Lue keskustelun säännöt.
Alemmasta keskiluokasta ylempään keskiluokkaan
Olen viettänyt lapsuuteni alemman keskiluokan perheessä, mutta nyt maisteritutkinnon suorittaneena huomaan, miten vaikeaa on karistaa lapsuudessa totuttuja käytösmalleja ja tapoja. Mitkä asiat teidän mielestä erottaa alemman keskiluokan ylemmästä? Ja tällä kertaa en hae materialistisia asioita, kuten auton merkki tai kodin valaisimet, vaan enemmän sellaisia käyttäytymiseen ja tapaan viettää aikaa ja olla liittyviä.
Jos joku on tehnyt ns. luokkasiirtymän, olisi kiva kuulla kokemuksia.
Kommentit (1543)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan rahasta, veneistä ja merkkivaatteista. Todellisuudessa luokkia ei voi erottaa toisistaan kuin koulutuksen kautta.
Ylemmän keskiluokan muista luokista erottaa yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto.
Ylemmän keskiluokan ihminen voi olla vaikka kuukauden myyjänä toimivaan tradenomiin verrattuna totaalinen tyhjätasku, mutta hän on silti muuta väestöä sivistyneempi ja hänellä on muita yhteiskuntaluokkia paremmat mahdollisuudet nousta ylöspäin.
Suomalaisessa luokkatutkimuskirjallisuudessa jako on sinänsä selvä, koska erot tulevat esimerkiksi vapaa-ajan vietossa, sosiaalisessa verkostossa sekä kulttuurimieltymyksissä parhaiten esille.
Itse katsoisin tuon riippuvan myös siitä, että määritelläänkö keskiluokka kaksi- vai kolmiportaisena. Jos jälkimmäisenä, niin ainakin itse maisterina katsoisin ylemmän keskiluokan koostuvan ennemmin esimerkiksi professoreista, rehtoreista, kunnanjohtajista, piispoista jne. Perusmaisteri on ihan sitä keskimmäistä keskiluokkaa.
Rehtorit yleensä on ihan perusmaistereita.
Jotkut perusmaisterit ovat Mäkissä töissä, jotkut rehtoreina. Rehtorin asema tekee hänestä ylempää keskiluokkaa.
Rehtorit - ylempää keskiluokkaa ?
Kyllä minä rehtorin sijoittaisin ylempään keskiluokaan. Kuuluvathan sille myös opettajat. Alemmassa keskiluokassa on sitten se kouluterkkari ja kanslisti.
Eivät taida kuulua.
Mitä ihmettä nyt. Joku yläkoulun opettaja tienaa viisitonnia kuussa ja on maisteri. Totta ihmeessä hän on ylempää keskiluokkaa. Hänen esimiehensä on rehtori ja aivan varmuudella ylempää keskiluokkaa.
Kuule putkimiehet voivat tienata tuplasti tuon. Nostaako heidät ylempään keskiluokkaan?
Ei nosta, koska häneltä puuttuu korkeakoulututkinto. Mutta jos hän on amissähkäri+diplomi-insinööri ja tienaa väh. 5500€ niin silloin hän on ylempää keskiluokkaa.
Sen sijaan jos tämä pelkän amiksen käynyt sähkäri onnistuu perustamaan maanlaajuisen yrityksen ja myy sen miljoonilla, tai alkaa sijoittajaksi tai sarjayrittäjäksi, on hänellä mahdollisuus nousta työväenluokasta/alemmasta keskiluokasta eliittiin. Vähän niin urheilijat, jotka kuuluvat usein eliittiin, mutta heillä ei yleensä ole korkeakoulutkintoa, koska keskittyvät opintojen sijasta urheiluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
*tarkoitin siis putkari, mutta voidaan soveltaa sähkömieheenkin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan rahasta, veneistä ja merkkivaatteista. Todellisuudessa luokkia ei voi erottaa toisistaan kuin koulutuksen kautta.
Ylemmän keskiluokan muista luokista erottaa yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto.
Ylemmän keskiluokan ihminen voi olla vaikka kuukauden myyjänä toimivaan tradenomiin verrattuna totaalinen tyhjätasku, mutta hän on silti muuta väestöä sivistyneempi ja hänellä on muita yhteiskuntaluokkia paremmat mahdollisuudet nousta ylöspäin.
Suomalaisessa luokkatutkimuskirjallisuudessa jako on sinänsä selvä, koska erot tulevat esimerkiksi vapaa-ajan vietossa, sosiaalisessa verkostossa sekä kulttuurimieltymyksissä parhaiten esille.
Itse katsoisin tuon riippuvan myös siitä, että määritelläänkö keskiluokka kaksi- vai kolmiportaisena. Jos jälkimmäisenä, niin ainakin itse maisterina katsoisin ylemmän keskiluokan koostuvan ennemmin esimerkiksi professoreista, rehtoreista, kunnanjohtajista, piispoista jne. Perusmaisteri on ihan sitä keskimmäistä keskiluokkaa.
Rehtorit yleensä on ihan perusmaistereita.
Jotkut perusmaisterit ovat Mäkissä töissä, jotkut rehtoreina. Rehtorin asema tekee hänestä ylempää keskiluokkaa.
Rehtorit - ylempää keskiluokkaa ?
Kyllä minä rehtorin sijoittaisin ylempään keskiluokaan. Kuuluvathan sille myös opettajat. Alemmassa keskiluokassa on sitten se kouluterkkari ja kanslisti.
Riippuu mikä opettaja. Yliopistolehtorit ja amk-opettajat, varsinkin yliopettajat ovat selkeästi ylempää keskiluokkaa, peruskoulun opettajat keski-keskiluokkaa. Lukio-opettajat ja amk-opet jossain siinä välillä, ehkä ylempää?
Rehtorit ja koulutuspäälliköt ylempää keskiluokkaa.Amk-opet ylempää keskiluokkaa? Huh!
Siinä ja siinä, vaaditaan kuitenkin korkeakoulututkinto ja palkka ikälisineen parhaimmillaan 5500-6000€kk
Vaaditaan vain amk-tutkinto.
Amk-tutkinto = korkeakoulututkinto (toki alempi sellainen)
Ylemmän keskiluokan aseman näytteleminen kuluttamalla niin sanottua korkeakulttuuria, ei ole merkki asemasta ylemmässä keskiluokassa.
Sanoisin pikemminkin päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi typerimmistä ilmiöistä on se kun joillekin työ on niin määräävä tekijä yhteiskuntaluokan suhteen. Eivät mitenkään suostu ymmärtämään, että nykyistä työtilannetta ei mitenkään voida verrata johonkin menneiden vuosikymmenten tilanteeseen. Tuolloin oli olemassa ja haettavissa ihan hyvin virkoja, käytännössä yleensä vastavalmistuneetkin saivat virkasuhteen. Ajan myötä sitten näitä virkasuhteita vähennettiin, lopetettiin siirtymien myötä ja muutettiin virkasuhteita työsuhteiksi. Samaan aikaan määräaikaisuudet lisääntyivät, ja samoin sijaisuudet. Sitten oltiinkin tässä nykyisessä tilanteessa.
Nykyään työelämä ei myöskään noudata samaa kaavaa kuin vuosikymmeniä sitten. Enää ei ole sellaista turvaa ja vakautta. Ihmisillä on myös useampia tutkintoja ja siitä huolimatta työn saaminen ei ole mikään itsestäänselvyys. Monella samanikäisellä kaverilla on useampia korkeakoulututkintoja kuten itsellänikin, aineenopettajasta tuli sairaanhoitaja ja tekniikan alan yliopistokoulutetusta tuli poliisi. Siksi on äärimmäiseen typerää nykyisessä työllisyys-, tai ennemminkin työttömyystilanteessa, arvostella kenenkään tekemää työtä.
Ylempään koulutettuun keskiluokkaan kuuluu oleellisesti ammatti-identiteetti. Ollaan lääkäri x tai pastori y. Jos vaihdetaan alaa, pitää kehittää uusi ammatti-identiteetti.
Ei taida liittyä niinkään mihinkään luokkaan vaan ennemmin ikään tai kotona opittuun tapaan.
Ainakin omassa tuttavapiirissä työ on vain yksi asia elämässä, työ on vain työtä, oli se sitten mitä tahansa. En itsekään koe työtä tai ammattia määrittävänä tekijänä.
Työ määrittelee koko identiteetin juuri sellaisille, jotka kokevat nousseensa aiempaa ylempään yhteiskuntaluokkaan juuri työnsä kautta. Keskiluokkaa sinänsä määrittääkin enemmän juuri vapaa-aika: harrastukset, maku ja matkustelu. Työtä on pidetty juuri työväenluokan keskeisimpänä määritteenä, kun taas keskiluokalla on perinteisesti ollut enemmän aikaa muuhun, kuten kulttuuriin ja puutarhan hoitoon.
Mistä nämä palstakäsitykset keskiluokasta oikein ovat peräisin?
Keskiluokka kuvataan suurin piirtein entisajan aatelisiksi ja nykyajan vanhaa rahaa edustaviksi rikkaiksi :D
Perinteisesti työväenluokka = keskiluokka. Aatelisilla ja vanhoilla rahasuvuilla oli sitten aikaa muuhun.
Tuosta päästiin teolistumisen ja talouskasvun myötä siihen, että keskiluokkaan kuului suurin osa työssäkäyvistä, ja näin tilanne on vielä ollut minunkin elinaikanani (s. -78).
Sitten alettiin puhumaan laajemmin ylemmästä keskiluokasta (lääkärit, juristit, ja 90-luvun "jupit"). Alemmasta keskiluokasta ei tuoloin vielä puhuttu, se tuli myöhemmin.
Nyt sitten ollaan tilanteessa jossa jakoa on tehty enemmän, koska keskiluokka on eriarvoistunut voimakkaasti. Sellaisia ihmisiä jotka olivat ennen keskiluokkaa, on nyt alettu kutsumaan työväenluokaksi.Työväenluokkaa ei ole Suomessa koskaan kutsuttu keskiluokaksi. Keskiluokka on koulutettua valkokaulusväkeä, ei välttämättä isotuloista. Jenkeissä on tehty tuo temppu että kaikkia työtä tekeviä on kutsuttu keskiluokaksi. Tämän tarkoitus on ollut hämärtää työläisten tajua omasta tilanteestaan ja saada heidät kannattamaan rikkaita eli riistäjiään.
Ei meillä ole ole työväenluokkaa ollut enää vuosikymmeniin. Lähes kaikki käyvät töissä, paitsi työttömät ja muutama hassu sijoittaja.
Mitä nyt ihmettä! Työväenluokka on nimenomaan työläisiä. Väkeä, joka työskentelee heikommin koulutetuissa tehtävissä, yleensä jääden sinne syntymäpaikkakunnalleen. Ollaan varastomiehiä, alepan kassoja, trukkikuskeja, lähäreitä, päiväkodin lapsenhoitajia, siivoojia ja tehdastyöläisiä. Töihin mennään aikaisin ja oman päivän kulkuun ei hirveästi voi vaikuttaa.
Juuri näin. Työväenluokan nimi voi olla hämäävä, koska työtähän myös keskiluokkaiset tekevät, mutta perinteisesti sillä tarkoitetaan juuri suorittavan työn tekijöitä. Tullaan työpaikalle tiettyyn kellonaikaan, tehdään määrätyt tehtävät ja lähdetään tiettyyn aikaan kotiin, ellei tule ylitöitä. Keskiluokan työhön kuuluu pääsääntöisesti suurempi autonomia. Määrättyjä vakiotehtäviä voi olla, mutta työtä voi suunnitella ja aikatauluttaa vapaammin, ja välttämättä toimistolle tai muuhun työpaikkaan ei tarvitse edes kovin usein tulla, jos voi tehdä hommia etänä omaan tahtiin.
Näin juuri. Itse akateemisena erityisasiantuntijana päätän itse lähdenkö toimistolle aamulla vai teenkö kotoa käsin. Päätän koska tapaan asiakkaitani ja koska kirjoittelen lausuntoja. Minulla on liukuma, joiden keskellä on ydintyöaika, jolloin periaatteessa pitäisi olla työssä. Työtehtäväni ovat mallia, tässä on pakka x, hoida se. Päätän itse miten ja mitä kaikkea työni sen kanssa sisältää. Hyvin eri asia kuin työväenluokassa, jossa jokainen enterinpainalluskin on laskettu ja joku muu päättää kaiken mitä teen.
Kyllä, olet NIIN paljon parempi ihminen kun me muut maan matoset tavallista työtä tekevät ihmiset.
kommentin kirjoittajan ei ollut tarkoitus kehuskella työtään, vaan avata (ylempi) keskiluokkalaisen työn autonomiaa, verrattuna esim. tehdastyöläiseen.
Ketjun perusteella alempaan keskiluokkaan kuuluvana mietin, että mikä on siten ero näiden luokkien välillä? Tuo kuvaus on peruskauraa alemman keskiluokan töissä.
Esimerkiksi omissa töissä ei ole käytännössä minkäänlaista merkitystä onko minulla esihenkilöä vai ei, tiedän mitä on saatava aikaiseksi, mihin mennessä, ja suunnittelen itse miten työni teen.Hyvä esimerkki on ylemmän keskiluokan lääkärin ja alemman keskiluokan sairaanhoitajan välinen ero. Lääkäri johtaa potilaan hoitoa, määrittää mitä tehdään ja miten ja sairaanhoitaja noudattaa saamiaan ohjeita.
Ainoa vain, että käytäntö on eri, riippuen alastakin. Monella osastolla (potilaana, potilaan äitinä ja työnikin puolesta) olen nähnyt mahtavaa tiimityöskentelyä, josta jää vaikutelma, että niin hoitaja kuin lääkärikin arvostaa toisen mielipidettä tasaveroisesti.
Kokenut hoitajaystäväni sanoo, että usein lääkärit kysyvät häneltä, että paljonko sinä laittaisit jotain lääkettä/nestettä/ ainetta tippumaan. Kysyvät jopa, että mitä sinä tekisit jossain harvinaisemmassa tilanteessa. Saattavat pallotella yhdessä sitä, mihin päätyvät. Lopullinen vastuu on tietenkin lääkärillä, mutta fiksu lääkäri kyllä kuuntelee hoitajiakin. Varsinkin käytännönläheisissä tilanteissa, joista hoitajilla on moninkertainen kokemus ja tieto.
Vanhanaikaista siis ajatella, että lääkäri määrää ja hoitaja tottelee. Ei enää pidä suoraviivaisesti paikkaansa, ja hyvä niin. Nämä kokemukset Helsingissä ja Vantaalla.
Sairaanhoitaja ei edes saa pelkästään vain totella lääkärin määräystä, vaan sairaanhoitajan tehtävä on tarkistaa se lääkärin tekemä määräys ennen kuin antaa mitään potilaalle.
Eikä sairaanhoitajat muutenkaan automaattisesti kuulu alempaan keskiluokkaan, kuten tuossa edeltävässä kirjoituksessa kerrottiin. Myöskään lääkärit ei automaattisesti kuulu ylempään keskiluokkaan. Molempia on paljon myös esim. keskimmäisessä keskiluokassa. Yhteiskuntaluokkaan vaikuttaa myös perhe ja verkostot sekä niiden mahdollistama elämäntapa ja kulutustottumukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiva tukka ja huolitellut kynnet ovat tärkeitä. Myöskään jakku ei saa olla sitä halvinta mallia. Ylempi keskiluokka ei myöskään mene julkiselle paikalle verkkareissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskuntaluokkaa kannattaa tarkastella niistä lähtökohdista, joissa ihmisten erot näkyvät. Yliopistosta maisterin tutkinnon suorittaneet eroavat muista siinä, että heidän kohdallaan nautitaan keskimääräistä enemmän korkeakulttuurista ja esimerkiksi vapaa-ajan vietto eroaa muista. On muitakin eroja. Eletään pidempään, usein tienataan enemmän ja ollaan onnellisempia.
Kyse ei ole siis ammatista tai palkasta, koska korkeaa palkkaa saavia ei yhdistä välttämättä mikään yhteinen asia korkean palkan lisäksi. Yrittäjä voi tienata paremmin kuin yliopistosta valmistunut erityisasiantuntija, mutta yrittäjät ovat keskimääräisesti heikosti koulutettuja ja heitä ei tavata tyypillisesti esimerkiksi korkeakulttuurin parista siitä syystä, että he eivät yksinomaan tulojensa puolesta kuulu ylempään keskiluokkaan. Kärjistetysti tyypillinen yrittäjä on matalasti koulutettu ja elää sen mukaista elämää.
En usko et rahan puute estäisi käymästä oopperassa tai baletissa. Kyse on mielestäni enemmän mallista minkä on saanut. Onko kellään tutulla ollut tapana nauttia korkeakulttuuria, jos ei, miten itse tulisi edes mieleen, että voisi tykätä sellaisesta?
Moni korkeakulttuuria harrastava käyttää "viimeiset" rahansa siihen. Kausikortteja löytyy monilta keskiverto-eläkeläisiltä, kirjaston- ja lastentarhan tädeiltä. He haluavat käydä konserteissa, ja siihen panostavat, vaikka eivät uikaan rahoissa.
pienituloinen kulttuurin ystävät
Ylempi keskiluokkaisuus on sivistystä ja korkeakulttuuria.
Itse nautin korkeakulttuurista kuuntelemalla pääasiassa klassista musiikkia. Käytännössä kustannus rajoittuu Youtube Premiumin hintaan.
Konserteissa käyn veronmaksajien tukemana (työnantajani maksamalla tuella) muutaman kerran vuodessa ja teatterissa kerran-pari. Elokuvissa en käy, mutta kotona niitä tulee välillä katsottua Netflixin kautta.
Olen alaluokkaisesta perheestä, jossa klassista musiikkia ei kuunneltu. Klassinen musiikki on tullut aikuisiällä (monen muun asian kanssa). Taustalla maisterin tutkinto.
Korkeakulttuuri on valitettavasti kallista, mutta esimerkiksi kirjastojen ilmaiskausikortit pölyttyvät hyllyssä. Pienen piirin harrastus. Valitettavasti.
Olen yamk-taustainen ja itse en todellakaan mitään viulunvingutusta jaksa kuunnella mutta olen silti mielestäni ylempää keskiluokkaa ja näillä viulun vingutuksilla ei mielestäni ole mitään tekemistä luokan kanssa ja tuo pitkään eläminen voi kuule olisit kuullut mummostani eli pitkään vaikka oli vain kansakoulussa käynyt et taida oikein tietää mitään pidät itseäsi parempana kun kuuntelet viulun vingutusta se ei ole mikään mittari mene opiskelemaan mitä yamk voi tehdä meillä myös tutkimustaidot tiedän mitä puhun
Kirjoitustaidot ovat sen sijaan hiukan hakusessa.
Yamk-tutkinnon voi näköjään suorittaa osaamatta välimerkkisääntöjä - gradu tuskin menisi läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskuntaluokkaa kannattaa tarkastella niistä lähtökohdista, joissa ihmisten erot näkyvät. Yliopistosta maisterin tutkinnon suorittaneet eroavat muista siinä, että heidän kohdallaan nautitaan keskimääräistä enemmän korkeakulttuurista ja esimerkiksi vapaa-ajan vietto eroaa muista. On muitakin eroja. Eletään pidempään, usein tienataan enemmän ja ollaan onnellisempia.
Kyse ei ole siis ammatista tai palkasta, koska korkeaa palkkaa saavia ei yhdistä välttämättä mikään yhteinen asia korkean palkan lisäksi. Yrittäjä voi tienata paremmin kuin yliopistosta valmistunut erityisasiantuntija, mutta yrittäjät ovat keskimääräisesti heikosti koulutettuja ja heitä ei tavata tyypillisesti esimerkiksi korkeakulttuurin parista siitä syystä, että he eivät yksinomaan tulojensa puolesta kuulu ylempään keskiluokkaan. Kärjistetysti tyypillinen yrittäjä on matalasti koulutettu ja elää sen mukaista elämää.
En usko et rahan puute estäisi käymästä oopperassa tai baletissa. Kyse on mielestäni enemmän mallista minkä on saanut. Onko kellään tutulla ollut tapana nauttia korkeakulttuuria, jos ei, miten itse tulisi edes mieleen, että voisi tykätä sellaisesta?
Moni korkeakulttuuria harrastava käyttää "viimeiset" rahansa siihen. Kausikortteja löytyy monilta keskiverto-eläkeläisiltä, kirjaston- ja lastentarhan tädeiltä. He haluavat käydä konserteissa, ja siihen panostavat, vaikka eivät uikaan rahoissa.
pienituloinen kulttuurin ystävät
Ylempi keskiluokkaisuus on sivistystä ja korkeakulttuuria.
Itse nautin korkeakulttuurista kuuntelemalla pääasiassa klassista musiikkia. Käytännössä kustannus rajoittuu Youtube Premiumin hintaan.
Konserteissa käyn veronmaksajien tukemana (työnantajani maksamalla tuella) muutaman kerran vuodessa ja teatterissa kerran-pari. Elokuvissa en käy, mutta kotona niitä tulee välillä katsottua Netflixin kautta.
Olen alaluokkaisesta perheestä, jossa klassista musiikkia ei kuunneltu. Klassinen musiikki on tullut aikuisiällä (monen muun asian kanssa). Taustalla maisterin tutkinto.
Korkeakulttuuri on valitettavasti kallista, mutta esimerkiksi kirjastojen ilmaiskausikortit pölyttyvät hyllyssä. Pienen piirin harrastus. Valitettavasti.
Olen yamk-taustainen ja itse en todellakaan mitään viulunvingutusta jaksa kuunnella mutta olen silti mielestäni ylempää keskiluokkaa ja näillä viulun vingutuksilla ei mielestäni ole mitään tekemistä luokan kanssa ja tuo pitkään eläminen voi kuule olisit kuullut mummostani eli pitkään vaikka oli vain kansakoulussa käynyt et taida oikein tietää mitään pidät itseäsi parempana kun kuuntelet viulun vingutusta se ei ole mikään mittari mene opiskelemaan mitä yamk voi tehdä meillä myös tutkimustaidot tiedän mitä puhun
Kirjoitustaidot ovat sen sijaan hiukan hakusessa.
Yamk-tutkinnon voi näköjään suorittaa osaamatta välimerkkisääntöjä - gradu tuskin menisi läpi.
Olisi myös kiinnostavaa lukea tämän yamk-tyypin "tutkimus"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan rahasta, veneistä ja merkkivaatteista. Todellisuudessa luokkia ei voi erottaa toisistaan kuin koulutuksen kautta.
Ylemmän keskiluokan muista luokista erottaa yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto.
Ylemmän keskiluokan ihminen voi olla vaikka kuukauden myyjänä toimivaan tradenomiin verrattuna totaalinen tyhjätasku, mutta hän on silti muuta väestöä sivistyneempi ja hänellä on muita yhteiskuntaluokkia paremmat mahdollisuudet nousta ylöspäin.
Suomalaisessa luokkatutkimuskirjallisuudessa jako on sinänsä selvä, koska erot tulevat esimerkiksi vapaa-ajan vietossa, sosiaalisessa verkostossa sekä kulttuurimieltymyksissä parhaiten esille.
Itse katsoisin tuon riippuvan myös siitä, että määritelläänkö keskiluokka kaksi- vai kolmiportaisena. Jos jälkimmäisenä, niin ainakin itse maisterina katsoisin ylemmän keskiluokan koostuvan ennemmin esimerkiksi professoreista, rehtoreista, kunnanjohtajista, piispoista jne. Perusmaisteri on ihan sitä keskimmäistä keskiluokkaa.
Rehtorit yleensä on ihan perusmaistereita.
Jotkut perusmaisterit ovat Mäkissä töissä, jotkut rehtoreina. Rehtorin asema tekee hänestä ylempää keskiluokkaa.
Rehtorit - ylempää keskiluokkaa ?
Kyllä minä rehtorin sijoittaisin ylempään keskiluokaan. Kuuluvathan sille myös opettajat. Alemmassa keskiluokassa on sitten se kouluterkkari ja kanslisti.
Riippuu mikä opettaja. Yliopistolehtorit ja amk-opettajat, varsinkin yliopettajat ovat selkeästi ylempää keskiluokkaa, peruskoulun opettajat keski-keskiluokkaa. Lukio-opettajat ja amk-opet jossain siinä välillä, ehkä ylempää?
Rehtorit ja koulutuspäälliköt ylempää keskiluokkaa.Amk-opet ylempää keskiluokkaa? Huh!
Siinä ja siinä, vaaditaan kuitenkin korkeakoulututkinto ja palkka ikälisineen parhaimmillaan 5500-6000€kk
Vaaditaan vain amk-tutkinto.
Amk-tutkinto = korkeakoulututkinto (toki alempi sellainen)
Amk-opettajilta vaaditaan vakituiseen toimeen kuitenkin ylempi korkeakoulututkinto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan rahasta, veneistä ja merkkivaatteista. Todellisuudessa luokkia ei voi erottaa toisistaan kuin koulutuksen kautta.
Ylemmän keskiluokan muista luokista erottaa yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto.
Ylemmän keskiluokan ihminen voi olla vaikka kuukauden myyjänä toimivaan tradenomiin verrattuna totaalinen tyhjätasku, mutta hän on silti muuta väestöä sivistyneempi ja hänellä on muita yhteiskuntaluokkia paremmat mahdollisuudet nousta ylöspäin.
Suomalaisessa luokkatutkimuskirjallisuudessa jako on sinänsä selvä, koska erot tulevat esimerkiksi vapaa-ajan vietossa, sosiaalisessa verkostossa sekä kulttuurimieltymyksissä parhaiten esille.
Itse katsoisin tuon riippuvan myös siitä, että määritelläänkö keskiluokka kaksi- vai kolmiportaisena. Jos jälkimmäisenä, niin ainakin itse maisterina katsoisin ylemmän keskiluokan koostuvan ennemmin esimerkiksi professoreista, rehtoreista, kunnanjohtajista, piispoista jne. Perusmaisteri on ihan sitä keskimmäistä keskiluokkaa.
Rehtorit yleensä on ihan perusmaistereita.
Jotkut perusmaisterit ovat Mäkissä töissä, jotkut rehtoreina. Rehtorin asema tekee hänestä ylempää keskiluokkaa.
Rehtorit - ylempää keskiluokkaa ?
Kyllä minä rehtorin sijoittaisin ylempään keskiluokaan. Kuuluvathan sille myös opettajat. Alemmassa keskiluokassa on sitten se kouluterkkari ja kanslisti.
Riippuu mikä opettaja. Yliopistolehtorit ja amk-opettajat, varsinkin yliopettajat ovat selkeästi ylempää keskiluokkaa, peruskoulun opettajat keski-keskiluokkaa. Lukio-opettajat ja amk-opet jossain siinä välillä, ehkä ylempää?
Rehtorit ja koulutuspäälliköt ylempää keskiluokkaa.Amk-opet ylempää keskiluokkaa? Huh!
Siinä ja siinä, vaaditaan kuitenkin korkeakoulututkinto ja palkka ikälisineen parhaimmillaan 5500-6000€kk
Vaaditaan vain amk-tutkinto.
Amk-tutkinto = korkeakoulututkinto (toki alempi sellainen)
Amk-opettajilta vaaditaan vakituiseen toimeen kuitenkin ylempi korkeakoulututkinto.
Niin, yamk, ei maisterin tutkintoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempi keskiluokka = korkeakoulututkinto + vuositulot yli 80ke/hlö/v.
Yksinkertaistavaa, mutta pätee paremmin kuin moni muu tämän ketjun määritemä.
Ei.
Ylempi keskiluokka = yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto + riittävät resurssit omista lähtökohdista arvioiden hyvään elämään + kyky ja halu nauttia tai harrastaa korkeakulttuuria yksinomaan mielihyvän takia + oma verkosto koostuu valtaosin ylemmästä keskiluokasta.
Ylempi keskiluokka ei ole palkka, titteli tai toiminta itsessään. Se on yhdistelmä erilaisia tekijöitä, resursseja sekä henkistä pääomaa, joiden avulla ihmisiä voidaan (keinotekoisesti) ryhmitellä erilaisiin lokeroihin, joita voidaan (osin kulttuurista riippumatta) havaita myös muissa tarkasteltavissa yhteiskunnissa.
Ylemmässä keskiluokassa ihminen on todennäköisimmin aviossa, kuuntelee klassista musiikkia, käy teatterissa, käyttää vähemmän alkoholia, lukee kirjoja ja elää pidempään.
Alempi keskiluokka = AMK/YAMK-tutkinto (tai joissain tilanteissa ammatillinen tutkinto) + riittävät resurssit omasta näkökulmasta hyvään elämään + verkosto koostuu valtaosin alemmasta keskiluokasta.
Alempi keskiluokka on tavoitetila ihmiselle. Alemmassa keskiluokassa oleva ihminen elää hyvin ja usein kerryttää myös omaisuutta. Hän käy todennäköisimmin ravintoloissa juomassa ja syömässä, elokuvissa, ei nauti korkeakulttuurista ja elää ylempää keskiluokkaa keskimäärin hieman lyhyemmän elämän. Taustalla voi olla esimerkiksi avioero tai yksinhuoltajatapaus.
Työväenluokka/alaluokka = Muu.
Jos palataan tuohon aloituksessa esitettyyn kysymykseen, niin tuossa vilahti rivien välissä yksi tärkeä asia. Ylempi keskiluokka on tosiaan useammin avioliitossa. Ylemmässä keskiluokassa usein perustetaan perheitä, koska sitä pidetään omassa verkostossa normaalina, eikä ole taloudellista huolta. Elämäntavoista pidetään tarkemmin huolta kuin alemmissa luokissa, ja tämä heijastuu myös terveyteen ja elinikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan rahasta, veneistä ja merkkivaatteista. Todellisuudessa luokkia ei voi erottaa toisistaan kuin koulutuksen kautta.
Ylemmän keskiluokan muista luokista erottaa yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto.
Ylemmän keskiluokan ihminen voi olla vaikka kuukauden myyjänä toimivaan tradenomiin verrattuna totaalinen tyhjätasku, mutta hän on silti muuta väestöä sivistyneempi ja hänellä on muita yhteiskuntaluokkia paremmat mahdollisuudet nousta ylöspäin.
Suomalaisessa luokkatutkimuskirjallisuudessa jako on sinänsä selvä, koska erot tulevat esimerkiksi vapaa-ajan vietossa, sosiaalisessa verkostossa sekä kulttuurimieltymyksissä parhaiten esille.
Itse katsoisin tuon riippuvan myös siitä, että määritelläänkö keskiluokka kaksi- vai kolmiportaisena. Jos jälkimmäisenä, niin ainakin itse maisterina katsoisin ylemmän keskiluokan koostuvan ennemmin esimerkiksi professoreista, rehtoreista, kunnanjohtajista, piispoista jne. Perusmaisteri on ihan sitä keskimmäistä keskiluokkaa.
Rehtorit yleensä on ihan perusmaistereita.
Jotkut perusmaisterit ovat Mäkissä töissä, jotkut rehtoreina. Rehtorin asema tekee hänestä ylempää keskiluokkaa.
Rehtorit - ylempää keskiluokkaa ?
Kyllä minä rehtorin sijoittaisin ylempään keskiluokaan. Kuuluvathan sille myös opettajat. Alemmassa keskiluokassa on sitten se kouluterkkari ja kanslisti.
Riippuu mikä opettaja. Yliopistolehtorit ja amk-opettajat, varsinkin yliopettajat ovat selkeästi ylempää keskiluokkaa, peruskoulun opettajat keski-keskiluokkaa. Lukio-opettajat ja amk-opet jossain siinä välillä, ehkä ylempää?
Rehtorit ja koulutuspäälliköt ylempää keskiluokkaa.Amk-opet ylempää keskiluokkaa? Huh!
Siinä ja siinä, vaaditaan kuitenkin korkeakoulututkinto ja palkka ikälisineen parhaimmillaan 5500-6000€kk
Vaaditaan vain amk-tutkinto.
Amk-tutkinto = korkeakoulututkinto (toki alempi sellainen)
Amk-opettajilta vaaditaan vakituiseen toimeen kuitenkin ylempi korkeakoulututkinto.
Niin, yamk, ei maisterin tutkintoa.
Ei niitä muissakaan viranhakuilmoituksissa ole eritelty sen mukaan, missä tutkinto on suoritettu. Kuitenkin amk-opettajat ovat useimmiten maisterieta, koska se antaa opetustehtävään usein paremmat lähtökohdat. Pedagogiset opinnot pitää myös suorittaa. Yliopettajat ovat yleensä tohtoreita, tai vähintään lisensiaatteja.
YAMK puolestaan on työelämälähtöinen tukinto, joka useimmiten suoritetaan työn ohessa, ja sen avulla edetään omalla työpaikalla vaativampiin tehtäviin. Mutta kyllä joissakin tapauksissa voi olla YAMK-tutkinnon suorittanutkin opettaja ihan paikallaan, jos on kyse jostain sellaisesta opetuskokonaisuudesta, joka on käytännön työelämään liittyvä. Useimmiten YAMK:t ovat tuntiopettajia tai työelämän asiantuntijoita, vierailevia luennoitsijoita tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempi keskiluokka = korkeakoulututkinto + vuositulot yli 80ke/hlö/v.
Yksinkertaistavaa, mutta pätee paremmin kuin moni muu tämän ketjun määritemä.
Ei.
Ylempi keskiluokka = yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto + riittävät resurssit omista lähtökohdista arvioiden hyvään elämään + kyky ja halu nauttia tai harrastaa korkeakulttuuria yksinomaan mielihyvän takia + oma verkosto koostuu valtaosin ylemmästä keskiluokasta.
Ylempi keskiluokka ei ole palkka, titteli tai toiminta itsessään. Se on yhdistelmä erilaisia tekijöitä, resursseja sekä henkistä pääomaa, joiden avulla ihmisiä voidaan (keinotekoisesti) ryhmitellä erilaisiin lokeroihin, joita voidaan (osin kulttuurista riippumatta) havaita myös muissa tarkasteltavissa yhteiskunnissa.
Ylemmässä keskiluokassa ihminen on todennäköisimmin aviossa, kuuntelee klassista musiikkia, käy teatterissa, käyttää vähemmän alkoholia, lukee kirjoja ja elää pidempään.
Alempi keskiluokka = AMK/YAMK-tutkinto (tai joissain tilanteissa ammatillinen tutkinto) + riittävät resurssit omasta näkökulmasta hyvään elämään + verkosto koostuu valtaosin alemmasta keskiluokasta.
Alempi keskiluokka on tavoitetila ihmiselle. Alemmassa keskiluokassa oleva ihminen elää hyvin ja usein kerryttää myös omaisuutta. Hän käy todennäköisimmin ravintoloissa juomassa ja syömässä, elokuvissa, ei nauti korkeakulttuurista ja elää ylempää keskiluokkaa keskimäärin hieman lyhyemmän elämän. Taustalla voi olla esimerkiksi avioero tai yksinhuoltajatapaus.
Työväenluokka/alaluokka = Muu.
Jos palataan tuohon aloituksessa esitettyyn kysymykseen, niin tuossa vilahti rivien välissä yksi tärkeä asia. Ylempi keskiluokka on tosiaan useammin avioliitossa. Ylemmässä keskiluokassa usein perustetaan perheitä, koska sitä pidetään omassa verkostossa normaalina, eikä ole taloudellista huolta. Elämäntavoista pidetään tarkemmin huolta kuin alemmissa luokissa, ja tämä heijastuu myös terveyteen ja elinikään.
Juuri näin, tärkeä pointti! Keski-keskiluokassa ja ylemmässä keskiluokassa oma käytös ja toiminta on sellaista, että kumppani pysyy rinnalla ja he ovat turvallisia toisilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan rahasta, veneistä ja merkkivaatteista. Todellisuudessa luokkia ei voi erottaa toisistaan kuin koulutuksen kautta.
Ylemmän keskiluokan muista luokista erottaa yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto.
Ylemmän keskiluokan ihminen voi olla vaikka kuukauden myyjänä toimivaan tradenomiin verrattuna totaalinen tyhjätasku, mutta hän on silti muuta väestöä sivistyneempi ja hänellä on muita yhteiskuntaluokkia paremmat mahdollisuudet nousta ylöspäin.
Suomalaisessa luokkatutkimuskirjallisuudessa jako on sinänsä selvä, koska erot tulevat esimerkiksi vapaa-ajan vietossa, sosiaalisessa verkostossa sekä kulttuurimieltymyksissä parhaiten esille.
Itse katsoisin tuon riippuvan myös siitä, että määritelläänkö keskiluokka kaksi- vai kolmiportaisena. Jos jälkimmäisenä, niin ainakin itse maisterina katsoisin ylemmän keskiluokan koostuvan ennemmin esimerkiksi professoreista, rehtoreista, kunnanjohtajista, piispoista jne. Perusmaisteri on ihan sitä keskimmäistä keskiluokkaa.
Rehtorit yleensä on ihan perusmaistereita.
Jotkut perusmaisterit ovat Mäkissä töissä, jotkut rehtoreina. Rehtorin asema tekee hänestä ylempää keskiluokkaa.
Rehtorit - ylempää keskiluokkaa ?
Kyllä minä rehtorin sijoittaisin ylempään keskiluokaan. Kuuluvathan sille myös opettajat. Alemmassa keskiluokassa on sitten se kouluterkkari ja kanslisti.
Riippuu mikä opettaja. Yliopistolehtorit ja amk-opettajat, varsinkin yliopettajat ovat selkeästi ylempää keskiluokkaa, peruskoulun opettajat keski-keskiluokkaa. Lukio-opettajat ja amk-opet jossain siinä välillä, ehkä ylempää?
Rehtorit ja koulutuspäälliköt ylempää keskiluokkaa.Amk-opet ylempää keskiluokkaa? Huh!
Siinä ja siinä, vaaditaan kuitenkin korkeakoulututkinto ja palkka ikälisineen parhaimmillaan 5500-6000€kk
Vaaditaan vain amk-tutkinto.
Amk-tutkinto = korkeakoulututkinto (toki alempi sellainen)
Amk-opettajilta vaaditaan vakituiseen toimeen kuitenkin ylempi korkeakoulututkinto.
Niin, yamk, ei maisterin tutkintoa.
Kyllä maisteri voi opettaa ammattikorkeakoulussa, sekä myös yliopistossa. YAMK vain ammattikorkeakoulussa.
Teatterissa käyvät Suomessa eläkeläisnaiset, työvöenluokan naiset varsinkin - ja he osaavat pukeutua tyylikkäästi. Eläkeläisjärjestöt kuljettavat ja retkeillään oopperaan ja milloin mihinkin. Myös klassisen musiikin konserteissa on eläkeläisiä enimmäkseen + musiikin opiskelijoita. Ikäkysymys enemmän kuin jokin kuviteltu luokka. Yökerhoissa ja huume-festareilla pyörii nuoria ja kesk-ikäisiä.
Luulen että geenit ratkaisevat mihin luokkaan kuulut
Käytöksesi on sinun luokkakorttisi.
Sanotaan tämä nyt selväksi. AMK:lla ei olla ylempää keskiluokkaa. Ei siellä millään yamk:llakaan olla samassa joukossa kuin professorit, juristit, lääkärit ja muut akateemiset. Toinen pointti on, että ylemmässä keskiluokassa todellakin mennään avioon. Ei pelleillä avoliittojutuilla ellei olla aivan nuoria. Mennään avioon, hankitaan omistusasunto ja kasvatetaan loppuelämä niin lapsia, varallisuutta kuin kulttuuritietämystäkin yhdessä.
Yläluokassa otetaan avioeroja yhtä hyvin kuin keskiluokassa. Suomessa monet ovat jopa 3 -4 kertaa naimisissa. Suomi on uskonnoton, liberaali onneton maa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskuntaluokkaa kannattaa tarkastella niistä lähtökohdista, joissa ihmisten erot näkyvät. Yliopistosta maisterin tutkinnon suorittaneet eroavat muista siinä, että heidän kohdallaan nautitaan keskimääräistä enemmän korkeakulttuurista ja esimerkiksi vapaa-ajan vietto eroaa muista. On muitakin eroja. Eletään pidempään, usein tienataan enemmän ja ollaan onnellisempia.
Kyse ei ole siis ammatista tai palkasta, koska korkeaa palkkaa saavia ei yhdistä välttämättä mikään yhteinen asia korkean palkan lisäksi. Yrittäjä voi tienata paremmin kuin yliopistosta valmistunut erityisasiantuntija, mutta yrittäjät ovat keskimääräisesti heikosti koulutettuja ja heitä ei tavata tyypillisesti esimerkiksi korkeakulttuurin parista siitä syystä, että he eivät yksinomaan tulojensa puolesta kuulu ylempään keskiluokkaan. Kärjistetysti tyypillinen yrittäjä on matalasti koulutettu ja elää sen mukaista elämää.
En usko et rahan puute estäisi käymästä oopperassa tai baletissa. Kyse on mielestäni enemmän mallista minkä on saanut. Onko kellään tutulla ollut tapana nauttia korkeakulttuuria, jos ei, miten itse tulisi edes mieleen, että voisi tykätä sellaisesta?
Moni korkeakulttuuria harrastava käyttää "viimeiset" rahansa siihen. Kausikortteja löytyy monilta keskiverto-eläkeläisiltä, kirjaston- ja lastentarhan tädeiltä. He haluavat käydä konserteissa, ja siihen panostavat, vaikka eivät uikaan rahoissa.
pienituloinen kulttuurin ystävät
Ylempi keskiluokkaisuus on sivistystä ja korkeakulttuuria.
Itse nautin korkeakulttuurista kuuntelemalla pääasiassa klassista musiikkia. Käytännössä kustannus rajoittuu Youtube Premiumin hintaan.
Konserteissa käyn veronmaksajien tukemana (työnantajani maksamalla tuella) muutaman kerran vuodessa ja teatterissa kerran-pari. Elokuvissa en käy, mutta kotona niitä tulee välillä katsottua Netflixin kautta.
Olen alaluokkaisesta perheestä, jossa klassista musiikkia ei kuunneltu. Klassinen musiikki on tullut aikuisiällä (monen muun asian kanssa). Taustalla maisterin tutkinto.
Korkeakulttuuri on valitettavasti kallista, mutta esimerkiksi kirjastojen ilmaiskausikortit pölyttyvät hyllyssä. Pienen piirin harrastus. Valitettavasti.
Olen yamk-taustainen ja itse en todellakaan mitään viulunvingutusta jaksa kuunnella mutta olen silti mielestäni ylempää keskiluokkaa ja näillä viulun vingutuksilla ei mielestäni ole mitään tekemistä luokan kanssa ja tuo pitkään eläminen voi kuule olisit kuullut mummostani eli pitkään vaikka oli vain kansakoulussa käynyt et taida oikein tietää mitään pidät itseäsi parempana kun kuuntelet viulun vingutusta se ei ole mikään mittari mene opiskelemaan mitä yamk voi tehdä meillä myös tutkimustaidot tiedän mitä puhun
Ylemmän keskiluokan tunnistaa myös yrityksestä kirjoittaa hyvää kieltä, ja laittaa mm. pisteitä aina silloin tällöin lauseen lopun merkiksi ;)
Taidat vain trollata.
Kirjoitustaidot ovat sen sijaan hiukan hakusessa.