joku naureskelisi perhekuville. No, meistä on moneksi, ja eiköhän se ole lähinnä naureskelijan oma murhe.
Vierailija kirjoitti:
Jos mulla olisi se kuuluisa kirjastohuone, voisin hyvinkin kehystää perheen tutkintotodistuksia ja lasten tärkeitä kunniakirjoja seinälle. Hauskoja muistoja. Suomessa naureskellaan jo perhekuvien pitämiselle esillä. Aina pitää olla niin nöyrää, käytännöllistä ja harmaata.
Mulla on kirjastohuone, mutta ei sinne mahdu todistuksia. Kolmella seinällä on kirjahyllyt. Ikkunaseinällä on kirjoituspöytä ja pari taidemaalausta. Tietysti voisi ottaa ikkunaseinältä taulut pois ja vaihtaa ne todistuksiin, mutta en kyllä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi ehkä helpompaa uskoa tutkintotodistusten kodin seinille esiinlaittamiseen, jos olisi edes joskus nähnyt sellaista.
Näinpä. Gradut ja väikkärit löytyvät kyllä painettuna kirjahyllystä. Niin omat kuin lasten.
Jotain vanhempia löytyy painettuna. Usimmat ovat vain sähköisinä artikkeleina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi ehkä helpompaa uskoa tutkintotodistusten kodin seinille esiinlaittamiseen, jos olisi edes joskus nähnyt sellaista.
Miksi tämä todistusasia herättää niin suuria tunteita? Itselläni kaikki koulu- ja yliopistotodistukset ovat omassa kansiossaan suojassa, enkä ole laittanut niitä esille, mutta en näe mitenkään ihmeteltävänä sitä, jos joku haluaa pistää ne kehyksiin seinälle. Riippuu tietysti myös ihan todistuksesta, että onko se sellainen perinteinen helposti kehystettävä A4-arkki vai avattava "vihkomallinen".
Se esillelaittaminen lienee aika harvinaista, ja littyy ehkä tiettyyn kulttuuriin tai aikakauteen. Siihen aikaan, kun niitä lentolupakirjojakin kehystettiin seinille.
Niin, ja mihin ne kirjahyllyt sitten laitetaan, jos kirjastohuoneen seinät on täynnä jotain todistuksia? Eihän se ole kirjasto, jos siellä ei ole kirjahyllyjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi ehkä helpompaa uskoa tutkintotodistusten kodin seinille esiinlaittamiseen, jos olisi edes joskus nähnyt sellaista.
Miksi tämä todistusasia herättää niin suuria tunteita? Itselläni kaikki koulu- ja yliopistotodistukset ovat omassa kansiossaan suojassa, enkä ole laittanut niitä esille, mutta en näe mitenkään ihmeteltävänä sitä, jos joku haluaa pistää ne kehyksiin seinälle. Riippuu tietysti myös ihan todistuksesta, että onko se sellainen perinteinen helposti kehystettävä A4-arkki vai avattava "vihkomallinen".
Se esillelaittaminen lienee aika harvinaista, ja littyy ehkä tiettyyn kulttuuriin tai aikakauteen. Siihen aikaan, kun niitä lentolupakirjojakin kehystettiin seinille.
Niin, ja mihin ne kirjahyllyt sitten laitetaan, jos kirjastohuoneen seinät on täynnä jotain todistuksia? Eihän se ole kirjasto, jos siellä ei ole kirjahyllyjä.
Ehkei niitä ole joka seinällä. Tai sitten hyllyihin voi laittaa myös muuta kuin kirjoja.
https://www.housebeautiful.com/design-inspiration/a38381681/how-to-hang…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan rahasta, veneistä ja merkkivaatteista. Todellisuudessa luokkia ei voi erottaa toisistaan kuin koulutuksen kautta.
Ylemmän keskiluokan muista luokista erottaa yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto.
Ylemmän keskiluokan ihminen voi olla vaikka kuukauden myyjänä toimivaan tradenomiin verrattuna totaalinen tyhjätasku, mutta hän on silti muuta väestöä sivistyneempi ja hänellä on muita yhteiskuntaluokkia paremmat mahdollisuudet nousta ylöspäin.
Suomalaisessa luokkatutkimuskirjallisuudessa jako on sinänsä selvä, koska erot tulevat esimerkiksi vapaa-ajan vietossa, sosiaalisessa verkostossa sekä kulttuurimieltymyksissä parhaiten esille.
Itse katsoisin tuon riippuvan myös siitä, että määritelläänkö keskiluokka kaksi- vai kolmiportaisena. Jos jälkimmäisenä, niin ainakin itse maisterina katsoisin ylemmän keskiluokan koostuvan ennemmin esimerkiksi professoreista, rehtoreista, kunnanjohtajista, piispoista jne. Perusmaisteri on ihan sitä keskimmäistä keskiluokkaa.
Rehtorit yleensä on ihan perusmaistereita.
Jotkut perusmaisterit ovat Mäkissä töissä, jotkut rehtoreina. Rehtorin asema tekee hänestä ylempää keskiluokkaa.
Rehtorit - ylempää keskiluokkaa ?
Kyllä minä rehtorin sijoittaisin ylempään keskiluokaan. Kuuluvathan sille myös opettajat. Alemmassa keskiluokassa on sitten se kouluterkkari ja kanslisti.
Eivät taida kuulua.
Mitä ihmettä nyt. Joku yläkoulun opettaja tienaa viisitonnia kuussa ja on maisteri. Totta ihmeessä hän on ylempää keskiluokkaa. Hänen esimiehensä on rehtori ja aivan varmuudella ylempää keskiluokkaa.
Minä vetäisin ylemmän keskiluokan ja keskikeskiluokan rehtorin ja opettajien väliin. Kyllä varsinkin ennen ja pienemmillä paikkakunnilla rehtori oli paikkakunnan kermaa.
Vierailija kirjoitti:
Ylempi keskiluokka vaihtaa uuden bemarin parin kolmen vuoden välein (ajettu 40t-60t) niin ettei siihen tarvitse teettää katsastusta siihen mennessä. Ylempi keskiluokka ei myöskään mieti, miten paljon tappiota auton vaihdot tuottaa, merkitsee vain kylmänviileästi alaskirjauksen menosarakkeeseen.
Toisaalta voisi sanoa että ylempi keskiluokka ei välitä hevon helkkaria mistään bemareista, jotka ovat enemmänkin wt-kansan intohimo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vähän niin urheilijat, jotka kuuluvat usein eliittiin, mutta heillä ei yleensä ole korkeakoulutkintoa, koska keskittyvät opintojen sijasta urheiluun."
Omissä silmissä kymmeniä miljoonia tehnyt lätkä- tai rallijonne on yhtä eliittiä kuin eurojackpot-voittaja. Enkä kyllä näe ketään olympiavoittajaakaan oikein eliitin jäsenenä sen vuoksi.
Niillä urheilijoilla on valtaa ja verkostoja. Jopa sanomiset somessa noteerataan ja pystyvät myymään tuotteita seuraajille. Lottovoittajalla vain rahaa.
Joku Räikkönen ja Selänne saattavat olla eliittiä, mutta eivät keskiluokkaa. He ovat työväenluokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan tämä nyt selväksi. AMK:lla ei olla ylempää keskiluokkaa. Ei siellä millään yamk:llakaan olla samassa joukossa kuin professorit, juristit, lääkärit ja muut akateemiset. Toinen pointti on, että ylemmässä keskiluokassa todellakin mennään avioon. Ei pelleillä avoliittojutuilla ellei olla aivan nuoria. Mennään avioon, hankitaan omistusasunto ja kasvatetaan loppuelämä niin lapsia, varallisuutta kuin kulttuuritietämystäkin yhdessä.
En yhtään tiedä, pitäisikö nyt nauraa vai itkeä jutuillenne. Täynnä tahatonta komiikkaa. Ai nyt jo kaikki ylemmän keskiluokan ihmiset ovat naimisissa? Lapsuudenperheeni oli niin ylempää keskiluokkaa kuin vaan olla ja voi. Jo isovanhempani olivat akateemisiä, vanhemmista puhumattakaan, tunnettuja ja kuuluisiakin omilla aloillaan. Sukuni on täynnä tohtoreita, dosentteja, professoreita. Toinen isovanhemmista on akateemikko, jos sanoisin nimen, niin ehkä jopa tietäisitte. Itse olen ollut sinkkuna ja yksin koko elämäni. Olen miehille kuin ilmaa ja näkymätön. Kaikilla wt naisilla on kyllä kumppani ja he ovat naimisissa. Ja toinen asia, voisitko ystävällisesti lopettaa sen AMK:in haukkumisen ja irvailun. Annat itsestäsi todella epämiellyttävän kuvan.
Sinkuksi jääminen on tietenkin eri asia kuin erilaiset susiparijärjestelyt. Näissäkin monesti kyse on resurssien puutteesta. Ei ole varaa eikä osaamista järjestää avioliittoa ja häitä. Naisen asema eri yhteiskuntaluokissa saattaa myös olla erilainen samoin kuin miehen malli. Ylemmässä keskiluokassa naisillakin on koulutusta ja uraa sekä resursseja. Ei tarvitse alkaa piikomaan miehiä eivätkä miehet sitä puolisoiltaan edes haluaisi.
Aiheen sivusta, mutta täytyy olla kyllä aika harhainen, jos kuvittelee, että naimisiinmeno maksaisi mitään Suomessa. Häitä ei ole pakko järjestää, mutta noin kaavoihin kangistunut sitä nyt varmaan tajuaisikaan. Eli kyllä se on lähtökohtaisesti ihan henkilökohtainen valinta, että onko avo- vai avioliitossa, eikä varallisuuskysymys.
Olen syntynyt vuonna 1958, ja ainakin minun ikäluokassani ihan joka ainoa pari on aloittanut avoliitolla. Tosin lähes kaikki ovat menneet myöhemmin naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta sairaanhoitajat ovat ylempää työväenluokkaa, ammattityöläisiä. Se on suorittavan portaan ammatti. Mutta aviomiehen ammatti ratkaisee perheen luokka-aseman, ja sairanhoitajilla on usein akateeminen aviomies.
Mitä lähärit sitten on, jos sh:t on ”ylempää” työväenluokkaa? Sh:t kuitenkin suorittaneet amk-tutkinnon, osa jopa ylemmän sellaisen.
Ovatko aiemman kommentoijan mielestä kirurgit ylintä työväenluokkaa? Suorittavaa työtähän hekin tekevät, duunareita siis?
White trashia on tupakka, alkoholi, tv:n katselu, pakettimatkat, merkkivaatteissa keikailu, "juustot ja viini". Näin alkuun.
Vierailija kirjoitti:
Miten suoritatte luokkajaottelua arkielämässänne? Nopea arvio vaatetuksesta ja käytöksestä oletko ylempänä vai alempana kyseistä henkilöä, ja mitä se sinulta edellyttää? Miten sopeutat käytöstäsi kun olet tekemisissä toisen luokan kanssa?
Sivistyksen näkee ja kuulee ihmisestä, vaikka hän olisi mökillä munasillaan.
Sivistys ei ole sama kuin älykkyys tai viisaus. Kaikki tarkoittavat eri asiaa. Ylemmässä keskiluokassa oleva ihminen on aina sivistynyt, mutta kaikki sivistyneet eivät ole ylempää keskiluokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Aasialaiseen kulttuuriin kuuluu kaikenmaailman tutkintotodistusten ja muiden plakaattien kehystäminen seinälle. Työpaikoilta oikein saadaan sellaisia meidän näkökulmasta karmivia tauluja, joissa on joku erinomaiseen työsuoritukseen viittaava sananen. Ne annetaan valtavissa sametilla vuorailluissa laatikoissa. Omaan tyyliin ja makuun ne tuntuvat irvokkailta. Oma kokemusotantani rajoittuu tosin Kiinaan ja Japaniin, suuriin teknologiayrityksiin.
Eipä ole heidän työsaavutuksensa irvokkaita. Teknologiayrityksissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten suoritatte luokkajaottelua arkielämässänne? Nopea arvio vaatetuksesta ja käytöksestä oletko ylempänä vai alempana kyseistä henkilöä, ja mitä se sinulta edellyttää? Miten sopeutat käytöstäsi kun olet tekemisissä toisen luokan kanssa?
Sivistyksen näkee ja kuulee ihmisestä, vaikka hän olisi mökillä munasillaan.
Sivistys ei ole sama kuin älykkyys tai viisaus. Kaikki tarkoittavat eri asiaa. Ylemmässä keskiluokassa oleva ihminen on aina sivistynyt, mutta kaikki sivistyneet eivät ole ylempää keskiluokkaa.
Näkyyhän se onko ihminen tehnyt helppoa toimistotyötä vai duunaillut eri asennoissa. Rutiininomainen käytöskontrolli ikään kuin toisena luontona, kuuluu myös jos sitä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan tämä nyt selväksi. AMK:lla ei olla ylempää keskiluokkaa. Ei siellä millään yamk:llakaan olla samassa joukossa kuin professorit, juristit, lääkärit ja muut akateemiset. Toinen pointti on, että ylemmässä keskiluokassa todellakin mennään avioon. Ei pelleillä avoliittojutuilla ellei olla aivan nuoria. Mennään avioon, hankitaan omistusasunto ja kasvatetaan loppuelämä niin lapsia, varallisuutta kuin kulttuuritietämystäkin yhdessä.
En yhtään tiedä, pitäisikö nyt nauraa vai itkeä jutuillenne. Täynnä tahatonta komiikkaa. Ai nyt jo kaikki ylemmän keskiluokan ihmiset ovat naimisissa? Lapsuudenperheeni oli niin ylempää keskiluokkaa kuin vaan olla ja voi. Jo isovanhempani olivat akateemisiä, vanhemmista puhumattakaan, tunnettuja ja kuuluisiakin omilla aloillaan. Sukuni on täynnä tohtoreita, dosentteja, professoreita. Toinen isovanhemmista on akateemikko, jos sanoisin nimen, niin ehkä jopa tietäisitte. Itse olen ollut sinkkuna ja yksin koko elämäni. Olen miehille kuin ilmaa ja näkymätön. Kaikilla wt naisilla on kyllä kumppani ja he ovat naimisissa. Ja toinen asia, voisitko ystävällisesti lopettaa sen AMK:in haukkumisen ja irvailun. Annat itsestäsi todella epämiellyttävän kuvan.
Sinkuksi jääminen on tietenkin eri asia kuin erilaiset susiparijärjestelyt. Näissäkin monesti kyse on resurssien puutteesta. Ei ole varaa eikä osaamista järjestää avioliittoa ja häitä. Naisen asema eri yhteiskuntaluokissa saattaa myös olla erilainen samoin kuin miehen malli. Ylemmässä keskiluokassa naisillakin on koulutusta ja uraa sekä resursseja. Ei tarvitse alkaa piikomaan miehiä eivätkä miehet sitä puolisoiltaan edes haluaisi.
Aiheen sivusta, mutta täytyy olla kyllä aika harhainen, jos kuvittelee, että naimisiinmeno maksaisi mitään Suomessa. Häitä ei ole pakko järjestää, mutta noin kaavoihin kangistunut sitä nyt varmaan tajuaisikaan. Eli kyllä se on lähtökohtaisesti ihan henkilökohtainen valinta, että onko avo- vai avioliitossa, eikä varallisuuskysymys.
Olen syntynyt vuonna 1958, ja ainakin minun ikäluokassani ihan joka ainoa pari on aloittanut avoliitolla. Tosin lähes kaikki ovat menneet myöhemmin naimisiin.
Aikansa kapinaa vanhoja tapoja vastaan. Miellettiin sivistyneeksi jopa, tiedostavaksi ainakin 😂
Alemman keskiluokan tunnusmerkkejä: pihassa ei ihan uusi Audi, BMW tms. x 2, palju, terassi, vaaleasti sisustettu siisti (aina jos joku tulee käymään) koti rivitalossa tai omakotitalossa, pieni piha, pariskunta, ei lapsia tai lapsilukumäärä pieni, ammatit insinööri, sairaanhoitaja, markkinointipäällikkö jne., padel, airfryer, kahvikone yms. gadgetteja. Kaikki kalliimmat asiat ostettu velaksi, eletään tulojen ja menojen suhteen veitsen terällä ja talous sakkaa heti jos tulee jokin ekstra kulu. Ylempään eli siihen oikeaan keskiluokkaan murtautuminen pakkomielle, mutta mahdottomuus. Ei rahkeet riitä.