Alemmasta keskiluokasta ylempään keskiluokkaan

Raha ratkaisee. Ei täällä ole mitään kulttuurilkokkia. Samaa mössöä. 

Minkähänlaisia asioita ap tarkoitat tällä "karistaa lapsuudessa totuttuja käytösmalleja ja tapoja"?

Ei meillä ainakaan ole mitään eroa siinä onko minkä luokan koulutus tai rahamäärä, ihmiset on ihmisiä silloin, kun osaavat käyttäytyä normisääntöjen mukaan ja huomoivat ja arvostavat toisiaan.

Usein nämä "nousukkaat" ovat juuri niitä, jotka eivät muita arvosta, kuvittelevat ns. luokkasiirtymänsä takia olevansa jotain hienompaa, kuin muut. Surullista ja säälittävää.

Vierailija kirjoitti:

Kiva tukka ja huolitellut kynnet ovat tärkeitä. Myöskään jakku ei saa olla sitä halvinta mallia. Ylempi keskiluokka ei myöskään mene julkiselle paikalle verkkareissa.

Eikö edes julkiselle pururadalle? 

Vierailija kirjoitti:

Minkähänlaisia asioita ap tarkoitat tällä "karistaa lapsuudessa totuttuja käytösmalleja ja tapoja"?

Ei meillä ainakaan ole mitään eroa siinä onko minkä luokan koulutus tai rahamäärä, ihmiset on ihmisiä silloin, kun osaavat käyttäytyä normisääntöjen mukaan ja huomoivat ja arvostavat toisiaan.

Usein nämä "nousukkaat" ovat juuri niitä, jotka eivät muita arvosta, kuvittelevat ns. luokkasiirtymänsä takia olevansa jotain hienompaa, kuin muut. Surullista ja säälittävää.

Sukulaismies oli alunperin renkipoika Pohjanmaan maaseudulta. Lapsuudessaan oli oppinut, että ruuan päälle kuuluu kuuluvasti röuhtäistä, koska se on kiitos emännälle. Ajan ja avioliiton aikana mies ei koskaan saanut karistettua tuota tapaa, vaikka vaimo häpesi sitä kuollakseen kaikissa paikoissa, jossa olivat seuran kanssa ruokaliemmassa. Eivät ne lapsuudessa opitut tavat aina ole sellaisia, joita myöhemmin elämässä pitäisi jaksaa kantaa mukanaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkähänlaisia asioita ap tarkoitat tällä "karistaa lapsuudessa totuttuja käytösmalleja ja tapoja"?

Ei meillä ainakaan ole mitään eroa siinä onko minkä luokan koulutus tai rahamäärä, ihmiset on ihmisiä silloin, kun osaavat käyttäytyä normisääntöjen mukaan ja huomoivat ja arvostavat toisiaan.

Usein nämä "nousukkaat" ovat juuri niitä, jotka eivät muita arvosta, kuvittelevat ns. luokkasiirtymänsä takia olevansa jotain hienompaa, kuin muut. Surullista ja säälittävää.

Sukulaismies oli alunperin renkipoika Pohjanmaan maaseudulta. Lapsuudessaan oli oppinut, että ruuan päälle kuuluu kuuluvasti röuhtäistä, koska se on kiitos emännälle. Ajan ja avioliiton aikana mies ei koskaan saanut karistettua tuota tapaa, vaikka vaimo häpesi sitä kuollakseen kaikissa paikoissa, jossa olivat seuran kanssa ruokaliemmassa. Eivät ne lapsuudessa opitut tavat aina ole sellaisia, joita myöhemmin elämässä pitäisi jaksaa kantaa mukanaan. 

Näin oli joskus vuosikymmeniä sitten. Nykyisin kun peruskoulu läpäisee koko kansan, hyvät tavat opitaan viimeistään siellä, ainakin periaatteessa.

Peruskoulu on asia, joka on homogenisoinut ja tasannut luokkaeroja todella vahvasti, ainakin tähän asti.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkähänlaisia asioita ap tarkoitat tällä "karistaa lapsuudessa totuttuja käytösmalleja ja tapoja"?

Ei meillä ainakaan ole mitään eroa siinä onko minkä luokan koulutus tai rahamäärä, ihmiset on ihmisiä silloin, kun osaavat käyttäytyä normisääntöjen mukaan ja huomoivat ja arvostavat toisiaan.

Usein nämä "nousukkaat" ovat juuri niitä, jotka eivät muita arvosta, kuvittelevat ns. luokkasiirtymänsä takia olevansa jotain hienompaa, kuin muut. Surullista ja säälittävää.

Sukulaismies oli alunperin renkipoika Pohjanmaan maaseudulta. Lapsuudessaan oli oppinut, että ruuan päälle kuuluu kuuluvasti röuhtäistä, koska se on kiitos emännälle. Ajan ja avioliiton aikana mies ei koskaan saanut karistettua tuota tapaa, vaikka vaimo häpesi sitä kuollakseen kaikissa paikoissa, jossa olivat seuran kanssa ruokaliemmassa. Eivät ne lapsuudessa opitut tavat aina ole sellaisia, joita myöhemmin elämässä pitäisi jaksaa kantaa mukanaan. 

Näin oli joskus vuosikymmeniä sitten. Nykyisin kun peruskoulu läpäisee koko kansan, hyvät tavat opitaan viimeistään siellä, ainakin periaatteessa.

Peruskoulu on asia, joka on homogenisoinut ja tasannut luokkaeroja todella vahvasti, ainakin tähän asti.  

Tutkimusten mukaan ei enää. Keskiluokan ja työväenluokan lapset eivät leiki yhdessä enää peruskoulussa. Yhteistä tarttumapintaa ei enää synny. Lapset ja nuoret ovat eriytyneet niin paljon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylempi keskiluokka = korkeakoulututkinto + vuositulot yli 80ke/hlö/v. 

 

Yksinkertaistavaa, mutta pätee paremmin kuin moni muu tämän ketjun määritemä.

Ei.

 

Ylempi keskiluokka = yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto + riittävät resurssit omista lähtökohdista arvioiden hyvään elämään + kyky ja halu nauttia tai harrastaa korkeakulttuuria yksinomaan mielihyvän takia + oma verkosto koostuu valtaosin ylemmästä keskiluokasta.

 

Ylempi keskiluokka ei ole palkka, titteli tai toiminta itsessään. Se on yhdistelmä erilaisia tekijöitä, resursseja sekä henkistä pääomaa, joiden avulla ihmisiä voidaan (keinotekoisesti) ryhmitellä erilaisiin lokeroihin, joita voidaan (osin kulttuurista riippumatta) havaita myös muissa tarkasteltavissa yhteiskunnissa.

 

Ylemmässä keskiluokassa ihminen on todennäköisimmin aviossa, kuuntelee klassista musiikkia, käy teatterissa, käyttää vähemmän alkoholia, lukee kirjoja ja elää pidempään.

 

Alempi keskiluokka = AMK/YAMK-tutkinto (tai joissain tilanteissa ammatillinen tutkinto) + riittävät resurssit omasta näkökulmasta hyvään elämään + verkosto koostuu valtaosin alemmasta keskiluokasta. 

 

Alempi keskiluokka on tavoitetila ihmiselle. Alemmassa keskiluokassa oleva ihminen elää hyvin ja usein kerryttää myös omaisuutta. Hän käy todennäköisimmin ravintoloissa juomassa ja syömässä, elokuvissa, ei nauti korkeakulttuurista ja elää ylempää keskiluokkaa keskimäärin hieman lyhyemmän elämän. Taustalla voi olla esimerkiksi avioero tai yksinhuoltajatapaus.

 

Työväenluokka/alaluokka = Muu. 

Tässä lienee paras yhteenveto

Vierailija kirjoitti:

Sanotaan tämä nyt selväksi. AMK:lla ei olla ylempää keskiluokkaa. Ei siellä millään yamk:llakaan olla samassa joukossa kuin professorit, juristit, lääkärit ja muut akateemiset. Toinen pointti on, että ylemmässä keskiluokassa todellakin mennään avioon. Ei pelleillä avoliittojutuilla ellei olla aivan nuoria. Mennään avioon, hankitaan omistusasunto ja kasvatetaan loppuelämä niin lapsia, varallisuutta kuin kulttuuritietämystäkin yhdessä. 

Yhteiskuntaluokka ei määräydy pelkästään koulutuksen mukaan. Moni muukin asia vaikuttaa, joten kyllä AMK-tutkinnon suorittanut voi kuulua ihan mihin yhteiskuntaluokkaan tahansa, riippuen myös mm. verkostoista, perheestä, ammattiasemasta ja varallisuudesta. 

Esimerkiksi kolmikymppinen tradenomi voi olla kotoisin ylemmän keskiluokan perheestä ja työskennellä esimiesasemassa n. 6000 €/kk palkalla, olla avioliitossa DI:n tai juristin kanssa, ja ystäväpiiri ja verkostot ja elämäntapa asuinalueineen voi olla ylempää keskiluokkaa. Moni nuori tekee nykyään niin, että hankkii ensin AMK-tutkinnon ja tekee sen jälkeen työn ohessa maisteriopinnot. Tuntuisi täysin absurdilta ajatella, että joku (muka) tippuisi muutamaksi vuodeksi ylemmästä keskiluokasta alempaan keskiluokkaan sen takia että valitsee koulutuspolun AMK:n kautta. 

Vastaavasti joku toinen kolmikymppinen tradenomi voi olla kotoisin työväenluokkaisesta kodista ja työskennellä koulutustaan vastaamattomissa tehtävissä, jos viidettä vuotta marketin kassalla n. 1600 €/kk palkalla, eikä ole avioitunut, vaan elää avoliitossa putkimiehen tai vartijan kanssa, eikä uskalla edes haaveilla lapsista tai omistusasunnosta. Ystäväpiiri ja verkostotkin voat työväenluokkaa, joten tottahan se määrittää myös tämän kyseisen henkilön elämäntapaa niin, että hänkin on edelleen työväenluokkaa. 

Nämä nyt vain ihan parina esimerkkinä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkähänlaisia asioita ap tarkoitat tällä "karistaa lapsuudessa totuttuja käytösmalleja ja tapoja"?

Ei meillä ainakaan ole mitään eroa siinä onko minkä luokan koulutus tai rahamäärä, ihmiset on ihmisiä silloin, kun osaavat käyttäytyä normisääntöjen mukaan ja huomoivat ja arvostavat toisiaan.

Usein nämä "nousukkaat" ovat juuri niitä, jotka eivät muita arvosta, kuvittelevat ns. luokkasiirtymänsä takia olevansa jotain hienompaa, kuin muut. Surullista ja säälittävää.

Sukulaismies oli alunperin renkipoika Pohjanmaan maaseudulta. Lapsuudessaan oli oppinut, että ruuan päälle kuuluu kuuluvasti röuhtäistä, koska se on kiitos emännälle. Ajan ja avioliiton aikana mies ei koskaan saanut karistettua tuota tapaa, vaikka vaimo häpesi sitä kuollakseen kaikissa paikoissa, jossa olivat seuran kanssa ruokaliemmassa. Eivät ne lapsuudessa opitut tavat aina ole sellaisia, joita myöhemmin elämässä pitäisi jaksaa kantaa mukanaan. 

Näin oli joskus vuosikymmeniä sitten. Nykyisin kun peruskoulu läpäisee koko kansan, hyvät tavat opitaan viimeistään siellä, ainakin periaatteessa.

Peruskoulu on asia, joka on homogenisoinut ja tasannut luokkaeroja todella vahvasti, ainakin tähän asti.  

Kävin itse peruskoulun 80-luvulla. Ala-asteella kaikki oli kavereita ja tuli vierailtua hyvin erilaisissa kodeissa. Lähinnä ala-asteikäisenä ihmetytti, miksi jotkut ei saaneet liittyä partioon. Mutta yläasteella oli jo ihan omat kaveripiirit, jotka muodostuivat mm. harrastusten mukaan ja ne olivat usein yhteiskuntaluokittain jakautuneita. Lukioon jatkoi osa ja ammattikouluun meni osa, sekin sitten jakoi vielä lisää. 

Jos haluttaisi luokkaeroja tasata, niin kannattaisi olla koulupäivän jälkeen iltapäiväkerhoja, joissa kaikki voisivat harrastaa yhdessä. 

Toinen tehokas tapa olisi ammattilukio-tyyppinen toisen asteen koulutus, Ruotsin mallin mukaan. Niin ettei olisi erikseen lukioa ja ammattikoulua. 

Kolmanneksi myös AMK:t voisi aian hyvin sulauttaa osaksi yliopistoja, joihin voisi lisätä soveltavampia ja työelämälähtöisempiä suuntautumisvaihtoehtoja. 

Nythän on tullut esitys: AMKsta voi valmistua maisteriksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkähänlaisia asioita ap tarkoitat tällä "karistaa lapsuudessa totuttuja käytösmalleja ja tapoja"?

Ei meillä ainakaan ole mitään eroa siinä onko minkä luokan koulutus tai rahamäärä, ihmiset on ihmisiä silloin, kun osaavat käyttäytyä normisääntöjen mukaan ja huomoivat ja arvostavat toisiaan.

Usein nämä "nousukkaat" ovat juuri niitä, jotka eivät muita arvosta, kuvittelevat ns. luokkasiirtymänsä takia olevansa jotain hienompaa, kuin muut. Surullista ja säälittävää.

Sukulaismies oli alunperin renkipoika Pohjanmaan maaseudulta. Lapsuudessaan oli oppinut, että ruuan päälle kuuluu kuuluvasti röuhtäistä, koska se on kiitos emännälle. Ajan ja avioliiton aikana mies ei koskaan saanut karistettua tuota tapaa, vaikka vaimo häpesi sitä kuollakseen kaikissa paikoissa, jossa olivat seuran kanssa ruokaliemmassa. Eivät ne lapsuudessa opitut tavat aina ole sellaisia, joita myöhemmin elämässä pitäisi jaksaa kantaa mukanaan. 

Näin oli joskus vuosikymmeniä sitten. Nykyisin kun peruskoulu läpäisee koko kansan, hyvät tavat opitaan viimeistään siellä, ainakin periaatteessa.

Peruskoulu on asia, joka on homogenisoinut ja tasannut luokkaeroja todella vahvasti, ainakin tähän asti.  

Kävin itse peruskoulun 80-luvulla. Ala-asteella kaikki oli kavereita ja tuli vierailtua hyvin erilaisissa kodeissa. Lähinnä ala-asteikäisenä ihmetytti, miksi jotkut ei saaneet liittyä partioon. Mutta yläasteella oli jo ihan omat kaveripiirit, jotka muodostuivat mm. harrastusten mukaan ja ne olivat usein yhteiskuntaluokittain jakautuneita. Lukioon jatkoi osa ja ammattikouluun meni osa, sekin sitten jakoi vielä lisää. 

Jos haluttaisi luokkaeroja tasata, niin kannattaisi olla koulupäivän jälkeen iltapäiväkerhoja, joissa kaikki voisivat harrastaa yhdessä. 

Toinen tehokas tapa olisi ammattilukio-tyyppinen toisen asteen koulutus, Ruotsin mallin mukaan. Niin ettei olisi erikseen lukioa ja ammattikoulua. 

Kolmanneksi myös AMK:t voisi aian hyvin sulauttaa osaksi yliopistoja, joihin voisi lisätä soveltavampia ja työelämälähtöisempiä suuntautumisvaihtoehtoja. 

Periaatteessa luokanopettajan koulutus on hyvin käytännönläheinen koulutus. Paljon työharjoittelua ja gradut  tehdään pareittain. Ei ehkä ihan täytä tieteellisiä kriteereitä. Esimerkkinä,  viitaten tuohon työelämälähtöiseen yliopistotutkintoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkähänlaisia asioita ap tarkoitat tällä "karistaa lapsuudessa totuttuja käytösmalleja ja tapoja"?

Ei meillä ainakaan ole mitään eroa siinä onko minkä luokan koulutus tai rahamäärä, ihmiset on ihmisiä silloin, kun osaavat käyttäytyä normisääntöjen mukaan ja huomoivat ja arvostavat toisiaan.

Usein nämä "nousukkaat" ovat juuri niitä, jotka eivät muita arvosta, kuvittelevat ns. luokkasiirtymänsä takia olevansa jotain hienompaa, kuin muut. Surullista ja säälittävää.

Sukulaismies oli alunperin renkipoika Pohjanmaan maaseudulta. Lapsuudessaan oli oppinut, että ruuan päälle kuuluu kuuluvasti röuhtäistä, koska se on kiitos emännälle. Ajan ja avioliiton aikana mies ei koskaan saanut karistettua tuota tapaa, vaikka vaimo häpesi sitä kuollakseen kaikissa paikoissa, jossa olivat seuran kanssa ruokaliemmassa. Eivät ne lapsuudessa opitut tavat aina ole sellaisia, joita myöhemmin elämässä pitäisi jaksaa kantaa mukanaan. 

Näin oli joskus vuosikymmeniä sitten. Nykyisin kun peruskoulu läpäisee koko kansan, hyvät tavat opitaan viimeistään siellä, ainakin periaatteessa.

Peruskoulu on asia, joka on homogenisoinut ja tasannut luokkaeroja todella vahvasti, ainakin tähän asti.  

Juuri näin. Ja yläluokka vastusti peruskoulua eniten, koska pelkäsivät että luokkaerot katoavat.

Kolmanneksi myös AMK:t voisi aian hyvin sulauttaa osaksi yliopistoja, joihin voisi lisätä soveltavampia ja työelämälähtöisempiä suuntautumisvaihtoehtoja. 

Vastustan jyrkästi tällaista akateemisuuden vesittämistä. Yliopisto on universaali laitos, jonka on oltava aina vertailukelpoista toisten yliopistojen, toisten maiden yliopistojen kanssa. Tuollainen brutaali vesittäminen romahduttaisi koko suomalaisen tiedemaailman. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkähänlaisia asioita ap tarkoitat tällä "karistaa lapsuudessa totuttuja käytösmalleja ja tapoja"?

Ei meillä ainakaan ole mitään eroa siinä onko minkä luokan koulutus tai rahamäärä, ihmiset on ihmisiä silloin, kun osaavat käyttäytyä normisääntöjen mukaan ja huomoivat ja arvostavat toisiaan.

Usein nämä "nousukkaat" ovat juuri niitä, jotka eivät muita arvosta, kuvittelevat ns. luokkasiirtymänsä takia olevansa jotain hienompaa, kuin muut. Surullista ja säälittävää.

Sukulaismies oli alunperin renkipoika Pohjanmaan maaseudulta. Lapsuudessaan oli oppinut, että ruuan päälle kuuluu kuuluvasti röuhtäistä, koska se on kiitos emännälle. Ajan ja avioliiton aikana mies ei koskaan saanut karistettua tuota tapaa, vaikka vaimo häpesi sitä kuollakseen kaikissa paikoissa, jossa olivat seuran kanssa ruokaliemmassa. Eivät ne lapsuudessa opitut tavat aina ole sellaisia, joita myöhemmin elämässä pitäisi jaksaa kantaa mukanaan. 

Näin oli joskus vuosikymmeniä sitten. Nykyisin kun peruskoulu läpäisee koko kansan, hyvät tavat opitaan viimeistään siellä, ainakin periaatteessa.

Peruskoulu on asia, joka on homogenisoinut ja tasannut luokkaeroja todella vahvasti, ainakin tähän asti.  

Tutkimusten mukaan ei enää. Keskiluokan ja työväenluokan lapset eivät leiki yhdessä enää peruskoulussa. Yhteistä tarttumapintaa ei enää synny. Lapset ja nuoret ovat eriytyneet niin paljon. 

Kuten tuossa lukikin, suunnilleen tähän asti. Tasaveroisimmat vuosikymmenet oli varmaankin 80- ja 90- luvut, siitä sitten eriytyminen on pikku hiljaa alkanut, erinäisistä syistä johtuen.

Mutta iso muutos luokkien välillä oli se, kun kansa- ja oppikoulut yhdistyivät peruskouluiksi.

Ja kyllä peruskoulussa koitetaan edelleen opettaa, että röyhtäily ruokapöydässä ei ole hyvien tapojen mukaista.

opettaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä puhutaan rahasta, veneistä ja merkkivaatteista. Todellisuudessa luokkia ei voi erottaa toisistaan kuin koulutuksen kautta.

 

Ylemmän keskiluokan muista luokista erottaa yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto.

 

Ylemmän keskiluokan ihminen voi olla vaikka kuukauden myyjänä toimivaan tradenomiin verrattuna totaalinen tyhjätasku, mutta hän on silti muuta väestöä sivistyneempi ja hänellä on muita yhteiskuntaluokkia paremmat mahdollisuudet nousta ylöspäin.

 

Suomalaisessa luokkatutkimuskirjallisuudessa jako on sinänsä selvä, koska erot tulevat esimerkiksi vapaa-ajan vietossa, sosiaalisessa verkostossa sekä kulttuurimieltymyksissä parhaiten esille.

Itse katsoisin tuon riippuvan myös siitä, että määritelläänkö keskiluokka kaksi- vai kolmiportaisena. Jos jälkimmäisenä, niin ainakin itse maisterina katsoisin ylemmän keskiluokan koostuvan ennemmin esimerkiksi professoreista, rehtoreista, kunnanjohtajista, piispoista jne. Perusmaisteri on ihan sitä keskimmäistä keskiluokkaa.

Rehtorit yleensä on ihan perusmaistereita.

Jotkut perusmaisterit ovat Mäkissä töissä, jotkut rehtoreina. Rehtorin asema tekee hänestä ylempää keskiluokkaa.

Rehtorit - ylempää keskiluokkaa ? 

Kyllä minä rehtorin sijoittaisin ylempään keskiluokaan. Kuuluvathan sille myös opettajat. Alemmassa keskiluokassa on sitten se kouluterkkari ja kanslisti. 

Riippuu mikä opettaja. Yliopistolehtorit ja amk-opettajat, varsinkin yliopettajat ovat selkeästi ylempää keskiluokkaa, peruskoulun opettajat keski-keskiluokkaa. Lukio-opettajat ja amk-opet jossain siinä välillä, ehkä ylempää?

Rehtorit ja koulutuspäälliköt ylempää keskiluokkaa.

Amk-opet ylempää keskiluokkaa? Huh!

Siinä ja siinä, vaaditaan kuitenkin korkeakoulututkinto ja palkka ikälisineen parhaimmillaan 5500-6000€kk

Vaaditaan vain amk-tutkinto.

Amk-tutkinto = korkeakoulututkinto (toki alempi sellainen)

Amk-opettajilta vaaditaan vakituiseen toimeen kuitenkin ylempi korkeakoulututkinto. 

Niin, yamk, ei maisterin tutkintoa.

Ei niitä muissakaan viranhakuilmoituksissa ole eritelty sen mukaan, missä tutkinto on suoritettu. Kuitenkin amk-opettajat ovat useimmiten maisterieta, koska se antaa opetustehtävään usein paremmat lähtökohdat. Pedagogiset opinnot pitää myös suorittaa. Yliopettajat ovat yleensä tohtoreita, tai vähintään lisensiaatteja. 

YAMK puolestaan on työelämälähtöinen tukinto, joka useimmiten suoritetaan työn ohessa, ja sen avulla edetään omalla työpaikalla vaativampiin tehtäviin. Mutta kyllä joissakin tapauksissa voi olla YAMK-tutkinnon suorittanutkin opettaja ihan paikallaan, jos on kyse jostain sellaisesta opetuskokonaisuudesta, joka on käytännön työelämään liittyvä. Useimmiten YAMK:t ovat tuntiopettajia tai työelämän asiantuntijoita, vierailevia luennoitsijoita tms. 

Ammattikorkeakouluissa ei ole virkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylempi keskiluokka = korkeakoulututkinto + vuositulot yli 80ke/hlö/v. 

 

Yksinkertaistavaa, mutta pätee paremmin kuin moni muu tämän ketjun määritemä.

Ei.

 

Ylempi keskiluokka = yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto + riittävät resurssit omista lähtökohdista arvioiden hyvään elämään + kyky ja halu nauttia tai harrastaa korkeakulttuuria yksinomaan mielihyvän takia + oma verkosto koostuu valtaosin ylemmästä keskiluokasta.

 

Ylempi keskiluokka ei ole palkka, titteli tai toiminta itsessään. Se on yhdistelmä erilaisia tekijöitä, resursseja sekä henkistä pääomaa, joiden avulla ihmisiä voidaan (keinotekoisesti) ryhmitellä erilaisiin lokeroihin, joita voidaan (osin kulttuurista riippumatta) havaita myös muissa tarkasteltavissa yhteiskunnissa.

 

Ylemmässä keskiluokassa ihminen on todennäköisimmin aviossa, kuuntelee klassista musiikkia, käy teatterissa, käyttää vähemmän alkoholia, lukee kirjoja ja elää pidempään.

 

Alempi keskiluokka = AMK/YAMK-tutkinto (tai joissain tilanteissa ammatillinen tutkinto) + riittävät resurssit omasta näkökulmasta hyvään elämään + verkosto koostuu valtaosin alemmasta keskiluokasta. 

 

Alempi keskiluokka on tavoitetila ihmiselle. Alemmassa keskiluokassa oleva ihminen elää hyvin ja usein kerryttää myös omaisuutta. Hän käy todennäköisimmin ravintoloissa juomassa ja syömässä, elokuvissa, ei nauti korkeakulttuurista ja elää ylempää keskiluokkaa keskimäärin hieman lyhyemmän elämän. Taustalla voi olla esimerkiksi avioero tai yksinhuoltajatapaus.

 

Työväenluokka/alaluokka = Muu. 

Tässä tuli hyvä ja terävä määritelmä vihdoinkin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkähänlaisia asioita ap tarkoitat tällä "karistaa lapsuudessa totuttuja käytösmalleja ja tapoja"?

Ei meillä ainakaan ole mitään eroa siinä onko minkä luokan koulutus tai rahamäärä, ihmiset on ihmisiä silloin, kun osaavat käyttäytyä normisääntöjen mukaan ja huomoivat ja arvostavat toisiaan.

Usein nämä "nousukkaat" ovat juuri niitä, jotka eivät muita arvosta, kuvittelevat ns. luokkasiirtymänsä takia olevansa jotain hienompaa, kuin muut. Surullista ja säälittävää.

Sukulaismies oli alunperin renkipoika Pohjanmaan maaseudulta. Lapsuudessaan oli oppinut, että ruuan päälle kuuluu kuuluvasti röuhtäistä, koska se on kiitos emännälle. Ajan ja avioliiton aikana mies ei koskaan saanut karistettua tuota tapaa, vaikka vaimo häpesi sitä kuollakseen kaikissa paikoissa, jossa olivat seuran kanssa ruokaliemmassa. Eivät ne lapsuudessa opitut tavat aina ole sellaisia, joita myöhemmin elämässä pitäisi jaksaa kantaa mukanaan. 

Näin oli joskus vuosikymmeniä sitten. Nykyisin kun peruskoulu läpäisee koko kansan, hyvät tavat opitaan viimeistään siellä, ainakin periaatteessa.

Peruskoulu on asia, joka on homogenisoinut ja tasannut luokkaeroja todella vahvasti, ainakin tähän asti.  

Kävin itse peruskoulun 80-luvulla. Ala-asteella kaikki oli kavereita ja tuli vierailtua hyvin erilaisissa kodeissa. Lähinnä ala-asteikäisenä ihmetytti, miksi jotkut ei saaneet liittyä partioon. Mutta yläasteella oli jo ihan omat kaveripiirit, jotka muodostuivat mm. harrastusten mukaan ja ne olivat usein yhteiskuntaluokittain jakautuneita. Lukioon jatkoi osa ja ammattikouluun meni osa, sekin sitten jakoi vielä lisää. 

Jos haluttaisi luokkaeroja tasata, niin kannattaisi olla koulupäivän jälkeen iltapäiväkerhoja, joissa kaikki voisivat harrastaa yhdessä. 

Toinen tehokas tapa olisi ammattilukio-tyyppinen toisen asteen koulutus, Ruotsin mallin mukaan. Niin ettei olisi erikseen lukioa ja ammattikoulua. 

Kolmanneksi myös AMK:t voisi aian hyvin sulauttaa osaksi yliopistoja, joihin voisi lisätä soveltavampia ja työelämälähtöisempiä suuntautumisvaihtoehtoja. 

Periaatteessa luokanopettajan koulutus on hyvin käytännönläheinen koulutus. Paljon työharjoittelua ja gradut  tehdään pareittain. Ei ehkä ihan täytä tieteellisiä kriteereitä. Esimerkkinä,  viitaten tuohon työelämälähtöiseen yliopistotutkintoon.

Luokanopeksi valmistunut lapseni teki juuri tänä keväänä gradun, ihan yksin teki kuten ystävänsäkin. Osa on tehnyt pareittain, mutta äläs yleistä =) Gradu täytti kyllä hyvin tieteelliset kriteerit, jokaisessa lauseessa viittaukset ym. Luin läpi ja olen itse yliopistolla töissä.

Mutta samaa mieltä, että paljon oli opiskeluissa käytäntöäkin, teorian lisäksi. 

"Kaikkihan nyt haluavat asemoitua ylempään keskiluokkaan, kun eliittiin harva koskaan pääsee."

Tuo on hirvittävän noloa: pyrkiä ja räpiköidä kohti "ylempää keskiluokkaa".

Kuka surkimus rimanalittaja haluaa kuulua keskiluokkaan, eli keskinkertaisten tavisten laumaan ja ei-kuitenkaan-oikeasti-hyvään-väkeen?

Mitä tavoiteltavaa siinä on? Ja mitä ainutlaatuista, tai edes mitä harvinaista? Siihenhän suurin osa väestöstä kuuluu jo syntyjäänkin.

Jos ihminen haluaa ylentää tai asemoida itsensä johonkin, niin miksi ei sitten yksintein ryhdy oikein kunnon snobiksi ja valeyläluokkaiseksi? Siinä olisi sentään vähän enemmän yritystä, ja kun nämä pyristelijät ja heikkolahjaiset räpiköitsijät muutaman kymmentä vuotta siivestelisivät ylätason piireissä ja teeskentelisivät oikein kunnon hienohelmaa, ehkä he onnistuisivat vakiinnuttamaan asemansa institutionaalisina siipiveikkoina ja huijareina siinä määrin, että jopa ympäristökin alkaisi jossain mitassa arvostaa heitä ja kohdella heitä oikeina valesnobeina, niin että kun ei heistä kokonaan eroonkaan päästä, niin asioiden helpottamiseksi ja kaikkien suhteiden sujuvoittamiseksi heitä alettaisiin kohdella jonkinlaisina pseudoyläluokkaisina tosiasiallisestikin.

Joten, kaikki te "ylemmät keskiluokkaiset": ei se paska muutu tryffeliksi eikä lakkaa haisemasta paskalle vaikka sen kääriikin kauniiseen kreppipaperiin, paskana se silti pysyy. Jos siis olet syntynyt paskasakiksi, panosta sitten edes teeskentelyyn ja sievistielyyn oikein kunnolla ja rupea valeyläluokkaiseksi; kuka onneton ja heikkolahjainen haluaa olla jopa teeskentelijänä ja nousukkaanakin toistaitoinen ja heikkolahjainen "ylempi keskiluokkainen"?

Panostakaa nyt sentään tuohon hienostuneeseen sipsutteluun vähän enemmän ja ruvetkaa oikein kunnon snobeiksi ja dekadenteiksi valeaatelisiksi.

Perus-Jamppa vähän yli 50 v

Itse AMK:n ja YAMK:n käyneenä C:n YO-papereilla tiedän, että ei sinne fiksut ja hyvästä taustasta tulevat päädy yleensä. On hyvin naivi ja epärealistinen kommentti "ei koulutus mitään kerro". Myös yliopiston käyneet avioituvat muita useammin ja hankkivat lapsia, melko varhainkin  jotkut. Alhaalta on nykyään yhä vaikeampi ponnistaa nykyisen talouden aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä puhutaan rahasta, veneistä ja merkkivaatteista. Todellisuudessa luokkia ei voi erottaa toisistaan kuin koulutuksen kautta.

 

Ylemmän keskiluokan muista luokista erottaa yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto.

 

Ylemmän keskiluokan ihminen voi olla vaikka kuukauden myyjänä toimivaan tradenomiin verrattuna totaalinen tyhjätasku, mutta hän on silti muuta väestöä sivistyneempi ja hänellä on muita yhteiskuntaluokkia paremmat mahdollisuudet nousta ylöspäin.

 

Suomalaisessa luokkatutkimuskirjallisuudessa jako on sinänsä selvä, koska erot tulevat esimerkiksi vapaa-ajan vietossa, sosiaalisessa verkostossa sekä kulttuurimieltymyksissä parhaiten esille.

Itse katsoisin tuon riippuvan myös siitä, että määritelläänkö keskiluokka kaksi- vai kolmiportaisena. Jos jälkimmäisenä, niin ainakin itse maisterina katsoisin ylemmän keskiluokan koostuvan ennemmin esimerkiksi professoreista, rehtoreista, kunnanjohtajista, piispoista jne. Perusmaisteri on ihan sitä keskimmäistä keskiluokkaa.

Rehtorit yleensä on ihan perusmaistereita.

Jotkut perusmaisterit ovat Mäkissä töissä, jotkut rehtoreina. Rehtorin asema tekee hänestä ylempää keskiluokkaa.

Rehtorit - ylempää keskiluokkaa ? 

Kyllä minä rehtorin sijoittaisin ylempään keskiluokaan. Kuuluvathan sille myös opettajat. Alemmassa keskiluokassa on sitten se kouluterkkari ja kanslisti. 

Riippuu mikä opettaja. Yliopistolehtorit ja amk-opettajat, varsinkin yliopettajat ovat selkeästi ylempää keskiluokkaa, peruskoulun opettajat keski-keskiluokkaa. Lukio-opettajat ja amk-opet jossain siinä välillä, ehkä ylempää?

Rehtorit ja koulutuspäälliköt ylempää keskiluokkaa.

Amk-opet ylempää keskiluokkaa? Huh!

Siinä ja siinä, vaaditaan kuitenkin korkeakoulututkinto ja palkka ikälisineen parhaimmillaan 5500-6000€kk

Vaaditaan vain amk-tutkinto.

Amk-tutkinto = korkeakoulututkinto (toki alempi sellainen)

Amk-opettajilta vaaditaan vakituiseen toimeen kuitenkin ylempi korkeakoulututkinto. 

Niin, yamk, ei maisterin tutkintoa.

Ei niitä muissakaan viranhakuilmoituksissa ole eritelty sen mukaan, missä tutkinto on suoritettu. Kuitenkin amk-opettajat ovat useimmiten maisterieta, koska se antaa opetustehtävään usein paremmat lähtökohdat. Pedagogiset opinnot pitää myös suorittaa. Yliopettajat ovat yleensä tohtoreita, tai vähintään lisensiaatteja. 

YAMK puolestaan on työelämälähtöinen tukinto, joka useimmiten suoritetaan työn ohessa, ja sen avulla edetään omalla työpaikalla vaativampiin tehtäviin. Mutta kyllä joissakin tapauksissa voi olla YAMK-tutkinnon suorittanutkin opettaja ihan paikallaan, jos on kyse jostain sellaisesta opetuskokonaisuudesta, joka on käytännön työelämään liittyvä. Useimmiten YAMK:t ovat tuntiopettajia tai työelämän asiantuntijoita, vierailevia luennoitsijoita tms. 

Ammattikorkeakouluissa ei ole virkoja.

Mutta kelpoisuusehdot on, jotka tulee vakituisessa työtehtävässä täyttää. Opettajan pedagogiset voi tosin suorittaa kolmen vuoden sisällä tehtävässä aloittamisesta.

Määräaikaiseen voi palkata kenet tahansa.